Miehistön kuljetus

Tilauksen teon aikoihin toukokuussa 2016 Defence IQ -sivusto kertoi koko paketin hinnaksi 85M€ (2,65 miljoonaa per vaunu).

"BAE Systems Hägglunds has been awarded a contract to manufacture 32 BvS10 all-terrain articulated armoured vehicles for the Austrian Federal Army. The contract awarded to the Swedish operation of BAE Systems follows a government-to-government arrangement between Austria and Sweden. The acquisition worth around EUR 85 million ($95 million) also includes associated equipment and services."


Pari kuukautta myöhemmin Ruotsin TV:n paikallistoimitus (SVT Västernorrland) arvuutteli 500 miljoonaa kruunua (noin 50 M€, 1,56M€ per vaunu).

"Ordersumman är inte offentlig men enligt vad SVT Västernorrland erfar är kontraktet värt drygt 500 miljoner kronor."



Ok. Eli 400 Bankun uusia hankinta on vain 600 miljoonaa..
 
Ok. Eli 400 Bankun uusia hankinta on vain 600 miljoonaa..

"Vain". Halpaa kuin saippua. Se jää nähtäväksi onko koko nykyinen teka-armada tosiaan vaihtokunnossa 30-luvulla vai onko vielä mahdollisuuksia tehdä peruskorjausta?
 
Itsehän panen jälleen toivoni sen varaan, että maailmalla vaihdetaan kalustoa uudempaan ja jälkimarkkinoille tulee panssaroituja tekoja. Jos edes muutama taisteluosasto pystyttäisiin varustamaan tällä tavoin, niin tilanne olisi jo huomattavasti parempi.

juuh oma mielipide on että molempia ostettaisiin panssaroituja ja panssaroimattomia

Kannattaakohan tuossa säästää? Kalliita ne ovat joka tapauksessa, ja monikäyttöisyys vähenee, jos osa onkin panssaroimattomia. Ainakin miehistönkuljetusversiot ja viesti- ja johtamisalustat pitäisi mielestäni olla panssaroituja. Kranaatinheitinversionkin soisi olevan panssaroitu, kun jotakin saattaa lentää takaisin. Lähinnä huollon versiot voisivat olla panssaroimattomia.

"Vain". Halpaa kuin saippua. Se jää nähtäväksi onko koko nykyinen teka-armada tosiaan vaihtokunnossa 30-luvulla vai onko vielä mahdollisuuksia tehdä peruskorjausta?

Tuossa voisi olla säästökohde, jos huolto saataisiin rakennettua vanhempien tekojen varaan?

Singaporesta vähän eksoottisempi täydennys-teka:

28458
 
Ok. Eli 400 Bankun uusia hankinta on vain 600 miljoonaa..

Ei se ihan tosissaan kovin kummoinen summa ole. Ihmetyttää aina yhtä paljon kun tuommoisista kahvirahoista pitää vääntää puolustushankintojen kohdalla. Vastaavia summia on haaskattu ihan tyhjään tässä maassa. Merivoimien alushankkeen budjettikin on loppujen lopuksi varsin merkityksetön summa, kun ottaa huomioon että sillä saadaan suorituskykyä vuosikymmeniksi.
 
Ei se ihan tosissaan kovin kummoinen summa ole. Ihmetyttää aina yhtä paljon kun tuommoisista kahvirahoista pitää vääntää puolustushankintojen kohdalla. Vastaavia summia on haaskattu ihan tyhjään tässä maassa. Merivoimien alushankkeen budjettikin on loppujen lopuksi varsin merkityksetön summa, kun ottaa huomioon että sillä saadaan suorituskykyä vuosikymmeniksi.

600 miljoonaa on 1,5 vuoden kaikki hankintabudjettiin annetut rahat
 
Viimeksi muokattu:
600 miljoonaa on 1,5 vuoden kaikki hankintabudjettiin annetut rahat
On toki. Lähinnä tarkoitin sitä että se puolustushankintojen budjetti itsessään on lapsellisen pieni. Kysehän on poliittisesta tahdosta kuten kaikki tietävät. Mutta ei siitä sen enempää, kommenttini oli sinällään tarpeeton itsestäänselvyyden toteaminen.
 
On toki. Lähinnä tarkoitin sitä että se puolustushankintojen budjetti itsessään on lapsellisen pieni. Kysehän on poliittisesta tahdosta kuten kaikki tietävät. Mutta ei siitä sen enempää, kommenttini oli sinällään tarpeeton itsestäänselvyyden toteaminen.

Kyllä. Näiden asioiden avaaminen on hankalaa. Näitä itsenäiseen puolustukseenkin uskovia Suomessa on paljon, jotka uskovat että varusteiden hankinnat on tehty salaisilla budjeteilla. Neuvosto kalusto ruostuu vain jne
 
Ei se ihan tosissaan kovin kummoinen summa ole. Ihmetyttää aina yhtä paljon kun tuommoisista kahvirahoista pitää vääntää puolustushankintojen kohdalla. Vastaavia summia on haaskattu ihan tyhjään tässä maassa. Merivoimien alushankkeen budjettikin on loppujen lopuksi varsin merkityksetön summa, kun ottaa huomioon että sillä saadaan suorituskykyä vuosikymmeniksi.
Lopetetaan ulkomaanavut vuodeksi ja ostetaan 600 bankkua?
 
Rheinmetall on kehittänyt Saksan armeijasta poistettaviin marder rynnäkkövaunuihin päivityspaketin, jolla käyttöikää saadaan jatkettua. Tässä yhteydessä marder menettää tykkitorninsa ja muuttuu rynnäkkövaunusta miehistönkuljetusvaunuksi. Voisiko tässä olla saumaa korvata osa Suomalaisesta itäkalustosta hieman laadukkaammilla läntisillä vaunuilla? Lämpökameralla ja rws:llä varustettuna voisi olla ihan soiva peli.

http://www.military-today.com/apc/marder_evolution_apc.htm
 
Viimeksi muokattu:
Rheinmetall on kehittänyt Saksan armeijasta poistettaviin marder rynnäkkövaunuihin päivityspaketin, jolla käyttöikää saadaan jatkettua. Tässä yhteydessä marder menettää tykkitorninsa ja muuttuu rynnäkkövaunusta miehistönkuljetusvaunuksi. Voisiko tässä olla saumaa korvata osa Suomalaisesta itäkalustosta hieman laadukkaammilla läntisillä vaunuilla? Lämpökameralla ja rws:llä varustettuna voisi olla ihan soiva peli.

http://www.military-today.com/apc/marder_evolution_apc.htm

Korvata itäkalustosta mitä? MT-LB(V)? BMP-2?

Pintapaine on huomattavasti älliä suurempi, varsinkin ero leveätelaiseen on huomattava. Samanlaiseen liikkuvuuteen tuskin päästään Suomen olosuhteissa (maasto/sää). Rynnäkköpanssarivaunua taas ei voi korvata noin kevyesti aseistetulla vaunulla.
 
Tiedotusvälineiden edustajat pääsivät torstaina koeajamaan uutta Patrian 6x6-ajoneuvoa. Se on Pasi-sarjan seuraaja:
Katsokaas, mikä vilahtaa peruutuspeilissä kohdassa 0:20;)


 
Last edited by a moderator:
Ideana lähinnä korvata mek- ja moot-tst osastojen mtlb vaunut. Ehkä myös KarPr pasit, jotka eivät tietenkään ole itäkalustoa.

Liikuvuudessa mtlb-vaunua on hyvin hankala haastaa minkään ajoneuvon toimesta, mutta muissa ominaisuuksissa sen voi tehdä. Huomattavasti parempi panssarointi, rws ja lämpökamera esim, ja mahdollisesti myös ergonomiaan ja ylläpitokuluihin liittyvät tekijät. Liikkuvuuden pitäisi ainakin vaunun alkuperäisessä käyttöympäristössä olla taistelupanssarin kanssa toimintaan soveltuva.

Ihmettelen hieman miksei nämä ole jo menneet kaupaksi. Luulisi ainakin balttian ja ent. itäblokin maissa olleen tilausta tämän tyyliselle ratkaisulle. Onhan se sentään Saksalainen, ja käytettyä leo kakkostakin on viety useisiin maihin.

Korvata itäkalustosta mitä? MT-LB(V)? BMP-2?

Pintapaine on huomattavasti älliä suurempi, varsinkin ero leveätelaiseen on huomattava. Samanlaiseen liikkuvuuteen tuskin päästään Suomen olosuhteissa (maasto/sää). Rynnäkköpanssarivaunua taas ei voi korvata noin kevyesti aseistetulla vaunulla.
 
Ideana lähinnä korvata mek- ja moot-tst osastojen mtlb vaunut. Ehkä myös KarPr pasit, jotka eivät tietenkään ole itäkalustoa.

Liikuvuudessa mtlb-vaunua on hyvin hankala haastaa minkään ajoneuvon toimesta, mutta muissa ominaisuuksissa sen voi tehdä. Huomattavasti parempi panssarointi, rws ja lämpökamera esim, ja mahdollisesti myös ergonomiaan ja ylläpitokuluihin liittyvät tekijät. Liikkuvuuden pitäisi ainakin vaunun alkuperäisessä käyttöympäristössä olla taistelupanssarin kanssa toimintaan soveltuva.

Ihmettelen hieman miksei nämä ole jo menneet kaupaksi. Luulisi ainakin balttian ja ent. itäblokin maissa olleen tilausta tämän tyyliselle ratkaisulle. Onhan se sentään Saksalainen, ja käytettyä leo kakkostakin on viety useisiin maihin.

Miksi vanhat Mersut eivät valtaa alaa taksi markkinoilla, vaikka niitä saisi halvalla?
Koska ne ovat vanhoja, kuluneita ja niiden ominaisuudet kaukana nykyisen Mersun ominaisuuksista. Niiden käyttö olisi kallista ja ei tarjoaisi mitään hyvää.
Muita syitä, koskee myös moni muita valtioita.
- Meillä ei ole valmista huolto- ja koulutusjärjestelmää Marderilleda
- Meillä on jo kaksi vaunua rynnäkkövaununa (BMP-2 ja CV90)
- Tornin poistaminen ei tee Marderista hyvää APC:tä, vaan tornittoman rynnäkkövaunun
- Marder on suunnittelultaan ja tuotannoltaan jeesuksen vanha vaunu, kuka tietää miten sen varaosia saatavissa nyt, puhumattakaan 10 v kuluttua

Jos halutaan modifioda, Älliin voi laittaa lämppärillä varustetun RWS:n.
 
Ideana lähinnä korvata mek- ja moot-tst osastojen mtlb vaunut. Ehkä myös KarPr pasit, jotka eivät tietenkään ole itäkalustoa.

Liikuvuudessa mtlb-vaunua on hyvin hankala haastaa minkään ajoneuvon toimesta, mutta muissa ominaisuuksissa sen voi tehdä. Huomattavasti parempi panssarointi, rws ja lämpökamera esim, ja mahdollisesti myös ergonomiaan ja ylläpitokuluihin liittyvät tekijät. Liikkuvuuden pitäisi ainakin vaunun alkuperäisessä käyttöympäristössä olla taistelupanssarin kanssa toimintaan soveltuva.

Ihmettelen hieman miksei nämä ole jo menneet kaupaksi. Luulisi ainakin balttian ja ent. itäblokin maissa olleen tilausta tämän tyyliselle ratkaisulle. Onhan se sentään Saksalainen, ja käytettyä leo kakkostakin on viety useisiin maihin.

@kimmo.j vastasikin jo aika tyhjentävästi. Lisään kuitenkin joitakin omia näkemyksiäni:

Nimenomaan se on huolestuttavaa, ettei Marder ole myynyt omana aikanaan samalla tavalla kuin muut saksalaisvaunut. Leopard 1 ja 2 kävivät ihan hyvin kaupaksi jo kylmän sodan aikana, mutta jostakin syystä Marderia ei koskaan myyty ulkomaille ennen kuin tällä vuosituhannella Bundeswehrin ylijäämästä. (Joskin Argentiinalle rakennettiin oma vaunuperhe käyttäen Marderin runkoa suunnittelulähtökohtana...) Tuo Baltia-kuviokin on mielenkiintoinen - jos Marder olisi kokonaisuutena hyvä, sitä olisi melko varmasti sinne myyty. Sen sijaan Liettualla on Boxer ja M113, Latvialla on CVR(T) ja Virolla on Pasi ja CV90. Mielestäni tämä(kin) kertoo jotakin.

Kuljetuspanssarivaunulla ei tyypillisesti pyritä ajamaan kosketukseen. Tällöin maksimaaliseen panssarointiin panostaminen ei välttämättä ole kovin korkea prioriteetti muihin ominaisuuksiin suhteutettaessa.

Ylläpitokulujen osalta raskas tela-alusta kuulostaa melkoiselta katastrofilta. Lähtökohtaisesti polttoainekulut ovat suuremmat kuin kevyemmässä vaunussa, ja vaikka moottoripäivitys helpotusta tuokin, niin voidaanhan kevyemmänkin vaunun moottori vaihtaa uudempaan, jolloin suhteellinen ero säilyy. Samoin varaosat voivat olla hinnakkaita, sikäli kuin ei voida käyttää purkuosia, koska asiakaskunta on pieni ja koska raskaammassa vaunussa osatkin ovat lähtökohtaisesti vankemmiksi tehtyjä. Jos saksalaiset ovat vielä lisänneet vaunuun päivityksessä myös reippaasti elektroniikkaa, niin se asettaa säilytysolosuhteillekin korostuneita vaatimuksia.
 
Syy marderin huonoon myyntiin taitaa olla vaunun yleinen laatu ja soveltuvuus. Alkuperäistä arviota tehdessäni vertasin 50-luvun neukku, 60-luvun jenkki ja 70-luvun saksalaisia laatukäsitteitä, ja näin ajattelin marderin peittoavan ainakin laajasti levinnet mtlb ja m113 vaunut.

Upgreidauksen yhteydessä marder on mm. saanut uuden ja panssarivaunuissa laajasti käytetyn moottorin, uuden (vääntösauva) jousituksen, runkoa on korotettu ja panssarointia lisätty reilunlaisesti.

Panssarointia on miehistönkujetusvaunuksi paljon. Ei niin paljon että sen voisi täysmittaisessa sodassa ajaa vihollisen tulen vaikutuspiiriin, mutta epäsuoraa se kestää merkittävästi enemmän kuin mtlb. Nyky muodin mukaisissa low intensity koflikteissa, jossa vastassa on lähinnä jalkaväen kevyttä aseistusta, voisi paksusta panssarista olla jotain etua. Xa-185 ja mtlb vaunujen panssarointi on kiusallisen ohut ajatellen vaikka .338lm-ap ammusta, jonka 'vapaustaistelija' voi ampua metsästyskiväärin tyylisellä aseella halutessaan vältellä turhan sotilaallista vaikutelmaa. Hyvin panssaroidulla ajoneuvolla tästä ei tarvisisi välittää, vaan kohteeseen siirtyminen ja rws konekivärillä vaikuttaminen tapahtuisivat hyvässä suojassa.

Eiköhän tämä tapaus ole minun osaltani taputeltu, kiitokset kommentoijille.
@kimmo.j vastasikin jo aika tyhjentävästi. Lisään kuitenkin joitakin omia näkemyksiäni:

Nimenomaan se on huolestuttavaa, ettei Marder ole myynyt omana aikanaan samalla tavalla kuin muut saksalaisvaunut. Leopard 1 ja 2 kävivät ihan hyvin kaupaksi jo kylmän sodan aikana, mutta jostakin syystä Marderia ei koskaan myyty ulkomaille ennen kuin tällä vuosituhannella Bundeswehrin ylijäämästä. (Joskin Argentiinalle rakennettiin oma vaunuperhe käyttäen Marderin runkoa suunnittelulähtökohtana...) Tuo Baltia-kuviokin on mielenkiintoinen - jos Marder olisi kokonaisuutena hyvä, sitä olisi melko varmasti sinne myyty. Sen sijaan Liettualla on Boxer ja M113, Latvialla on CVR(T) ja Virolla on Pasi ja CV90. Mielestäni tämä(kin) kertoo jotakin.

Kuljetuspanssarivaunulla ei tyypillisesti pyritä ajamaan kosketukseen. Tällöin maksimaaliseen panssarointiin panostaminen ei välttämättä ole kovin korkea prioriteetti muihin ominaisuuksiin suhteutettaessa.

Ylläpitokulujen osalta raskas tela-alusta kuulostaa melkoiselta katastrofilta. Lähtökohtaisesti polttoainekulut ovat suuremmat kuin kevyemmässä vaunussa, ja vaikka moottoripäivitys helpotusta tuokin, niin voidaanhan kevyemmänkin vaunun moottori vaihtaa uudempaan, jolloin suhteellinen ero säilyy. Samoin varaosat voivat olla hinnakkaita, sikäli kuin ei voida käyttää purkuosia, koska asiakaskunta on pieni ja koska raskaammassa vaunussa osatkin ovat lähtökohtaisesti vankemmiksi tehtyjä. Jos saksalaiset ovat vielä lisänneet vaunuun päivityksessä myös reippaasti elektroniikkaa, niin se asettaa säilytysolosuhteillekin korostuneita vaatimuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top