Miehistön kuljetus

[Raveni]

Uusimmassa panssari-lehdessä oli juttua moot.tst-osastoissa. Siellä oli puettu kohtuu hyvin sanoksi se miten ns. suora-ammunta kyvytöntä panssarikalustoa (MtLb/Pasi) on ajateltu käytettävän vihollisen lähellä/hyökkäykseen:
(omaa pohdintaa mitä tekstillä mahdollisesti käytännössä tarkoitetaan)

-Hyökkäyksessä pyritään hyödyntämään mahdollisemman pitkälle tehtyjä hyökkäysvalmisteluja
(Vihollisen hyökkäysuran sivustoissa valvovat alueelliset tai paikalliset joukot, tiedustelevat sopivat urat/vihollisen puolustuksen valmiiksi)

-Hyökkäys pyritään toteuttamaan yllätyksellisesti omalle toiminnalle edullisessa maastossa.
(isompien teiden sivustoissa risteilevät pienemmät mahdollisemman peitteiset tiet jotka ovat pitkälti omien ns. 2-3 tason joukkojen valvonnassa)

-Nopeuden säilyttämiseksi ja aloitteen tempaamiseksi iskuporras suunnataan hyökkäykseen suoraan liikkeestä.
(joukko ajatetaan mahdollisesti paikalle ns. kaasu pohjassa jostain "vähän"(?) kauempaa hyvistä suoja-asemista jossa sen ei tiedetä olevan/ei oleteta olevan uhaksi)

-Vaunujen liikkumiskykyä käytetään hyväksi viemällä joukko suoraan murtoalueelle tilanteen niin salliessa.
(viholliskosketus haetaa jotenkin muuten kuin kuljetusvaunuilla, joko tukevien joukkojen avustuksella tai esim. joukon omilla mp-tiedustelijoilla tms:lla)

-Kohtaamisen jälkeen osaston iskuporras taistelee pääsääntöisesti jalan, epäsuoran ja pst-aseiden tukemana.
(luonnollisesti)

-Hyökkäys voidaan suunnata aukeavoittoisen metsämaaston kautta, mutta murtoalueen tulee olla niin peitteinen että se mahdollistaa jääk.komp. taistelun lähietäisyydellä pst-aseiden tehokkaalla kantamalla.
(aijemmin mainitut peitteiset pienemmät urat/pienet aukeat)

-Valitun tst-alueen tulee estää vastutajan tst-vaunujen keskitetty käyttö ja isot A-etäisyydet.
(sama kuin edellä)

Yleisesti todettiin että moot.tst-osasto soveltuu hyökkäystaistelun lisäksi erityisesti aktiiviseen puolustus- tai viivytystaisteluun.
(aika samat kyvyt siis kuin vanhoilla Jpr90:llä, alueelisten joukkojen vähistä Pasella varustettavista tst-osastoista tullee siis jotain samantapaisia, toki ilman niin liikkuvaa epäsuoraa...)

Seuraava kysymys onkin että kuinka paljon tuollaista edullista maastoa ja aikaa ylipäätään on välillä vaalimaa - helsinki... Matka ei ole pitkä ja tehtävää on paljon...

 

[commando]

Se onkin sitten oma lukunsa kuinka todennäköistä on joutua ilmarynnäkön tai epäsuoran kohteeksi siirtymillä... Vaikea sanoa, mutta tulee ikävästi mieleen Irakilaisten joukkojen silmän kantamattomiin jatkuneet rikkiammutut ajoneuvo massat Kuwaitista pois päin johtaneilla teillä. Kovin paljon paremmin ei käynnyt Georgialaisten kv-joukoille pick-up/ka ajoneuvoineen kun suuntasivat rintamalle... Näkisin että panssaroimattomalla kalustolla pitäisi toimia vahvasti hajautukseen perustuen jolloin ei tarjota kovin paljon yksittäisiä ajoneuvoja isompia maaleja.

Joka johtunee pääasiassa ihan puhtaasti Irakin ilmavoimien ja ilmatorjunnan kyvyttömyydestä sekä kaluston, osaamisen että taisteluhalukkuuden puolesta kuin panssaroidun kaluston puutteesta. Se on aivan sama onko siinä "kv-pickup" vai Pasi kun naapurin ilma-aluksesta sinkoaa luoteja. Persialahden sodan aikana uusimmat koneet muistaakseni lennettiin turvaan Iraniin, haudattiin jne. eikä niillä oikeastaan edes yritetty taistella ylivoimaista vihollista niin taidoiltaan kuin tekniikaltaan. Sama juttu Georgialaisten kanssa, ilman kunnollisia ilmavoimia saavat pörriäiset lennellä rauhassa. Ja ihan tosi, näitä lentovehkeitä eivät missään lennä reserviläiset vaan "kv/nato-ammattilaiset".

 

[crane]

Commandolta hyvä kirjoitus puffaamaan hävittäjätorjunnan tarpeellisuutta,mitä monet täällä epäilee.
Sori oli OT.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Uusimmassa panssari-lehdessä oli juttua moot.tst-osastoissa. Siellä oli puettu kohtuu hyvin sanoksi se miten ns. suora-ammunta kyvytöntä panssarikalustoa (MtLb/Pasi) on ajateltu käytettävän vihollisen lähellä/hyökkäykseen:
(omaa pohdintaa mitä tekstillä mahdollisesti käytännössä tarkoitetaan)

-Hyökkäyksessä pyritään hyödyntämään mahdollisemman pitkälle tehtyjä hyökkäysvalmisteluja
(Vihollisen hyökkäysuran sivustoissa valvovat alueelliset tai paikalliset joukot, tiedustelevat sopivat urat/vihollisen puolustuksen valmiiksi)

-Hyökkäys pyritään toteuttamaan yllätyksellisesti omalle toiminnalle edullisessa maastossa.
(isompien teiden sivustoissa risteilevät pienemmät mahdollisemman peitteiset tiet jotka ovat pitkälti omien ns. 2-3 tason joukkojen valvonnassa)

-Nopeuden säilyttämiseksi ja aloitteen tempaamiseksi iskuporras suunnataan hyökkäykseen suoraan liikkeestä.
(joukko ajatetaan mahdollisesti paikalle ns. kaasu pohjassa jostain "vähän"(?) kauempaa hyvistä suoja-asemista jossa sen ei tiedetä olevan/ei oleteta olevan uhaksi)

-Vaunujen liikkumiskykyä käytetään hyväksi viemällä joukko suoraan murtoalueelle tilanteen niin salliessa.
(viholliskosketus haetaa jotenkin muuten kuin kuljetusvaunuilla, joko tukevien joukkojen avustuksella tai esim. joukon omilla mp-tiedustelijoilla tms:lla)

-Kohtaamisen jälkeen osaston iskuporras taistelee pääsääntöisesti jalan, epäsuoran ja pst-aseiden tukemana.
(luonnollisesti)

-Hyökkäys voidaan suunnata aukeavoittoisen metsämaaston kautta, mutta murtoalueen tulee olla niin peitteinen että se mahdollistaa jääk.komp. taistelun lähietäisyydellä pst-aseiden tehokkaalla kantamalla.
(aijemmin mainitut peitteiset pienemmät urat/pienet aukeat)

-Valitun tst-alueen tulee estää vastutajan tst-vaunujen keskitetty käyttö ja isot A-etäisyydet.
(sama kuin edellä)

Yleisesti todettiin että moot.tst-osasto soveltuu hyökkäystaistelun lisäksi erityisesti aktiiviseen puolustus- tai viivytystaisteluun.
(aika samat kyvyt siis kuin vanhoilla Jpr90:llä, alueelisten joukkojen vähistä Pasella varustettavista tst-osastoista tullee siis jotain samantapaisia, toki ilman niin liikkuvaa epäsuoraa...)

Seuraava kysymys onkin että kuinka paljon tuollaista edullista maastoa ja aikaa ylipäätään on välillä vaalimaa - helsinki... Matka ei ole pitkä ja tehtävää on paljon...

Onneksi aika paljonkin, muutenhan meillä ei olisi kuin pari tst-vaunuin varustettua joukkoa jotka kykenisivät taistelemaan tuolla välillä…

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tuli mieleen kun miehistön kuljetuksesta puhutaan että pasilla ja amv:llä ei taida paljon olla asiaa sinne missä ilmassa lentää jotain vähänkään kovempaa eli takaportaan siirtoajoneuvoja... Miksei hankittaisi enemmän kuorma-autoja joiden lavalle irroitettavat penkit, penkit voisivat olla istuin osan ja selkäosan puolesta vaikka vahvistettuja mutta kokonaisuus tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin edellä mainitut. Hankittaisiin säästyneillä rahoilla vaikka pienempi määrä oikeita rynnäkköpanssareita, tai kehitettäisiin elävänvoiman taistelukykyä muutoin.

Taas tämä jalkahiki intiaanien yleinen väärinkäsitys nostaa päätään.

Pasi on toki huonosti suojattu ja sen tarkoitus onkin toimia taksina joka antaa suojaa lähinnä epäsuoran sirpaleilta.

AMV on suojassa samaa luokkaa CV90 kanssa. sillä on siis tarkoitus ajaa kontaktiin. Jotkut täällä ovat sitten huolissaan touhun epäterveellisyydestä, no onhan se sitä, mutta sellaista on mekanisoitu sotiminen. Taistelukentällä ei ole yhtään ajoneuvoa jota ei voitaisi tuhota, joten turha pelätä jos haluaa olla liikkeessä.

Kuorma-auto suojattuna, tai ilman liikuttaa toki ison määrän miehiä ja tavaraa, mutta ei sitten kestä edes sitä epäsuoran sirpaletta. Jos KA taas suojataan kunnolla onko se enää halvempi kuin Pasi?

Itse en oikein osaa nähdä cv:tä ja AMV:tä samoissa tehtävissä.

Mitä tulee tuohon AMV mahdolliseen paremmuuteen/käytettävyyteen muihin kevyesti aseistettuihin kuljetusvaunuihin nähden, niin paremmasta panssaroinnista ja vakautetusta/lämpökameroidusta kk-tornista on iloa lähinnä maahanlaskujen tai maihinnousujen torjunnassa. Noissa tapauksissa hyökkäävä joukko nojaa pääasiassa BMD-sarjan kevyisiin vaunuihin tms. jotka on puhkottavissa 12,7mm kk:lla täysin kelvollisesti, varsinkin jos A-tarvikkeeseen panostetaan. Myös oma nahka kestää etusektorista kohtuullisen hyvin noiden kk/konetykki tulta.

Henk.koht olen aina olettanut PorPr olevan nimenomaan räätälöity jollain tapaa tuota uhkaa vastaan. Nopeiten pyörillä liikkuva joukko, heitettäväksi yllättäville suunnille torjuntaan kevyttä vastustajaa vastaan. Mahdollista käyttää myös raskasta vastustajaa vastaan esim. mek. tst-osaston tukemana, ilman menee pitkälti vain viivytys hommiksi.

 

[aapee]

Mitä tulee tuohon AMV mahdolliseen paremmuuteen/käytettävyyteen muihin kevyesti aseistettuihin kuljetusvaunuihin nähden, niin paremmasta panssaroinnista ja vakautetusta/lämpökameroidusta kk-tornista on iloa lähinnä maahanlaskujen tai maihinnousujen torjunnassa. Noissa tapauksissa hyökkäävä joukko nojaa pääasiassa BMD-sarjan kevyisiin vaunuihin tms. jotka on puhkottavissa 12,7mm kk:lla täysin kelvollisesti, varsinkin jos A-tarvikkeeseen panostetaan. Myös oma nahka kestää etusektorista kohtuullisen hyvin noiden kk/konetykki tulta.

Mitä jos laittas Browningin tilalle H&K GMG:n ja siihen ontelokranut? Pärjäisiköhän se mitenkään esim. BMP-1/2 vastaan? Oma nahka kestäisi tosiaan ainakin etusektorista kohtuu hyvin ja KRKK:n ontelokranut menee kyllä Bemarista hyvin läpi..

 

[SJ]

Mitä tulee tuohon AMV mahdolliseen paremmuuteen/käytettävyyteen muihin kevyesti aseistettuihin kuljetusvaunuihin nähden, niin paremmasta panssaroinnista ja vakautetusta/lämpökameroidusta kk-tornista on iloa lähinnä maahanlaskujen tai maihinnousujen torjunnassa. Noissa tapauksissa hyökkäävä joukko nojaa pääasiassa BMD-sarjan kevyisiin vaunuihin tms. jotka on puhkottavissa 12,7mm kk:lla täysin kelvollisesti, varsinkin jos A-tarvikkeeseen panostetaan. Myös oma nahka kestää etusektorista kohtuullisen hyvin noiden kk/konetykki tulta.

Mitä jos laittas Browningin tilalle H&K GMG:n ja siihen ontelokranut? Pärjäisiköhän se mitenkään esim. BMP-1/2 vastaan? Oma nahka kestäisi tosiaan ainakin etusektorista kohtuu hyvin ja KRKK:n ontelokranut menee kyllä Bemarista hyvin läpi..

Sitä olen itsekin miettinyt, olisiko syytä korvata ITKK:ita KrKK:lla, mutta mietin, että KrKK saattaisi olla vaaraksi omille, kun toimitaan peitteisessä maastossa. Etenkin kun ammutaan jonkun ajoneuvon torniaseistuksella, eikä pystytä arvioimaan matkaa ollenkaan. Saattaisi osa ammuksista jäädä lyhyeksi ja pudota omien niskaan. Puhumattakaan siitä, että ammukset osuisivat oksiin tms. kamaan mitä on käytännössä kaikkialla. Pitäisi varmaan olla kevyempi kk siinä KrKK:n rinnalla.

 

[veffeade]

Mitä tulee tuohon AMV mahdolliseen paremmuuteen/käytettävyyteen muihin kevyesti aseistettuihin kuljetusvaunuihin nähden, niin paremmasta panssaroinnista ja vakautetusta/lämpökameroidusta kk-tornista on iloa lähinnä maahanlaskujen tai maihinnousujen torjunnassa. Noissa tapauksissa hyökkäävä joukko nojaa pääasiassa BMD-sarjan kevyisiin vaunuihin tms. jotka on puhkottavissa 12,7mm kk:lla täysin kelvollisesti, varsinkin jos A-tarvikkeeseen panostetaan. Myös oma nahka kestää etusektorista kohtuullisen hyvin noiden kk/konetykki tulta.

Mitä jos laittas Browningin tilalle H&K GMG:n ja siihen ontelokranut? Pärjäisiköhän se mitenkään esim. BMP-1/2 vastaan? Oma nahka kestäisi tosiaan ainakin etusektorista kohtuu hyvin ja KRKK:n ontelokranut menee kyllä Bemarista hyvin läpi..

Sitä olen itsekin miettinyt, olisiko syytä korvata ITKK:ita KrKK:lla, mutta mietin, että KrKK saattaisi olla vaaraksi omille, kun toimitaan peitteisessä maastossa. Etenkin kun ammutaan jonkun ajoneuvon torniaseistuksella, eikä pystytä arvioimaan matkaa ollenkaan. Saattaisi osa ammuksista jäädä lyhyeksi ja pudota omien niskaan. Puhumattakaan siitä, että ammukset osuisivat oksiin tms. kamaan mitä on käytännössä kaikkialla. Pitäisi varmaan olla kevyempi kk siinä KrKK:n rinnalla.

Ei KrKK:lla kannata lähteä panssarointia vastaan. Ne ovat suunnitellut ja hyviä ovatkin juuri nuitten jägstereiden tukemiseen; sirpalevaikutteista tulta ja paljon pienelle alueelle. Vaikka vain 40 mm paukku, vaikutus kova kun samaan tonttiin tulee useampikin pati.

Sitten AMV vs Bemari: AMV:lle vähintään 14,5 mm + panssariammuksella: Ei nuo vanhat BTR:n kk:t ja patit voi niin kalliita olla, jotta niitä ei kannattaisi hankkia.

Väitän, siis väitän, jotta itälaarista löytyy tarvittaessa uusia 14,5 kk + asian mukaiset ammot +7,62 perusvehje samaan hintaan kuin USA:n tai Saksan laareista tuo puolituumainen 12,7. Tarvittavat modiksethan olisi vähäiset: Ampujalla siis 2 kk:ta; sähköinen kytkin kumpi valitaan ja eikun murkulaa menoon.

Tuo KrKK sitten olisi itse asiassa miehistötilasta ammuttava ja tähdättävä vaihtoehto. Tai hei, kyllä se kävisi vaununjohtajankin aseeksi...

 

[Tvälups]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

 

[veffeade]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

Olis melko vesseliä olla ottavassa osuudessa esim. BMP-2 kun tommonen sarja ja tulinopeus iskee ensin etupanssarista läpi ajajan ja jatkaa siitä miehistötilaan ja sytyttää samalla ammot tornissa :blush: sekä puhkoo takaovien diesel tankit juhannuskokoksi

 

[SJ]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

Olis melko vesseliä olla ottavassa osuudessa esim. BMP-2 kun tommonen sarja ja tulinopeus iskee ensin etupanssarista läpi ajajan ja jatkaa siitä miehistötilaan ja sytyttää samalla ammot tornissa :blush: sekä puhkoo takaovien diesel tankit juhannuskokoksi

Saatan nyt olla väärässäkin, mutta ajoneuvoissa ei yleensäkään käytetä erityisen nopeaan ampuvia kanuunoita rekyylin takia. Ajoneuvon paino epäilemättä hillitsee sitä, mutta muistan ampuneeni NSV:llä pasin katolta ja olen melko varma, että edes sillä aseella ei ammuta sieltä erityisen tarkasti pitkiä sarjoja.

Eli eikö BMP-2:n torni kävisi? Hinta varmaan hieman nousisi, mutta elektroniikka on luultavasti kuitenkin se suurin hintaan vaikuttava juttu.

Mutta palatakseni tuohon KrKK juttuun, niin se taitaa mennä joihinkin noista RWS systeemeistä heittämällä M2:n tilalle ja osa taitaa olla muunnettavissa (tai sitten vain saatavilla) Krkk+GPMG konfiguraatioon, eli se olisi sillä tavalla "halpa" muunnos. Voin toki olla väärässäkin.

 

[veffeade]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

Olis melko vesseliä olla ottavassa osuudessa esim. BMP-2 kun tommonen sarja ja tulinopeus iskee ensin etupanssarista läpi ajajan ja jatkaa siitä miehistötilaan ja sytyttää samalla ammot tornissa :blush: sekä puhkoo takaovien diesel tankit juhannuskokoksi

Saatan nyt olla väärässäkin, mutta ajoneuvoissa ei yleensäkään käytetä erityisen nopeaan ampuvia kanuunoita rekyylin takia. Ajoneuvon paino epäilemättä hillitsee sitä, mutta muistan ampuneeni NSV:llä pasin katolta ja olen melko varma, että edes sillä aseella ei ammuta sieltä erityisen tarkasti pitkiä sarjoja.

Eli eikö BMP-2:n torni kävisi? Hinta varmaan hieman nousisi, mutta elektroniikka on luultavasti kuitenkin se suurin hintaan vaikuttava juttu.

Mutta palatakseni tuohon KrKK juttuun, niin se taitaa mennä joihinkin noista RWS systeemeistä heittämällä M2:n tilalle ja osa taitaa olla muunnettavissa (tai sitten vain saatavilla) Krkk+GPMG konfiguraatioon, eli se olisi sillä tavalla "halpa" muunnos. Voin toki olla väärässäkin.

Niin siis jäi todellakin arvioimatta tämä rekyylin vaikutusi: Sergeitä ei tietty pultattaisi runkoon; vaan juurikin rekyyliä vaimentavaan 360 kääntyvään torniratkaisuun. Toki tuon tussarin juurakko menee suunnitteluun, jotta torni ei lennä paikaltaan 5sec sarjan jälkeen. Toinen vaihtoehto ja ehkä järkevämpikin on rajoittaa tulinopeutta; esim. säädettävä viive tykille laukausten välille. Esim IT moodi ja laaka-ammuntamoodi tjsp. Ei ne alle T-55:t panssaroinnit kuitenkaan alkata ehdi pois.

Vakaajaia en tähän "halpaan panssairintorjuntavaunuun" kustannussyistä lähtisi kuitenkaan rakentamaan.

 

[ctg]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

Olis melko vesseliä olla ottavassa osuudessa esim. BMP-2 kun tommonen sarja ja tulinopeus iskee ensin etupanssarista läpi ajajan ja jatkaa siitä miehistötilaan ja sytyttää samalla ammot tornissa :blush: sekä puhkoo takaovien diesel tankit juhannuskokoksi

Saatan nyt olla väärässäkin, mutta ajoneuvoissa ei yleensäkään käytetä erityisen nopeaan ampuvia kanuunoita rekyylin takia. Ajoneuvon paino epäilemättä hillitsee sitä, mutta muistan ampuneeni NSV:llä pasin katolta ja olen melko varma, että edes sillä aseella ei ammuta sieltä erityisen tarkasti pitkiä sarjoja.

Eli eikö BMP-2:n torni kävisi? Hinta varmaan hieman nousisi, mutta elektroniikka on luultavasti kuitenkin se suurin hintaan vaikuttava juttu.

Mutta palatakseni tuohon KrKK juttuun, niin se taitaa mennä joihinkin noista RWS systeemeistä heittämällä M2:n tilalle ja osa taitaa olla muunnettavissa (tai sitten vain saatavilla) Krkk+GPMG konfiguraatioon, eli se olisi sillä tavalla "halpa" muunnos. Voin toki olla väärässäkin.

Jos Sergein saa modattua etäohjattuun torniin, niin varmasti sen rekyyli saadaan haltuun, kun kone laskee niitä sarjoja miehen sijaan. Käyttäjällä on ainoastaan kontrolli kuinka moneen latauskertaa, samaan tapaan kuin miehittämättömällä 25 mm PuskaMestarilla.

23 ammoa meiltä löytyy omasta takaa. Ja hyllystä on varmaan helppo löytää sopivia torneja minkä päälle rakentaa. Enkä minä pistä pahaksi jos se 2 x 23mm on samassa hässäkässä krkk kanssa.

 

[aapee]

Mutta palatakseni tuohon KrKK juttuun, niin se taitaa mennä joihinkin noista RWS systeemeistä heittämällä M2:n tilalle

Suomen AMV:ssa on sama RWS, kuin esim. jenkkien Strykereissa, eli GMG menee siihen heittämallä. Ja eikös kalustoesittelyssä sanota AMV aseistuksesta, että 12,7mm RSKK tai 40mm KRKK.

 

[Raveni]

14,5x114mm KPVT:t meni stenaukseen BTR-60:ten kylkiäisinä. Typerä päätös hyvän aseen osalta.

Niitä ei siis ole omasta takaa ja uushankintoihin en usko.

23x152B ZU-23-2 eli 23ITK61-2 Sergeitä taasen löytyy ja ei tuo voi olla maailmankaatotemppu pultata sitä AMV:n katolle?
Hydrauliikkaa ja kaukokäyttö- sekä ohjaus kameroineen ja Vot! Omasuoja ja ilmatorjuntakyky nousi aivan uusiin sfääreihin.

Olis melko vesseliä olla ottavassa osuudessa esim. BMP-2 kun tommonen sarja ja tulinopeus iskee ensin etupanssarista läpi ajajan ja jatkaa siitä miehistötilaan ja sytyttää samalla ammot tornissa :blush: sekä puhkoo takaovien diesel tankit juhannuskokoksi

Saatan nyt olla väärässäkin, mutta ajoneuvoissa ei yleensäkään käytetä erityisen nopeaan ampuvia kanuunoita rekyylin takia. Ajoneuvon paino epäilemättä hillitsee sitä, mutta muistan ampuneeni NSV:llä pasin katolta ja olen melko varma, että edes sillä aseella ei ammuta sieltä erityisen tarkasti pitkiä sarjoja.

Eli eikö BMP-2:n torni kävisi? Hinta varmaan hieman nousisi, mutta elektroniikka on luultavasti kuitenkin se suurin hintaan vaikuttava juttu.

Mutta palatakseni tuohon KrKK juttuun, niin se taitaa mennä joihinkin noista RWS systeemeistä heittämällä M2:n tilalle ja osa taitaa olla muunnettavissa (tai sitten vain saatavilla) Krkk+GPMG konfiguraatioon, eli se olisi sillä tavalla "halpa" muunnos. Voin toki olla väärässäkin.

Jos Sergein saa modattua etäohjattuun torniin, niin varmasti sen rekyyli saadaan haltuun, kun kone laskee niitä sarjoja miehen sijaan. Käyttäjällä on ainoastaan kontrolli kuinka moneen latauskertaa, samaan tapaan kuin miehittämättömällä 25 mm PuskaMestarilla.

23 ammoa meiltä löytyy omasta takaa. Ja hyllystä on varmaan helppo löytää sopivia torneja minkä päälle rakentaa. Enkä minä pistä pahaksi jos se 2 x 23mm on samassa hässäkässä krkk kanssa.

Pyöräajoneuvossa rekyyli on aina suurempi ongelma kuin tela-ajoneuvossa. Sergeitä ei saa helpolla eikä halvalla amv:hen tai muuhunkaan vastaavaan vehkeeseen kiinni. Jo itko potkii kohtuu hyvin riippuen vaunun asennosta puhumattakaan jos kaliiberi on isompi. Tuollainen vaatisi ehdottomasti vakautuksen jos sillä meinataan johonkin osua ja rekyylin poistoon niiavan piipun tai miksi sitä sisään päin kyykkäävää sitten sanotaankin joka rekyyliä vähentää. Helpompaa ja halvemaa olisi varmasti ostaa jokin valmis ase järjestelmä kuin alkaa modaamaan sergeistä pitkälle automatisoitua kalua vaunun katolle.

 

[ctg]

Sissijuna? Päästäisikö VR sodan aikana tälläistä rataverkolle?

[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=yvwwp2941yE[/video]

 

[Tvälups]

Hmm, 23 ITK61 pelittää kuorma-auton lavalla, mutta vaunun päällä ei? Nyt ei täsmää.
12,7 ITKK96 on vaunun/ka:n joustolavetilta ammuttaessa huomattavasti kiltimpi käytökseltään kuin yhdenkään kolmijalan päältä.

Tietysti JOS halutaan hienostella ja joka laakin pitää osua kilometristä kymppiin niin sitten alkaa hifistely ja kustannukset kohoavat käsistä.

Valmis paketti Sergeille muuten löytyy jo omasta arsenaalista: merivoimat ja 23 LT85...

Halvalla saa välttävän ja joka tapauksessa nykyistä tyhjää paremman omasuojan.

 

[SJ]

Hmm, 23 ITK61 pelittää kuorma-auton lavalla, mutta vaunun päällä ei? Nyt ei täsmää.

Pelittääkö? Olen kyllä kuullut, että ampuminen on mahdollista lavalta, mutta onnistuuko se hyvin? Netistä löytyy kyllä vidoita joissa kaikenlaisilla aseilla ammutaan Hiluxin lavalta ja se ei kyllä vakuuta. Kohti tulevaa maalia ammuttaessa rekyyli ei varmaan haittaa (koska maali liikkuu lähinnä pystysuunnassa), mutta uskoisin tarkoituksena on ampua muitakin maaleja, joten olisi ihan hyvä, jos ensimmäistä laukausta lukuunottamatta laukaukset eivät menisi reilusti yli.

 

[Luottis]

Tietääkös kukaan muuten mitään siitä Pv:n Mt-lbv vaunusta mihin oli laitettu 23mm kanuuna kiinni? Näin sellaisen nimittäin niinisalossa syksyllä.

 

[Raveni]

Hmm, 23 ITK61 pelittää kuorma-auton lavalla, mutta vaunun päällä ei? Nyt ei täsmää.
12,7 ITKK96 on vaunun/ka:n joustolavetilta ammuttaessa huomattavasti kiltimpi käytökseltään kuin yhdenkään kolmijalan päältä.

Tietysti JOS halutaan hienostella ja joka laakin pitää osua kilometristä kymppiin niin sitten alkaa hifistely ja kustannukset kohoavat käsistä.

Valmis paketti Sergeille muuten löytyy jo omasta arsenaalista: merivoimat ja 23 LT85...

Halvalla saa välttävän ja joka tapauksessa nykyistä tyhjää paremman omasuojan.

Mulla on kyllä päin vastainen kokemus kunhan se kolmijalka on tuettu hyvin ja on tasaisella. Pasi sen sijaan keikkuu hyvinkin paljon, ei tietenkään niin pahasti jos ammutaan vaunun suuntaisesti mutta mitä enemmän sivuun ampuu niin sitä enemmän jousitus niiaa ja heiluu.. Näin ainakin 185:n kanssa. 203 tai amv voi tietysti käyttäyty toisin... Kokemusta ei ole kummankaan kanssa.