Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onhan noita sähköpakuja ollut postilla koekäytössä jo kauan sitten, 90- jos ei jo 80-luvulla. (Ei jaksa muistaa milloin oli pikku-uutinen aiheesta.) Silloiset akut kyllä vaativat piiiitkät latausajat. Mutta samanverran energiaa se massan kiihdyttäminen vaatii, tuli se energia sitten hiilivetyjen palamisesta tai akkujen sähkökemiallisesta reaktiosta. Sähköautolla on kuitenkin etunaan mahdollisuus regeneratiiviseen jarrutukseen, eli hidastetaan antamalla renkaiden pyörittää moottoria, jota käytetäänkin generaattorina. Tämäkin teknologia on ollut arkipäivää raideliikennepuolella jo kymmeniä vuosia.

Faija touhusi Tampereen suunnalla sanomalehdenjakelun parissa ja heillä oli jo 86 tai 87 koekäytössä pari uunituoretta sähköpakua. Ei ilmeisesti ollut siinä vaiheessa hintansa väärti. Autot oli rakennettu jostain pienestä japsipakusta. En muista oliko DaiHutsu vai mikä?
 
Faija touhusi Tampereen suunnalla sanomalehdenjakelun parissa ja heillä oli jo 86 tai 87 koekäytössä pari uunituoretta sähköpakua. Ei ilmeisesti ollut siinä vaiheessa hintansa väärti. Autot oli rakennettu jostain pienestä japsipakusta. En muista oliko DaiHutsu vai mikä?

Oon kesätöissä ajanut Postin hylkäämällä sähköpakulla 90-luvulla. Taisi olls Elcat merkkinen
 
Viimeksi muokattu:
Ei siellä meillä bankkuja kyllä ollut, sensijaan Paseja, joissa pääaseena 12,7mm avonaisena asennuksena (tiedustelujoukkueella) ja asennettuna tuohon *melkolailla* kelvottomaan torniin ( *..** on vähättelyä - torni oli täysin susi ). Ja tietenkin yksi Pasi Mustilla. Pääasiallinen kevyt partioajoneuvo oli Peugeot P4 (eli tämä Steyr-Daimler-Puch / G-Mersu) ja Jeeppejä ja Lantikoita - sekä ainakin yksi Hotspur(kuvassa).
Katso liite: 34728 .. upea
Ja tietenkin koko joukko A-45:ia.
Kuljetuspuolella oli tietenkin moniulotteinen joukko erilaisia ajokkeja.
Golanilla oli yksi (1) M-113, en tiedä mistä peräisin, ehkä kanukeilta. Se oli kakkosen komentopaikalla ampulanssi/evakuointikäytössä, melko historic jo silloin. Ihan kuin Phước Longin taistelussa:giggle:
@TT

023824.jpg

kuva pöllitty ATK:sta, kiitos. Itsellä vain paperikuvia ja tenukopioita.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs sielä nyt keulitaan. Monet tulevat APC/IFV ovat sähkömoottoreilla vaikka tehotuotetaankin dieselillä. Ei tarvita kuin akusto, niin maailma pelastuu :D

Jos nykyinen trendi jatkuu, niin 20 vuoden kuluttua PV varmuusvarastoi ydinparistoja, jotta ottoajoneuvoja voidaan ladata. :alien:
 
Menkää nyt vittu vaikka sinne ilmastopsykoosi ketjuun runkkaamaan noiden sähkö/hybridi autojenne kanssa.!!

Kun puhutaan ottoajoneuvoista - eli niistä ajoneuvoista jotka kuuluvat kategoriaan miehistönkuljetus suurelle osalle suomalaisista joukoista - PHEV vaan nyt on ylivoimainen konsepti perinteiseen ajoneuvoon verrattuna. Saadaan kivasti maksimivääntöä tarvittaessa, on kaksi mahdollista "polttoaine" lähdettä, mahdollisuus hiljaiseen ajoon, vähemmän kulutusta ajoneuvon seisoessa ym.

Tietenkin on mahdollista, että seuraavassa PS-KOK hallituksessa puolustusministeri Packalen kieltää PV:ltä kasvisruokien ohella myös hybridi- ja akkuajoneuvot identiteettisyistä :)

PS. Tässä Puolustusvoimien vanhemman sarjan hybridiajoneuvo:

6381ec6e-d940-4a52-98b7-869f99e78178
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta haluaisi paljon enemmänkin lukea mutta en tiedä kuinka punaleimaista emmentalia ja gekadosta tämä matsku on ja kuinka pitkään. Laitetaan sitten vain ilmeeksi :salut:

Oliko muuten mitä ajopelejä teillä siellä kaytössä? Pasi tietenkin mutta muilta vastaavilta turuilta nähnyt että Bankkuakin olisi ajeltu "siellä jossain" iippojen seuduilla?

Bosniassa ja Makedoniassa oli Nasuja käytössä. Makedoniassa niillä taisi olla enemmänkin käyttöä, kun taas Bosniassa niitten käyttö jäi melko vähälle.
CBCB0EBF-97FA-4E3D-8D00-37DE5C53C896.jpeg

Suurin ongelma siinä, ettei tuolla alhaalla sattuneista tapahtumista ole paljoa luettavaa ei taida olla punaleimaisuus vaan se ettei välttämättä ole edes kirjoitettu kunnon raportteja saati että niitä raportteja olisi säästetty operaation loputtua.

Tässä on yksi kulttuuriteko eli tarinaa UNIFIL:stä vuosilta 1982-94.
 
Sotavaltion kassa on pohjaton lkp-vaiheessa, ja COTS-ajoneuvoja on helpompi saada nopeasti (no, Teslan nopeus on omiaan...) maailmanmarkkinoilta. 70kEUR ei ole sotavarusteiden hinnassa mitään.

Sinänsä toki täyssähköajoneuvo ei tulle olemaan sotilaallisesti käyttökelpoinen pitkään aikaan puutteellisen latauskapasiteetin vuoksi, hybrideillä on sen sijaan roimasti positiivisia ominaisuuksia. Kuitenkin, tulevaisuudessa aino toivo terävimmän kärjen ulkopuolisten joukkojen varustamiseksi ajoneuvoin on erilaisten COTS ajoneuvojen käyttö. Kiva huomata, että uusia mahdollisuuksia tulee markkinoille.

Plus, Cybertruckilla voisi mennä torjumaan zombieiden, alieneiden tai tappajarobottien invaasiota katu-uskottavasti. :)

Poliisiautoksi, tullille, rajalle, lanssiksi ym. olisi varmasti omiaan, vaikkei mikään panssarimersu olekaan ovat ominisuudet paremmat kuin Pornstarterilla. Joissain tehtävissä hiljainen ajokin voisi olla eduksi - näin kuvittelisin nojatuoliviranomaisen pätevyydellä.

1574436373750-sdsdsd.jpeg
Näittekö, miten tuon "Panssari lasien" kävi esittelytilaisuudessa?
 

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
2030-LUVUN MAASTOHENKILÖAUTON KÄYTTÖVOIMA ARKTISESSA SOTILASKÄYTÖSSÄ

TIIVISTELMÄ

Puolustusvoimien nykyisin käyttämät maastohenkilöautot ovat dieselkäyttöisiä.
Poltto-moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttöä Euroopan Unionin alueella tullaan kuitenkin lähi-tulevaisuudessa rajoittamaan kiristämällä ajoneuvojen päästöihin kohdistuvia rajoituksia.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin 2030-luvun maastohenkilöautoon saatavilla olevien käyttövoimien soveltuvuutta napapiirin pohjoispuoliseen sotilaskäyttöön.
Tutkimus käsittelee ajoneuvojen rauhanaikaista sotilaskäyttöä, sillä Puolustusvoimien maastohenkilöautojenrooli poikkeusoloissa on vähäinen.
Tämä johtuu siitä, että pääosa kenttäarmeijan kokoonpanoon sijoitetuista maastohenkilöautoista on siviiliväestöltä pakko-otettavaa kalustoa, joiden käyttövoimaan Puolustusvoimilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa
.

Maastohenkilöautojen sotilaskäytön vaatimusten määrittämiseksi toteutettiin Jääkäriprikaatissa Sodankylän varuskunnassasyksyn 2017 ja kevään 2018 aikana käyttökysely.

Tutkimuksessa havaittiin, että 2030-luvun arvioitu teknologian kehitysaste ei mahdollista sähkökäyttöisen maastohenkilöauton arktista sotilaskäyttöä ilman merkittävää latausinfrastruktuurin kehittämistä
tai ajoneuvojen käyttötapojenmuutosta.
Sen sijaan 2030-luvun sähköhybridikäyttöinen ajoneuvo soveltuu arktiseen sotilaskäyttöön hyvin ollen jopa polttomoottoriautoa suorituskykyisempi.
Jatkotutkimustarpeena tutkimuksessa nousi esille muiden muassa tarve selvittää ajoneuvojen latausmahdollisuuksia sotaharjoituskäytössä.

1574532527381.png
1574532548353.png

Muutamia otteita:

Polttomoottorikäyttöisellä ajoneuvolla etenkään kylmä keli ei aiheutamerkittäviä haittoja, sillä polttomoottori tuottaa joka tapauksessa toimiessaan ylimääräistä lämpöä, jota voidaan käyttää ohjaamon lämmitykseen.
Sähkömoottorin voimalla ajettaessa ohjaamoa sen sijaan joudutaan lämmittämään käyttämällä ajoneuvon akusta saatavaa energiaa. Sama koskee sekä sähköautoa että sähköhybridiä ajettaessa pelkällä sähköllä. Lisäksi kylmä akku ei ota virtaa vastaan, joten akun varaaminen esimerkiksi jarrutusenergian talteenotolla mahdollistuu vastaakun lämmettyä ajossa. Tämä lyhentää sähköauton toimintamatkaa entisestään.

Saksassa sähköautojen käyttöä talviolosuhteissa on tutkittu ja testattu viime vuosina usein. Dekra-tutkimuslaitoksenvuonna 2012 suorittamien tutkimusten mukaan sähköauton ajomatka laskee -5°C lämpötilassa hieman alle puoleen alkuperäisestä.
ADAC-autokerhon testien mukaan toimintamatkan heikkeneminen on hitaissa nopeuksissa suurempaa: siinä missä 0°C lämpötilassa 50 km/h nopeudella ajettaessa päästään noin 67 % ajoneuvon toiminta-matkasta 20 celsiusasteessa, on 30 km/h keskinopeudella toimintamatka vain 49 %.
Auto-Bild-lehden suorittamien testien mukaan talvella suoritetussa käyttötestissä päästiin viidellä eri sähköautolla ilmoitettuun ajomatkaan nähden noin 35–41 % tulokseen.
Toimintamatkan lasku selittynee osin akun toiminnan rajoitteista kylmässä säässä, mutta laskutoimitusten yksinkertaistamiseksi tutkimuksessa käytetään jatkossa arviota, jonka mukaan -5°C lämpötila kaksinkertaistaa ajoneuvon kesäkelissä mitatun energiankulutuksen. Arvio perustuu ylempänä mainittujen tutkimusten lisäksi ajoneuvojen sotilaskäytön tyypilliseen luonteeseen, jossa ajomatkat ovat lyhyitä ja ne ajetaan pääsääntöisesti hitailla nopeuksilla.

Hybridiauton käytölle viileillä keleillä on ajomatkan lyhentymisen lisäksi muitakin rajoitteita.
Sähköhybridien ohjausjärjestelmä käynnistää kylmällä kelillä myös polttomoottorin liikkeellelähdön yhteydessä.
Ohjaamon lämmittämisen lisäksi toiminnon tarkoituksena on lämmittää polttomoottori ajokuntoiseksi siltä varalta, että ajotapahtuman yhteydessä polttomoottorin käyttöä vaaditaan.
Ajoneuvon käyttäjät ovat havainneet bensiinimoottorin käynnistyvän jo alle 10°C lämpötiloissa.
Rajoite on ohjelmistollinen ja sen poisto lienee mahdollista, mutta ajoneuvon valmistajien halu tähän on kyseenalainen.
Kylmät alueet ovat maailmanlaajuisesti pieni markkina-alue, eikä ajoneuvon moottorin rikkoutumista haluta riskeerata tilanteessa, jossa kylmän polttomoottorin tehoa tarvitaan esimerkiksi kiihdytyksen yhteydessä.
Hybridiajoneuvon kylmäkäytön rajoite ei välttämättä ole yhtä merkittävä sarjahybridissä, sillä polttomoottorin käyttäessä ainoastaan generaattoria, ei rasitus muodostune yhtä kovaksi, kuin vaikka rinnakkais-hybridillä kovassa kiihdytystilanteessa.

Jotta kaasukäyttöinen ajoneuvo saavuttaisi kylmässä kelissä riittävän moottorin käyntilämpötilan, käytetään ajotapahtuman alussa polttoaineena bensiiniä.
Vasta moottorin lämmettyä ajoneuvo siirtyy kaasukäytölle. Näin ollen kaasuauton käyttö kylmässä lisää ajoneuvonbensiinin kulutusta.
Kylmässä säässä ajoneuvon kaasun sisältämät pienet voiteluainepitoisuudet jähmettyvät, mikä voi aiheuttaa kaasujärjestelmän toimintahäiriöitä.

Johtopäätökset

Puolustusvoimien tulee seurata siviiliomisteisen maastohenkilöautokannan eri käyttövoimien ensirekisteröintiosuuksienkehitystä.
Mikäli on nähtävissä, että yksityishenkilöiden maastohenkilöautoissa jokin uusi käyttövoima yleistyy merkittävästi, olisi syytä selvittää saman käyttövoiman käyttöönottoa myös Puolustusvoimissa.

Mikäli koko kenttäarmeijassa on sama suhdeluku sotilas-ja ottoajoneuvojen määrien välillä kuin Jääkäriprikaatin perustamissa joukoissa, on käyttöönotettavien siviiliajoneuvojen huollon ja energiatäydennyksen järjestelyt huomioitava jo rauhan aikana.

Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että ensimmäiset sotilaskäytön vaatimukset täyttävät hybridikäyttöiset maastohenkilöautot saapuvat markkinoille viimeistään 2020-luvun puolivälissä.
Vastaavasti 2020-luvun dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa käytetään ajoneuvon huoltotarvetta nostavia SCR-järjestelmiä.
Tällöin poikkeusolojen kokoonpanoihin ottoajoneuvoja suunniteltaessa on erityisen tärkeää huomioida ajoneuvojen käyttövoima ja pyrkiä sijoittamaan ensisijaisesti hybridiautoja.

Tutkimuksessa ei pyritty selvittämään todellista mahdollisuutta ladata sähköajoneuvon akkua erilaisten käyttötapahtumien lepoaikojen yhteydessä.
Todennäköistä on, että kasarmiolosuhteissa akkujen lataaminen on helpommin järjestettävissä kuin sotaharjoituksissa tai operatiivisessa maastontiedustelussa.
Yksi tutkimuksen aiheuttama mahdollinen jatkotutkimustarve on sähköauton latausmahdollisuus edellä mainituissa käyttötapahtumissa.
Sotaharjoituskäytössä ajoneuvon latausmahdollisuutta voisi laskea esimerkiksi johtamispaikkojen sähkövoimakoneiden tuottamaa tehoa ja johtamispaikkakonttien energiankulutusta vertaamalla.
Mahdollinen jatkotutkimustarve on myös sähkönjakeluverkon kapasiteetin riittävyys kenttäarmeijan ajoneuvojen lataamiseen.

Vaikka tutkimuksen näkökulma kohdistuu rauhan ajan toimintaan, on aiheella liittymäpinta myös sodankäynnin kannalta oleelliseen logistiseen haasteeseen.
Erwin Rommel kirjoitti marraskuussa 1942 Afrikasta vaimolleen Saksaan siitä, miten bensiinin puute saa miehen kyyneliin.
Tutkimuksen perusteella huoli liikenne-energian saatavuudesta sotilaskäytössä ei tule lähivuosina ainakaan vähentymään.
 
Vaikka tutkimuksen näkökulma kohdistuu rauhan ajan toimintaan, on aiheella liittymäpinta myös sodankäynnin kannalta oleelliseen logistiseen haasteeseen.
Erwin Rommel kirjoitti marraskuussa 1942 Afrikasta vaimolleen Saksaan siitä, miten bensiinin puute saa miehen kyyneliin.
Tutkimuksen perusteella huoli liikenne-energian saatavuudesta sotilaskäytössä ei tule lähivuosina ainakaan vähentymään.

Tuohon tullee lähivuosina mitä erilaisimpia konsepteja aina isoista akuista aurinkopaneeleihin, polttokennoihin ym. Samat ratkaisut tulisi jotenkin integroida yhteiskunnan muuhun varautumiseen. Toki jo sähkö- ja PHEV-autojen akustot itsessään toimivat jonkinlaisena tilapäisenä energiavarastona.

Tässä ihan KVG-esimerkkinä isosta akusta


"Ready-to-install, Intensium® Max offers a reliable, efficient, long-life operation in highly dynamic applications. With up to 3 MW of power or 1.2 MWh storage capacity in a single 20-foot container, Intensium® Max provides customized energy storage from 1 to 50 MW and cycle durations from minutes to several hours. "

Mitä taas lähivuosina odotettavissa...


When complete, the GE Reservoir will hold 26 metric tons of lithium ion batteries, electronics, and climate control with a total energy capacity of more than 4 megawatt-hours — all packed into a 20 by 8 square foot container, or roughly the size of four king-size beds.


Hinnasta en toki sano mitään
 
Viimeksi muokattu:
Enpä ole tiennyt, että Rajavartiolaitoksessakin on nykyään sotilaskuljettajia. Ei sissitkään enää kulje putkikamelilla ja suksilla?

Liperin keväisen kuolonkolarin selvittelyihin liittyvä tiedote poliisin sivuilta:

"Rajajääkärikomppanian ajoneuvot omistaa Puolustusvoimat, mutta ne ovat Rajajääkärikomppanian pysyväisluonteisessa käytössä. Ei pelkästään yksittäistä harjoitusta varten hankittu. Rajajääkärikomppanian varusmieskuljettajat on koulutettu Kainuun Prikaatissa, mutta he ovat rajavartiolaitoksen rajajääkärikomppanian varusmiehiä. Näin myös rikoksesta epäilty varusmies on Rajajääkärikomppaniasta, ei Kainuun Prikaatista. "

 
Minä katsoin ne ohjaamosta kuvatut kohtaukset, missään ei näkynyt likaa hihassa (kohtauksissa missä hiha näkyi).
 
Itse lopetin katsomisen kun makkaranapaisto alkoi, mutta piti nyt tarkistaa tämä rapa-gate uudemman kerran. Kuraa on myös miehen lahkeissa ja oikeassa olkavarressa takana. Tainnut astua liukumiinaan.
 
Back
Top