Miehistön kuljetus

[aapee]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Jos en nyt aivan väärin muista, niin Puolalaiset AMV:t ovat ottaneet aikamoista hittiä Afganistanissa ja henkilövahingoilta on säästytty? Eräs AMV taisi ottaa 7 täysosumaa RPG-7:stä, vastasi tuleen ja palasi omin avuin tukikohtaan ilman henkilövahinkoja.

AMV:ssä on juu huomattavasti parempi panssarointi, kuin Pasissa, mutta niissä polakkien Afganistanissa käytössä olevissa AMV:issä (Rosomak) on lisätty kylkiin ne semmoset ritilät RPG:tä vastaan.

 

[SJ]

Ottaen huomioon, että 180 ei paina kuin sen 13530kg vs CVn 26500kg niin ei se pintapaine ihan hirmuisesti eroa(?)

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Jos en nyt aivan väärin muista, niin Puolalaiset AMV:t ovat ottaneet aikamoista hittiä Afganistanissa ja henkilövahingoilta on säästytty? Eräs AMV taisi ottaa 7 täysosumaa RPG-7:stä, vastasi tuleen ja palasi omin avuin tukikohtaan ilman henkilövahinkoja.

Pahoittelen lähteiden puuttumista, kirjoitan kännykällä ja lähteiden linkittely suht. haastavaa.

Mistä muuten sait käsityksen, että kenelläkään olisi tuollainen käsitys? Ellei siis katsota, että BMP-2:n 30mm:n kanuuna ole seuraava askelma kiväärikaliberisistä (ja loppujenlopuksi sehän on, raskaat kk:t eivät ole erityisen yleisiä etulinjassa pl. tankin katolla).

 

[SJ]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Jos en nyt aivan väärin muista, niin Puolalaiset AMV:t ovat ottaneet aikamoista hittiä Afganistanissa ja henkilövahingoilta on säästytty? Eräs AMV taisi ottaa 7 täysosumaa RPG-7:stä, vastasi tuleen ja palasi omin avuin tukikohtaan ilman henkilövahinkoja.

AMV:ssä on juu huomattavasti parempi panssarointi, kuin Pasissa, mutta niissä polakkien Afganistanissa käytössä olevissa AMV:issä (Rosomak) on lisätty kylkiin ne semmoset ritilät RPG:tä vastaan.

Minkälaisia IED:itä pasia vastaan on käytetty? Onko siis mitään tietoa siitä, että kuinka ne kestää tykistöä?

 

[aapee]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Jos en nyt aivan väärin muista, niin Puolalaiset AMV:t ovat ottaneet aikamoista hittiä Afganistanissa ja henkilövahingoilta on säästytty? Eräs AMV taisi ottaa 7 täysosumaa RPG-7:stä, vastasi tuleen ja palasi omin avuin tukikohtaan ilman henkilövahinkoja.

AMV:ssä on juu huomattavasti parempi panssarointi, kuin Pasissa, mutta niissä polakkien Afganistanissa käytössä olevissa AMV:issä (Rosomak) on lisätty kylkiin ne semmoset ritilät RPG:tä vastaan.

Minkälaisia IED:itä pasia vastaan on käytetty? Onko siis mitään tietoa siitä, että kuinka ne kestää tykistöä?

Meitillä oli intissä tästä puhetta. Yks kapiainen kerto, että jotkut Afganistanissa Pasilla IED:hen ajaneet hurrit kertoi, että se tuntui vaan siltä, kuin olisi ajanut pienen kolarin.

Pasista oli osa renkaista lentänyt helvettiin, mutta muuten oli kaikki ainakin suunnilleen ok. Pasin pohja on muotoiltu silläviisiin, että se suuntaa räjähdyksen sivuilta pois päin.

 

[aapee]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Mistä muuten sait käsityksen, että kenelläkään olisi tuollainen käsitys?

Varmaan tästä:

Ehkä se on ihan hyvä, että AMV:t irroitetaan omaksi taisteluosastoksi jota voi käyttää vaikka valmareiden tukena, ja mahdollisesti jäljelle jäävä prikaati saa tyytyä vanhempiin paseihin, jolloin pataljoonilla on ainakin lähes samanlainen varustus. Kuitenkin aika erilaisia ajoneuvoja jos vertaa XA-180 vs. XA-360. (panssarointi, pimeätoimintaominaisuudet ym.)

Panssaroinnissa ei taida olla käytännössä eroa. Liikkuvuuden suhteen sama juttu. Kyky toimia pimeässä on merkityksetön, koska jalkaväki ei voi hyökätä menestyksellä pimeässä ja yksinään kevyillä vaunuilla ei ole toivoa onnistua.

 

[NautaFIN]

Re: RE: Miehistön kuljetus

Minkälaisia IED:itä pasia vastaan on käytetty? Onko siis mitään tietoa siitä, että kuinka ne kestää tykistöä?

http://www.djibnet.com/photo/pasi/norwegian-sisu-apc-hit-by-an-ied-8151583343.html

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?189903-Finland-is-buying-american-made-MRAP-vehicles (post #15)

 

[SJ]

Minkälaisia IED:itä pasia vastaan on käytetty? Onko siis mitään tietoa siitä, että kuinka ne kestää tykistöä?

http://www.djibnet.com/photo/pasi/norwegian-sisu-apc-hit-by-an-ied-8151583343.html

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?189903-Finland-is-buying-american-made-MRAP-vehicles (post #15)

Eli ei vissiin mitään mikä olisi tehty tykistön kranaatista? Miinasuojaus oli jo tunnettu ominaisuus ennestään.

 

[commando]

Meitillä oli intissä tästä puhetta. Yks kapiainen kerto, että jotkut Afganistanissa Pasilla IED:hen ajaneet hurrit kertoi, että se tuntui vaan siltä, kuin olisi ajanut pienen kolarin.

Pasista oli osa renkaista lentänyt helvettiin, mutta muuten oli kaikki ainakin suunnilleen ok. Pasin pohja on muotoiltu silläviisiin, että se suuntaa räjähdyksen sivuilta pois päin.

Paitsi että vaununjohtaja kuoli, ajaja loukkaantui (miten vakavasti?) ja takatiloissa olevat saivat ruhjeita. Myöskin ainakin kaksi virolaista on kuollut Pasissa tienvarsipommeihin. Suomalaisia on myös ulosajoissa kuollut ja loukkaantunut. Jos tulee kolari tai IED niin vakavia vammoja tulee koska ajoneuvossa ei ole kunnon istuimia ja vöitä edes ajajalle. Eräässä taannoin televisiouutisiin päässeessä pätkässä muuten suomalainen isaf:ssa palveleva jääkäri lausui ohimennen jotakuinkin "ingen resan utan remontti" tms. muistaakseni. Kertonee jotain Paseista?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110912664368_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102112558382_uu.shtml

 

[SJ]

Meitillä oli intissä tästä puhetta. Yks kapiainen kerto, että jotkut Afganistanissa Pasilla IED:hen ajaneet hurrit kertoi, että se tuntui vaan siltä, kuin olisi ajanut pienen kolarin.

Pasista oli osa renkaista lentänyt helvettiin, mutta muuten oli kaikki ainakin suunnilleen ok. Pasin pohja on muotoiltu silläviisiin, että se suuntaa räjähdyksen sivuilta pois päin.

Paitsi että vaununjohtaja kuoli, ajaja loukkaantui (miten vakavasti?) ja takatiloissa olevat saivat ruhjeita. Myöskin ainakin kaksi virolaista on kuollut Pasissa tienvarsipommeihin. Suomalaisia on myös ulosajoissa kuollut ja loukkaantunut. Jos tulee kolari tai IED niin vakavia vammoja tulee koska ajoneuvossa ei ole kunnon istuimia ja vöitä edes ajajalle. Eräässä taannoin televisiouutisiin päässeessä pätkässä muuten suomalainen isaf:ssa palveleva jääkäri lausui ohimennen jotakuinkin "ingen resan utan remontti" tms. muistaakseni. Kertonee jotain Paseista?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110912664368_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102112558382_uu.shtml

Tuossa aikaisemmin oli linkissä maininta, että tuo ruotsalainen olisi taittanut niskansa, koska ei ollut kunnolla vyötettynä istuimeen(tai näin kommentin ymmärsin). Eli jos kyseessä oli vaunun johtaja, niin olisiko se ollut luukusta ulkona?

Duh. Tuossahan aikaisemmin onkin maininta, että edes kuskilla ei ole vöitä, eli olisiko niska mennyt siinä, kun mennään pää edellä kattoon?

Mutta olisiko tässä nyt kuitenkin todettavissa, että maanpuolustuksen käyttöön tuo miinasuojaus on riittävä?

 

[aapee]

Meitillä oli intissä tästä puhetta. Yks kapiainen kerto, että jotkut Afganistanissa Pasilla IED:hen ajaneet hurrit kertoi, että se tuntui vaan siltä, kuin olisi ajanut pienen kolarin.

Pasista oli osa renkaista lentänyt helvettiin, mutta muuten oli kaikki ainakin suunnilleen ok. Pasin pohja on muotoiltu silläviisiin, että se suuntaa räjähdyksen sivuilta pois päin.

Paitsi että vaununjohtaja kuoli, ajaja loukkaantui (miten vakavasti?) ja takatiloissa olevat saivat ruhjeita. Myöskin ainakin kaksi virolaista on kuollut Pasissa tienvarsipommeihin. Suomalaisia on myös ulosajoissa kuollut ja loukkaantunut. Jos tulee kolari tai IED niin vakavia vammoja tulee koska ajoneuvossa ei ole kunnon istuimia ja vöitä edes ajajalle. Eräässä taannoin televisiouutisiin päässeessä pätkässä muuten suomalainen isaf:ssa palveleva jääkäri lausui ohimennen jotakuinkin "ingen resan utan remontti" tms. muistaakseni. Kertonee jotain Paseista?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110912664368_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102112558382_uu.shtml

Taikka sitten kyseessä oli eri tapaus. Olen kyllä melko varma, että puhe oli nimenomaan ruotsalaisista, eikä norjalaisista. Mutta siis, eipä noita kaikkia IED:hin ajoja uutisoida, jos ei tule vakavia loukkaantumisia tai kuolleita. Joten kyse on siis eri tapauksesta.

 

[kimmo.j]

Näissä tapauksissa joissa miehistö, tai kuljetettavat ovat kuolleet, loukkaantuneet vakavasti, täytyy muistaa vaihtoehto. Jos alla olisi ollut se suojattu KA, olisivatko tappiot pahempia. Vaunu voi tuhoutua, mutta jos merkittävä osa kuljetettavista selviää jatkamaan, on vaunu tehnyt tehtävänsä. Tehtävän suorittaminen jatkuu.

Jos maahamme hyökätään, suurin IED tyyppinen uhka tulee kaukolevitetyistä miinoista, ja/tai räjähtämättömistä a-tarvikkeista.

 

[SJ]

Näissä tapauksissa joissa miehistö, tai kuljetettavat ovat kuolleet, loukkaantuneet vakavasti, täytyy muistaa vaihtoehto. Jos alla olisi ollut se suojattu KA, olisivatko tappiot pahempia. Vaunu voi tuhoutua, mutta jos merkittävä osa kuljetettavista selviää jatkamaan, on vaunu tehnyt tehtävänsä. Tehtävän suorittaminen jatkuu.

Jos maahamme hyökätään, suurin IED tyyppinen uhka tulee kaukolevitetyistä miinoista, ja/tai räjähtämättömistä a-tarvikkeista.

Joissakin tapauksissa myös tavannomaiset käsin lasketut miinat voivat myöskin olla merkittävä uhka, mutta siitä huolimatta pasin pitäisi olla riittävä noita uhkia vastaan.

 

[JOKO]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Mistä muuten sait käsityksen, että kenelläkään olisi tuollainen käsitys?

Varmaan tästä:

Ehkä se on ihan hyvä, että AMV:t irroitetaan omaksi taisteluosastoksi jota voi käyttää vaikka valmareiden tukena, ja mahdollisesti jäljelle jäävä prikaati saa tyytyä vanhempiin paseihin, jolloin pataljoonilla on ainakin lähes samanlainen varustus. Kuitenkin aika erilaisia ajoneuvoja jos vertaa XA-180 vs. XA-360. (panssarointi, pimeätoimintaominaisuudet ym.)

Panssaroinnissa ei taida olla käytännössä eroa. Liikkuvuuden suhteen sama juttu. Kyky toimia pimeässä on merkityksetön, koska jalkaväki ei voi hyökätä menestyksellä pimeässä ja yksinään kevyillä vaunuilla ei ole toivoa onnistua.

Olen edelleen samaa mieltä. Kestävyys kehitysmaissa sodittaessa on toissijainen asia. Puolustusvoimien varsinaista tehtävää ajatellen on olennaista kestävyys Venäjän nykysiä pst-aseita vastaan ja niiden suhteen on sama kummalla vaunulla soditaan.

AMV kestänee kranaatin sirpaleet Pasia paremmin, mutta vaurion tullessa korjaaminen on varmaankin vaikeampaa mutkikkaamman rakenteen takia. Kumpi on sitten parempi?

 

[ctg]

Mistä jotkut ovat muuten saaneet käsityksen, että AMVn panssarointi olisi samaa luokkaa pasin kanssa?

Mistä muuten sait käsityksen, että kenelläkään olisi tuollainen käsitys?

Varmaan tästä:

Ehkä se on ihan hyvä, että AMV:t irroitetaan omaksi taisteluosastoksi jota voi käyttää vaikka valmareiden tukena, ja mahdollisesti jäljelle jäävä prikaati saa tyytyä vanhempiin paseihin, jolloin pataljoonilla on ainakin lähes samanlainen varustus. Kuitenkin aika erilaisia ajoneuvoja jos vertaa XA-180 vs. XA-360. (panssarointi, pimeätoimintaominaisuudet ym.)

Panssaroinnissa ei taida olla käytännössä eroa. Liikkuvuuden suhteen sama juttu. Kyky toimia pimeässä on merkityksetön, koska jalkaväki ei voi hyökätä menestyksellä pimeässä ja yksinään kevyillä vaunuilla ei ole toivoa onnistua.

Olen edelleen samaa mieltä. Kestävyys kehitysmaissa sodittaessa on toissijainen asia. Puolustusvoimien varsinaista tehtävää ajatellen on olennaista kestävyys Venäjän nykysiä pst-aseita vastaan ja niiden suhteen on sama kummalla vaunulla soditaan.

AMV kestänee kranaatin sirpaleet Pasia paremmin, mutta vaurion tullessa korjaaminen on varmaankin vaikeampaa mutkikkaamman rakenteen takia. Kumpi on sitten parempi?

Miten modulaarisuus tekee asioista vaikeimpia? Eikö sen pitäisi olla itseasiassa toisinpäin sillä modulaarisuus helpottaa huollon toimenpiteitä, kun voi nostaa vaurioistuneet blokit pois ja asentaa toiset tilalle.

 

[JOKO]

Miten modulaarisuus tekee asioista vaikeimpia? Eikö sen pitäisi olla itseasiassa toisinpäin sillä modulaarisuus helpottaa huollon toimenpiteitä, kun voi nostaa vaurioistuneet blokit pois ja asentaa toiset tilalle.

Eikös modulaarisuus tarkoittanut vaunun muokattavuutta useampaan rooliin tuotantolinjalla?

Rakenteen osalta olen kuvitellut voimansiirron, pyöränripustuksen ja jousituksen olevan Pasia mutkikkaampia.

 

[ctg]

Miten modulaarisuus tekee asioista vaikeimpia? Eikö sen pitäisi olla itseasiassa toisinpäin sillä modulaarisuus helpottaa huollon toimenpiteitä, kun voi nostaa vaurioistuneet blokit pois ja asentaa toiset tilalle.

Eikös modulaarisuus tarkoittanut vaunun muokattavuutta useampaan rooliin tuotantolinjalla?

Rakenteen osalta olen kuvitellut voimansiirron, pyöränripustuksen ja jousituksen olevan Pasia mutkikkaampia.

Paketit voi olla monimutkaisia, mutta ne on paketteja, jotka voidaan vaihtaa tarpeen vaatiessa sellaisinaan kokonaan uuteen. Jos vertaat tuota esim jenkkien abramseihin, niin siellä ne lähettää vehkeen takaisin tehtaalle, jos kentällä taikka varikolla sitä ei saa kuntoon.

Ne pistää sen palasiksi, mutta vain yksi bloki kerrallaan kunnes jäljellä on pelkkä runko. Mikä tässä tekee sen asian niin mielenkiintoiseksi on se että nuo blokit on moduleita, jotka voidaan myös vaihtaa kentällä.

Joten miksi AMVn kohdalla Patria olisi menetellyt yhtään toisin?

 

[JOKO]

Miten modulaarisuus tekee asioista vaikeimpia? Eikö sen pitäisi olla itseasiassa toisinpäin sillä modulaarisuus helpottaa huollon toimenpiteitä, kun voi nostaa vaurioistuneet blokit pois ja asentaa toiset tilalle.

Eikös modulaarisuus tarkoittanut vaunun muokattavuutta useampaan rooliin tuotantolinjalla?

Rakenteen osalta olen kuvitellut voimansiirron, pyöränripustuksen ja jousituksen olevan Pasia mutkikkaampia.

Paketit voi olla monimutkaisia, mutta ne on paketteja, jotka voidaan vaihtaa tarpeen vaatiessa sellaisinaan kokonaan uuteen. Jos vertaat tuota esim jenkkien abramseihin, niin siellä ne lähettää vehkeen takaisin tehtaalle, jos kentällä taikka varikolla sitä ei saa kuntoon.

Ne pistää sen palasiksi, mutta vain yksi bloki kerrallaan kunnes jäljellä on pelkkä runko. Mikä tässä tekee sen asian niin mielenkiintoiseksi on se että nuo blokit on moduleita, jotka voidaan myös vaihtaa kentällä.

Joten miksi AMVn kohdalla Patria olisi menetellyt yhtään toisin?

Haettu nopeutta, liikkuvuutta ja kantavuutta? Erillisjousitus on väistämättä mutkikkaampi, kuin suorat akselit.

 

[kimmo.j]

Ctg on oikeassa. AMV panssarointi on tehty kenttäkorjattavaksi, vaihdetaan osuman saanut pala vaihdetaan ja korjataan sen takana syntyneet vauriot vaihtamalla eri kokoisia kokonaisuuksia. Nämä on tarkoituksella teh helposti vaihdettaviksi.

Joko on kyllä oikeassakin siitä. että AMV on suunniteltu helposti modifoitavaksi eri tehtäviin. Tässä on kuitenkin kyse tehdas tasoisesta muokkauksesta. Ja totta erillisjousitus on monimutkaisempi kuin suora akseli, mutta sekin on tehty helposti vaihdettavaksi. Nopeus, liikkuvuus ja kantavuus eivät sulje helppoa huolettavuutta ja korjaamista pois.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mutta pitää ottaa huomioon se seikka ovatko ne sirpaleet ilmassa sillä matkoille jolla Pasia pystytään ja uskalletaan käyttää. Kuitenkin suurin osa varmasti sirpaleiden aiheuttamista tappioista sattuu paikoissa joihin Pasilla ei ole asiaa?

Näin itsekkin ajattelisin ja voisin sanoa että jos 152mm kranaatti räjähtää pasin vieressä niin matka loppuu siihen.

152mm kranaatti on sitä luokkaa, että alle 5 metrin päästä se saattaa pysäyttää jopa tankin vahingoittamalla telakoneistoa. Mitä taas tulee pasiin, niin toisin kuin KA:n tapauksessa, niin miehistötappioita tulee vähemmän ja ajoneuvo on ehkä vielä korjattavissa vaikka matka loppuisikin sillä erää siihen. Pitäisin merkityksellisempänä sitä, että kuinka kaukaa se kranaatti tuottaa vahinkoa tai tappioita ajoneuvolle.

Niin siis tottahan toki sitä sirpaletta voi tulla niskaan siirtymilläkin, epäsuoran tahi ilmarynnäkön muodossa. Iso murkula jos tulee tosi lähelle, niin se repii pyöriä/tuentaa irti oli kyse sitten panssaroidusta tela -tai pyöräajoneuvosta, kuljetettavat säilynevät kuitenkin tst-kuntoisina. Panssaroimattoman kaluston kohdalla riittää iso murkula 50m päässäkin, ajoneuvoon päin lähtevät sirpaleet rikkovat kaiken mitä kohdalle sattuu osumaan ihmiset mukaan luettuna. Ajoneuvot voivat joutua tulen alle myös ns. suoja-asemissa ilman kuljetettaviaan, panssaroimaton kalusto tuskin liikkuu tuon jälkeen enää mihinkään.

Se onkin sitten oma lukunsa kuinka todennäköistä on joutua ilmarynnäkön tai epäsuoran kohteeksi siirtymillä... Vaikea sanoa, mutta tulee ikävästi mieleen Irakilaisten joukkojen silmän kantamattomiin jatkuneet rikkiammutut ajoneuvo massat Kuwaitista pois päin johtaneilla teillä. Kovin paljon paremmin ei käynnyt Georgialaisten kv-joukoille pick-up/ka ajoneuvoineen kun suuntasivat rintamalle... Näkisin että panssaroimattomalla kalustolla pitäisi toimia vahvasti hajautukseen perustuen jolloin ei tarjota kovin paljon yksittäisiä ajoneuvoja isompia maaleja.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Uusimmassa panssari-lehdessä oli juttua moot.tst-osastoissa. Siellä oli puettu kohtuu hyvin sanoksi se miten ns. suora-ammunta kyvytöntä panssarikalustoa (MtLb/Pasi) on ajateltu käytettävän vihollisen lähellä/hyökkäykseen:
(omaa pohdintaa mitä tekstillä mahdollisesti käytännössä tarkoitetaan)

-Hyökkäyksessä pyritään hyödyntämään mahdollisemman pitkälle tehtyjä hyökkäysvalmisteluja
(Vihollisen hyökkäysuran sivustoissa valvovat alueelliset tai paikalliset joukot, tiedustelevat sopivat urat/vihollisen puolustuksen valmiiksi)

-Hyökkäys pyritään toteuttamaan yllätyksellisesti omalle toiminnalle edullisessa maastossa.
(isompien teiden sivustoissa risteilevät pienemmät mahdollisemman peitteiset tiet jotka ovat pitkälti omien ns. 2-3 tason joukkojen valvonnassa)

-Nopeuden säilyttämiseksi ja aloitteen tempaamiseksi iskuporras suunnataan hyökkäykseen suoraan liikkeestä.
(joukko ajatetaan mahdollisesti paikalle ns. kaasu pohjassa jostain "vähän"(?) kauempaa hyvistä suoja-asemista jossa sen ei tiedetä olevan/ei oleteta olevan uhaksi)

-Vaunujen liikkumiskykyä käytetään hyväksi viemällä joukko suoraan murtoalueelle tilanteen niin salliessa.
(viholliskosketus haetaa jotenkin muuten kuin kuljetusvaunuilla, joko tukevien joukkojen avustuksella tai esim. joukon omilla mp-tiedustelijoilla tms:lla)

-Kohtaamisen jälkeen osaston iskuporras taistelee pääsääntöisesti jalan, epäsuoran ja pst-aseiden tukemana.
(luonnollisesti)

-Hyökkäys voidaan suunnata aukeavoittoisen metsämaaston kautta, mutta murtoalueen tulee olla niin peitteinen että se mahdollistaa jääk.komp. taistelun lähietäisyydellä pst-aseiden tehokkaalla kantamalla.
(aijemmin mainitut peitteiset pienemmät urat/pienet aukeat)

-Valitun tst-alueen tulee estää vastutajan tst-vaunujen keskitetty käyttö ja isot A-etäisyydet.
(sama kuin edellä)

Yleisesti todettiin että moot.tst-osasto soveltuu hyökkäystaistelun lisäksi erityisesti aktiiviseen puolustus- tai viivytystaisteluun.
(aika samat kyvyt siis kuin vanhoilla Jpr90:llä, alueelisten joukkojen vähistä Pasella varustettavista tst-osastoista tullee siis jotain samantapaisia, toki ilman niin liikkuvaa epäsuoraa...)