Pasien elinkaaripäivutykset jatkuvat?
Meneekö 2000-luvun alut vaunut päivitykseen?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pasien elinkaaripäivutykset jatkuvat?
Eli Paseja ?
Meneekö 2000-luvun alut vaunut päivitykseen?
Vanhempiakin on remppaamatta vielä kolminumeroinen määrä.
Minä "luin rivien välistä" tuon viittaavan Paseihin, eikä vielä minkään uuden korvaavan kaluston hankinnan aloittamiseen. Ihan hyvä näinkin.Meinaatko, että kenraalit puhuisivat muunneltua totuutta? Eihän se voi olla mahdollista! Nyt niitä nappeja naamariin...
En tiedä kokonaiskuviota, mutta kai näillä kotimaisten pyöräajoneuvojen kehittäjillä jokin visio on. Patria, Protolab(, Sisu)... Eikä se varmaankaan ole vuodessa 2050. Onko visio sitten ollut tarjota vaihtoehto Pasin MLU:lle (mikä vahvistaisi epäilyksen sen riistohinnoittelusta) vaiko onko useamman firman markkinatutkimusosastolla nautittu tajuntaa laajentavia ja uskottu PV:n löytävän jostakin rahaa pyöräpanssariajoneuvojen massahankintoihin. Jotakin siellä kuitenkin tiedetään, mitä me emme tiedä.
Tietääkö @PSS asiasta mitään?
Foorumilla on ollut juttua, että Patria nyhtää melkoisesti tuohta suhteessa MLU:n laajuuteen. 280 Pasin MLU - 78 miljoonaa euroa. Siis melkein 280 000 euroa per vaunu! Kun Bemarit saatiin melkein samaan rahaan päivitettyä lämpökameroineen ja naamioverkkoineen kaikkineen, niin onhan tässä rahastuksen makua.
Eihän 280 000 eurolla uutta saa, mutta ilmeisesti korjaukseen menevillä vaunuilla on takanaan noin 30 vuotta palvelusta. Jos MLU pidentää elinikää vain 2030-luvulle (ts. ~15 vuotta?), niin kalliilta kuulostaa. Siis sikäli kuin uuden pyöräpanssariajoneuvon saisi n. kaksi-kolminkertaisella hinnalla versus tämä MLU ja siinä olisi se 30 vuotta elinkaarta ilman päivityksiä.
Paremmin suojatuilla vaunuilla motorisoitu jalkaväki muuttuisi taistelunkestämmäksi ja samoin mekanisoiduilla osastoilla, jos niitä jatkossa on edes tuossa muodossa.MT-LB:llä ei pääsääntöisesti ajeta kosketukseen. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla MT-LB on tukirooleissa. Moottoroitujen taisteluosastojen osalta jo nimi kertoo jotakin joukon käyttöperiaatteista ja taktiikasta, jos käyttää hoksottimia.
Oma arvioni on, että moottoroidun taisteluosaston taktiikkaan ja käyttöperiaatteisiin ei kuulu ajella peltojen ylitse suoraan kohti etenevän vihollisen kärkeä. Hyökätä kyllä, mutta sellaisissa paikoissa ja sellaisella taktiikalla kuin käytettävissä oleva kalusto järkevästi mahdollistaa, ihan kuten niiden Paseilla ja AMV:llä moottoroitujen joukkojenkin.
Tarkoitin panssarointia ja suojaa, josta tässä on nimenomaan kysymys. Olen ollut nostelemassa tuota Ällitälliä itse eri keinoin ja nähnyt konkreettisesti sekä saanut tietoa että miten hauras ja ohut sen rakenne on. Ei siis tartte esitellä mulle mitään nettilinkkejä.Mikä tekee MT-LB:stä heikon verrattuna kakkosbemariin? Puuttuvaa konetykkiä ei lasketa, koska kosketukseen ajaminen on poikkeus, ei pääsääntö.
Näen että sinulle on vaikeaa ajatella että varastoidut saksalaisvaunut olisivat paremmassa kunnossa tai vastaavassa kuin meille varastoista hankitut MT-LB:t. Tässä ei ole mitään muuta jäljellä kuin vastustaminen vastustamisen vuoksi.Paremman puutteessa ikää voidaan käyttää jonkinlaisena mittarina kaluston kunnolle ja sitä myöten päivityksen laajuudelle/hinnalle.
Mistä varastoista nuo Ällitällit löydettiin? Saksahan myi juuri peruskunnostettuja vaunuja Jordanialle. Myivätkö siis sinusta loppuunajettuja paskoja, uudet maalit päällä ja nuo tyhmyyksissään ostivat? Miten Saksasta saatiin Leopardeja kohtuukunnossa, mutta ei löytyisi Mardereita?Jos pohdin vaunujen kuntoa yleisemmin, niin en hevillä usko, että Saksalla olisi myydä priimakuntoista, lähes käyttämätöntä Marderia. Ensin vaunut näkivät 15+ vuotta kylmää sotaa ja korkeaa valmiutta Bundeswehrin käytössä. Kylmän sodan päätyttyäkin joukkomäärät supistuivat viiveellä ja korvaavaa Pumaa on tullut riveihin vasta 2010-luvulla. Todennäköisesti myynnissä olevat Marderit ovat huonokuntoisempia tai korkeintaan samankuntoisia kuin nykyiset MT-LB:t.
Vain BMP-2MD ja CV 9030 Mk II ovat ajanmukaisia ja/tai päivitettyjä 2020-luvulla. Bemari on suojaltaan heikko, mutta menee vielä käytössä. Muut kuljetusvaunut ovat pyöräkalustoa lukuunottamatta täysin ajastaan jäljessä, eivätkä vastaa taistelukentän haasteisiin. Jopa pienet UCAVit ovat niille vaarallisia tulevaisuudessa.Suojan parantaminen ei voi olla itseisarvo. Siitä on ammattilaisetkin kirjoittaneet, vahvennukset omiani. Keskeinen kysymys kilpistyy tässä tapauksessa tuohon joukon varustamiseen. Ehdotuksesi 100+100 Marderin hankinnasta kahdelle prikaatille on tässä valossa täysin epärealistinen. Mistä noille joukoille viestivälineet, tykistö, pioneerivaunut, ilmatorjunta ja kaikki muu?
Olisiko Ällin paikka sitten pohjoisessa parempi? Helpottuu niidenkin joukkojen kuljetus kun ei tarvitse heti olla hankkimassa uusia tela-ajoneuvoja kalliilla hinnalla. Jos verrataan suojattomiin tela-ajoneuvoihin niin siinä Ällin panssari on tyhjää parempi ja jos vielä vaunu liikkuu paremmin niin ei pitäisi olla kysymystäkään hyödystä.Sen korvaajaa ei oikeastaan ole vielä edes markkinoilla. Kannatta myös huomata, kuinka Venäjä on viime aikoina jyvittänyt nimenomaan ällejä arktisille joukoilleen taisteluajoneuvoiksi ja miehistönkuljetusajoneuvoiksi. Tela-ajoneuvoja siellä ei ole otettu juurikaan muuhun käyttöön kuin logistiikan tehtäviin.
Näen että sinulle on vaikeaa ajatella että varastoidut saksalaisvaunut olisivat paremmassa kunnossa tai vastaavassa kuin meille varastoista hankitut MT-LB:t. Tässä ei ole mitään muuta jäljellä kuin vastustaminen vastustamisen vuoksi.
Jos perehdyit edes noihin linkkeihin, huomasit että kaikki Saksan Marderit olivat käyneet jatkuvat päivitykset suojan, jousituksen ja voimansiirron osalta. Mitä luulet että itäpuolen tuotteisiin on tehty tuona aikana? No, olihan hurrit laitelleet niihin uusia valoja ja jotain moodauksia mutta tuskin ne koskivat rakennetta.
Mistä varastoista nuo Ällitällit löydettiin? Saksahan myi juuri peruskunnostettuja vaunuja Jordanialle. Myivätkö siis sinusta loppuunajettuja paskoja, uudet maalit päällä ja nuo tyhmyyksissään ostivat? Miten Saksasta saatiin Leopardeja kohtuukunnossa, mutta ei löytyisi Mardereita?
Laitoin aikaisemin Marderien valmistusmäärät ja niistä suuri osa oli Länsi-Saksan varastoissa, eikä kaikkia ryvetetty jatkuvasti kentällä. Kai ne nyt jättivät pääosan taisteluvalmiiksi eikä millään loppuunajetuilla rangoilla ajeltaisi sotaan. Kai ne Sakemannit osaavat ajatella!
Karkeasti ottaen: vaunujen eliniästä käytetään 2/3 RA-koulutuksesta ja 1/3 säästetään sotaa varten. Suomi osti Saksan loppuvarastoimat vaunut jotka on valmistettu 1970-luvun lopusta ja 1980-alussa. Parempikuntoiset menivät Saksan omien A5:n alustoiksi, Ruotsiin ja Puolaan. Lisäksi Saksa jätti itselleen varastoon parempikuntoisia A4:a tulevaa varten. Tähän kun lisätään se, että me olemme noilla ajaneet jo yli 10v niin voidaan päätellä että elinikää ei välttämättä ole enää hirveästi jäljellä ilman täyttä peruskunnostusta.
Mitä tulee T-55 alustaisiin erikoisvaunuihin niin kyse ei ole niiden kunnosta: osa tulee menemään käytännössä ajamattomina Stenalle. Kyse on suorituskyvystä: BLG-60 ei kanna Leopardia, VT-55 ei jaksa hinata Leopardia, jne. siksi ne on korvattava. Ainoat loppuun ajetut on T-55M:t, mutta näistä huonommat ovat jo menneet Stenalle kiertäen ampuma-alueiden kautta ja niistä puretulla varaosilla on ylläpidetty viimeisiä vaunuja jotka nekin alkavat olla loppuun ajettuja. Tässä tapauksessa luovutaan koko T-55 -perheestä jolla on selkeä merkitys mm huolto- ja varastointikustannuksiin kun voidaan luopua kokonaisesta järjestelmästä.
Niin maavoimat saa 2020 luvulla about 3,6 miljardia euroa materiaali hankintoihin?Monelta unohtuu että maavoimiin santsataan 2020-luvulla 3x korvettien hankintamäärä
Älä laita liikaa tuon 280 kiloeuron taakse. Ei se ole samanlainen fiksattu luku kuin sergein pyhä 23mm kaliiperi. Ei tiedä mitä kaikkea koko könttään kuului. Ainoa mitä tiedetään varmasti on että kallista oli koska Suomi.
Miten uuden pyöräpanssariajoneuvon saisi kaksin-kolminkertaisella hinnalla vanhan pelkästä päivityksestä? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Niin maavoimat saa 2020 luvulla about 3,6 miljardia euroa materiaali hankintoihin?
Olisiko Ällin paikka sitten pohjoisessa parempi? Helpottuu niidenkin joukkojen kuljetus kun ei tarvitse heti olla hankkimassa uusia tela-ajoneuvoja kalliilla hinnalla. Jos verrataan suojattomiin tela-ajoneuvoihin niin siinä Ällin panssari on tyhjää parempi ja jos vielä vaunu liikkuu paremmin niin ei pitäisi olla kysymystäkään hyödystä.
Etelä-suomessa lunta ei tule enää kuin pari-kolmekymmentä senttiä talvisin ja 2-3 kuukaudeksi. Täällä tuskin on mitään ongelmaa muillakaan telavehkeillä, kun ei eletä napamantereella. Lämpenemisen johdosta talvet vain lyhenevät ja lumipeite harvenee.
Olen leikitellyt ajatuksella, että pohjoisen joukot varustettaisiin MT-LB-, BMP-2-, Leo2A4- ja 122PSH74-kalustolla. Vaunumääristä vähän tinkien olisi mahdollista varustaa jopa 6 mekanisoitua taisteluosastoa, jolloin pohjoisen puolustuksen voisi kuvitella oleva varsin hyvissä kantimissa. Näille joukoille tosin tarvittaisiin huima määrä viestijärjestelmiä ja erilaisia tukivaunuja sekä tietysti tarvittaisiin rahoitus poistuneiden MEKTSTOSien ja MTTSTOSien korvaamiseen...Kenties se onkin? Mitä me todella tiedämme siitä, missä päin maata moottoroituja taisteluosastoja on suunniteltu käytettävän?
Tilanne on sikäli hämäävä, että itärajalla lunta on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin tai Turun seudulla. Lumipeitteen ollessa paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä Lappeerannan tietämillä on tyypillisesti ollut 40-60 senttiä lunta ja Joensuusta pohjoiseen jo 60-80 senttiä lunta.
Ilmatieteenlaitoksen tilasto:
Katso liite: 33526
--
Vain BMP-2MD ja CV 9030 Mk II ovat ajanmukaisia ja/tai päivitettyjä 2020-luvulla. Bemari on suojaltaan heikko, mutta menee vielä käytössä. Muut kuljetusvaunut ovat pyöräkalustoa lukuunottamatta täysin ajastaan jäljessä, eivätkä vastaa taistelukentän haasteisiin. Jopa pienet UCAVit ovat niille vaarallisia tulevaisuudessa.
Nuo CV:tä lainaamasi lihavoidut osat kertovat minun nähdäkseni selvästi juurikin että kohtaamistaisteluun pitää panostaa:
Pula on ja tulee olemaan vihollisen modernin tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykynevistä joukoista. Korostan sanaa joukko. Näiden varustaminen on maavoimille kriittistä tulevaisuudessa tulevaisuuden sodankuvassa ja siksi poikkeuksellisesti uskon tässä määrän laatuun ts. halpaan ja riittävän hyvään.
Miten muuten tämä pitäisi ymmärtää kuin että niillä traktoreilla+suojalevyillä, heikosti suojatuilla vaunuilla yms. ei ole mitään asiaa tulevaisuudessa painopistealueille? Sitten olet sitä mieltä että meidän pitää mielummin ajaa 2020-luvun jälkeenkin Ällitälleillä?
Kun nyt taas muistutat minua rahasta niin juuri siitähän tämä ajatus juontaa juurensa!
Todennäköistä tulevaisuudessa on:
- meillä ei ole rahaa enää 100+ uuteen CV-vaunuun, kuten 2000-luvun alussa oli.
- kunnollista BMP-kalustoa ei löydy enää secondhand ostoina 2020-luvun lopussa ja itäkamaa tuskin hankitaan enää
- MT-LB ei kestä tungsten-sirpaleita, miinoja tai rskk:n luoteja, vain rk:n, puhumattakaan konetykin ammuksista
Monelta unohtuu että maavoimiin santsataan 2020-luvulla 3x korvettien hankintamäärä, joten maavoimat eivät jää ilman päivityksiä. Tästä voi lukea pv:n komentajan haastatteluista ja maavoimien komentajan blogista.
Olen leikitellyt ajatuksella, että pohjoisen joukot varustettaisiin MT-LB-, BMP-2-, Leo2A4- ja 122PSH74-kalustolla. Vaunumääristä vähän tinkien olisi mahdollista varustaa jopa 6 mekanisoitua taisteluosastoa, jolloin pohjoisen puolustuksen voisi kuvitella oleva varsin hyvissä kantimissa. Näille joukoille tosin tarvittaisiin huima määrä viestijärjestelmiä ja erilaisia tukivaunuja sekä tietysti tarvittaisiin rahoitus poistuneiden MEKTSTOSien ja MTTSTOSien korvaamiseen...
Kiva juttu, no sitten vaan ostoksille ! se on jotain 3,7 miljardia ruotsin kruunua vuodessa?Eli ruhtinaalliset 360 miljoonaa euroa vuodessa
Kiva juttu, no sitten vaan ostoksille ! se on jotain 3,7 miljardia ruotsin kruunua vuodessa?
Tästä on helppo olla samaa mieltä, eikä asia ollut mitenkään edes kyseenalainen.Minusta asia pitää ymmärtää niin, että hyökkäämään kykenevä joukko tarvitsee muutakin kuin ne Marderit. Paljon muutakin.
Joo, joo. Kysymys olikin MT-LB vaunujen korvaamisesta paremmalla, mutta kustannustehokkaamin kuin ostamalla kalliita kuljetusvaunuja uutena. Marder on yksi vaihtoehto tässä. Mitään uusia joukkoja ei tarvitse varustaa, jos siihen ei ole varaa.Taistelupanssarivaunut, pioneeripanssarivaunut, ilmatorjunnan, tykistön, viestin, huollon... Palapelin yksi osanen ei riitä, tarvitaan niiden kaikkien yhteistoimintaa, ja jos sen ensimmäisen palasen kohdalla tarvitsee jo tinkiä, niin ei hyvältä näytä.
Mitä sanoin alussa? Lue uudelleen viestiketju niin huomaat. Mardereista voi nyysiä tornit pois, koska niiden tekniikka on vanhaa ja maksaa päivittää niitä. Samalla saadaan enemmän tilaa jääkäriryhmälle ja sen varusteille. Jos mahdollisuuksia on, RWS-voidaan laittaa tornin sijalle.Marderin yksi heikkous kohtaamistaistelussa on aseistus. 20 mm konetykki ei ole järin uskottava muita vaunuja vastaan. Voiko siihen laittaa uuden tornin päälle? Varmasti. Ja miten paljon "edullisen" Marderin hintaan tuli lisää? Miljoona euroa? Niinpä niin.
Yksinkertaista. Leopard KWS I ja II ohjelmat käynnistettiin 2A4 mallin kehittämiseksi jo 1990-luvun alkuvuosina ja ensimmäinen Leo 2A5 tuli saataville 1998. Hieman senjälkeen pidemmällä L55 putkella varustettu 2A6-päivitys. Alankomaalaiset päivittivät vaununsa 2002-2009 muistaakseni.Jos vielä vähän panettelen Marderia, niin miksi se ei ole käynyt kaupaksi? Täysin hyvä vaunu, jopa suorituskykyinen ja kehityspotentiaalia omaava, ja sitten sitä myydään uutena vain kotimaahan Saksaan ja käytettynä Indonesian ja Jordanian kaltaisille kehitysmaille sekä Chileen. Miksi käytettyjä Leopardeja on myyty lukuisiin maihin, mutta Mardereita vain yhteen jokseenkin kehittyneeseen maahan? Miksei Marder kelpaa Turkille, Kreikalle, Puolalle jne., vaikka Leopardit kelpaavat? Tiedetäänkö Marderista kyseisissä maissa kenties jotakin sellaista mitä sinä et tiedä?
Valistan sinua hieman:Vajaa neljä miljardia euroa? No sittenhän meillä ei ole mitään hätää! Unohdetaan Marder ja laitetaan Ruotsiin tilaus CV90:n uusimmasta sukupolvesta kaikilla herkuilla sekä muutama BvS10 siihen kylkeen.
Joo, joo. Kysymys olikin MT-LB vaunujen korvaamisesta paremmalla, mutta kustannustehokkaamin kuin ostamalla kalliita kuljetusvaunuja uutena. Marder on yksi vaihtoehto tässä. Mitään uusia joukkoja ei tarvitse varustaa, jos siihen ei ole varaa.
Mitä sanoin alussa? Lue uudelleen viestiketju niin huomaat. Mardereista voi nyysiä tornit pois, koska niiden tekniikka on vanhaa ja maksaa päivittää niitä. Samalla saadaan enemmän tilaa jääkäriryhmälle ja sen varusteille. Jos mahdollisuuksia on, RWS-voidaan laittaa tornin sijalle.
Todennäköistä tulevaisuudessa on:
- meillä ei ole rahaa enää 100+ uuteen CV-vaunuun, kuten 2000-luvun alussa oli.
- kunnollista BMP-kalustoa ei löydy enää secondhand ostoina 2020-luvun lopussa ja itäkamaa tuskin hankitaan enää
- MT-LB ei kestä tungsten-sirpaleita, miinoja tai rskk:n luoteja, vain rk:n, puhumattakaan konetykin ammuksista
Valistan sinua hieman:
– Tällä vuosikymmenellä materiaalin uusinnan painopiste on ollut maavoimissa. Ensin se oli alueellisissa joukoissa ja nyt vuosikymmenen lopulla operatiivisissa joukoissa. On hankittu muun muassa Leopard 2A6-panssarivaunuja, raskaita raketinheittimiä ja K9-panssarihaupitseja. Ensi vuosikymmenellä maavoimien materiaali-investoinnit ovat karkeasti noin kolminkertaiset verrattuna merivoimien laivuehankintaan, Kivinen huomauttaa.
https://ruotuvaki.fi/-/uudelle-komentajalle-on-tarkeaa-kokonaisvaltainen-kehittaminen
Palstatilaa on saanut jo vuosia HX- ja Laivue 2020, kun ne ovat niin seksikkäitä mediassa. Se on luonut hieman vääristyneen kuvan täällä foorumillakin joillekin että maavoimien kehittäminen loppuisi kokonaan ja näin mustavalkoinen asia ei ole.