Shadowmon
Kenraali
Toivottavasti myyntiä ei liiaksi haittaa poliittiset esteet (valtiolle x ja y ei saa myydä koska..).
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Toivottavasti myyntiä ei liiaksi haittaa poliittiset esteet (valtiolle x ja y ei saa myydä koska..).
Kustaanmiekka
Kenraali
Haah. Jumalauta. Parempi kuin nämä nykyajan esittelyvideot. Oon jo hakemassa pankista lainaa, että saan hankittua tuollaisen. 
Huhta
Greatest Leader
Sehän riippuu täysin tulevista hallituksista. Jos Sipilä saisi päättää, niin kai niitä myytäisiin vaikka itse Isikselle. Tai ei ehkä sille... mutta sinne päin.
Olli Ainola paasaa Turkmenistaniin myydyistä tarkkuuskivääreistä:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016102522515981_uu.shtml
Huhta
Greatest Leader
"Affordable" voi olla vähän niin ja näin. Turun Sanomien mukaan alkuperäinen Pasi maksoi 80-luvulla jotain 170 000 euroa ja 200-sarja jo kolminkertaisesti. (Juttu vuodelta 2004, eli inflaatio on nostanut hintaa edelleen.) Ominaisuuksiltaan tuo vastannee enemmän 200-sarjaa, joten hintakin lienee jo lähempänä miljoonaa. Toki jos noita saa kolme kappaletta yhden AMV:n hinnalla, niin voihan se olla ihan hyväkin diili.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Sehän riippuu täysin tulevista hallituksista. Jos Sipilä saisi päättää, niin kai niitä myytäisiin vaikka itse Isikselle. Tai ei ehkä sille... mutta sinne päin.
Olli Ainola paasaa Turkmenistaniin myydyistä tarkkuuskivääreistä:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016102522515981_uu.shtml
Kummallista, että jos SAKO on/oli niin tuottava, hyvää tulosta tekevä ja on tunnetusti maailmanlaajuinen laatuaseita tekevä yritys, miksi se piti myydä Italiaan Berettalle?
Huhta
Greatest Leader
No samasta syystä kuin Kemira GrowHow...
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253092-suomen-historian-kallein-mies
En tiedä. Ilmeisesti Sako on alkanut kukoistaa enemmän vasta ulkomaalaisomistuksessa? Kiväärituotanto viisinkertaistunut vuodesta 2000.
https://www.talouselama.fi/uutiset/...omistaja/b1ea9aa1-643a-355b-b7ba-8a505567512f
Vuoden parhaat jutut 2016
Suomalainen asetehdas löysi isännän Italiasta – "Olemme outo osakkeenomistaja"
28.12.2016 09:17
Perusteollisuus
”Vanha rakennus antaa perimää yhtiölle ja se voidaan sopeuttaa moderneihin vaatimuksiin”, sanoo Franco Beretta, jonka ajatus oli remontoida Sakon vanha tehdas toimistoiksi. Kuvan Sakon A7-aseen tukki on tehty polymeeristä. Antti Mannermaa
Beretta on osoittautunut Sakolle unelmaomistajaksi. "Voitosta suurimman osan täytyy pysyä yhtiössä", lähes 500-vuotiasta sukuyhtiötä johtava Franco Beretta sanoo. Pekka Lähteenmäen juttu "Hyvä isäntä Italiasta" ilmestyi 23.6.2016.
Ole hyvä, tässä vuoden parhaat jutut!
Talouselämä julkaisee vuodenvaihteessa 23.12.2016 -8.1.2017 painetussa Talouselämässä vuonna 2016 ilmestyneet parhaat jutut verkossa, yhden joka päivä.
Pekka Lähteenmäen juttu "Hyvä isäntä Italiasta" ilmestyi 23.6.2016.
Sako n kokoustilassa Riihimäellä on hämärää. Salomon-myrsky on katkonut sähköt koko seudulta. Viereisen asetehtaan työntekijät on lähetetty kotiin.
Salomonin ajoitus on huono, sillä tänään on tärkeä päivä. Beretta n toimitusjohtaja Franco Beretta on vierailulla tehtaalla, kuten noin kaksi kertaa vuodessa.
Äkkiä sähköt palautuvat ja valaisevat esittelytilan kymmenet Sakon kiväärit ja Berettan haulikot, vaatteet ja yhtiön oman viinitarhan tuotteet. Samassa Franco Beretta tulee paikalle Sakon johtoryhmän kanssa.
Maailman vanhin asevalmistaja Beretta osti kivääreitä ja patruunoita tekevän Sakon vuonna 2000. Sen jälkeen Sakon kiväärituotanto on viisinkertaistunut yli 100 000 aseeseen. Parhaillaan yhtiö laajenee patruunoissa.
"Kehitys on ollut hyvää. Perheen sisällä olemme hyvin tyytyväisiä tähän investointiin Suomessa. Se osoittaa, että jos sitoutuminen on vahvaa, kaksi yhtiötä eri maista voi menestyä ja kehittyä yhdessä", Franco Beretta sanoo.
Sako on malliesimerkki siitä, miten tytäryhtiötalous voi onnistua. Viime vuonna Sakon liikevaihto kasvoi 10 prosenttia 70 miljoonaan euroon. Liikevoittoa Sako teki viime vuonna lähes 14 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti on neljänä viime vuonna ollut hurjat 15–20 prosenttia liikevaihdosta.
Voitosta Berettalle siirtyi osinkona viime vuonna seitsemän miljoonaa euroa eli puolet tuloksesta. Maltillinen voitonjako on Franco Berettan mukaan yksi perheyhtiön pitkän iän salaisuus.
"Vastustamme finanssisijoittajien strategiaa, jossa voittoja otetaan ulos yhtiöstä. Rahaa pitää jättää yhtiöön, jotta se voi kasvaa", Beretta sanoo.
Rahaa italialaisomistajalta on riittänyt myös Sakon kehittämiseen. Viime vuonna yhtiö investoi 4,5 miljoonaa euroa. Ei ihme, että Sakon toimitusjohtajalla Raimo Karjalaisella on italialaisomistajasta pelkkää hyvää sanottavaa.
"Beretta on aktiivinen omistaja, joka haluaa kehittää yhtiötä ja on myös vaativa. Saamme investoida, mitä tarvitaan", Karjalainen sanoo.
Investointikohteiden valinnassa omistaja on aktiivinen ja yksi kohteista näkyy ulkona.
"Et voi löhöillä Karibialla"
Vanhan valkoisen tiilirakennuksen edessä on henkilönostin. Meneillään on remontti, jossa vanha asetehdas muunnetaan toimisto-, tutkimus- ja esittelytilaksi. Aloite remonttiin tuli Franco Berettalta.
"Tämä on todella jotain, josta pidän henkilökohtaisesti. Pidän nykyaikaisista asioista, en pelkästään vanhoista. Mutta minusta vanhat teollisuuslaitokset ovat hyvin kiehtovia, ehkä siksi että kasvoin vanhassa tehtaassa", Beretta sanoo sateen kastelemalla tehdaspihalla.
Osa tiilirakennuksesta seisoi tässä jo, kun Sako, alkuperäiseltä nimeltään Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy perustettiin vuonna 1921. Tiloihin on tarkoitus tehdä myös pieni museo. Berettalla on historian tajua.
"Kaikissa yhtiöissämme on tärkeää, että katsomme tulevaisuuteen, mutta kunnioitamme historiaa", Beretta sanoo.
Historiasta puheen ollen: vuonna 1526 asemestari Bartolomeo Beretta teki asiakirjojen mukaan ensimmäiset asekauppansa Venetsian kaupungin kanssa ja Beretta syntyi.
Yhtiö on pysynyt suvun hallussa lähes 500 vuoden ajan. Franco Beretta on 15. omistajasukupolvea.
Viime vuonna isä, 79-vuotias Ugo Beretta jätti johtotehtävänsä. Franco Berettasta tuli asevalmistaja Berettan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hänen isoveljensä Pietro Beretta otti johdon aseyhtiön omistavassa holding-yhtiössä.
"Isä tulee toimistolle lähes joka päivä. Joskus hän pitää vapaapäivän ja ymmärrän sen täysin", Franco Beretta sanoo.
Mikä on asevalmistajan pitkän iän salaisuus?
"Meillä ei ole salaista reseptiä. Mutta on muutama tärkeä perusasia", Beretta aloittaa.
Ensinnäkään omistaja ei voi jäädä taka-alalle. "Täytyy tehdä kovin töitä. Et voi löhöillä Karibialla. Työ pitää laittaa muun edelle. Pitää keskittyä siihen, eikä muuhun", Beretta sanoo.
Toinen asia on utelias suhtautuminen ulkopuoliseen maailmaan.
"Dokumentit kertovat, että jo 1800-luvulla isoisoisoisäni matkusti paljon. Pitää matkustaa, jotta ymmärtää markkinoita. Aina sinun pitää kuitenkin palata kotiin yhtiöösi, koska siellä toteutat asiat. Nämä asiat ovat erottaneet meidät muista", Beretta sanoo.
Sitten hän haluaa lisätä vielä yhden tärkeän asian.
"Yhtiön luomasta voitosta suurimman osan täytyy pysyä yhtiössä. Hyvä yritys pysyy hyvänä vain, jos siihen investoidaan jatkuvasti", Beretta sanoo.
"Olemme vähän parempia"
Karhu löntystelee aukealle. Sakari Seppälä tähtää nopeasti ja laukaus lävistää sydämen. Samoin käy toiselle karhulle, mutta kolmas kontio vain haavoittuu ja tulee kohti ampumasimulaattorin ruudulla.
Simulaattori on Sakon suuren esittelyhallin vetonauloja Riihimäen Erämessuilla.
"Laatumerkki", sanoo Seppälä Sakosta. Evijärveläisellä metsästäjällä on itsellään Sakon suosittu Tikka-kivääri.
"Samaa laatua, mutta halvempi", Seppälä perustelee.
Osaston hyllyt täyttyvät Tikka ja Sako -kiväärien erilaisista versioista, linnustajan aseista järeisiin karhunkaatajiin. Esillä ovat myös Berettan puukot, vaatteet ja laukut ja muut asusteet. Pikkupoika isänsä kanssa ihmettelee armeijoille ja poliisivoimille myytävää Sakon järeää tarkkuuskivääriä.
Messuosaston yläkerrassa Franco Beretta muistelee törmänneensä Sakoon jo 1980-luvulla.
"Muistan, että isä osti Sakolta komponentteja Beretta-aseisiin. Hän luotti Sakon laatuun ja maineeseen", Franco Beretta sanoo.
Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ja Berettan toimitusjohtaja Franco Beretta. Antti Mannermaa
Beretta oli vahva haulikoissa ja käsiaseissa.
"Sitten kiväärimarkkinasta tuli yhä tärkeämpi. Ajattelimme, että menestyäksemme kivääreissä meidän oli ostettava hyvä, vakaa yhtiö", Beretta sanoo.
Metsästysasemarkkinoille tuli kasvusykäys, kun rautaesirippu murtui ja idän markkina avautui länsiaseille. Nyt asemarkkinat kasvavat hitaasti. Silti Sako ennustaa tälle vuodelle kaksinumeroista kasvua, joka tulee pääosin markkinaosuuden valtaamisesta metsästyskivääreissä Euroopassa ja varsinkin Pohjois-Amerikassa.
Aluksi Beretta panosti Sakon kivääreihin, mutta nyt kasvua haetaan myös patruunoista, joiden tuotantoon on investoitu.
"Nyt kun meillä on kattava tuotevalikoima, uskomme, että mahdollisuuksia on lähes kaikkialla. En halua olla arrogantti, mutta kasvumme johtuu siitä, että olemme vähän kilpailijoita parempia", Beretta sanoo.
Naiset lähtevät metsälle
Metsästys on kokonainen lifestyle, elämäntapa, ja se lisää suosiotaan.
"Metsästys tekee paluuta. Varsinkin tietyssä iässä 40–50-vuotiaana ihmiset haluavat liikkua luonnossa, jotkut metsästävät, jotkut kalastavat. Uusi trendi on, että naiset ovat kiinnostuneita metsästyksestä", Beretta sanoo.
Yksi selitys Sakon kasvuun on ollut, että yhtiö on hyötynyt Berettan kansainvälisestä jakelukanavasta. Italialaiset ovat osanneet vaalia Sakon brändiä.
"Keskitymme laatuun. Se kannattaa aina. Hyvää laatua, hyväksyttävään hintaan", Beretta linjaa.
Riihimäellä hän on puhunut johtoryhmän kanssa paljon uudesta asiakastietojärjestelmästä. Vaikka diilerit ovat tärkeitä, haluavat Sako ja Beretta myös suoran yhteyden asiakkaaseen.
"On tärkeää voida lähettää viestejä suoraan loppukäyttäjälle uusista tuotteista ja saada heidän palautettaan", Beretta sanoo.
Kehitystyötä yhtiö tekee myös digitaalisuuden ympärillä. Yhdistettävyys voi tulla myös aseisiin.
"Koko maailma digitalisoituu. Uskomme, että myös aseisiin tulee digitaalisia laitteita, jotka parantavat kokemusta", Beretta sanoo.
Ikuisesti Suomessa
"Isäni on opettanut, että aikaa ei pidä käyttää vain vuosituloksen ja osinkojen tuijottamiseen", Franco Beretta sanoo. Hänen mukaansa yksi menestyksen salaisuus on, että suvun edustajien pitää oppia yrityksen toiminta läpikotaisin työn kautta.
"Pitää johtaa tuotevalikoimaa, valmistusta, markkinointia ja sukeltaa syvälle bisnekseen. Pitää ymmärtää, mikä on yhtiölle hyväksi. Muuten ei omistajaksi tultuaan koskaan osaa antaa hyvää suuntaa johdolle."
Tähän asti isä Ugo Beretta on päättänyt muun muassa osingonjaosta. Nyt yli viisikymppiset pojat ovat henkisesti siirtymässä omistajan saappaisiin.
Beretta on pian puoli vuosituhatta vanha yhtiö, mutta kauanko se pysyy Suomessa?
"Ei epäilyksiä, ikuisesti", Beretta sanoo ja nauraa.
Kyseessä ei ole pelkkä vitsi.
"Niin kauan kuin pystymme, jatkamme samalla filosofialla: investoimme ja kasvatamme yhtiötä. En ole koskaan kuullut, että yhtiöryhmässämme edes olisimme miettineet, että myymme jonkin yrityksen tietyn pisteen jälkeen. Ostamme ehkä toisen yhtiön, mutta myyminen…", Beretta sanoo ja pudistaa merkitsevästi päätään.
Hän kokee olevansa suvun omaisuuden hoitaja tietyn hetken ajan.
"Olemme outo osakkeenomistaja. Emme tunne, että voisimme myydä yhtiön. Meidän pitää johtaa yhtiötä, kuten juuri nyt minun ja veljeni. Tehtävämme on jättää yritys lapsillemme."
Beretta haluaa uusia Suomen aseet
"Olemme hyvin ylpeitä, jos he luottavat yhä Sakoon", sanoo Franco Beretta.
Hän puhuu Suomen armeijasta, joka suunnittelee rynnäkkökiväärien uusimista. Nykyaseet on tehnyt Sako ja aiemmin siihen yhdistynyt Valmet in aseyksikkö. Sako tarjoaa Suomelle Beretta-konsernin ARX160-runkoon perustuvaa asetta. Sakon vahvuutena on kotimainen valmistus, ainakin kokoonpano.
"Tavoitteena olisi tehdä Suomessa hyvin pitkälti aseen osatkin, piippu esimerkiksi ilman muuta", sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.
Franco Beretta haluaisi myydä Suomen armeijalle paljon muutakin kuin aseita: kiikareita, patruunoita ja vaatteita.
"Unelmani on, että armeija näkee Berettan kumppanina kaikissa sotilaiden varusteratkaisuissa päästä varpaisiin", Beretta sanoo.
"Ase ei tee rikollista"
Kesäkuussa USA:n historian pahin joukkoampuminen vaati 50 henkeä Orlandossa. Järkyttävä tapaus nosti aselait jälleen puheenaiheeksi.
"Nämä tapaukset ovat aina tragedioita. Olen pettynyt ja syvästi surullinen. Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että aserajoitukset eivät ole asian ydin. Sääntely ei voi estää tällaisia tragedioita", Franco Beretta sanoo.
Asepolitiikassa Beretta sanoo vastustavansa vain vaatimuksia täyskiellosta.
"Ymmärrämme täysin, että regulaatiota on, eikä ole meidän tehtävämme antaa ohjeita sääntelylle. Paikallisilla asukkailla on tiettyjä arvoja ja perinteitä. Politiikan kautta he päättävät, mikä on sopivaa sääntelyä heidän maalleen. Tämä on suhtautumisemme", Beretta sanoo.
Kuitenkin kun Yhdysvalloissa Marylandin osavaltio tiukensi aselakiaan, Beretta siirsi pian tehtaansa vapaiden lakien Tennesseehen. Franco Berettan mukaan Maryland ei ollut oikea paikka tuotannolle.
"Emme näe suoraa yhteyttä väkivallan vähenemisen ja aselakien välillä. Valitettavasti tällaisia tragedioita tapahtuu myös tiukasti säännellyissä maissa",, Beretta sanoo.
Asevalmistaja haluaa kääntää keskustelun pois asesääntelystä.
"Todellinen ongelma on näiden ihmisten mielentila, halu ja käyttäytyminen… Ase ei tee rikollista, vaan jokin muu ongelma. Pahoja ihmisiä on valitettavasti aina ollut ja tulee olemaan", Beretta sanoo.
Aina kun presidentti Barack Obama on vaatinut asetiukennuksia, on kansa rynnännyt asekauppaan. Kumpi olisi aseyhtiölle parempi presidentti, republikaanien Donald Trump vai demokraattien Hillary Clinton?
"Emme ajattele lyhyellä aikavälillä. Presidenttejä on ollut paljon erilaisia", Beretta sanoo.
Beretta
Toimitusjohtaja Franco Beretta
Tekee haulikoita, pistooleja ja muita aseita pääasiassa kuluttajille, myös armeijoille. Toimittanut muun muassa 600 000 kappaletta M9-pistoolia USA:n armeijalle. Liikevaihdosta puolet tulee USA:sta. Tekee myös vaatteita ja jopa viiniä.
Perustettu vuonna 1526 Bresciassa, Pohjois-Italiassa.
Sako
Tekee metsästys- ja tarkkuuskivääreitä sekä patruunoita, joita myy yli 40 maassa. Tuo maahan Beretta-konsernin tuotteita.
Henkilöstö 300
Perustettu vuonna 1921
Berettalla ja Sakolla on vanhat juuret
1526.
Beretta saa alkunsa.
Asemestari Bartolomeo Beretta myy 185 edestä ladattavaa muskettia Venetsialle.
1650.
Huipputeknologiaa.
Beretta kehittää takaa ladattavan kanuunan ja alkaa toimittaa aseita merkittäviin Euroopan sotiin.
1921.
Sako syntyy.
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy perustetaan Riihimäelle.
1945.
Vieras valta.
Saksa antautuu ja luopuu hallintaan ottamistaan Berettan tehtaista.
1983.
Sako-Tikka.
Suomi-konepistoolista tunnettu Tikkakoski yhdistyy Sakoon ja muodostuu Sako-Tikka.
1986.
Fuusio.
Nokian aseteollisuus ja Valmetin Tourulan tehdas yhdistetään Nokian ja Valmetin omistamaksi Sako-Valmetiksi.
2000.
Metsosta Italiaan.
Valmetin ja Rauman fuusiosta syntynyt Metso myy Sakon Berettalle.
Pörssiyhtiö Metso omisti Sakon ja karsi toimialueitaan. Myynnin jälkeen Sako on saanut huomattavaa markkinointietua Berettan myötä ja mm jalasijaa valloista.
Shadowmon
Kenraali
No meillä on AK-47-variantti rynkkynä, sergeit ja mt-lb:t rivissä myös niin ollaanhan me Afrikkaa monilta osin! Ei mutta hetkinen, niinhän on jenkitkin "Afrikkaa ja Lähi-Itää" monilta osin, ja niin on itseasiassa kaikkien loppujenkin maiden armeijat
Taksejahan tässä haetaan eikä taisteluvaunuja.
Falangi
Kenraali
Kunhan vaan eivät toista Uganda-farssiaan.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...gandassa-meidan-asiallamme/6780102#gs.5zkxQvk
Ja pysyvät erossa Suvi Lindenistä.
Museo
Kenraali
On ihan yleistä että länsimaiset yritykset myyvät kehitysmaiden markkinoille halvempia karvalakkiversiota jossa on vähän vanhempaa teknologiaa joka ei enää kaikkia uudempia länsimaisia standardeja täytä. Kovasti näyttää tämä taksi saman kategorian tuotteelta ja siksi on vähän huvittavaa nähdä että juuri sitä hehkutetaan foorumilla. Näyttääkin niin retrohenkiseltä että mieleen muistuu kun 90-luvulla kävin tutustumiskierroksella Pasin kokoonpanolinjalla Hämeenlinnan tehtaalla. Silloin esittelykierroksen vetäjä kertoi että näiden taksien aika olisi pian ohi. Tulevaisuudessa tehtaalla piti kuulemma rakentaa uusia taisteluajoneuvoja ja mahdollisesti panssaritekoja. No, nyt ei rakenneta Hämeenlinnan tehtaalla kait enää mitään muuta kun prototyyppejä. Mutta kyllähän te tämän tarinan monine käänteineen tiedätte itsekin.
ak.tied
Greatest Leader
Ollaanpas sitä happamia
Länsimaiset standardit varmasti riippuvat pitkälti suunnitellusta käyttötarkoituksesta. Ei kukaan varmaan haikaile CV korvaamista näillä.
Muodot/layout on lainattu vanhasta, mutta selkeästi koria on tuunattu paikoin ja perusversionkin panssarointia lisätty arviolta parilla tonnilla (max 24t, josta 8,5t kuormaa => 15,5t). Muu onkin sitten uutta alustaa myöten, tehoakin on 40% enemmän / tonni. M1 on suunniteltu 70-luvulla ja näyttää kutakuinkin samalta tänä päivänä kuin silloinkin ja hyvin se näyttää jenkeille kelpaavan.
Olisihan se kiva kun jokaisella ryhmällä olisi oma tornillinen AMV, mutta se ei ole realistista. Kyllä tuo Pasi 2:n kyyti varmasti ka:n tai ottotraktorikyydin hakkaa mennen tullen joka suhteessa.
Mutta tätä hehkutetaan siksi, että tästä toivotaan sitä "ihan hyvää ja halpaa" työjuhtaa, jota olisi mahdollisuus ehkä saadakin järkeviä määriä.
Millainen sen miehistönkuljetuslaitteen pitäisi mielestäsi olla?
Museo
Kenraali
Itselleni kelpaa ihan hyvin se ottotraktorikyyti tai hilux. Sen sijaan en panisi pahitteeksi jos keihäänkärki saisi vaikka Boxerin konetykillä. Tai jos rehellisiä ollaan niin pyörät voisi korvata teloilla.
Joo siis jos tätä ostetaan pieni määrä koska muuhun ei ole varaa niin pieleen menee. Tätä pitää ostaa satoja sen jälkeen kun on ensin ostettu pieni määrä parasta mitä rahalla saa.
Huhta
Greatest Leader
Niihin voidaan kierrättää BMP-2:sta tornit, kun jälkimmäisistä aika jättää. On se nyt ainakin Protectoria tulivoimaisempi... vaikkei ehkä Nato-yhteensopiva olekaan.
Onko mitään arviota montako pasi2:sta tätä varten tarvittaisiin? Jos nämä maksaa miljoonan kappaleelta, saataisiin suhteellisen pienellä panostuksella hankittua näitä paljon.
30 MEUR vuodessa kymmenen vuoden ajan tuottaisi kunnioitettavan 300:n ajoneuvon fleetin. Ylläpitokulut tähän päälle toki.