Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Ja pienempää ja liikuvampaa laitetta (joka myös puree) kuin Wiesel on vaikeaa löytää.
Huhta
Greatest Leader
En ole vakuuttunut. Kyllähän aiemmillakin kierroksilla suojaa olisi voitu hakea liikkuvuudesta ja määrästä - ei mitään Paseja, vaan paljon Unimogeja.
Kätkettävyyden en usko paranevan partiokohtaisilla ajoneuvoilla, olivat sitten panssaroituja tai ei. Toki yksittäisen ajoneuvon heräte on pienempi, mutta herättää huomattavasti enemmän kysymyksiä, kun kymmenen vuotta sitten lakkautetun Esson pihassa näkyy satelliittikuvassa 10 henkilöautoa yhden kuormurin sijaan. Sensoriteknologian parantuessa henkilöauto ei muutoinkaan välttämättä ole enää pelkkä henkilöauto taisteluhelikopterin ampujalle, vaan ero Land Cruiserin ja Volvo XC60:n välillä voi olla hyvinkin havaittavissa. Ts. siviililiikenteen sekaan naamioituminen hankaloituu jopa kaukana rintamasta. Rintaman lähellähän siviilit tuskin autoilevat muutoinkaan ensimmäisen sotapäivän jälkeen.
Sinänsä voi kyllä olla, että PV hankkii tulevaisuudessa lava-autoja, maastokuorma-autoja ym. enenevässä määrin. Syy lienee kuitenkin enemmän ottoajoneuvojen kuin Pasien korvaamisessa, kun käyttökelpoisten ottoajoneuvojen määrä hupenee liikenteen sähköistymisen ja muiden vaihtoehtoisten voimanlähteiden myötä.
Kuulostaa utopistiselta. Tekniikan pitäisi halventua huimasti, jotta siihen olisi edellytyksiä.
Otetaan esimerkiksi miinoitteen etävalvonta. Tarvitaan kameroita, akkuja, luotettavat viestiyhteydet... Ei ihan halpaa. Plus olisi suotavaa, että olisi muutakin vaikutuskykyä kuin itse miinoite ja kymmenien kilometrien päästä ampuvat kaukovaikutusyksiköt. Vai oliko tarkoitus ampua yksittäistä tiedustelupartiota sadan tonnin ohjuksella? Eli sensorien rinnalle hankitaan kaukokäyttöisiä konekiväärejä. Raivausvaunu olisi myös kiva pysäyttää heti eikä vasta sen jälkeen, kun se on ampunut rakettiraivaimensa miinakenttään ja puskee kovaa vauhtia kentän läpi. 20 kilometrin päästä tuleva Spike NLOS ei lohduta, jos tulta tarvittaisiin heti eikä minuuttien päästä. Eli kaukokäyttöisten konekiväärien kavereiksi kaukokäyttöiset singot tai ohjukset.
Kaikkien näiden investointien jälkeenkään ei kyetä muuta kuin istumaan ja odottamaan. Ei ole kykyä minkäänlaiseen aktiiviseen toimintaan. Tekniikka ei edes itse kävele ajoneuvon kyytiin, jos painopistettä pitää vaihtaa, vaan tarvitsee ihmisiä paapomaan. En mitenkään jaksa uskoa, että tässä yhtälössä tekniikka voisi kustannustehokkuudessa voittaa varusmiehen ja reserviläisen. YMMV.
Hanski
Ylipäällikkö
Nyt oli @Huhta -herralta hyvä kirjoitus! Sotatekniikka kehittyy hitaammin kuin kuvitellaan tai scifi-kirjoista voidaan lukea ja vaikea on nähdä tilannetta, jossa jalkaväkeä ei tarvittaisi pitämässä aluetta hallussa tai puhdistamassa sitä vihulaisista. Vaikea on myös nähdä tilannetta, jossa komppanioita, pataljoonia, prikaateja jne. ei olisi, armeijat vaan tuppaavat organisoitumaan niihin, vaikka sitä ei sieltä poterosta näkisikään. Jos todellista vaikutusta halutaan, voimia ja tulta pitää keskittää ja se vaatii johtamisrakennelman, jolla se onnistuu, esimerkiksi pataljoonat tai taisteluosastot.
Onkohan kielessämme oikein hyvää vastinetta skirmisher ja screening termeille, eri tyyppisten kevyiden joukkojen suorittama yleinen kahakointi ja suojaus on kuitenkin kyseessä.
StmSvejk on aivan oikeassa tunnistaessaan nykyisen teknologian suomat mahdollisuudet näille joukoille.
Huhta on aivan oikeassa todetessaan että nämä joukot eivät kuitenkaan yksinään pysty pitämään tai ottamaan haltuunsa mitään.
Mielestäni Suomessa on tämä ymmärretty hyvin ja resurssien puitteissa organisoitu joukot juurikin vastaamaan kumpaakin tarvetta.
Kevyet alueelliset joukot ja erikoisjoukot sekä raskaat operatiiviset joukot.
Jokainen taistelu tulee alkamaan vastustajan pyrkimyksellä näiden kevyiden joukkojen eliminoimiseksi, vaikuttamalla niihin tai niiden sensoreihin eri keinoin, vasta tämän jälkeen raskaat joukot voivat turvallisesti liittyä taisteluun kootusti.
Ihanteellinen kevyt taisteluosasto liiikkuisi AMV tyyppisellä kalustolla jotka olisi varustettu raskailla ja kevyilla tykkitorneilla sekä Nemo-torneilla, partioajoneuvokin kuten RG32 tarvitaan kokoonpanoon, osastolla olisi käytössään Spike NLOS tyyppinen järjestelmä, osastolla olisi ylipäänsä käytössään paljon erilaisia sensoreja ja vahva kyky kaukovaikuttaa joint fires periaatteella.
Harvoin kukaan pääsee käymään sotaan ihanteellisilla kokoonpanoilla, alueelliset taisteluosastomme ovat hyvin organisoitu olemassaolevan kaluston huomioiden.
Tärkeintä rautaa ovat johtamisjärjestelmät ja sensorit, ne ovat menneet hyvin eteenpäin mahdollistaen kuvatunlaisen doktriinin.
Suomi pystyy jo nyt käymään modernimpaa sotaa kuin vastustaja ja suurin osa maailman valtioista, olemalla nopeampia ja aina askeleen edellä pystymme lyömään vastustajan ratkaisevasti.
Tärkeintä tietenkin on kunnia, velvollisuus ja tahto.
StmSvejk on aivan oikeassa tunnistaessaan nykyisen teknologian suomat mahdollisuudet näille joukoille.
Huhta on aivan oikeassa todetessaan että nämä joukot eivät kuitenkaan yksinään pysty pitämään tai ottamaan haltuunsa mitään.
Mielestäni Suomessa on tämä ymmärretty hyvin ja resurssien puitteissa organisoitu joukot juurikin vastaamaan kumpaakin tarvetta.
Kevyet alueelliset joukot ja erikoisjoukot sekä raskaat operatiiviset joukot.
Jokainen taistelu tulee alkamaan vastustajan pyrkimyksellä näiden kevyiden joukkojen eliminoimiseksi, vaikuttamalla niihin tai niiden sensoreihin eri keinoin, vasta tämän jälkeen raskaat joukot voivat turvallisesti liittyä taisteluun kootusti.
Ihanteellinen kevyt taisteluosasto liiikkuisi AMV tyyppisellä kalustolla jotka olisi varustettu raskailla ja kevyilla tykkitorneilla sekä Nemo-torneilla, partioajoneuvokin kuten RG32 tarvitaan kokoonpanoon, osastolla olisi käytössään Spike NLOS tyyppinen järjestelmä, osastolla olisi ylipäänsä käytössään paljon erilaisia sensoreja ja vahva kyky kaukovaikuttaa joint fires periaatteella.
Harvoin kukaan pääsee käymään sotaan ihanteellisilla kokoonpanoilla, alueelliset taisteluosastomme ovat hyvin organisoitu olemassaolevan kaluston huomioiden.
Tärkeintä rautaa ovat johtamisjärjestelmät ja sensorit, ne ovat menneet hyvin eteenpäin mahdollistaen kuvatunlaisen doktriinin.
Suomi pystyy jo nyt käymään modernimpaa sotaa kuin vastustaja ja suurin osa maailman valtioista, olemalla nopeampia ja aina askeleen edellä pystymme lyömään vastustajan ratkaisevasti.
Tärkeintä tietenkin on kunnia, velvollisuus ja tahto.
Viimeksi muokattu:
Meillähän on nyt muutama pataljoona operatiivisia joukkoja, parisenkymmentä alueellisia joukkoja ja muutamia kymmeniä pataljoonavastaavia paikallisjoukkoja. Perinteistä jalkaväkeä tästä porukasta on muutama pataljoona, alueellliset joukot ovat jo nyt tietyssä mielessä perinteiseen verrattuna hybridi sissi/jalkaväkijoukkoja. Valtaosa joukoista ei nytkään kykene pitämään aluetta hallussaan tai puhdistamaan sitä vihollisista.
Ei se, että joukko toimii hajautettuna tarkoita sitä, että joukko toimisi itsenäisesti. Ei erillinen pataljoonakaan sodi omaa sotaansa. Sen sijaan on hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa 1990-luvun perinnön mentyä taivaan tuuliin Maavoimilla olisi varaa varustaa muutamaa pataljoonaa enemmän perinteistä jalkaväkeä. Monellakohan alueellisella jalkaväkipataljoonalla on Bankut tai Pasit edes nyt, lieköhän enemmän tuo maastokuorma-auto linja....
Jos suuren reservin joustoa sekä maamme laajaa aluetta halutaan käyttää hyväksi, tämä johtaa tilanteeseen jossa 2. linjan hajautetun taistelun joukkoja on edelleen, Niiden kustannustehokkain taistelutapa hyödyntää valvonta- ja tiedustelukykyä, miinoja (ihan kuin 70-luvulta alkaen) ja todennäköisesti myös pst-ohjuksia. Sen porukan varustamiseksi perinteiseksi jalkaväeksi ei ole varaa.
Eli, n. 2040 meillä on muutama pataljoona (4? 6?) perinteisiä jalkaväki/ps -joukkoja, ja isompi läjä hajautetun taistelun paikallis/alueellis -joukkoja.
Viimeksi muokattu:
Olisi toki hienoa, että meillä olisi joka porukalle AMV, CV9030, Patria 16x16 tai vastaava. Mutta tähän ei ole varaa. Patria 6x6:n tarkoitus ei ole toimia jalkaväen taisteluajoneuvona vaan taistelukentän taksina. Matkalla lähtöalueelta lähtöasemaan. Iso osa Pasien tehtävistä hoidetaan jo nyt panssaroimattomilla bankuilla, todennäköisesti myös maastokuorma-autoilla.
Rintamalinja kattaa tulevaisuudessa koko Etelä-Suomen, eikä siviilien evakuoimiseen tuskin ole mahdollisuuksia rajan pinnan isoja asutuskeskuksia lukuun ottamatta. Katumaasturikoon ajoneuvo mahtuu autotalliin, autokatokseen tms. helppoihin naamioimiskohteisiin. Jos astelee ajoneuvon viereen, voi lukea siitä sarjanumeron, kaikelta tiedustelulta ei voi suojautua. Sen sijaan satelliittitiedustelun 1m resoluutiolta voi suojautua jo ihan sopivan kokoisella ajoneuvolla.
Miksi 10 ajoneuvon pitäisi kokoontua lakkautetun Esson pihalle? Miksi käskyantoa ei pidetä etänä?
Miinat ovat olleet paikallisjoukkojen päätaisteluväline jo 1970-luvulta lähtien. Tulevaisuuden tekniikka tuo tähän vain uusia ulottuvuuksia, ei sen kummempaa. Eivät paikallisjoukot pysty pysäyttämään, vaan kuluttamaan. Alueellisten joukkojen esittelyssä korostetaan jo nyt vaikutuksen tuottamista joukkojen keskittämisen sijaan. Kaukoaseet nyt vain ovat kustannustehokkaampia kuin RK+sinko -yhdistelmä.
Viimeksi muokattu:
Tässäpä kaikille scifihörhöilyä rajavartiolaitoksen puolelta. Vastaava scifihörhöily tullee olemaan merkittävä osa paikallis- ja alueellisten joukkojen toimintaa tulevaisuudessa. Ihannetilassahan poliisin, pelastustoimen, rajan ja pv:n järjestelmät pelaavat yhteen.
www.hs.fi
MAA- JA MERIALUEELLE rakennettu tekninen valvontajärjestelmä on ollut alun alkaen kiinteä. Sen rinnalle on tullut ja tulee erilaisia mobiileja eli liikuteltavia valvontamenetelmiä.
Kyse on massamaisesti käytettävistä taktisista kameroista eli käytännössä riistakameroista sekä kameralla varustetuista lennokeista (dronet), joita rajavartijat kuljettavat mukanaan.
”Ja nyt varmasti kehittyy kiinteiden ja partiokohtaisten väliin siirrettäviä, hieman järeämpiä järjestelmiä, joissa voi olla vaikka robotti tai itsenäisesti, autonomisesti toimiva dronepesä-tyyppinen ratkaisu”, Tolppanen sanoo.
”Siinä voi olla erilaisia sensoreita, joita voidaan viedä tarpeeseen perustuen johonkin kohdealueelle, ja se voidaan kytkeä tähän meidän kiinteään kokonaisjärjestelmään.”
Uusi tekniikka tuo mukanaan myös tekoälysovelluksia, joiden kaikkia mahdollisuuksia ei vielä edes tiedetä. Esimerkiksi valvontakamerat tunnistavat jo ihmisen.
”Tätä me tulemme ilman muuta hyödyntämään. Tähän asti sensori on antanut hälytyksen, ja sitten rajavartija on johtokeskuksessa selvittänyt, että mikä sen hälytyksen aiheutti tutkimalla kamerakuvaa. Nyt kamera kertoo suoraan, oliko se ihminen vai eläin.”
...
SISÄISEN turvallisuuden rahaston kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta selviää, että rahaa on haettu uudenlaiselle sensori-, analyysi-, tiedonsiirto- ja tallennustekniikalle. Tarkoituksena on laajentaa nykyjärjestelmän kattavuutta ja laatua.
Ohjelman mukaan ”hankinnan tuloksena sensoreiden ja ohjelmistojen avulla kyetään havaitsemaan ja tunnistamaan kohteita huomattavan etäältä ja kaikissa näkyvyysolosuhteissa”. Osaan valvontatekniikasta yhdistetään myös kohteeseen vaikutuskyky.
Tolppanen kertoo, että kohteeseen vaikuttamiskyvyllä viitataan esimerkiksi lennokkeja havaitseviin sensoreihin, joihin voi olla yhdistettynä mahdollisuus pudottaa lennokki alas häiritsemällä ohjaussignaalia.
Joissain sensoreissa vaikuttaminen voi olla myös aseellista voimankäyttöä.
”Mielikuvitus on rajana.”
Rajavalvonta | Suomi haluaa kytätä rajojaan entistä tarkemmin – Rajavalvontaan suunnitellaan tekoälyä, joka kykenee tarvittaessa voimankäyttöön
Maarajan ja merialueen tekninen valvonta aiotaan uudistaa. Jatkossa rajavalvonta nojaisi enemmän tekoälyyn ja voimankäyttöön kykeneviin sensoreihin.
www.hs.fi
MAA- JA MERIALUEELLE rakennettu tekninen valvontajärjestelmä on ollut alun alkaen kiinteä. Sen rinnalle on tullut ja tulee erilaisia mobiileja eli liikuteltavia valvontamenetelmiä.
Kyse on massamaisesti käytettävistä taktisista kameroista eli käytännössä riistakameroista sekä kameralla varustetuista lennokeista (dronet), joita rajavartijat kuljettavat mukanaan.
”Ja nyt varmasti kehittyy kiinteiden ja partiokohtaisten väliin siirrettäviä, hieman järeämpiä järjestelmiä, joissa voi olla vaikka robotti tai itsenäisesti, autonomisesti toimiva dronepesä-tyyppinen ratkaisu”, Tolppanen sanoo.
”Siinä voi olla erilaisia sensoreita, joita voidaan viedä tarpeeseen perustuen johonkin kohdealueelle, ja se voidaan kytkeä tähän meidän kiinteään kokonaisjärjestelmään.”
Uusi tekniikka tuo mukanaan myös tekoälysovelluksia, joiden kaikkia mahdollisuuksia ei vielä edes tiedetä. Esimerkiksi valvontakamerat tunnistavat jo ihmisen.
”Tätä me tulemme ilman muuta hyödyntämään. Tähän asti sensori on antanut hälytyksen, ja sitten rajavartija on johtokeskuksessa selvittänyt, että mikä sen hälytyksen aiheutti tutkimalla kamerakuvaa. Nyt kamera kertoo suoraan, oliko se ihminen vai eläin.”
...
SISÄISEN turvallisuuden rahaston kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta selviää, että rahaa on haettu uudenlaiselle sensori-, analyysi-, tiedonsiirto- ja tallennustekniikalle. Tarkoituksena on laajentaa nykyjärjestelmän kattavuutta ja laatua.
Ohjelman mukaan ”hankinnan tuloksena sensoreiden ja ohjelmistojen avulla kyetään havaitsemaan ja tunnistamaan kohteita huomattavan etäältä ja kaikissa näkyvyysolosuhteissa”. Osaan valvontatekniikasta yhdistetään myös kohteeseen vaikutuskyky.
Tolppanen kertoo, että kohteeseen vaikuttamiskyvyllä viitataan esimerkiksi lennokkeja havaitseviin sensoreihin, joihin voi olla yhdistettynä mahdollisuus pudottaa lennokki alas häiritsemällä ohjaussignaalia.
Joissain sensoreissa vaikuttaminen voi olla myös aseellista voimankäyttöä.
”Mielikuvitus on rajana.”
Kyllä puolustusvoimat toki saavat myös välillä korkeinta mahdollista teknologiaa ja tällä vuosikymmenellä se on uudet hävittäjät. Dronejen havaitsemiseen ja pudottamiseen tarvittavaa laitteistoa saadaan laajaan käyttöön aikaisintaan 30-luvulla, yksittäisiä tai joitain kymmeniä järjestelmiä toki jo tällä vuosikymmenellä.
J0h1F
Ylipäällikkö
Ei ihan niinkään. Maastokuorma-ajoneuvot tarvitaan vetämään tykkejä, niitä ei olisi alueellisille taisteluosastoille jääkäreiden kuljettamiseen riittävästi. Nämä alueelliset joukot, joille ei riitä Paseja tai tela-ajoneuvoja, kulkevat ottokalustolla sillä perinteisellä traktorin lavalla tai mönkijöillä.
Lisäksi voinet pohtia, että tela-ajoneuvoin, Pasein tai ottotraktorein varustetut joukot on ehkä tarkoitettu myös eri tehtäviin ja eri maantieteellisille alueille. En muista kuinka paljon tästä on julkisissa lähteissä, mutta tela-ajoneuvojen vahvuusalueet ja niiden koulutuskäytönkin sijainnin perusteella voinee niistä tehdä jonkinasteisia johtopäätöksiä.
Huhta
Greatest Leader
Meillä ei myöskään ole varaa ostaa kaikille joukoille Moukareita. Kannattaako koko hankinta jättää tekemättä ja ostaa sen sijaan 60 mm kranaatinheittimiä, koska niitä on varaa ostaa kaikille?
Ajoneuvot eivät ole ainoa vanheneva osa kalustoa. Materiaalipuolella on tulossa eteen muitakin isoja hankintoja. Tätä voi pitää uhkana, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Ei ole sellaista tilannetta, että käsiin olisi jäämässä jumalattomasti pst-ohjuksia, it-ohjuksia, viestivälineitä ja epäsuoraa vain ajoneuvojen puuttuessa. Nyt päästään tarkastelemaan kokonaisuutta ja rakentamaan sitä melko puhtaalta pöydältä.
Partiokohtaisen ajoneuvon taloudellisuus on muutoinkin arveluttava. Hankintakuluissa se voi näyttäytyä edullisena, mutta käyttökuluissa ero raskaampaan kalustoon voi jäädä rajalliseksi. Esimerkiksi Hilux-kuskin maastoajoleiri tuskin on paljoakaan halvempi kuin Pasi-kuskin, jos tarkoitus on opettaa ajamaan yhtä paskoissa paikoissa. Samaten epäilen, että Hiluxin ja Pasin välillä on maastoajossa jonkinnäköinen ero kestävyydessä Pasin hyväksi, eli Hiluxin elinikä on lyhyempi.
Mitäpä veikkaat, jääkö ryssänpelkoinen sijoittamaton reserviläinen perheineen odottelemaan kiltisti kotiinsa, kun taisteluita käydään jokusen kymmenen kilometrin päässä? Epäilemättä joku voi tulla yllätetyksi raja-alueella tai odottamattoman sotatoimen seurauksena, mutta suuri enemmistö kynnelle kykenevistä lähtee liikkeelle ihan itse huolimatta viranomaisten ohjeistuksista. Itä-Ukrainassa elämä voi jatkua "business as usual", vaikka hallinto vaihtuisi, mutta keskivertosuomalaiselle Venäjällä ei ole mitään tarjottavaa. Parempi kodittomana ja luottokorttivelka niskassa kuin omassa kodissa ja kalashnikovin piippu niskassa.
Pienemmälle ajoneuvolle löytyy enemmän valmiita suojapaikkoja kuin isommalle, sitä ei käy kiistäminen. Sinänsä sitä kyllä löytyy Pasin kokoiselle kalustollekin, monet rakentavat autotallinsa/-katoksensa pakettiautoja, matkailuautoja ym. silmälläpitäen, kuljetusyrittäjiltä löytyy halleja ja katoksia isommillekin peleille samoin kuin maataloudesta ja teollisuudesta. Toisaalta mitä tulee metrin resoluution kuvaussatellliittiin, niin parempiakin on nähtävästi käytössä tätä nykyä ja tulevaisuudestahan tässä keskustellaan eikä nykyhetkestä. Vertailun vuoksi, partioajoneuvo RG-32 on 5,34 m pitkä ja 2,17 m leveä, XA-203 7,70 m ja 2,95 m. Hilux on miehistöohjaamolla 5,34 m pitkä ja 1,86 m leveä.
Ehkä siellä jaetaan lämmintä ruokaa tai ampumatarviketäydennyksiä? Sinänsä ihan sama, missä nuo 10 autoa ovat - voivat olla vaikka metsätiellä joukkueen lähdettyä hyökkäämään. Olennaista on, että ne herättävät huomiota, jos/kun ne eivät kuulu ympäristöön.
Moukari ampuu a-tarviketta 40km etäisyydelle, tulevaisuudessa ehkä 150km+ etäisyyksille (Ramjet). CV9030 on taisteluajoneuvo, lähtöalueelta tavoitteeeen. Pasi on taksi, lähtöalueelta lähtöasemaan.
Kyllä, ja juuri tässä esimerkiksi pst-ohjukset, viestivälineet ym. ovat paljon tärkeämpiä kuin panssaroidut karaoketaksit. Näin karkeasti, on paljon halvempaa ostaa pitkän kantaman PST-ohjuksia ja tykistöä kattamaan laaja-maa alue tulenkäytöllä kuin pyrkiä samaan vaikka n:n kiireysasteen mobilisoidulla jalkaväellä.
Isoa osaa partioajoneuvoista ei tarvitse edes hankkia, ne voidaan hankkia myös ottoajoneuvoina, ihannetapauksessahan speksit julkaistaisiin ja nämä voitaisiin ostaa kuluttajalle ilman autoveroa ja alv:a, mutta se ei toki sovi. Tulevaisuudessa dieselhybridimaastoajoneuvot ovat ihan erilaisia kuin nyky-Hiluxit. Niissä on pyöräkohtainen voimansiirto, mahdollisuus plug-in ajoon jne. Pyöräkohtainen voimasiirto mahdollistaa esim. puolikohtaiset telasarjat maastoliikkuvuuden parantamiseksi kun ajoneuvoa voidaan ohjata myös tankin tapaan. Tai miksipä ei käyttää vaikkapa täyssähköistä ajoneuvoa ja kuljettaa aggregaattia mukana?
Metrin resoluutiota voi odottaa tutkasatelliiteilta, mikä on Suomen oloissa merkittävin uhka.
Kyllä, mutta niitä todennäköisyyksiä on vähemmän kun toimitaan partiokohtaisilla ajoneuvoilla.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Ehkä on, ehkä ei. Pitkän kantaman PST-ohjus on varsin tyyris verrattuna NLAW-lähipanssarintorjuntaohjukseen, jolla panssariajoneuvon kyydissä taisteluun matkannut korpraali tuhoaa maalin. Samoin Nammon ramjet-kranaateille voi tulla melkoisesti hintaa verrattuna saman tehtävän hoitamiseen lyhyemmän kantaman asein.
Lisääntyneen kuljettajakoulutuksen tuottamista kuluista ei kuitenkaan päästä eroon, vaikka ajoneuvojen pääosa laskettaisiinkin otettavan siviilistä. Sitä paitsi ottoajoneuvot ovat valmiuden kannalta kovin kehno ratkaisu. Tilannetta pahentaa tarve tehdä moneen ottoajoneuvoon muutoksia ennen sotapalvelusta (vinssi, soveltuvat renkaat, pohjapanssari, valojen poiskytkennät, autonvalmistajan kommunikointijärjestelmien tappaminen jne.).
Muutenkin ottoajoneuvojen saatavuuden heikkeneminen on minusta selviö. Kaupungistuminen vähentää tarvetta maastokelpoisille ajoneuvoille. Ympäristöarvot ja verotus ajavat kohti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja - eikä tämä ole yksinomaan meidän käsissä, vaan EU ja suurten maiden liikennepolitiikka ja trendit ratkaisevat. Jos globaaleilla markkinoilla ei ole (Euro-päästönormit täyttävää) dieselhybridi-Hiluxia, niin ei niitä meilläkään osteta. Sitä paitsi täyssähköauto voi olla monelle lava-auton ostajalle jo piakkoin markkinaehtoisestikin kannattava vaihtoehto, esimerkiksi kiinteistöhuoltoa harjoittavissa yrityksissä.
Ajan mittaan tähänkin pyrittäneen löytämään ratkaisuja. Huoltojoukkueen säiliöautot korvautuvat latausautoilla tai jotakin siihen suuntaan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä hirveän rohkaisevalta mm. latausaikojen puolesta.
Onko todella? Piilotettavien ajoneuvojen määrän roima kasvu ei kuulosta yhtään hyvältä. Jos esimerkiksi läsnäolo jollakin alueella halutaan salata kokonaan, niin ajoneuvojen määrän kasvaessa riski räjähtää käsiin. Se on kuin salaisuuden pitäminen: yksi ihminen voi siihen vielä kyetä, mutta mitä useampi sen tietää, sitä todennäköisemmin joku puhuu ohi suunsa.
crane
Ylipäällikkö
Loppupeleissä nykyäänkin aika vähän näkee liikenteessä sopivaa siviilikalustoa SA-käyttöön. Niiden lava-autojen määrä ei ole mikään hirmu iso ja nelivetopakettiautotkin on vähemmistössä. Joku hrvcrvmikälihondamies"maasturi", no ei sillä taida tehä mitään.
80-luvulla ja oliko vielä 90-luvun alussa sai autoverosta alennusta jos osti sopivan maasturin, missä oli muistaakseni alennusvaihteisto ja mahdollisuus voiman ulosottoon.
Soisin tuon alennuksen olevan voimassa vieläkin.
NLAW mies maksaa hillittömästi, sen pitää päästä suora-ammuntaetäisyydelle maalista, olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, se ei ole siellä paikassa yksin vaan seuranaan iloinen jääkärijoukkue joka on karaoketakseilla matkannut paikalle ym. Spike NLOS tms. menee ihannetapauksessa riistakameran, satelliitin tai dronen havaitsemaan kohteeseen sieltä 10km päästä ilman tarvetta panssaritakseille tai jääkärijoukkueelle.
Toki vastakkainasettelu ei ole näin yksinkertainen. Suomi tarvitsee myös ne muutamast jalkaväkipataljoonat, tai siis veikkaan että siinä missä tänä päivänä lasketaan pataljoonia, lasketaan tulevaisuudessa komppanioita. Sellaiset 16-20 komppaniaa voisi olla realistinen jalkaväkimäärä vuoteen 2040, päälle sitten paikallisjoukot.
Tuo määrä ei tule riittämään, nykyinen pataljoonien määrä on jo ihan minimitasoa.
Kevyitä joukkoja pitäisi itseasiassa kasvattaa, ainakin lisäämällä entisestään tiedustelua ja tulenjohtoa nykyisiin alueellisiin taisteluosastoihin.
Spike NLOS tulisi toimimaan tuliasema-alueilta josta sitä voidaan käyttää samoin periaattein kuin tykistöä.
Tulenjohtopartioilla pitää olla kyky osoittaa maaleja myös NLOS yksiköille, tulenjohtokomentajalla puolestaan pitäisi olla käytössään myös ilmatulenjohtoa.
NLOS tyyppinen järjestelmä ei korvaa NLAW tyyppisiä lähitorjunta-aseita joita jalkaväki tarvitsee tulivoimansa maksimoimiseksi.
