Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Miten BTR-80:n ja Pasin hinta erosi?
Lisäys: Mikäs noissa 80-Pettereissä oli toimitusvaikeuksien takana, kun eikös BMP-2:t tulleet tuolloin? Tämä toki perustuu kahteen erittäin "luotettavaan" lähteeseen, Wikipediaan ja Sipriin.
BMP-2 - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Lehtitietojen mukaan meneillään olevassa tuotekehityshankkeessa kehitetään yhteisten (FI ja LV) vaatimusten mukaista ajoneuvoa. En ole huomannut tiedotusta, että hanke olisi vielä tuottanut ajoneuvoja testattaviksi?
Panssari Salama
Respected Leader
Ylijohdon reservi - suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata kertoo hankinnoista aikahyvin kappaleessa 6 Maavoimien vuosikymmen otsikon Kuljetusvaunujen hankinta muodostuu vaikeaksi (s.226->)Miten BTR-80:n ja Pasin hinta erosi?
Lisäys: Mikäs noissa 80-Pettereissä oli toimitusvaikeuksien takana, kun eikös BMP-2:t tulleet tuolloin? Tämä toki perustuu kahteen erittäin "luotettavaan" lähteeseen, Wikipediaan ja Sipriin.
BMP-2 - Wikipedia
en.wikipedia.org
--
Jalkaväkitoimisto ajoi BMP-hankintoja myös ylijohdon tiedusteluyksiköille. Neuvostokaupan runkosopimuksiin tuli sisällyttää niissä jo olleiden 42:n vaunun lisäksi 30–42 vaunua, joilla voitiin varustaa 5–7 taistelutiedusteluyksikköä. Maavoimien tiedustelujärjestelmä perustui liiaksi partio- ja tähystys- tiedusteluun, mikä heikensi muun muassa jääkäriprikaatien kykyä nopeisiin vastahyökkäyksiin maahanlaskuja vastaan.
Jalkaväkitoimisto vastusti yhä määrätietoisesti BTR-80-hankintoja, kuten vuoden 1990 toukokuussa kirjoitetusta muistiosta selviää. Vaunu oli teknisesti vanhentunut, kuten aiemmin tekstissä on todettu, ja sen kuljetuskyky oli jääkäriyksiköille riittämätön. Koska vaunun kyky liikkua vaikeassa maastossa oli varsin rajattu, ei vaunun raskaasta 14,5 millimetrin KPVT-konekivääristä ollut tulituessa todellista hyötyä. Jääkäreiden taistelu perustui yhä jalan käytävään taisteluun vaikeassa maastossa. Hätiköityä päätöstä ilman perusteellista testaamista kahdelle maahan jo ostetulle vaunulle ei kannattanut tehdä.
BTR-kaupan ratkaisi lopulta maailman- ja talouspolitiikka. Suomen bilateraalikauppa romahti Neuvostoliiton hajotessa. Idän kaupan mukana sulivat myös puolustusvoimien lähes vakioituneet sotamateriaalin ostomahdollisuudet Neuvostoliitosta. Samanaikaisesti Suomi sukelsi yhä syvemmälle taloudelliseen lamaan, ja oli tehtävä päätös torjuntahävittäjien hankinnasta. Tämä tarkoitti väistämättä maavoimien kehittämisresurssien merkittävää supistumista. Toukokuussa 1992 Pääesikunnan päällikkö oli pakotettu tekemään päätöksen, jonka perusteella panssaroitujen ajoneuvojen tavoitevahvuuksia supistettiin merkittävästi. Käytännössä BTR-kalusto jäi enää Savon Prikaatin perustamaksi suunnitellun sodan ajan Savon Jääkäriprikaatin käyttöön. Muut joukot oli varustettava vähitellen kotimaisilla PASI-vaunuilla.
--
Muoks PDF löytyy täältä -> https://www.doria.fi/handle/10024/172850
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Patrialla voi julkisuudessa esiintyvien kuvien perusteella päätellä olevan vähintään yksi ajoneuvo. Luultavasti useita (vihreä + lievästi kuvioitu musta), elleivät sitten välillä maalaa messukuvioihin ja sitten taas Nato-vihreällä. Voi olettaa sekä Suomen että Latvian PV:n ajelleen sillä/noilla jossakin määrin.
Lisäksi kehityshankkeeseen kuului prototyypin rakentaminen. Aiesopimus tehtiin alkuvuodesta 2020 ja lopullinen ilmeisesti lokakuussa, projektin taas pitäisi päättyä vuoden 2021 loppuun mennessä.
Finland and Latvia proceed with R&D for common 6x6 vehicle | Shephard
First deliveries could begin in 2021 if all goes to plan
www.shephardmedia.com
Onko kehityshankkeen prototyyppivaunu valmistunut? Mitä ilmeisimmin on, sillä Latviassa ajatettiin justiinsa toukokuussa 6X6:sta. Lisäksi vaunu poikkeaa vanhemmista kuvista (mm. vasemmalle puolelle toisen ja kolmannen akselin väliin on tullut ylimääräistä rakennetta/koteloa).
Finnish Army: armoured wheeled vehicle programme proceeds with Latvia - EDR Magazine
26.5.2021 – The product development of the Army mobility enhancing armoured wheeled vehicle system has proceeded on schedule in cooperation
www.edrmagazine.eu
Common APC programme continues with demonstrations in Latvia | Shephard
Estonian-Finnish-Latvian joint development and procurement of a 6x6 APC is in the research and development phase.
www.shephardmedia.com
J0h1F
Ylipäällikkö
Sopinee huomauttaa, että esim. @CV9030FIN hyvin jyrkästi kritisoi tätä hankintaa sudeksi, joka tehtiin tosiaan vain siksi, että parempaa NSV:tä ei saatu Kongsbergin RWS:iin.
Toisaalta kehälavetilta on helpompi ampua ilma-ammuntaa kuin pääasiassa tulitukeen tarkoitetulla RWS:llä.
Latvian koeajoista julkaistuissa kuvissa on ajoneuvo, jossa ei näyttäisi olevan kehälavettia katolla. Siksi epäilen, että ei varmaankaan ole asiakkaalle toimitettu ajoneuvo, vaan Patrian oma "messuauto"?
Huhta
Greatest Leader
Prototyyppi ei aina ole ihan justiinsa lopullisen tuotantoversion kanssa, vaikka se olisikin toimitettu asiakkaalle. Käänteisesti, "messuautoja" näkee aseistettuna - nekö sitten on toimitettu asiakkaille?
Ruotuväen jutussa Latvian testeistä on seuraava kuva:
Toinen kuva (näyttää ajoneuvon yläkulmasta) Latviasta linkin takaa (liian suuri liitettäväksi) ja asiaan liittyvä kuvagalleria:
Foto: Bruņumašīnas Patria 6X6 demonstrācija Alūksnē
Somijas uzņēmuma “Patria” ražotā 6x6 bruņutransportiera prototipa modeļa testēšana Alūksnē.
www.sargs.lv
Kaiken kaikkiaan noissa Latvian testeissä versus ylin messuauto näkyisi ainakin:
1. Ovenkahvat vaihtaneen paikkaa.
2. Kylkeen ilmestyneen pidikkeet ketjuille.
3. Kaapelileikkuri ilmestyneen keulaan sekä keulan alaosaa avarretun (vinssi ei tule enää reiästä).
4. Tuulilasille lisätyn/kiinnitetyn kolmas pyyhin.
5. Astinlautoihin lisätyn lenkit.
6. Perään lisätyn oletetut kellukkeet.
7. Keulaan lisätyn(/vaihdetun) tyrskylevy.
Ei minusta näytä puhtaalta ja siloiselta "messuautolta". Toisekseen voi kysyä, että kun ne Patrian messuautot kävivät Latviassa testeissä jo tyyliin vuosia sitten, niin miksi niitä olisi viety sinne uudestaan tämän vuoden toukokuussa? Ei kuulosta loogiselta. Mutta se kuulostaa, että messuautoista jalostettu prototyyppi olisi valmistunut ja viety testattavaksi. Ensimmäisiä sarjatilauksiahan arveltiin jo kuluvan vuoden loppuun, ja jossakin välissä pitäisi ehtiä testata sitä tilattua prototyyppiäkin, vieläpä kahdessa maassa.
Tämä nyt menee vähän ohi aiheesta, ehkä, mutta 1990-luvulla pv teki ymmärtääkseni historiansa suurimmat kaupat, materiaalin määrässä mitaten. Mm. 99 kpl T-72 tst-panssarivaunua, parisataa muuta panssariajoneuvoa, it-järjestelmiä, kenttätykistöä, ampumatarvikkeita ja kaiken kukkuraksi 100 000 kpl ak-47 (tai 74) tyypin rynnäkkökivääreitä. Kun halvalla sai Itä-Saksan kuolinpesän varastoista. Menivätköhän ne kaikki, kivääreitä myöten, sulattoon. Vain kymmenisen vuotta myöhemmin? Vai onko jotain vielä aktiivikäytössä tai varastorasvoissa jossain?
kimmo.j
Respected Leader
Ajoneuvoista osa taitaa olla käytössä vaikka T-72 menivätkin jo pataan. Sama koskee rynnäkkökivääreitä. Kenttätykistön kalusto on käsittääkseni edelleen käytössä/varastossa, mutta telatykit taitavat olla poistuvien listalla.
Kenttä- ja rannikkotykeistä on 122mm kalusto käytössä ja raskaammat 130/152-milliset poistettu.
JR49
Respected Leader
Kyllä se on nyt uskottava, että koko BTR-sarja on ihan syvältä. Tuon kirjan kun tutkii, että mitä sanoo niistä, niin havainnot eivät mairittele Pettereitä, oli mikä malli hyvänsä.
Saksasta olisi ollut mahdollista ostaa myös BTR-70:iä. Nekin saivat murskatuomion.
Ei tuossa kirjassa mielestäni esitetä kovin syvällistä analyysiä BTR -ajoneuvojen kyvyistä.
Tuossa on esimerkiksi esitelty BTR-80 tekniikkaa:
BTR-80
BTR-80 T he BTR-80 is an amphibious armoured personnel carrier, and is the successor to the BTR-70 and BTR-60 designs. Its inc...
thesovietarmourblog.blogspot.com
Vaikuttaisi olevan hyviä ja huonoja puolia sekä todella iljettävää itärautaa. Tulivoimaa on 14,5 kk ja 7,62 kk tornissa + 2 x pkm ja 6 x rynnäkkökiväärit ampuma-aukkojen kautta. Erillisjousituskin on ja lienee pyöräajoneuvoksi hyvä etenemään maastossa.
Ei tuossa kirjassa mielestäni esitetä kovin syvällistä analyysiä BTR -ajoneuvojen kyvyistä.
Tuossa on esimerkiksi esitelty BTR-80 tekniikkaa:
BTR-80
BTR-80 T he BTR-80 is an amphibious armoured personnel carrier, and is the successor to the BTR-70 and BTR-60 designs. Its inc...
Vaikuttaisi olevan hyviä ja huonoja puolia sekä todella iljettävää itärautaa. Tulivoimaa on 14,5 kk ja 7,62 kk tornissa + 2 x pkm ja 6 x rynnäkkökiväärit ampuma-aukkojen kautta. Erillisjousituskin on ja lienee pyöräajoneuvoksi hyvä etenemään maastossa.
Yksi mahdollisesti hyvinkin tärkeä detaili tuossa tulee esille: Jos näette BTR-80:n, tai muun ajoneuvon jossa on tuo torni, suuntailevan konekivääriään maksimi korotukselle kesken taistelun, niin sillä on vyö tyhjä ja se lataa uutta tilalle.
Ylijohdon reservi-kirja kertoo että ensimmäinen BMP-2 -satsi tuli viisivuotissopimuksen 1986-1990 aikana ja toinen satsi toimitettiin viimeisellä viisivuotissopimuskaudella niin että vaunut tulivat Suomeen 1992-1993.Miten BTR-80:n ja Pasin hinta erosi?
Lisäys: Mikäs noissa 80-Pettereissä oli toimitusvaikeuksien takana, kun eikös BMP-2:t tulleet tuolloin? Tämä toki perustuu kahteen erittäin "luotettavaan" lähteeseen, Wikipediaan ja Sipriin.
BMP-2 - Wikipedia
8. Kehälavetti poistettu / korvattu samanlaisella luukulla mitä ajoneuvon takaosassa
Hyvä kysymys. Yksi mahdollinen selitys aukesi paikallisia nettiuutisia selaamalla: Hankkeessa on asetettu myös vaatimus "the Latvian Ministry of Defense has set a condition that a certain part of production must involve Latvian companies". Uutisen mukaan esittelytilaisuuden pääpaino oli paikallisen puolustusteollisuuden tapaamisissa. Kuulostaa loogiselta, että tavoitteena on täyttää paikallisen teollisuuden osallistumisvaatimus.
Ihan uutta tietoa minulle
Olisikohan lisätilauksia tullut ilman systeemisokkia?
Täällä kysyttiin näistä BTR-80 vaunuijen tilauksista Kylmän sodan viime hetkillä. Miksi ylipäänsä tilata pyöräalustaisia neukkuvehkeitä, kun meillä oli omassakin maassa tuotantoa? Siinä oli kotimaisen valmistuksen vähemmän käsitelty ongelma eli Paseja tuli valmistuslinjalta ainoastaan tietty (pienehkö) määrä vuosittain. Lisäkapasiteetti olisi edellyttänyt PV:ltä isoja ostoja, joihin ei ollut taloudellisia edellytyksiä. Toisaalta sodankäynti oli kehittyny siihen suuntaan, että jääkäriprikaatimme eli sen ajan operatiiviset joukot tarvitsi panssarisuojaa tai niitä ei saada taistelukykyisinä oikeaan paikkaan.
Tilattiin siis neukkuvehkeitä sekä teloilla että pyörillä. Paineita tuli myös siviiliyhteiskunnan suunnalta, koska aseet oli siinä vaiheessa lähes ainoa tuote, jota neukkulasta saattoi ostaa. Bilateraalikauppa oli edullista molemmille; ikäänkuin kotimaasta olis ostanu, kun samalla summalla saattoi viedä kotimaista tuotantoa Nliiton loppumattomille markkinoille. Olisikohan maahan saadut BMP-2:t vielä olleet bilateraalikaupan piirissa samoin kun Giasint (152 K89) kanuunoiden vedettävät tykit. Saman putken telakanuunoita tuli ainoastaan tilatuista puolet eli 9 kpl. Loput luvattiin vasta vuosien päästä joten oli ensin syytä lähettää delegaatio katsomaan, missä kunnossa tykit ovat. Kävi ilmi, että ne odotti noutajia samassa hallissa josta oli lähetetty meille ne 9 tykkiä.
Mitä sitten olisi tapahtunut, jos Gorbatsov olis saanu puhallettua Nliitolle vielä lisäaikaa? Saksan kauppa olis toteutunu kuitenkin ja kun se rahoitettiin jääkäriprikaatien varustamiseen tarkoitetuilla varoilla, olis joka pauksessa tarvittu lisärahoitusta. Sitä tuskin olisi 1990-luvun alun lamavuosina löytynyt porvarihallituksesta huolimatta. Ehkä tinkimällä Hornetien määrää, kuten siihen aikaan oli muodikasta ehdottaa yhteen ja toiseen hyvään tarkoitukseen. Useimmat eivät tosin koskeneet puolustushallinnon tarpeita.
Viimeksi muokattu:
Kyllä näitä saa halutessa edelleen suoraan linjalta.
Päivitetty BTR-82AT varustettuna BTR-BM -tornilla (kauko-ohjattu & miehittämätön).
Pääaseena 30mm 2A42 konetykki ja 7.62-mm PKTM konekivääri.
Liitteet
tsalesto
Kersantti
Noi tornit olis kyllä vaikka AMV katolle kivoja. Voitaisiin siirtää ne vaunut vaikka tiedustelun käyttöön. Joo parempiakin saa varmasti, rahaa vastaan.