Vähän vertailua
Esimerkki: Puolustusmateriaalin kustannustehokkuuden tapaustarkastelu
Yllä esitetyt yksikköhinnan kallistumisen selitykset perustuvat regressiomalliin, lavettitason muuttujien pohjalle. Tosin yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa näitä täydennetään myös haastatteluin. Ostajan kilpailuttaessa hankintaa suoritetaan valittuja hankintakriteerejä vastaan vaihtoehtojen vertailu. Esitetyt regressiomallit eivät ole samalla tarkkuustasolla ostajan suorittaman vertailun kanssa, eivätkä liity suoraan ostajan haluamiin kyvykkyyksiin, kuten esimerkiksi regressiomallin hinnankallistumista selittävä lentokoneen paino.
Kustannustehokkuuden tapaustarkastelussa liitetään yksikköhinnan kehitys ostajan perspektiiviin, eli mitä hyötyä rahalla on saanut. Esimerkkinä on alun perin Sisun ja myöhemmin Patrian valmistamien XA-sarjan eli PASI ja AMV-pyöräpanssariajoneuvojen kustannustehokkuusvertailu. Tarkasteltavat XA-ajoneuvoversiot ovat vuonna 1984 puolustusvoimille tilattu XA-180 eli 1. PASI-sarja, vuonna 1999 tilattu XA-203 malli sekä edeltäjistään selkeästi poikkeava XA-360 (AMV). XA-ajoneuvot ovat nimensä mukaisesti panssaroituja pyöräajoneuvoja, joiden pääkäyttötarkoitus on jalkaväkitaistelijoiden kuljettaminen taistelukentällä. Kaikista XA-versioista on tehty myös erikoisversioita kuljettamaan muita hyötykuormia. XA-360:n käyttö aselavettina (esimerkiksi AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä) on korostuneempaa kuin aiemmilla XA-versioilla. XA-180 ja XA-203 -sarjan ajoneuvot perustuvat samalle kolmen pyöräparin runkoratkaisulle. Toiminnallisesti XA-203 eroaa XA-180 mallista erityisesti paremman panssaroinnin osalta. XA-360:ssa on taas neljä pyöräparia, aiempia XA-versioita kehittyneempi erillisjousitus, kääntyvät takapyörät ja kaikilta osin parannetut suojaominaisuudet. XA-203:n teho ja kokonaispaino (max) on noussut noin 13% XA-180:een verrattuna. XA-360 on taas yli 100% parempi moottoriteholtaan ja 35% painavampi kuin XA-180. XA-ajoneuvojen perusominaisuudet on esitetty taulukossa 3.
KUSTANNUSTEHOKKUUSVERTAILUN
KRITEERISTÖ JA VERTAILUMENETELMÄ
Perinteisesti tehokkuus tai kyvykkyys on teknisessä asejärjestelmässä jaoteltu toiminnallisiin osatekijöihin eli kriteereihin: vaikutukseen eli pääkykyyn, suojaan, liikkuvuuteen, johtamiseen ja logistiikkaan. XA-ajoneuvojen osalta tehokkuuden tarkastelu sisältää kuljetuskyvyn (pääkyky), liikkuvuuden ja suojan. Johtamista ei käsitellä, sillä tarkastelu on rajattu itse ajoneuvoon. Logistiikan osatekijää eli muun muassa ylläpidettävyyttä ei ole myöskään sisällytetty tarkasteluun, koska tarvittavia lähtötietoja ei ole ollut saatavilla. Kustannusosio sisältää ajoneuvojen hankintahinnan.
Kustannustehokkuustarkastelun kriteeristö on esitetty alla kuvassa 5. Ylimmällä tasolla (1.taso) ovat toiminnalliset pääkriteerit, jotka on jaoteltu alikriteereihin (2.taso) ja edelleen varsinaisiin vertailtaviin suorituskykyarvoihin (3.taso). Suorituskykyarvot ovat pääosin fysikaalisia suureita, kuten ajoneu
von paino tai pituus. Niissä tapauksissa, joissa suorituskykyominaisuudella ei ole selvää fysikaalista suoritusarvoa (esimerkiksi NBC-suoja) perustuvat arvot asiantuntija-arvioon (NBC-suojan taso 0, 1, 2 tai 3). Suorituskykyarvot perustuvat julkisiin lähteisiin (Puolustusvoimat (2013) ja Jane’s (2013)).
Tarkastelumenetelmänä käytetään analyyttistä hierarkiaprosessia - (AHP). AHP:ssa periaatteena on, että alimman tason suorituskykyarvoja vertaillaan keskenään ja näiden vertailujen tulokset muodostavat yksiköttömät hyvyysluvut ensin alikriteerien ja sitten pääkriteerien suhteen sekä lopuksi itse ajoneuvojen osalta. Hyvyysluvut kertovat samalla ajoneuvojen keskinäisen järjestyksen tarkasteltavien kriteerien suhteen. Siksi voidaan käyttää termiä hyvyys tehokkuuden synonyymina. Sekä pää- että alikriteereille voidaan asettaa painokertoimia, mikäli kriteereille halutaan asettaa toisistaan poikkeavia tärkeysarvoja. XA-tarkastelussa pääkriteereillä on yhtäläiset painokertoimet (¼), kun taas alikriteeritasolla on eri kriteereille annettu eri painoarvot asiantuntija-arvion perusteella. Esimerkiksi ajoneuvojen kuljetuskyvyn (pääkriteeri) hyvyyden arvioinnissa on henkilöstön kuljetuskyvylle (lukumäärä) annettu 75 prosentin painoarvo, kun taas muulle hyötykuormalle 25 prosentin arvo, koska XA-ajoneuvot ovat ensisijaisesti kuljetusajoneuvoja eikä rynnäkköpanssarivaunuja.
VERTAILUN TULOKSET
Tarkasteluntulokset esitetään suhteellisina hyvyysarvoina, joissa vanhimman tarkasteltavan ajoneuvon, XA-180:n arvoa on käytetty perustasona muuttamalla sen todellinen hyvyysluku kussakin tarkastelussa arvoksi 100% .
Kuljetuskyky
Kuljetuskykyä arvioitiin sekä henkilöstön että muun hyötykuorman näkökulmista. XA-ajoneuvojen kuljetuskykyvertailu on esitetty kuvassa 6. XA-360 on kuljetuskyvyltään 17% XA-180:a parempi. XA-203:n kuljetuskyky on taas 26% XA-180:a huonompi. XA-360 paremmuus perustuu siihen, että se kykenee kuljettamaan eniten henkilöitä toimintakykyisimpinä sekä ottamaan tarvittaessa myös eniten muuta hyötykuormaa (esimerkiksi asejärjestelmä) kenttäolosuhteissa. Toimintakykyisyyttä arvioitaessa on huomioitu muun muassa henkilöstön tilat, istuimet ja ilmastointi. XA-203:n heikkoutta selittää se, että se kykenee kuljettamaan henkilöitä 20% vähemmän kuin XA-180 ja sen muun hyötykuorman kuljetuskyky on vaatimattomin.
Liikkuvuus
Liikkuvuutta tarkasteltiin sekä taktisen että teknisen liikkuvuuden osalta. Lavettien nopeus, maastoliikkuvuus, kääntymissäde ja uintikyky olivat taktisen liikkuvuuden osia. Teknisessä liikkuvuudessa huomioitiin kokonaispaino ja ajoneuvojen tehopainosuhde. Kokonaispaino on huomioitu erillisenä suorituskykyarvona teknisessä liikkuvuudessa, vaikka sen merkitys tulee esiin välillisesti myös maastoliikkuvuudessa. Tämä johtuu siitä, että ajoneuvon painon lisääntyminen heikentää joka tapauksessa sen kuljetuskykyä eli liikuteltavuutta esimerkiksi ilmoitse. Ajoneuvojen liikkuvuusvertailu on esitetty kuvassa 7. XA-360 on liikkuvuudeltaan 27% XA-180:a parempi ja XA-203 on liikkuvuudessa heikoin (-24%) kuten kuljetuskyvyssä. XA-360:n liikkuvuuden hyvyyttä kahteen muuhun XA-versioon selittää muun muassa sen parempi maastoliikkuvuus kehittyneen erillisjousituksen ja paremman tehopainonsuhteen takia sekä parempi uintikyky. XA-203:n huonompi liikkuvuus verrattuna XA-180 ja XA-360:johtuu ennen kaikkea siitä, että se ei ole uintikykyinen.
Suoja
Suojan arvioinnissa huomioitiin ballistinen suoja, suoja miinaanajoa vastaan sekä NBC-suoja ja elektroninen yhteensopivuus (EMC). Ajoneuvojen suojan hyvyys toisiinsa nähden on esitetty kuvassa 8. Sekä XA-203 että XA-360 ovat suojatasoltaan merkittävästi XA-180:a parempia. XA-360:n suojan taso on arvioitu 309% ja XA-203:n 111% XA-180:aa tehokkaammiksi. XA-
180:ssa on käytännössä panssariin perustuva suoja kiväärikaliiperisia aseita vastaan ja 40% pienemmän miinan sietokyky kuin XA-360:ssa. XA-180:ssa ei ole myöskään suojaa ydin-, biologisia ja kemiallisia aseita (NBC) vastaan. XA-203:ssa suojaa parantaa muun muassa erikoispanssari ja erilliset sirpalesuojalevyt. XA-360:ssa kaikkia suojan osa-alueita on edelleen kehitetty XA-203:sta.
Hinta
XA-ajoneuvojen hinta-arvona käytetään Nordlund et al. (2011) raportin arvoja. Hinnat on indeksikorjattuja, eli kaikki hinnat on muutettu saman ajanhetken arvon mukaisiksi. Ajoneuvojen hintavertailu on esitetty kuvassa 9. XA-360:n yksikköhinta on 660% kalliimpi ja XA-203 taas 132% kalliimpi kuin XA-180:n hinta.
Kokonaistulokset
Kustannustehokkuustarkastelun kokonaistuloksissa kuvassa 10 on huomioitu kaikkien aiemmin esitettyjen kriteerien tulokset. Vertailu osoittaa, että XA-360 on 13% kustannustehokkaampi järjestelmä kuin XA-180. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelun kriteereillä ja arvoilla XA-360:n tehokkuus on kasvanut yksikköhinnankasvua enemmän. XA-360:n monikertaiset suojaominaisuudet sekä parantunut kuljetuskyky ja liikkuvuus XA-180:een verrattuna kumoavat 6,6-kertaisen hinnannousun vaikutuksen. XA-203 jää kokonaisvertailussa 8% kustannustehottomammaksi kuin XA-180. Sen merkittävästi parantunut suoja ei täysin kykene kumoamaan heikentynyttä liikkuvuutta, kuljetuskykyä ja kalliimpaa hinta XA-180:een verrattuna. Käyttäen Nordlund et al. (2011) esittämiä Ruotsin indeksoituja ja inflaatiokorjattuja hintoja sekä aikaväliä (1988/9-2010) voidaan laskea reaalisten yksikkökustannusten kasvaneen noin 9,5% vuodessa. Samaan aikaan on olemassa kriteerien parantumista noudattava hankintapolku rationaaliselle ostajalle.
YKSIKKÖHINNAN KALLISTUMISEN
VAIKUTUKSET
Yksikköhinnan kallistuminen merkitsee tietenkin sitä, että kappalemääräisesti aseita voidaan samalla rahalla ostaa vähemmän kuin ennen. Hinnankallistuminen ei kuitenkaan merkitse aseman huonontumista suhteessa potentiaalisiin vihollisiin, sillä hinnankallistuminen vaikuttaa kaikkiin yhtäläisesti (Pugh, 1993).
Kun kappalemäärät vähenevät, niin jossain kohtaa koko moderni suorituskyky katoaa ensin pienien ja sitten yhä suurempien valtioiden ulottumattomiin, kun niillä ei ole varaa yhteenkään tai kriittiseen kappalemäärään ko. tyypin asetta. Englannille lentotukialus on kallis ja strategiset pommikoneet jo menetetty suorituskyky, mutta balteilla ei ole edes hävittäjälentokoneita