Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Meinaatko, että kenraalit puhuisivat muunneltua totuutta? Eihän se voi olla mahdollista! Nyt niitä nappeja naamariin...

En tiedä kokonaiskuviota, mutta kai näillä kotimaisten pyöräajoneuvojen kehittäjillä jokin visio on. :rolleyes: Patria, Protolab(, Sisu)... Eikä se varmaankaan ole vuodessa 2050. Onko visio sitten ollut tarjota vaihtoehto Pasin MLU:lle (mikä vahvistaisi epäilyksen sen riistohinnoittelusta) vaiko onko useamman firman markkinatutkimusosastolla nautittu tajuntaa laajentavia ja uskottu PV:n löytävän jostakin rahaa pyöräpanssariajoneuvojen massahankintoihin. Jotakin siellä kuitenkin tiedetään, mitä me emme tiedä.

Tietääkö @PSS asiasta mitään?
Minä "luin rivien välistä" tuon viittaavan Paseihin, eikä vielä minkään uuden korvaavan kaluston hankinnan aloittamiseen. Ihan hyvä näinkin.
 
Foorumilla on ollut juttua, että Patria nyhtää melkoisesti tuohta suhteessa MLU:n laajuuteen. 280 Pasin MLU - 78 miljoonaa euroa. Siis melkein 280 000 euroa per vaunu! Kun Bemarit saatiin melkein samaan rahaan päivitettyä lämpökameroineen ja naamioverkkoineen kaikkineen, niin onhan tässä rahastuksen makua.

Eihän 280 000 eurolla uutta saa, mutta ilmeisesti korjaukseen menevillä vaunuilla on takanaan noin 30 vuotta palvelusta. Jos MLU pidentää elinikää vain 2030-luvulle (ts. ~15 vuotta?), niin kalliilta kuulostaa. Siis sikäli kuin uuden pyöräpanssariajoneuvon saisi n. kaksi-kolminkertaisella hinnalla versus tämä MLU ja siinä olisi se 30 vuotta elinkaarta ilman päivityksiä.

Älä laita liikaa tuon 280 kiloeuron taakse. Ei se ole samanlainen fiksattu luku kuin sergein pyhä 23mm kaliiperi. Ei tiedä mitä kaikkea koko könttään kuului. Ainoa mitä tiedetään varmasti on että kallista oli koska Suomi.

Miten uuden pyöräpanssariajoneuvon saisi kaksin-kolminkertaisella hinnalla vanhan pelkästä päivityksestä? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
 
MT-LB:llä ei pääsääntöisesti ajeta kosketukseen. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla MT-LB on tukirooleissa. Moottoroitujen taisteluosastojen osalta jo nimi kertoo jotakin joukon käyttöperiaatteista ja taktiikasta, jos käyttää hoksottimia.

Oma arvioni on, että moottoroidun taisteluosaston taktiikkaan ja käyttöperiaatteisiin ei kuulu ajella peltojen ylitse suoraan kohti etenevän vihollisen kärkeä. Hyökätä kyllä, mutta sellaisissa paikoissa ja sellaisella taktiikalla kuin käytettävissä oleva kalusto järkevästi mahdollistaa, ihan kuten niiden Paseilla ja AMV:llä moottoroitujen joukkojenkin.
Paremmin suojatuilla vaunuilla motorisoitu jalkaväki muuttuisi taistelunkestämmäksi ja samoin mekanisoiduilla osastoilla, jos niitä jatkossa on edes tuossa muodossa.

Tässähän on juuri se pointti, jota kierrät kuin kissa kuumaa puuroa että paremmilla vaunuilla selvitään paremmin epäsuorassa ja kyetään ajamaan ne joukot lähemmäs vihollista. Näin jalkaväen tappiot pienenevät kun niiden ei tarvitse juoksennella vihollistulessa ja sirpalemyrskyssä pitkään ennen varsinaista kosketusta. Äläkä sano vaan että mek.joukot eivät joutuisi vihollisen tykistön tulitukseen tai että "joku on mennyt pieleen" jos meitä ammutaan sodassa tykeillä ja kranaatinheittimillä.

En näe että miten vaikeata on ymmärtää tätä? Pelkällä asenteella "hiki säästää verta" 80`s tyyliin ei selvitä enää joka paikassa ja nopeus on valttia.
Mikä tekee MT-LB:stä heikon verrattuna kakkosbemariin? Puuttuvaa konetykkiä ei lasketa, koska kosketukseen ajaminen on poikkeus, ei pääsääntö.
Tarkoitin panssarointia ja suojaa, josta tässä on nimenomaan kysymys. Olen ollut nostelemassa tuota Ällitälliä itse eri keinoin ja nähnyt konkreettisesti sekä saanut tietoa että miten hauras ja ohut sen rakenne on. Ei siis tartte esitellä mulle mitään nettilinkkejä.
Paremman puutteessa ikää voidaan käyttää jonkinlaisena mittarina kaluston kunnolle ja sitä myöten päivityksen laajuudelle/hinnalle.
Näen että sinulle on vaikeaa ajatella että varastoidut saksalaisvaunut olisivat paremmassa kunnossa tai vastaavassa kuin meille varastoista hankitut MT-LB:t. Tässä ei ole mitään muuta jäljellä kuin vastustaminen vastustamisen vuoksi.

Jos perehdyit edes noihin linkkeihin, huomasit että kaikki Saksan Marderit olivat käyneet jatkuvat päivitykset suojan, jousituksen ja voimansiirron osalta. Mitä luulet että itäpuolen tuotteisiin on tehty tuona aikana? No, olihan hurrit laitelleet niihin uusia valoja ja jotain moodauksia mutta tuskin ne koskivat rakennetta.
Jos pohdin vaunujen kuntoa yleisemmin, niin en hevillä usko, että Saksalla olisi myydä priimakuntoista, lähes käyttämätöntä Marderia. Ensin vaunut näkivät 15+ vuotta kylmää sotaa ja korkeaa valmiutta Bundeswehrin käytössä. Kylmän sodan päätyttyäkin joukkomäärät supistuivat viiveellä ja korvaavaa Pumaa on tullut riveihin vasta 2010-luvulla. Todennäköisesti myynnissä olevat Marderit ovat huonokuntoisempia tai korkeintaan samankuntoisia kuin nykyiset MT-LB:t.
Mistä varastoista nuo Ällitällit löydettiin? Saksahan myi juuri peruskunnostettuja vaunuja Jordanialle. Myivätkö siis sinusta loppuunajettuja paskoja, uudet maalit päällä ja nuo tyhmyyksissään ostivat? Miten Saksasta saatiin Leopardeja kohtuukunnossa, mutta ei löytyisi Mardereita?

Laitoin aikaisemin Marderien valmistusmäärät ja niistä suuri osa oli Länsi-Saksan varastoissa, eikä kaikkia ryvetetty jatkuvasti kentällä. Kai ne nyt jättivät pääosan taisteluvalmiiksi eikä millään loppuunajetuilla rangoilla ajeltaisi sotaan. Kai ne Sakemannit osaavat ajatella!
Suojan parantaminen ei voi olla itseisarvo. Siitä on ammattilaisetkin kirjoittaneet, vahvennukset omiani. Keskeinen kysymys kilpistyy tässä tapauksessa tuohon joukon varustamiseen. Ehdotuksesi 100+100 Marderin hankinnasta kahdelle prikaatille on tässä valossa täysin epärealistinen. Mistä noille joukoille viestivälineet, tykistö, pioneerivaunut, ilmatorjunta ja kaikki muu?
Vain BMP-2MD ja CV 9030 Mk II ovat ajanmukaisia ja/tai päivitettyjä 2020-luvulla. Bemari on suojaltaan heikko, mutta menee vielä käytössä. Muut kuljetusvaunut ovat pyöräkalustoa lukuunottamatta täysin ajastaan jäljessä, eivätkä vastaa taistelukentän haasteisiin. Jopa pienet UCAVit ovat niille vaarallisia tulevaisuudessa.

Nuo CV:tä lainaamasi lihavoidut osat kertovat minun nähdäkseni selvästi juurikin että kohtaamistaisteluun pitää panostaa:
Pula on ja tulee olemaan vihollisen modernin tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykynevistä joukoista. Korostan sanaa joukko. Näiden varustaminen on maavoimille kriittistä tulevaisuudessa tulevaisuuden sodankuvassa ja siksi poikkeuksellisesti uskon tässä määrän laatuun ts. halpaan ja riittävän hyvään.

Miten muuten tämä pitäisi ymmärtää kuin että niillä traktoreilla+suojalevyillä, heikosti suojatuilla vaunuilla yms. ei ole mitään asiaa tulevaisuudessa painopistealueille? Sitten olet sitä mieltä että meidän pitää mielummin ajaa 2020-luvun jälkeenkin Ällitälleillä?

Kun nyt taas muistutat minua rahasta niin juuri siitähän tämä ajatus juontaa juurensa!

Todennäköistä tulevaisuudessa on:
- meillä ei ole rahaa enää 100+ uuteen CV-vaunuun, kuten 2000-luvun alussa oli.
- kunnollista BMP-kalustoa ei löydy enää secondhand ostoina 2020-luvun lopussa ja itäkamaa tuskin hankitaan enää
- MT-LB ei kestä tungsten-sirpaleita, miinoja tai rskk:n luoteja, vain rk:n, puhumattakaan konetykin ammuksista

Monelta unohtuu että maavoimiin santsataan 2020-luvulla 3x korvettien hankintamäärä, joten maavoimat eivät jää ilman päivityksiä. Tästä voi lukea pv:n komentajan haastatteluista ja maavoimien komentajan blogista.
 
Sen korvaajaa ei oikeastaan ole vielä edes markkinoilla. Kannatta myös huomata, kuinka Venäjä on viime aikoina jyvittänyt nimenomaan ällejä arktisille joukoilleen taisteluajoneuvoiksi ja miehistönkuljetusajoneuvoiksi. Tela-ajoneuvoja siellä ei ole otettu juurikaan muuhun käyttöön kuin logistiikan tehtäviin.
Olisiko Ällin paikka sitten pohjoisessa parempi? Helpottuu niidenkin joukkojen kuljetus kun ei tarvitse heti olla hankkimassa uusia tela-ajoneuvoja kalliilla hinnalla. Jos verrataan suojattomiin tela-ajoneuvoihin niin siinä Ällin panssari on tyhjää parempi ja jos vielä vaunu liikkuu paremmin niin ei pitäisi olla kysymystäkään hyödystä.

Etelä-suomessa lunta ei tule enää kuin pari-kolmekymmentä senttiä talvisin ja 2-3 kuukaudeksi. Täällä tuskin on mitään ongelmaa muillakaan telavehkeillä, kun ei eletä napamantereella. Lämpenemisen johdosta talvet vain lyhenevät ja lumipeite harvenee.
 
Näen että sinulle on vaikeaa ajatella että varastoidut saksalaisvaunut olisivat paremmassa kunnossa tai vastaavassa kuin meille varastoista hankitut MT-LB:t. Tässä ei ole mitään muuta jäljellä kuin vastustaminen vastustamisen vuoksi.

Jos perehdyit edes noihin linkkeihin, huomasit että kaikki Saksan Marderit olivat käyneet jatkuvat päivitykset suojan, jousituksen ja voimansiirron osalta. Mitä luulet että itäpuolen tuotteisiin on tehty tuona aikana? No, olihan hurrit laitelleet niihin uusia valoja ja jotain moodauksia mutta tuskin ne koskivat rakennetta.

Mistä varastoista nuo Ällitällit löydettiin? Saksahan myi juuri peruskunnostettuja vaunuja Jordanialle. Myivätkö siis sinusta loppuunajettuja paskoja, uudet maalit päällä ja nuo tyhmyyksissään ostivat? Miten Saksasta saatiin Leopardeja kohtuukunnossa, mutta ei löytyisi Mardereita?

Laitoin aikaisemin Marderien valmistusmäärät ja niistä suuri osa oli Länsi-Saksan varastoissa, eikä kaikkia ryvetetty jatkuvasti kentällä. Kai ne nyt jättivät pääosan taisteluvalmiiksi eikä millään loppuunajetuilla rangoilla ajeltaisi sotaan. Kai ne Sakemannit osaavat ajatella!

Leopard 2A4 -hankinta Saksasta tehtiin vuonna 2002. Nyt eletään vuotta 2019. Olisiko mitenkään mahdollista, että vaunuja (Mardereita, Saksassa) on ehditty käyttää sinä aikana?

Koska CV:tä näköjään arvostat ja olet tykännyt allaolevastakin hänen viestistään, niin lue nyt sitten itse, missä kunnossa ne meidän "kohtuukuntoiset" Leopardit olivat...

Karkeasti ottaen: vaunujen eliniästä käytetään 2/3 RA-koulutuksesta ja 1/3 säästetään sotaa varten. Suomi osti Saksan loppuvarastoimat vaunut jotka on valmistettu 1970-luvun lopusta ja 1980-alussa. Parempikuntoiset menivät Saksan omien A5:n alustoiksi, Ruotsiin ja Puolaan. Lisäksi Saksa jätti itselleen varastoon parempikuntoisia A4:a tulevaa varten. Tähän kun lisätään se, että me olemme noilla ajaneet jo yli 10v niin voidaan päätellä että elinikää ei välttämättä ole enää hirveästi jäljellä ilman täyttä peruskunnostusta.

Mitä tulee T-55 alustaisiin erikoisvaunuihin niin kyse ei ole niiden kunnosta: osa tulee menemään käytännössä ajamattomina Stenalle. Kyse on suorituskyvystä: BLG-60 ei kanna Leopardia, VT-55 ei jaksa hinata Leopardia, jne. siksi ne on korvattava. Ainoat loppuun ajetut on T-55M:t, mutta näistä huonommat ovat jo menneet Stenalle kiertäen ampuma-alueiden kautta ja niistä puretulla varaosilla on ylläpidetty viimeisiä vaunuja jotka nekin alkavat olla loppuun ajettuja. Tässä tapauksessa luovutaan koko T-55 -perheestä jolla on selkeä merkitys mm huolto- ja varastointikustannuksiin kun voidaan luopua kokonaisesta järjestelmästä.
 
Älä laita liikaa tuon 280 kiloeuron taakse. Ei se ole samanlainen fiksattu luku kuin sergein pyhä 23mm kaliiperi. Ei tiedä mitä kaikkea koko könttään kuului. Ainoa mitä tiedetään varmasti on että kallista oli koska Suomi.

Miten uuden pyöräpanssariajoneuvon saisi kaksin-kolminkertaisella hinnalla vanhan pelkästä päivityksestä? Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Tai miten vanhan rassaaminen voi kustantaa puolet uuden hinnasta. Eipä ole järkeä siinäkään.
 
Olisiko Ällin paikka sitten pohjoisessa parempi? Helpottuu niidenkin joukkojen kuljetus kun ei tarvitse heti olla hankkimassa uusia tela-ajoneuvoja kalliilla hinnalla. Jos verrataan suojattomiin tela-ajoneuvoihin niin siinä Ällin panssari on tyhjää parempi ja jos vielä vaunu liikkuu paremmin niin ei pitäisi olla kysymystäkään hyödystä.

Kenties se onkin? Mitä me todella tiedämme siitä, missä päin maata moottoroituja taisteluosastoja on suunniteltu käytettävän?

Etelä-suomessa lunta ei tule enää kuin pari-kolmekymmentä senttiä talvisin ja 2-3 kuukaudeksi. Täällä tuskin on mitään ongelmaa muillakaan telavehkeillä, kun ei eletä napamantereella. Lämpenemisen johdosta talvet vain lyhenevät ja lumipeite harvenee.

Tilanne on sikäli hämäävä, että itärajalla lunta on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin tai Turun seudulla. Lumipeitteen ollessa paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä Lappeerannan tietämillä on tyypillisesti ollut 40-60 senttiä lunta ja Joensuusta pohjoiseen jo 60-80 senttiä lunta.

Ilmatieteenlaitoksen tilasto:

1570558981000.png
 
Kenties se onkin? Mitä me todella tiedämme siitä, missä päin maata moottoroituja taisteluosastoja on suunniteltu käytettävän?



Tilanne on sikäli hämäävä, että itärajalla lunta on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin tai Turun seudulla. Lumipeitteen ollessa paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä Lappeerannan tietämillä on tyypillisesti ollut 40-60 senttiä lunta ja Joensuusta pohjoiseen jo 60-80 senttiä lunta.

Ilmatieteenlaitoksen tilasto:

Katso liite: 33526
Olen leikitellyt ajatuksella, että pohjoisen joukot varustettaisiin MT-LB-, BMP-2-, Leo2A4- ja 122PSH74-kalustolla. Vaunumääristä vähän tinkien olisi mahdollista varustaa jopa 6 mekanisoitua taisteluosastoa, jolloin pohjoisen puolustuksen voisi kuvitella oleva varsin hyvissä kantimissa. Näille joukoille tosin tarvittaisiin huima määrä viestijärjestelmiä ja erilaisia tukivaunuja sekä tietysti tarvittaisiin rahoitus poistuneiden MEKTSTOSien ja MTTSTOSien korvaamiseen...
 
--

Vain BMP-2MD ja CV 9030 Mk II ovat ajanmukaisia ja/tai päivitettyjä 2020-luvulla. Bemari on suojaltaan heikko, mutta menee vielä käytössä. Muut kuljetusvaunut ovat pyöräkalustoa lukuunottamatta täysin ajastaan jäljessä, eivätkä vastaa taistelukentän haasteisiin. Jopa pienet UCAVit ovat niille vaarallisia tulevaisuudessa.

Nuo CV:tä lainaamasi lihavoidut osat kertovat minun nähdäkseni selvästi juurikin että kohtaamistaisteluun pitää panostaa:
Pula on ja tulee olemaan vihollisen modernin tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykynevistä joukoista. Korostan sanaa joukko. Näiden varustaminen on maavoimille kriittistä tulevaisuudessa tulevaisuuden sodankuvassa ja siksi poikkeuksellisesti uskon tässä määrän laatuun ts. halpaan ja riittävän hyvään.

Miten muuten tämä pitäisi ymmärtää kuin että niillä traktoreilla+suojalevyillä, heikosti suojatuilla vaunuilla yms. ei ole mitään asiaa tulevaisuudessa painopistealueille? Sitten olet sitä mieltä että meidän pitää mielummin ajaa 2020-luvun jälkeenkin Ällitälleillä?

Minusta asia pitää ymmärtää niin, että hyökkäämään kykenevä joukko tarvitsee muutakin kuin ne Marderit. Paljon muutakin.

Taistelupanssarivaunut, pioneeripanssarivaunut, ilmatorjunnan, tykistön, viestin, huollon... Palapelin yksi osanen ei riitä, tarvitaan niiden kaikkien yhteistoimintaa, ja jos sen ensimmäisen palasen kohdalla tarvitsee jo tinkiä, niin ei hyvältä näytä.

Marderin yksi heikkous kohtaamistaistelussa on aseistus. 20 mm konetykki ei ole järin uskottava muita vaunuja vastaan. Voiko siihen laittaa uuden tornin päälle? Varmasti. Ja miten paljon "edullisen" Marderin hintaan tuli lisää? Miljoona euroa? Niinpä niin.

Tätä vanhan alustan MLU:ta ja uutta tornia pohdittiin Suomessa jo vuosituhannen taitteessa. Alustan kunnon vuoksi siihen ei koskaan ryhdytty.

1570562556800.png

Jos vielä vähän panettelen Marderia, niin miksi se ei ole käynyt kaupaksi? Täysin hyvä vaunu, jopa suorituskykyinen ja kehityspotentiaalia omaava, ja sitten sitä myydään uutena vain kotimaahan Saksaan ja käytettynä Indonesian ja Jordanian kaltaisille kehitysmaille sekä Chileen. Miksi käytettyjä Leopardeja on myyty lukuisiin maihin, mutta Mardereita vain yhteen jokseenkin kehittyneeseen maahan? Miksei Marder kelpaa Turkille, Kreikalle, Puolalle jne., vaikka Leopardit kelpaavat? Tiedetäänkö Marderista kyseisissä maissa kenties jotakin sellaista mitä sinä et tiedä?

Kun nyt taas muistutat minua rahasta niin juuri siitähän tämä ajatus juontaa juurensa!

Todennäköistä tulevaisuudessa on:
- meillä ei ole rahaa enää 100+ uuteen CV-vaunuun, kuten 2000-luvun alussa oli.
- kunnollista BMP-kalustoa ei löydy enää secondhand ostoina 2020-luvun lopussa ja itäkamaa tuskin hankitaan enää
- MT-LB ei kestä tungsten-sirpaleita, miinoja tai rskk:n luoteja, vain rk:n, puhumattakaan konetykin ammuksista

Monelta unohtuu että maavoimiin santsataan 2020-luvulla 3x korvettien hankintamäärä, joten maavoimat eivät jää ilman päivityksiä. Tästä voi lukea pv:n komentajan haastatteluista ja maavoimien komentajan blogista.

Vajaa neljä miljardia euroa? No sittenhän meillä ei ole mitään hätää! :) Unohdetaan Marder ja laitetaan Ruotsiin tilaus CV90:n uusimmasta sukupolvesta kaikilla herkuilla sekä muutama BvS10 siihen kylkeen.
 
Olen leikitellyt ajatuksella, että pohjoisen joukot varustettaisiin MT-LB-, BMP-2-, Leo2A4- ja 122PSH74-kalustolla. Vaunumääristä vähän tinkien olisi mahdollista varustaa jopa 6 mekanisoitua taisteluosastoa, jolloin pohjoisen puolustuksen voisi kuvitella oleva varsin hyvissä kantimissa. Näille joukoille tosin tarvittaisiin huima määrä viestijärjestelmiä ja erilaisia tukivaunuja sekä tietysti tarvittaisiin rahoitus poistuneiden MEKTSTOSien ja MTTSTOSien korvaamiseen...

Leikittelyksi tuo jääneekin, sillä myös kyseistä kalustoa pitäisi ylläpitää. Miten sitä laskettiinkaan puolustusministeriössä, Leopard 2A4:n päivittäminen maksaisi 5 miljoonaa euroa vaunulta? Jep jep. Lapin lisää (sanaleikki tahaton) voi ottaa miljoonan-pari pois, ja edelleen puhutaan lievästi sanottuna hinnakkaasta hankkeesta. Sama ylläpitokysymys tulee tietysti vastaan myös itäkaluston osalta.
 
Minusta asia pitää ymmärtää niin, että hyökkäämään kykenevä joukko tarvitsee muutakin kuin ne Marderit. Paljon muutakin.
Tästä on helppo olla samaa mieltä, eikä asia ollut mitenkään edes kyseenalainen.
Taistelupanssarivaunut, pioneeripanssarivaunut, ilmatorjunnan, tykistön, viestin, huollon... Palapelin yksi osanen ei riitä, tarvitaan niiden kaikkien yhteistoimintaa, ja jos sen ensimmäisen palasen kohdalla tarvitsee jo tinkiä, niin ei hyvältä näytä.
Joo, joo. Kysymys olikin MT-LB vaunujen korvaamisesta paremmalla, mutta kustannustehokkaamin kuin ostamalla kalliita kuljetusvaunuja uutena. Marder on yksi vaihtoehto tässä. Mitään uusia joukkoja ei tarvitse varustaa, jos siihen ei ole varaa.
Marderin yksi heikkous kohtaamistaistelussa on aseistus. 20 mm konetykki ei ole järin uskottava muita vaunuja vastaan. Voiko siihen laittaa uuden tornin päälle? Varmasti. Ja miten paljon "edullisen" Marderin hintaan tuli lisää? Miljoona euroa? Niinpä niin.
Mitä sanoin alussa? Lue uudelleen viestiketju niin huomaat. Mardereista voi nyysiä tornit pois, koska niiden tekniikka on vanhaa ja maksaa päivittää niitä. Samalla saadaan enemmän tilaa jääkäriryhmälle ja sen varusteille. Jos mahdollisuuksia on, RWS-voidaan laittaa tornin sijalle.
Jos vielä vähän panettelen Marderia, niin miksi se ei ole käynyt kaupaksi? Täysin hyvä vaunu, jopa suorituskykyinen ja kehityspotentiaalia omaava, ja sitten sitä myydään uutena vain kotimaahan Saksaan ja käytettynä Indonesian ja Jordanian kaltaisille kehitysmaille sekä Chileen. Miksi käytettyjä Leopardeja on myyty lukuisiin maihin, mutta Mardereita vain yhteen jokseenkin kehittyneeseen maahan? Miksei Marder kelpaa Turkille, Kreikalle, Puolalle jne., vaikka Leopardit kelpaavat? Tiedetäänkö Marderista kyseisissä maissa kenties jotakin sellaista mitä sinä et tiedä?
Yksinkertaista. Leopard KWS I ja II ohjelmat käynnistettiin 2A4 mallin kehittämiseksi jo 1990-luvun alkuvuosina ja ensimmäinen Leo 2A5 tuli saataville 1998. Hieman senjälkeen pidemmällä L55 putkella varustettu 2A6-päivitys. Alankomaalaiset päivittivät vaununsa 2002-2009 muistaakseni.

Marderin päivitykset 1A3/1A5-versioihin oli samaan aikaan käynnissä 1988-1998(1A3). Siinä uusittiin kaikki Saksan käytössä olevat, n. 2000 vaunua keskimäärin 220 kpl vuodessa. Kuten linkkasin aikaisemmin, Marder 1A3 oli suojan, tulivoiman, jousituksen, jarrujen osalta täysin ajanmukainen 2000-luvun vaihteessa ja on sitä vielä tänäkin päivänä. Sen korvaavan Puman tuotanto alkoi 2015 vasta ja vaunun kehittäminen on edelleen kesken, johtuen vaunun monimutkaisesta tekniikasta ja hienouksista.

Pumaa on lisäksi suunniteltu valmistettavan vain 350 kpl Saksan armeijalle, koska se on huippumoderina erittäin kallis. Vaikka Bundeswehr ei ole entisensä kylmän sodan ajoilta on varsin todennäköistä että Marder jatkaa edelleen käytössä tulevaisuudessa koska rahaa ei ole vaihtaa kaikkia. https://www.militaryfactory.com/armor/detail.asp?armor_id=102
http://www.military-today.com/apc/puma_ifv.htm

Kuten JANE`S 360 kirjoitti, Rheinmetall on hankkinut Mardereita itselleen Saksan varastoista ja tarjoaa niitä myytäväksi päivitettyinä tai ilman: Following the restructuring of the German Army, significant numbers of Marder 1A3 infantry fighting vehicle (IFV) have become available and as the original equipment manufacturer (OEM), Rheinmetall Defence (Chalet 3, Outside Area) has purchased a large number of these, plus the driver training version. These are for potential refurbishment and sale to export customers with the approval of the German government. https://www.janes.com/article/79910/sharpened-predator-sofex18d2

Marderin erinomainen suojaus, yhdistettynä iskunsuojattuihin istuimiin, spall-lineriin sekä NBC-suojaukseen toisi huomattavan selviytymiskyvyn jääkäreillemme. Marderissa on lisätty suojausta jopa ylhäältä tuleviin rypäleammuksiin ja niistä löytyy jopa ilmastointi sekä lämmitys. Jousitus on huomattavasti parempi kuin MT-LB:ssä ja se tuo mukavuutta matkustajille ja vakautta ajamiseen.

On lisäksi varsin kyseenalaista että nykyisissä Neukkutuotteissa pa-säiliöt on sijoitettu matkustamoon sisälle ja kylkiin. Minusta nuo MT-LB:t voisi nimetä zipoiksi. MT-LBV:n telapaine on leveämmän telan ansiosta puolta perusversiota pienempi ja sitä on moodattu pohjoisen käyttöön. Peruspaketti sensijaan ei tuo kyllä juuri minkäänlaista etua liikkuvuudessa Marderiin ja suojausta ei voi edes verrata noiden välillä. Uintikyky on kyseenalainen nykypäivänä. Sitä Hulkkokin pohtii blogissaan:
Se missä määrin tarvitsemme panssarointia, riippuu siitä, miten arvioimme joukkojamme uhattavan siirtymisen aikana. Onko pääasiallinen uhka panssaria läpäisevät asejärjestelmät vai perinteinen sirpaloituva tuli? Sama kyseenalaistaminen koskee ajoneuvojen uimiskykyä. Onko realistista ajattaa vaunuja vesistöjen yli hitaalla vauhdilla tiedustelusensorien jatkuvan tarkkailun alla?
https://maavoimat.fi/komentajan-blogi/-/blogs/liikkumisen-ja-liikkuvuuden-haasteissa

Vajaa neljä miljardia euroa? No sittenhän meillä ei ole mitään hätää! :) Unohdetaan Marder ja laitetaan Ruotsiin tilaus CV90:n uusimmasta sukupolvesta kaikilla herkuilla sekä muutama BvS10 siihen kylkeen.
Valistan sinua hieman:

– Tällä vuosikymmenellä materiaalin uusinnan painopiste on ollut maavoimissa. Ensin se oli alueellisissa joukoissa ja nyt vuosikymmenen lopulla operatiivisissa joukoissa. On hankittu muun muassa Leopard 2A6-panssarivaunuja, raskaita raketinheittimiä ja K9-panssarihaupitseja. Ensi vuosikymmenellä maavoimien materiaali-investoinnit ovat karkeasti noin kolminkertaiset verrattuna merivoimien laivuehankintaan, Kivinen huomauttaa.
https://ruotuvaki.fi/-/uudelle-komentajalle-on-tarkeaa-kokonaisvaltainen-kehittaminen


Palstatilaa on saanut jo vuosia HX- ja Laivue 2020, kun ne ovat niin seksikkäitä mediassa. Se on luonut hieman vääristyneen kuvan täällä foorumillakin joillekin että maavoimien kehittäminen loppuisi kokonaan ja näin mustavalkoinen asia ei ole.
 
Joo, joo. Kysymys olikin MT-LB vaunujen korvaamisesta paremmalla, mutta kustannustehokkaamin kuin ostamalla kalliita kuljetusvaunuja uutena. Marder on yksi vaihtoehto tässä. Mitään uusia joukkoja ei tarvitse varustaa, jos siihen ei ole varaa.

Ei ole kyse uusien joukkojen varustamisesta, vaan ylipäätään Marderien ympärillä olevasta kokonaisuudesta. Mekanisoiduissa ja moottoroiduissa taisteluosastoissa on paljon vanhentuvaa materiaalia. MT-LB ei ole ainoa. Eikä BMP-2. Missä määrin tulevaisuudessa on varaa ylläpitää ja kehittää näiden joukkojen varustusta?

Myönnän, olen pessimististä koulukuntaa. En usko, että mekanisoituja taisteluosastoja on varaa ylläpitää ja kehittää nykymuodossaan, jahka BMP-2, Leopard 2A6 ja MT-LB alkavat mennä manan majoille joskus 2030 eteenpäin. Luullakseni mekanisoitujen joukkojen perusta muodostuu 2040 KARJPR:n rungolle.

Mitä sanoin alussa? Lue uudelleen viestiketju niin huomaat. Mardereista voi nyysiä tornit pois, koska niiden tekniikka on vanhaa ja maksaa päivittää niitä. Samalla saadaan enemmän tilaa jääkäriryhmälle ja sen varusteille. Jos mahdollisuuksia on, RWS-voidaan laittaa tornin sijalle.

Itse luettelit tulevaisuuden todennäköisyyksiä ja kirjoittelit rynnäkköpanssarivaunuista, joten käsitin, että kaavailet Marderia myös rynnäkköpanssarivaunun rooliin:

Todennäköistä tulevaisuudessa on:
- meillä ei ole rahaa enää 100+ uuteen CV-vaunuun, kuten 2000-luvun alussa oli.
- kunnollista BMP-kalustoa ei löydy enää secondhand ostoina 2020-luvun lopussa ja itäkamaa tuskin hankitaan enää
- MT-LB ei kestä tungsten-sirpaleita, miinoja tai rskk:n luoteja, vain rk:n, puhumattakaan konetykin ammuksista

Valistan sinua hieman:

– Tällä vuosikymmenellä materiaalin uusinnan painopiste on ollut maavoimissa. Ensin se oli alueellisissa joukoissa ja nyt vuosikymmenen lopulla operatiivisissa joukoissa. On hankittu muun muassa Leopard 2A6-panssarivaunuja, raskaita raketinheittimiä ja K9-panssarihaupitseja. Ensi vuosikymmenellä maavoimien materiaali-investoinnit ovat karkeasti noin kolminkertaiset verrattuna merivoimien laivuehankintaan, Kivinen huomauttaa.
https://ruotuvaki.fi/-/uudelle-komentajalle-on-tarkeaa-kokonaisvaltainen-kehittaminen


Palstatilaa on saanut jo vuosia HX- ja Laivue 2020, kun ne ovat niin seksikkäitä mediassa. Se on luonut hieman vääristyneen kuvan täällä foorumillakin joillekin että maavoimien kehittäminen loppuisi kokonaan ja näin mustavalkoinen asia ei ole.

Tästä aiheesta on ollut muissakin ketjuissa. Olen hyvin tietoinen tuosta komentajan positiivisesta mielentilasta.

Anna kun avaan sarkasmini sinulle:

Jos uskot, että maavoimat saa neljä miljardia ensi vuosikymmenellä, niin miksi uskot, että ei ole varaa hankkia 100+ CV-vaunua? Miksi haluat välttämättä Marderit, jos rahaa on käytössä noin paljon?
 
Back
Top