Einomies1
Respected Leader
Menee nyt vähän ohitse miehistön kuljetuksesta mutta menköön. Varmasti näin, enkä muuta väitäkkään. Hieman tuoreempi malli löytyy 2003 Irakin sodasta, jossa USA:n hyökkäys kiersi Eufrat- ja Tigris jokien sivuitse ja matkalla valloitettiin Nasiriyan sillat sekä kaupunki, Umm Qasr- syvänveden satama ja pääkohteena oli Baghdad. Britit saartoivat ja valtasivat Basran. Pääosa kaupungeista ja asutusalueista ohitettiin nopeasti.Tämähän oli jo toisessa maailmansodassa Triandafillovin opin ja syvän iskun taktiikan menettelytapa puna-armeijalla. Vahvat tukokohdat ja keskittymät kierrettiin ja saarrettiin jos mahdollista eikä niiden tuhoamiseen jääty tuhlaamaan aikaa hyökkäyksen etenemisen aikapaineen ollessa tärkein. Jos asia oli näin jo 75 vuotta sitten, en usko sen olevan sen kummempi nykyäänkään.
Jos tavoite olisi koko etelä-suomen valtaaminen Helsinkiä myöden, periaate strategisella iskulla olisi varmaankin samanlainen. Kymijoen sillat on varmistettava Kotkassa ja Anjalankoskella vähintään, koska kymijoki luo luonnollisen esteen pohjois-eteläsuunnassa. Myös Kotkan ja Haminan satamat ovat tärkeitä merikuljetusten sekä polttoainevarantojen vuoksi. Niistä ainakin toinen pyrittäisiin valtaamaan. Sitten matkalla Helsinkiä kohden Loviisa ja Porvoo jäisivät varmaankin sivurooliin.
Tämä riippuu melkolailla hyökkäävien joukkojen vahvuudesta ja tavoitteista sen suhteen. Jos strateginen isku kohdistuisi vain rannikon suuntaisesti, se olisi meille helpompi pala puolustettavaksi ja riski hyökkääjälle. Siksi uskon että mahdollinen maahyökkäys olisi etelä-kaakossa kaksisuuntainen, sisältäen VT 7 suuntaisen suunnan sekä VT 6 suunnan Kouvolaan. Näin puolustaja sidotaan paremmin ja pääuran sivusta tulee suojatuksi. Maahanlaskuja nähtäisiin heti alkuvaiheessa kymijoen länsipuolella.Jos tavoitteena on nopeasti tavoittaa Helsinki, ei panssarimakkara jää tuhnuttamaan minkään linnoitetun Kotkan tai Loviisan kanssa. Ne kierretään jos pystytään, saarretaan kakkosportaan joukoilla, hyökkäystä jatketaan ja syvälle vihollisen selustaan jäätyään aika tekee tehtävänsä kaupunkilinnoitukselle. Talvella kaksikin viikkoa ilman sähköä, toimivaa vesi- ja elintarvikehuoltoa on helvetin pitkä aika saarroksissa.
Takaisin miehistön kuljetukseen: mikään kaupunkisota ei ole edellytys panssariajoneuvojen paremmaksi suojaamiseksi yksinään ja tämä tuntuu nyt irronneen kokonaisuudesta. Tykistön erikoisammukset ja pidentyvä kantama sekä tarkkuus tuovat lisää vaatimuksia suojan kasvattamiseksi ajoneuvoissa. Unohtaa ei pidä myöskään niitä droneja.
Kuten Hulkko sanoi Ruotuväen haastattelussa, ajoneuvojen paras suoja on liike mutta kyllä suojaakin tarvitaan lisää. Kineettinen suoja, häiveominaisuudet, suojasavujärjestelmät sekä sensorit ovat kaikki suojan osatekijöitä. Hulkko oli periaatteessa vastaan ajoneuvon kiinteitä asejärjestelmiä, koska ne lisäävät hintaa jopa 100% ja tuhoutuvat ajoneuvon mukana. Tulitukea ja ilmatorjuntakykyä kuitenkin tarvitaan, joten jonkinlainen ratkaisu pitää rakentaa.
On toki huomattava että esimerkiksi AMV:t ovat suojan osalta omaa luokkaansa verrattuna Pasiin tai sen manttelinperijöihin ja miksi ne on hankittu maksimisuojalla selittynee Porin valmiusprikaatin hyökkäyskyvystä. Sääli vaan että niitä on vain 62 kpl ja ilman todellista IFV-aseistusta.