Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Luuletko tosiaan että jos vaunu maksaisi uutena luokkaa 1,5-2 miljoonaa, kk torneineen maksaisi saman? Luulen että sellaisia hintoja pyydetään vasta tykkikaluston (20mm ylöspäin) ja todellisen tornin kanssa ja se ei varmaan kannata.

Minusta edes tuon verran pitäisi santsata jos puhutaan operatiivisista joukoista, koska se kk-mies ei voi suojata turvallisesti vaunua ilma- ja pintauhkilta jos ympärillä räjähtelee tai ammuskellaan paljon. On noista maailman kriiseistä nähty videoita tarpeeksi, joissa ta:t, konekiväärit ja tienvarsipommit sekä krh:t niittävät ampujia. Varsinkin kaupunkisodankäynnissä on kriittistä pysyä panssarin suojassa, koska tulta tulee myös korkeista rakennuksista.

Minun virheeni. Kuvittelin äkkiseltään päissäni sinun puhuvan Pasin peruskorjauksesta. :salut:
 
Uskon. Muistelin väärin. Minulla oli vaan muistikuva että Porin Prikaati sai käytännössä kokonaan uudet Pasit. Ja tahtomatta sekä pyytämättä AMV:t
Valitettavasti vain yksi pataljoona sai uudet pasit, samoin AMV kohdalla, paitsi niitä riitti myös tiedustelukomppanialle.
 
Taksi ei kaipaa mutta ampuja kyllä. NSV ei elä ikuisesti ja lienee melko varmaa että meillä ei pysytä loputtomiin itäkaliiperissa.

PV on ostanut Kordia tällä vuosikymmenellä, joten ilmeisesti itäkaliberista ei haluta eroon ehdoin tahdoin.


Jos halutaan siirtyä länsikaliberiin, niin on silti mahdollista pysytellä samassa peruskonstruktiossa. Puolalaiset kehittivät NSV:n pohjalta länsimaista puolituumaista ampuvan konekiväärin, WKM-B:n.
 
Ilmeisesti optio lunastettiin osittain, sillä 2017 sovittiin 65 vaunun modernisoinnista vuosina 2018-2020.


Näin minäkin asian ymmärrän. Optio on otettu osittain käyttöön. Ja tänä vuonna voidaan taas tilata joitamia remontteja jos kassaan sattuu loppuvuodesta jäämään rahaa.

Ensivuodelle esitetään taas lisärahaa panssaroidun pyöräkaluston päivityksiin:
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9922

Hyvä tietää. Ilmeisesti optio yritetään lunastaa kokonaisuudessaan tai ainakin varsin liki.

Mitäköhän näissä uusia ajoneuvoja Pasin korvaajan markkinarakoon suunnitelleissa yrityksissä ajatellaan asiasta? Vientimarkkinoilla menestyminen voi olla nihkeää ilman PV:n tilausta, vaikka Sisu saikin jäädytetyn kaupan Latviaan. Jos taas valmistaudutaan nyt peruskorjattavien Pasien hapantumiseen 30-luvulla, niin ollaan aikaisessa...

Ostaako puolustusvoimat ensi vuosikymmenellä kenties jopa enemmän pyöräpanssariajoneuvoja kuin Paseja poistuu? Ottoajoneuvoistahan on pyritty eroon hitaasti mutta määrätietoisesti. Vaan mistä rahat? Vaikka lisärahoitukset tulisivat kuin Manulle illallinen, niin iso osa maavoimien kalustosta alkaa tulla miehen ikään. Voiko pyöräpanssariajoneuvokannan laajentamiseen sadoilla vaunuilla riittää rahaa tilanteessa, jossa mittava määrä muutakin maavoimien materiaalia vanhenee?
 
Hyvä tietää. Ilmeisesti optio yritetään lunastaa kokonaisuudessaan tai ainakin varsin liki.

Mitäköhän näissä uusia ajoneuvoja Pasin korvaajan markkinarakoon suunnitelleissa yrityksissä ajatellaan asiasta? Vientimarkkinoilla menestyminen voi olla nihkeää ilman PV:n tilausta, vaikka Sisu saikin jäädytetyn kaupan Latviaan. Jos taas valmistaudutaan nyt peruskorjattavien Pasien hapantumiseen 30-luvulla, niin ollaan aikaisessa...

Ostaako puolustusvoimat ensi vuosikymmenellä kenties jopa enemmän pyöräpanssariajoneuvoja kuin Paseja poistuu? Ottoajoneuvoistahan on pyritty eroon hitaasti mutta määrätietoisesti. Vaan mistä rahat? Vaikka lisärahoitukset tulisivat kuin Manulle illallinen, niin iso osa maavoimien kalustosta alkaa tulla miehen ikään. Voiko pyöräpanssariajoneuvokannan laajentamiseen sadoilla vaunuilla riittää rahaa tilanteessa, jossa mittava määrä muutakin maavoimien materiaalia vanhenee?

Uusimmassa Ruotuväki lehdessä uusin komentaja puhui että maavoimiin tullaan käyttämään seuraavan 10 vuoden aikana kolme kertaa enemmän kuin laivaston suurhankintoihin..
 
Uusimmassa Ruotuväki lehdessä uusin komentaja puhui että maavoimiin tullaan käyttämään seuraavan 10 vuoden aikana kolme kertaa enemmän kuin laivaston suurhankintoihin..

Edellyttää tietysti että erillisrahoitukset toteutuvat täysimääräisinä. Jos eivät toteudu niin Maavoimat saa ehkä hikisen miljardin.
 
Tässä näkyy taas, kuinka heikosti Pasin käyttöperiaatteet ymmärretään foorumilla. Miehistönkuljetusajoneuvosta ei tule kelpoista kohtaamistaisteluun, vaikka siihen pultattaisiin jumalainen RWS puolituumaisella.
Ymmärrätkö itse? Paseilla oli tarkoitus kuljettaa 1980-luvulta alkaen jääkäriryhmiä hyökkäyskynnykselle, josta ne oli tarkoitus jalkauttaa ennen kontaktia. Silloinkin tarkoitus oli se että joukot kuljetetaan sirpalesuojassa mahdollisimman pitkälle tappioiden minimoimiseksi. Tuolloin tosin ei juuri ajateltu muuta kuin taistelua maastossa ja ake:n ulkopuolella. Ei ollut myöskään lennokeita ja lämpökameroita. Operoitiin Prikaateilla ja sodankäynti oli melko staattista. Poteroita kaivettiin metsissä ja Jääkärit ajelivat korskeasti uusilla vaunuilla kolonnissa.

Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä enemmän. En näe että yli 30 vuotta sitten ollut ajattelu taistelukentästä olisi muuttumaton. Lennokit lisäävät riskiä entisestään tulla havaituksi ennen hyökkäyskynnystä, pitkän kantaman tykistön vaikutuksesta puhumattakaan. Myös UCAVit ovat tulossa peliin ennen pitkää. Suoja 7,62mm kk:a vastaan ei enää riitä, vaan suojaa pitäisi olla joka suunnasta 12,7mm luokkaa ja myös ilmassa räjähtäviä 155mm kranaatteja vastaan. Airburst-teknologia lisääntynee ammuksissa edelleen. Suojan pitäisi olla myös skaalattavissa ake:een passiivisena sekä tulevaisuudessa aktiivisena.

Kun katsellaan maailmalla olevia miehistökuljetukseen suunniteltuja pyöräpanssariajoneuvoja, niin niissä korostuu entisestään ulkopuolinen tilannetaju ja tähystyksen tärkeys. Lisäksi korostuvat lisäsuojan merkitys ja häiveominaisuudet sekä kauko-ohjatut asetornit. Esimerkkinä kehityksestä ovat Mowag Piranha IIIC ja Rheinmetall Boxer MRAV. Niissä on RWS:t vakiona ja sitten vielä IFV-versiot erikseen.
Pelkkä kaupallisten osien käyttö, maasto-ominaisuudet ja miinasuojaus eivät riitä. Jo Pasissa oli hyvä miinasuoja, mutta se ei ole enää mitään ihmeellistä vaan peruskauraa.

Luulen että vaikka rauhanaikana suunniteltaisiin tarkasti miten kuljetuspanssaria käytettäisiin, sodassa ne toimintatavat muuttuvat. Silloin kun omia rajallisia tukivaunuja(BMP, CV, MBT:t) ei ole useinkaan ole saatavilla, käytetään suojana mitä tahansa saatavilla olevia panssaroituja ajoneuvoja. Erityisesti tämä tulee eteen kaupunkisodankäynnissä jonka osuus on lisääntynyt paljon asutuksen leviämisen myötä. Ei myöskään pidä odottaa helppoja taisteluita, joissa pystyisimme aina sanelemaan, miten omia vahvuuksia ja joukkoja käytettäisiin meille edullisesti ja suunnitellusti. Väitän että se ei useinkaan tule menemään niin miten syvässä rauhassa asioita suunnitellaan, vaan on kyettävä etukäteen varustautumaan niin että muuttuvista olosuhteista selvitään taktiikoiden joustavuuden lisäksi.

Puolustusvoimat keskittyvät nykyään toimimana taistelukentällä, jossa vihollinen voi olla joka puolella. Myös kaupunkien hallinta tulee korostumaan, eikä tienristeyksiä keskitytä pelkästään puolustamaan. On selvää että myös meidän joukkojen on pystyttävä hyökkäämään ja kohtaamaan vihollinen asutuskeskuksissa, joissa vaunut ovat alttiimpia pst-aseille.
 
Ymmärrätkö itse? Paseilla oli tarkoitus kuljettaa 1980-luvulta alkaen jääkäriryhmiä hyökkäyskynnykselle, josta ne oli tarkoitus jalkauttaa ennen kontaktia. Silloinkin tarkoitus oli se että joukot kuljetetaan sirpalesuojassa mahdollisimman pitkälle tappioiden minimoimiseksi. Tuolloin tosin ei juuri ajateltu muuta kuin taistelua maastossa ja ake:n ulkopuolella. Ei ollut myöskään lennokeita ja lämpökameroita. Operoitiin Prikaateilla ja sodankäynti oli melko staattista. Poteroita kaivettiin metsissä ja Jääkärit ajelivat korskeasti uusilla vaunuilla kolonnissa.

Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä enemmän. En näe että yli 30 vuotta sitten ollut ajattelu taistelukentästä olisi muuttumaton. Lennokit lisäävät riskiä entisestään tulla havaituksi ennen hyökkäyskynnystä, pitkän kantaman tykistön vaikutuksesta puhumattakaan. Myös UCAVit ovat tulossa peliin ennen pitkää. Suoja 7,62mm kk:a vastaan ei enää riitä, vaan suojaa pitäisi olla joka suunnasta 12,7mm luokkaa ja myös ilmassa räjähtäviä 155mm kranaatteja vastaan. Airburst-teknologia lisääntynee ammuksissa edelleen. Suojan pitäisi olla myös skaalattavissa ake:een passiivisena sekä tulevaisuudessa aktiivisena.

Kun katsellaan maailmalla olevia miehistökuljetukseen suunniteltuja pyöräpanssariajoneuvoja, niin niissä korostuu entisestään ulkopuolinen tilannetaju ja tähystyksen tärkeys. Lisäksi korostuvat lisäsuojan merkitys ja häiveominaisuudet sekä kauko-ohjatut asetornit. Esimerkkinä kehityksestä ovat Mowag Piranha IIIC ja Rheinmetall Boxer MRAV. Niissä on RWS:t vakiona ja sitten vielä IFV-versiot erikseen.
Pelkkä kaupallisten osien käyttö, maasto-ominaisuudet ja miinasuojaus eivät riitä. Jo Pasissa oli hyvä miinasuoja, mutta se ei ole enää mitään ihmeellistä vaan peruskauraa.

Luulen että vaikka rauhanaikana suunniteltaisiin tarkasti miten kuljetuspanssaria käytettäisiin, sodassa ne toimintatavat muuttuvat. Silloin kun omia rajallisia tukivaunuja(BMP, CV, MBT:t) ei ole useinkaan ole saatavilla, käytetään suojana mitä tahansa saatavilla olevia panssaroituja ajoneuvoja. Erityisesti tämä tulee eteen kaupunkisodankäynnissä jonka osuus on lisääntynyt paljon asutuksen leviämisen myötä. Ei myöskään pidä odottaa helppoja taisteluita, joissa pystyisimme aina sanelemaan, miten omia vahvuuksia ja joukkoja käytettäisiin meille edullisesti ja suunnitellusti. Väitän että se ei useinkaan tule menemään niin miten syvässä rauhassa asioita suunnitellaan, vaan on kyettävä etukäteen varustautumaan niin että muuttuvista olosuhteista selvitään taktiikoiden joustavuuden lisäksi.

Puolustusvoimat keskittyvät nykyään toimimana taistelukentällä, jossa vihollinen voi olla joka puolella. Myös kaupunkien hallinta tulee korostumaan, eikä tienristeyksiä keskitytä pelkästään puolustamaan. On selvää että myös meidän joukkojen on pystyttävä hyökkäämään ja kohtaamaan vihollinen asutuskeskuksissa, joissa vaunut ovat alttiimpia pst-aseille.
Jos vaihteeksi katsoo naapurin toimintaa, niin sikäläiset kuljetusajoneuvot varustetaan 30 mm tornilla (BTR-80A). Tuskin tätä huvikseen tehdään, vaan ajatuksena on käyttää aseistusta ja ajoneuvoja aktiivisesti.
 
Jos vaihteeksi katsoo naapurin toimintaa, niin sikäläiset kuljetusajoneuvot varustetaan 30 mm tornilla (BTR-80A). Tuskin tätä huvikseen tehdään, vaan ajatuksena on käyttää aseistusta ja ajoneuvoja aktiivisesti.
Joo. Tästä Suomen Sotilas aikanaan vitsaili että Pasi ja Petteri tappelivat ja Petteri voitti kun sivalsi 30mm tykillä pimeässä. Nojoo, huumoria mutta siinä on perää että tulivoimassa hävitään 10-0.
En pidä mitään tykkitorneja järkevinä hinnan puolesta mutta kyllä koko miehistö pitäisi saada suojaan ja mahdollistaa edes 40mm krh-kk:n tai 12,7mm kk:n tulitoiminta täysin suojasta. Sitten kun siihen yhdistetään IR ja kompakti ballistinen laskuri niin ollaan ihan toisella tasolla, vaikka mitään taisteluajoneuvoa ei saadakaan.

Army-Guide sivuston tietojen mukaan suomen M151 Protector-hankinta maksoi 24,4 milj.USD eli vajaa 400k USD /ase.
http://www.army-guide.com/eng/product1725.html
Eli vaikka nuo maksavat niin ei todellakaan mitään 1:1 suhteessa itse pyörä ps ajoneuvoon. M2HB-QCB maksaa luokkaa 14-15k USD http://weaponsystems.net/weaponsystem/BB03 - M2HB.html ja tietysti uusin 40mm krhkk enemmän. Jos varastossa piisaa toimivia NSV:ä ja ammuksia niihin vielä 2030-luvulla niin ei tarvitse kuin naittaa ne sopivaan asetorniin.
Itse rskk:lla varustettuna tuo ei ole mikään tekemätön paikka. 40x53HV konekivääri on kalliimpi, mutta sillä on sitten eri tuhovoimakin. Uusilla HEDP ja ABM-ammuksilla teho on hyvä jopa esteiden taakse sekä kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Rheinmetallin 40mm HV-HEDP IM ESD- ammuksilla saadaan jopa 80mm läpäisy RHA:n.
https://www.rheinmetall-defence.com...-09_03_Rheinmetall_AUSA_40mm_System_House.pdf
 
Army-Guide sivuston tietojen mukaan suomen M151 Protector-hankinta maksoi 24,4 milj.USD eli vajaa 400k USD /ase.
http://www.army-guide.com/eng/product1725.html

Kongsberg ilmoitti aikanaan Suomen Protector-kaupan hinnaksi 145 miljoonaa NOKkia. Nykykurssilla tuo tekisi noin 16 miljoonaa euroa eli karkeasti reilut 250.000 euroa kipale. Ainakin kk tuli varmaan muualta kuin Kongsbergilta joten sinne 300 kiloeuron tuntumaan hinta varmaankin asettui. Vaihtokurssilla noin 1.30 ollaan samoissa hoodeilla kuin tuo Army-guiden tieto.
 
Joo. Tästä Suomen Sotilas aikanaan vitsaili että Pasi ja Petteri tappelivat ja Petteri voitti kun sivalsi 30mm tykillä pimeässä. Nojoo, huumoria mutta siinä on perää että tulivoimassa hävitään 10-0.
En pidä mitään tykkitorneja järkevinä hinnan puolesta mutta kyllä koko miehistö pitäisi saada suojaan ja mahdollistaa edes 40mm krh-kk:n tai 12,7mm kk:n tulitoiminta täysin suojasta. Sitten kun siihen yhdistetään IR ja kompakti ballistinen laskuri niin ollaan ihan toisella tasolla, vaikka mitään taisteluajoneuvoa ei saadakaan.

Army-Guide sivuston tietojen mukaan suomen M151 Protector-hankinta maksoi 24,4 milj.USD eli vajaa 400k USD /ase.
http://www.army-guide.com/eng/product1725.html
Eli vaikka nuo maksavat niin ei todellakaan mitään 1:1 suhteessa itse pyörä ps ajoneuvoon. M2HB-QCB maksaa luokkaa 14-15k USD http://weaponsystems.net/weaponsystem/BB03 - M2HB.html ja tietysti uusin 40mm krhkk enemmän. Jos varastossa piisaa toimivia NSV:ä ja ammuksia niihin vielä 2030-luvulla niin ei tarvitse kuin naittaa ne sopivaan asetorniin.
Itse rskk:lla varustettuna tuo ei ole mikään tekemätön paikka. 40x53HV konekivääri on kalliimpi, mutta sillä on sitten eri tuhovoimakin. Uusilla HEDP ja ABM-ammuksilla teho on hyvä jopa esteiden taakse sekä kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Rheinmetallin 40mm HV-HEDP IM ESD- ammuksilla saadaan jopa 80mm läpäisy RHA:n.
https://www.rheinmetall-defence.com...-09_03_Rheinmetall_AUSA_40mm_System_House.pdf
Kyllä jotenkin tuntuisi siltä, että kunnollinen RWS joko raskaalla KK:lla tai KRKK:lla alkaa olla minimi nykypäivän taistelukentälle. RWS-torni on tärkeä jo pelkästään tiedustelun/aluevalvonnan kannalta puhumattakaan asevaikutuksesta. Aika moni maa on päätynyt kuljetusajoneuvoissa komboon, jossa puolet RWS-torneista on varustettu RSKK:lla ja toinen puolikas KRKK:lla. Tällainen ratkaisu olisi todnnäköisesti Suomeenkin aika optimi.
 
Kyllä jotenkin tuntuisi siltä, että kunnollinen RWS joko raskaalla KK:lla tai KRKK:lla alkaa olla minimi nykypäivän taistelukentälle. RWS-torni on tärkeä jo pelkästään tiedustelun/aluevalvonnan kannalta puhumattakaan asevaikutuksesta. Aika moni maa on päätynyt kuljetusajoneuvoissa komboon, jossa puolet RWS-torneista on varustettu RSKK:lla ja toinen puolikas KRKK:lla. Tällainen ratkaisu olisi todnnäköisesti Suomeenkin aika optimi.

Eikö AMV:ssä ole jokseenkin tuollainen jako?
 
Eikö AMV:ssä ole jokseenkin tuollainen jako?
Ainakin on olemassa valmius tehdä tuollainen jako. Kongsbergiin voi laittaa joko Browningin tai körkin ja kumpiakin löytyy Säkylästä.
 
Ymmärrätkö itse? Paseilla oli tarkoitus kuljettaa 1980-luvulta alkaen jääkäriryhmiä hyökkäyskynnykselle, josta ne oli tarkoitus jalkauttaa ennen kontaktia. Silloinkin tarkoitus oli se että joukot kuljetetaan sirpalesuojassa mahdollisimman pitkälle tappioiden minimoimiseksi. Tuolloin tosin ei juuri ajateltu muuta kuin taistelua maastossa ja ake:n ulkopuolella. Ei ollut myöskään lennokeita ja lämpökameroita. Operoitiin Prikaateilla ja sodankäynti oli melko staattista. Poteroita kaivettiin metsissä ja Jääkärit ajelivat korskeasti uusilla vaunuilla kolonnissa.

Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä enemmän. En näe että yli 30 vuotta sitten ollut ajattelu taistelukentästä olisi muuttumaton. Lennokit lisäävät riskiä entisestään tulla havaituksi ennen hyökkäyskynnystä, pitkän kantaman tykistön vaikutuksesta puhumattakaan. Myös UCAVit ovat tulossa peliin ennen pitkää. Suoja 7,62mm kk:a vastaan ei enää riitä, vaan suojaa pitäisi olla joka suunnasta 12,7mm luokkaa ja myös ilmassa räjähtäviä 155mm kranaatteja vastaan. Airburst-teknologia lisääntynee ammuksissa edelleen. Suojan pitäisi olla myös skaalattavissa ake:een passiivisena sekä tulevaisuudessa aktiivisena.

Kun katsellaan maailmalla olevia miehistökuljetukseen suunniteltuja pyöräpanssariajoneuvoja, niin niissä korostuu entisestään ulkopuolinen tilannetaju ja tähystyksen tärkeys. Lisäksi korostuvat lisäsuojan merkitys ja häiveominaisuudet sekä kauko-ohjatut asetornit. Esimerkkinä kehityksestä ovat Mowag Piranha IIIC ja Rheinmetall Boxer MRAV. Niissä on RWS:t vakiona ja sitten vielä IFV-versiot erikseen.
Pelkkä kaupallisten osien käyttö, maasto-ominaisuudet ja miinasuojaus eivät riitä. Jo Pasissa oli hyvä miinasuoja, mutta se ei ole enää mitään ihmeellistä vaan peruskauraa.

Luulen että vaikka rauhanaikana suunniteltaisiin tarkasti miten kuljetuspanssaria käytettäisiin, sodassa ne toimintatavat muuttuvat. Silloin kun omia rajallisia tukivaunuja(BMP, CV, MBT:t) ei ole useinkaan ole saatavilla, käytetään suojana mitä tahansa saatavilla olevia panssaroituja ajoneuvoja. Erityisesti tämä tulee eteen kaupunkisodankäynnissä jonka osuus on lisääntynyt paljon asutuksen leviämisen myötä. Ei myöskään pidä odottaa helppoja taisteluita, joissa pystyisimme aina sanelemaan, miten omia vahvuuksia ja joukkoja käytettäisiin meille edullisesti ja suunnitellusti. Väitän että se ei useinkaan tule menemään niin miten syvässä rauhassa asioita suunnitellaan, vaan on kyettävä etukäteen varustautumaan niin että muuttuvista olosuhteista selvitään taktiikoiden joustavuuden lisäksi.

Puolustusvoimat keskittyvät nykyään toimimana taistelukentällä, jossa vihollinen voi olla joka puolella. Myös kaupunkien hallinta tulee korostumaan, eikä tienristeyksiä keskitytä pelkästään puolustamaan. On selvää että myös meidän joukkojen on pystyttävä hyökkäämään ja kohtaamaan vihollinen asutuskeskuksissa, joissa vaunut ovat alttiimpia pst-aseille.

En ymmärrä kaupunkisodan korostamista. Jo toisessa maailmansodassa käytiin laajoja kaupunkitaisteluita, asiaa on ehditty tutkia ja suunnitella vuosikymmenet läpeensä. Asutus ei myöskään leviä, vaan pikemminkin keskittyy kaupunkeihin. Suomi ei ollut edes 80-luvulla, Pasin kultakaudella, mikään Helsinki ja maaseutua. Jo vuonna 1980 yli 70 prosenttia suomalaisista asui kaupunkiseuduilla, nyt yli 85 prosenttia ja tästä eteenpäin kaupungistuminen on hitaampaa. (Lähteenä YK:n tilasto.) Kaiken lisäksi suomalaiset kaupungit Kaakkois-Suomessa ovat varsin pieniä, asukasluvut huitelevat suurimpienkin osalta kymmenissä tuhansissa (Lappeenranta, Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra...) ja rakennuskanta on pääosin matalaa. Syystä taikka toisesta kaupunkijääkärien kalustossa ei myöskään ole liiemmin näkynyt parhaiten panssaroituja ja eniten ampujaa suojaavia torniratkaisuja... vaan AMV ja XA-203 ovat Porissa.

Mitä tulee ulkomaisiin ajoneuvoihin, niin iso osa niistä on suunniteltu ammattiarmeijoiden tarpeisiin. Halutaan maksimaalista suorituskykyä minimaalisella määrällä miehiä ja miestappioita, rahasta viis. On huomionarvoista, ettei edes amerikkalaiset ole aseistaneet kaikkea RWS:llä. Moni MRAP ja JLTV on edelleen varustettu tavallisella konekiväärillä ja ihmisampuja on ulkona luukusta.

Korealaiset aseistivat oman "AMV:nsä" perusversion perinteisellä konekiväärillä. Taustalla nimenomaan raha, jonka merkitystä ei voi meilläkään vähätellä, jos jalkaväkeä halutaan massamaisesti panssarin suojaan.

The baseline infantry carrier is armed with a shielded 12.7 mm machine gun. By modern standards such armament is not impressive. The South Korean MoD deliberately ordered such configuration in order to reduce procurement price. However the K808 can support a remotely-controlled weapon station, or a two-man turret, armed with a 30 mm cannon, or other weapons that pack a heavier punch. So the Hyundai Rotem can arm this armored vehicles depending on customer requirements.

 
Kongsberg ilmoitti aikanaan Suomen Protector-kaupan hinnaksi 145 miljoonaa NOKkia. Nykykurssilla tuo tekisi noin 16 miljoonaa euroa eli karkeasti reilut 250.000 euroa kipale. Ainakin kk tuli varmaan muualta kuin Kongsbergilta joten sinne 300 kiloeuron tuntumaan hinta varmaankin asettui. Vaihtokurssilla noin 1.30 ollaan samoissa hoodeilla kuin tuo Army-guiden tieto.

Eli aivan jäätävästi, kun huomioidaan Protectorin soveltumattomuus ilma-ammuntaan. Lajityypille poikkeuksellisesti Saabin Trackfire siihen kuulemma soveltuu, mutta se tuskin on ainakaan halvempi... Kilpailun puute ei edesauta asiaa. Enkä halua edes ajatella huoltokustannuksia kehälavettiin verrattuna.

Vertailun vuoksi, PV tilasi vuonna 2002 XA-200 -sarjalaisia järjestelmäalustoja. Hinta oli n. 8 miljoonaa euroa 14 vaunulta, eli n. 571 k€ kpl. Miehistönkuljetusversio tuskin poikkeaa merkittävästi hinnaltaan, ja vuoden 2018 hintatasoon korjattuna tuo olisi 712 k€ vaunulta. Jos 6X6, PMPV ja GTP ovat hinnaltaan noilla nurkilla, kuten voisi olettaa, niin ilma-ammuntakykyinen RWS on huomattava lisä vaunun hintaan. Joudutaan miettimään, lähteekö rintamalle kolme pataljoonaa panssarikuoressa vartalosuunnattavan ITKK:n kanssa vaiko kaksi pataljoonaa panssarikuoressa RWS:n kanssa ja kolmas pataljoona traktoreilla...


Sinänsä tuo KK-ampujan puuha ei varmaankaan ole herkullista, isosetäni kaatui niissä hommissa, mutta jonkunhan sekin on hoidettava. Eikä se RWS-ampujan homma turvallista ole sekään, vaunu vetää ihan varmasti tulta puoleensa, oli siinä sitten RWS tai kehälavetti. RWS suojaa ampujaa luodeilta ja sirpaleilta, mutta konetykit, panssarintorjuntaohjukset ja singot ovat edelleen iso huolenaihe. Monessa tilanteessa vaunun ulkopuolella mättäillä ryömivät jääkärit ovat paremmassa turvassa kuin vaunun sisällä olijat.
 
En ymmärrä kaupunkisodan korostamista. Jo toisessa maailmansodassa käytiin laajoja kaupunkitaisteluita, asiaa on ehditty tutkia ja suunnitella vuosikymmenet läpeensä. Asutus ei myöskään leviä, vaan pikemminkin keskittyy kaupunkeihin. Suomi ei ollut edes 80-luvulla, Pasin kultakaudella, mikään Helsinki ja maaseutua. Jo vuonna 1980 yli 70 prosenttia suomalaisista asui kaupunkiseuduilla, nyt yli 85 prosenttia ja tästä eteenpäin kaupungistuminen on hitaampaa. (Lähteenä YK:n tilasto.) Kaiken lisäksi suomalaiset kaupungit Kaakkois-Suomessa ovat varsin pieniä, asukasluvut huitelevat suurimpienkin osalta kymmenissä tuhansissa (Lappeenranta, Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra...) ja rakennuskanta on pääosin matalaa. Syystä taikka toisesta kaupunkijääkärien kalustossa ei myöskään ole liiemmin näkynyt parhaiten panssaroituja ja eniten ampujaa suojaavia torniratkaisuja... vaan AMV ja XA-203 ovat Porissa.

Mitä tulee ulkomaisiin ajoneuvoihin, niin iso osa niistä on suunniteltu ammattiarmeijoiden tarpeisiin. Halutaan maksimaalista suorituskykyä minimaalisella määrällä miehiä ja miestappioita, rahasta viis. On huomionarvoista, ettei edes amerikkalaiset ole aseistaneet kaikkea RWS:llä. Moni MRAP ja JLTV on edelleen varustettu tavallisella konekiväärillä ja ihmisampuja on ulkona luukusta.

Korealaiset aseistivat oman "AMV:nsä" perusversion perinteisellä konekiväärillä. Taustalla nimenomaan raha, jonka merkitystä ei voi meilläkään vähätellä, jos jalkaväkeä halutaan massamaisesti panssarin suojaan.




Kaupunkisodan korostaminen johtuu vihollisesta. Venäläinen ei halua/suostu taistelemaan sielä korvessa, vaan haluaa edestä rakennetua ympäristöä pitkin. 80-luvulla PV valmistautui taistelemaan uudestaan toista maailmansotaa. Onneksi PV:llä huomattiin tuo virhe ja alettiin miettimään asiaa uudesta näkökulmasta.
Eli vaikka Suomi oli jo kaupungistunut 80-luvulla, PV ei ollut.

Raha on rajoituksena myös Jenkeissä. Kun siirtomaa sodat alkoivat, kk-ampujat olivat paljolti ilman suojaa, sitten tulivat leveät panssarikilvet ja nyt 360 astetta suojaavat tornit. Rahat eivät vain riitä RWS:n.
 
Back
Top