Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuon aukon idea kuulostaa ensin fiksulta. Voin tulittaa sivulle, kun ajetaan vihollisten läpi. Joo. Jaetaanko jalkautuville miehille niitä semmoisia klipattavia hysypusseja, kuin meillä oli lentokoneiden lähellä tehtävään ammuntaan? (Ettei hylsyjä päädy rullausteille.) On meinaan melkoinen flipperi muuten se matkustamo. Kuumia hylsyjä joka suunnasta tulossa niskaani ja sitten lattialla varmistamassa kaatumisesta poistuessaan. Ja jokainen ulkopuolella tietää, ettei sisältä ampuja näe yhtään mitään, minne ampuu.
Eihän noita hylsyn kerääjiä juuri enää ole..mutta ah sitä ruudin tuoksua ja kimpoilevien hylsyjen määrää, kun vaikka 4 aseella ampuu sisältä 🤗
 
Ampuma-aukot on kiva olla olemassa jos joudutaan ajamaan vihollisen tulen läpi esimerkiksi tilanteessa jossa ajetaan sulkeutuvasta motista ulos. Ruotsikin käyttää rynnäkköpanssareitaan tarvittaessa niin että max. 4 matkustajaa ampuu kattoluukuista sivuille ja taakse.
Pelkkää oman hengen nostatusta, paljon ääntä, vähän tuloksia.
Ampuminen liikkuvasta ajoneuvosta vakauttamattomalla aseella ei tehokasta.

Nimimerkillä kokeiltu juttu.
 
Osaako joku sanoa panssaroinnista, miksi 14,5 mm konekivääriltä suojaava STANAG 4569 Level 4 on suhteellisen suosittu? Esim. PzH2000 ja K9 on tiettävästi suojattu tähän, samoin Puman (IFV) ja CV90:n (uusin sukupolvi) pohjapanssarointi on tällä tasolla.

Mietin vain, koska tuohan on huomattavan raskas kaliberi eikä sitä varmaan paljoa kohdata jalkaväen raijaamana. IT-aseina ja ajoneuvoasennuksissahan sitä kyllä esiintyy, mutta onko sitä vastaan suojautuminen siltikään mielekästä? Voisi ajatella, että jako tehtäisiin jalkaväen kivääriaseiden ja toisaalta vaunujen konetykeiltä suojautumisen välillä. Miksi tällainen välitason suojaus?

Lukemistoa:

 
Osaako joku sanoa panssaroinnista, miksi 14,5 mm konekivääriltä suojaava STANAG 4569 Level 4 on suhteellisen suosittu? Esim. PzH2000 ja K9 on tiettävästi suojattu tähän, samoin Puman (IFV) ja CV90:n (uusin sukupolvi) pohjapanssarointi on tällä tasolla.

Mietin vain, koska tuohan on huomattavan raskas kaliberi eikä sitä varmaan paljoa kohdata jalkaväen raijaamana. IT-aseina ja ajoneuvoasennuksissahan sitä kyllä esiintyy, mutta onko sitä vastaan suojautuminen siltikään mielekästä? Voisi ajatella, että jako tehtäisiin jalkaväen kivääriaseiden ja toisaalta vaunujen konetykeiltä suojautumisen välillä. Miksi tällainen välitason suojaus?

Lukemistoa:

Eikö tuo olekin juuri suojaus jalkaväen kiväärikaliiperin aseita vastaan? Kaikki vastaan tulevat kokoonpanot olisivat varmasti vähintään moottoroituja ja siellä BTR-80:n 14.5mm konekivääri on peruskauraa.
 
Minulla on myös sellainen käsitys, että noiden STANAG:ien nimellinen suoja ei tarkoita 100% immuniteettia mainittua kaliperia vastaan. Henkilösuojat (kai?) ainakin testataan v50-nopeudella eli puolet saa mennä läpi. Jos siis haluaa oikeasti suojautua joltain, kannattaa ottaa pykälää tai paria järeämpi suoja.
 
Osaako joku sanoa panssaroinnista, miksi 14,5 mm konekivääriltä suojaava STANAG 4569 Level 4 on suhteellisen suosittu? Esim. PzH2000 ja K9 on tiettävästi suojattu tähän, samoin Puman (IFV) ja CV90:n (uusin sukupolvi) pohjapanssarointi on tällä tasolla.

Mietin vain, koska tuohan on huomattavan raskas kaliberi eikä sitä varmaan paljoa kohdata jalkaväen raijaamana. IT-aseina ja ajoneuvoasennuksissahan sitä kyllä esiintyy, mutta onko sitä vastaan suojautuminen siltikään mielekästä? Voisi ajatella, että jako tehtäisiin jalkaväen kivääriaseiden ja toisaalta vaunujen konetykeiltä suojautumisen välillä. Miksi tällainen välitason suojaus?

Lukemistoa:

Olisiko isommaksi riskiksi koettu epäsuora tuli? 30m vs 60m on aika oleellinen ero.
 
Mäkin lähtisin siitä liikkeelle, että panssaritykistön panssarointi on mitoitettu juurikin vastatykistöltä suojautumista tarkoittaen, mihin jv-aseiilta suojaava suojaustaso on katosttu riittämättömäksi. Standardit nyt vain on tehty käytten mittatikkuina teittyjä kivääri- ja kk-kaliipereita, koska se on mielekkäin tapa mitata suojaustasoa. Aivan varmasti ei ole tarkoitettu jollain K9:llä vaikka ajettavan vihollisen rskk-pesäkkeitä päin tai edes kohtaamistaisteluun BTR-komppanian kanssa. Joissain ps-haupitseissa taitaa kyllä kulkea kattokonekivääri, mikä varmaan palvelee ensisijaisesti varustelistan laatijaa - toki edes jonkinsorttinen ase on parempi kuin ei mitään, jos tulee yllättäen uupelo, eikä sen kookoon katolla ronttaamisesta haittaakaan ole.
 
Todennäköisesti näin. PzH2000 ja K9 suojattu paremmin vastatykistöä vastaan. Puman ja CV90:n pohjapanssari taasen telapyörän alla räjähtäviä miinoja ja pohjan alla räjähtävien IED:en varalta.
Pzh2000 ympäri suojattu perustasolla 14.5 rskk vastaan. Saksalaisilla on myynnissä tuohon päälle erilaisia lisäpanssarointeja aina bombletteja vastaan.
Lähtökohtaisesri tuo raskaan tykin sirpaleen pitäisi pysähtyä myös tuolla suojaustasolla pl. osumat jotka ovat alle 10 m etäisyydellä.
 
Mäkin lähtisin siitä liikkeelle, että panssaritykistön panssarointi on mitoitettu juurikin vastatykistöltä suojautumista tarkoittaen, mihin jv-aseiilta suojaava suojaustaso on katosttu riittämättömäksi. Standardit nyt vain on tehty käytten mittatikkuina teittyjä kivääri- ja kk-kaliipereita, koska se on mielekkäin tapa mitata suojaustasoa. Aivan varmasti ei ole tarkoitettu jollain K9:llä vaikka ajettavan vihollisen rskk-pesäkkeitä päin tai edes kohtaamistaisteluun BTR-komppanian kanssa. Joissain ps-haupitseissa taitaa kyllä kulkea kattokonekivääri, mikä varmaan palvelee ensisijaisesti varustelistan laatijaa - toki edes jonkinsorttinen ase on parempi kuin ei mitään, jos tulee yllättäen uupelo, eikä sen kookoon katolla ronttaamisesta haittaakaan ole.
Tuliasemassa ase on hyödytön, mutta liikkeen aikana välttämätön tykin lähipuolustuksen kannalta. Harva armeija käyttää panssarihaupitseja niin kaukana taistelun murtokohdasta, etteikö uhka törmätä hajalle lyöryihin vihollisjoukkoihin ole todennäköinen. Siinä kohtaa vaunujen konekiväärit ovat todella tarpeelliset omasuojan kannalta.
 
Muistaakseni nuo ampuma-aukot lähti liikkeelle maailmalla kun kuviteltiin että alueelle tehdään ensin ydinaseilla harvennusta ja joukot painelevat sen jälkeen alueiden läpi vaunujen suojassa.

Tämä on hatara muistikuva asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni nuo ampuaukot lähti liikkeelle maailmalla kun kuviteltiin että alueelle tehdään ensin ydinaseilla harvennusta ja joukot painelevat sen jälkeen alueiden läpi vaunujen suojassa.

Tämä on hatara muistikuva asiasta.

Kyllä vain. Puna-armeijan moottoroidun jalkaväen taktiikka oli vielä 1950-luvulla samanlainen kuin toisessa maailmansodassa, joissa miehistönkuljetusvaunuja käytettiin "taistelutaksina"; he pitivät jalkaväen panssarivaunujen välittömässä läheisyydessä liikkeen aikana, mutta viholliskontaktissa he purkivat jalkaväkensä ennen kuin vetäytyivät turvallisemmille alueille.

Saksalaisen jalkaväen taisteluajoneuvojen doktriini taas oli jo 50-luvulla sellainen, jossa ajoneuvojen piti pysyä panssarivaunujen kanssa ja pystyä tukemaan niiden jalkaväkijoukkoja.
Saksassa oli hylätty amerikkalainen oppi, jonka mukaan panssaroidun miehistönkuljetusvaunun tulisi toimia vain "taistelutaksina" eikä hyökkäysajoneuvona. Siksi saksalaiset kehittivät SPz 12-3:n (https://en.wikipedia.org/wiki/Schützenpanzer_Lang_HS.30) taistelemaan tankkien rinnalla ja josta heidän panssaroitu jalkaväkensä voisi taistella vaunun sisältä.
Bundeswehr päätyi tähän tulokseen toisen maailmansodan Panzergrenadierien (panssarijalkaväen) myötä. Saksalainen oppi näki SPz 12-3:n osana joukkueen kalustoa ja joukkue oli koulutettu taistelemaan ajoneuvon kanssa sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa.

NL:n silloiset miehistönkuljetusvaunut tarjosivat vain vähän tai ei lainkaan suojaa ydin- tai kemiallisilta aseita vastaan, koska ne olivat joko avoimia tai niitä ei voitu sulkea riittävästi. Lisäksi jalkaväen oli poistuttava vaunusta voidakseen käyttää aseita.

Tuloksena syntyi BMP-1.
 
Viimeksi muokattu:
Tuliasemassa ase on hyödytön, mutta liikkeen aikana välttämätön tykin lähipuolustuksen kannalta. Harva armeija käyttää panssarihaupitseja niin kaukana taistelun murtokohdasta, etteikö uhka törmätä hajalle lyöryihin vihollisjoukkoihin ole todennäköinen. Siinä kohtaa vaunujen konekiväärit ovat todella tarpeelliset omasuojan kannalta.
Itse olin ajatellut panssaripatterilla olevan ihan merkittävä riski kohdata esmes tst-helikopteri, jolloin rskk on varmaan paininsa arvoinen kullassa. Kusessahan sellaisessa tilanteessa toki ollaan, mutta tuleen vastaaminen sentään voi häiritä kopterin tulitusta merkittävästikin. Tietysti jv-ryhmäkin olisi pelkkiin käsiaseisiin lähipuolustuksessa nojaavalle tykkivaunulle paha kiusa. Jossain 40-50 tonnin vaunussa se kk kulkee mukana käytännössä kuin itsestään, joten mieluummin ollaan sen kanssa kuin ilman (tosin mm. telakaunuunoissahan ei kk:ta tainnut olla). Sen kk:n läsnäolosta voisi kuitenkin tehdä vastaavan virhepäätelmän, kuin suojauksesta 14,5 mm luoteja vastaan: vaikka tällaiseen on varauduttu, ei vaunulla ole tarkoitus ajaa kosketukseen tällaisen uhan kanssa.
 
Saksalaisten ps-krenatööritaktiikka lie kehittynyt panssaroitujen puolitelavaunujen kautta. Nehän olivät pääsääntöisesti kattamattomia, eli miehet pystyivät ja heidän oli tarkoituskin ampua vaunusta niin akuan kun se liikkuu. Tosin näistä ajoneuvoista oli tarkoitus jalkautua jokseenkin heti taistelukosketuksen syntyessä tai viimeistään murtopisteessä mikäli ne seurasivat tst-vaunuja, jos olen Military History Visualizedini oikein katsonut (tosin myös mm. raskailla liekinheittimellä varustettuja vaunuja käytetttiin). Ko. kanavalla on erinomaisia sivistäviä videoita sodankäynnistä, joten laitetaan asiaankuuluvat linkit tähän:



 
Itse olin ajatellut panssaripatterilla olevan ihan merkittävä riski kohdata esmes tst-helikopteri, jolloin rskk on varmaan paininsa arvoinen kullassa. Kusessahan sellaisessa tilanteessa toki ollaan, mutta tuleen vastaaminen sentään voi häiritä kopterin tulitusta merkittävästikin. Tietysti jv-ryhmäkin olisi pelkkiin käsiaseisiin lähipuolustuksessa nojaavalle tykkivaunulle paha kiusa. Jossain 40-50 tonnin vaunussa se kk kulkee mukana käytännössä kuin itsestään, joten mieluummin ollaan sen kanssa kuin ilman (tosin mm. telakaunuunoissahan ei kk:ta tainnut olla). Sen kk:n läsnäolosta voisi kuitenkin tehdä vastaavan virhepäätelmän, kuin suojauksesta 14,5 mm luoteja vastaan: vaikka tällaiseen on varauduttu, ei vaunulla ole tarkoitus ajaa kosketukseen tällaisen uhan kanssa.
On joukkojen huonoa taktista käyttöä mikäli tukiasemat ovat liian avoimessa maastossa ja jos tst-heko saa piikille niin se on moro.
Konekivääreitä käytetään lähinnä oman irtautumisen mahdollistamiseksi. Mikäli on kykyä ja mahdollisuus niin sitä hurjaa jv-ryhmää voi suolata myös suora-ammunnalla.
No, yleensä ainakin aikaisemmin tuliasemissa on myös tuliasemaryhmä jonka tehtävä on myös suojat tulitehtäviä suorittavia tykkejä.
2S5 (152 TelaK 91) kanuunassa oli johtajan luukussa PKT-konekivääri.
 
Muuta huomioonpantavaa: Katolla on nostosakkelit (!)

Itseasiassa hinaussakkelit. Täytyy olla tuossa, koska muuten niitä on vaikea käyttää vesistönylityksessä. Kai se on kätevä muutenkin hinattaessa, jos vaijereita säilytetään katolla, mutta noita vastaavia sakkeleita näin käytettävän kun -98 olin lämärinä pasien uintikoulutuksessa.
 
Itseasiassa hinaussakkelit. Täytyy olla tuossa, koska muuten niitä on vaikea käyttää vesistönylityksessä. Kai se on kätevä muutenkin hinattaessa, jos vaijereita säilytetään katolla, mutta noita vastaavia sakkeleita näin käytettävän kun -98 olin lämärinä pasien uintikoulutuksessa.
Toisaalta edessä ja ylhäällä olevat sakkelit ei oikeen puolla hinausta, se on vittumaista vetää kun suurin osa voimmasta menee sinne maapallon.
PS. Kokemusta on kun kiinnijuuttuneita koneita vedetään kuiville ja ikinä ei ole tullut mieleen että pistettäisiin veto koneen päältä 🤣🤣
 
Onhan sekä Pasissa että 6x6:ssa vetosakkelit myös edessä (ja varmaan myös takana).
 
Back
Top