Miehistön kuljetus

[Huhta]

Onkohan tuo Vammaksen ruuhi jo haettu ps-museolta ja muokkauksessa uuden kulkupelin protoksi? Siinä on kansainväliset kumppanit vielä ihmeissään kun kehityshankkeen lopputulos juhlallisesti julkistetaan.

Back to basics.

 

[Jopuni]

Mitkä osat nykyisistä Paseista vanhenee tai on loppuunkuluneet joiden takia ajoneuvot ovat menossa poistoon. Tuli tuossa yhenäkin älynväläys voisiko poistuvien Pasien runkoja hyödyntää, poistetaan voimansiirto ja pyörät korvataan ne teloilla ja uudella sähköisellä voimansiirrolla, samalla vaihdetaan moottori uuteen generaattorillavarustettuun. Ei kai nuo panssarikorit väsy tai puhki ruostu?

Taas mie sain tälläisen pellepelottoman idean. Vai oisko noita koronan aiheuttamia sekoiluja, muutama päivä koronan kourissa kärsitty.

 

[J0h1F]

Kun nyt Patria 6X6 nousi pinnalle, niin olisipa mielenkiintoista nähdä PV:n suunnitelmia sen ja Sisu GTP:n suhteen. Suomella on siis aiesopimus 160:n Patria 6X6:n hankinnasta, itse tilaus olisi määrä tehdä v. 2023. Mutta mitä sen jälkeen?

Onko suunniteltu 6X6-tilaus kenties jäämässä ainutkertaiseksi eräksi vai tullaanko 6X6:n lisätilauksia tekemään lähivuosina? Entä mihin lokeroon Sisu GTP lopulta sujahtaa, jääkö se erikoisjääkärien ja rauhanturvaajien kulkupeliksi vai löytääkö se kenties tiensä laajaankin käyttöön ympäri kenttäarmeijaa?

GTP:stä on tähän saakka nähty elävässä elämässä avolavamalli ja suljetun takatilan malli, jonka voisi kalustaa vaikkapa APC:ksi. Mutta liekö näin tapahtuu vai onko Patria 6X6 yleisratkaisu miehistönkuljetukseen niin selustan sotilaspoliisiyksiköille kuin etulinjan jääkärikomppanioille? Sinänsä Sisu GTP:lle luulisi löytyvän käyttöä muutoinkin, vaikkapa tiedusteluyksiköissä, kranaatinheitinten vetureina, viesti- ja johtamisalustoina sekä vaikkapa epäsuoran laskinajoneuvoina. Mutta toisaalta, onko varaa ja saisiko rahalle paremman vastineen jossakin muualla?

Miksei GTP voisi toimia myös 122 H:n vetäjänä, jos se teknisten ominaisuuksiensa puolesta siihen kelpaa. Toki ampumatarvikkeen kuljetus niissä tsaarinaikaisissa puulaatikoissa ei onnistu yhtä hyvällä kapasiteetilla sillä kuin Masilla.

Katso liite: 70039
keula muotoiltu paremmin, taakse lisätty toinen iskari, etummaisen kanssa pitänee siirtää ylätelapyörää että mahtuu. Vihreä kuutio kuvaa Scanian DC11A-moottorisarjaa, tehovaihtoehtoja löytyy 202 - 331 kW (275-450 hp).

Hieman ongelmalliseksi näen vaihteiston ja kääntökoneiston vaihdon huoltomielessä. Moottorin saa kyllä aukosta reilusti ulos, mutta vaihteisto on vähän vaikea. Patria 6x6:ssa näköjään on isot nostokoukut, joten veikkaan että korin saa nostettua pois tieltä ja voimansiirto on "alustassa".

Voimansiirto pakettina ylös eli moottori ja vaihteisto muodostaa yhden kokonaisuuden joka lasketaan kiskoja pitkin paikoilleen niin että voiman ulostulo sivuvälityksille on vetopyörien kohdalla.
Muotoilisin keulan uudelleen loivemmaksi ja johtaja ja istuu rungossa peräkkäin vetopyörän takapuolella.

Olin juuri sanomassa tuosta voimansiirrosta: moottori eteen, niin voimansiirto vetopyörille on helpompaa. Myös olettaen, että panssarisuojaus on kevyenlaista, toimii moottorin lohko silloin osittaisena suojana myös ajajalle ja johtajalle. Moottorin ansiosta/takia etupanssari saadaan myös järkevällä tavalla viistommaksi, jolloin senkin suoja-arvo paranee ajajan ja johtajan kannalta.
Näistä syistä se taitaa Ällissäkin olla keulassa, ajajan ja johtajan edessä.

Kuten esim BMP-1 ja 2 on tai AMV:ssä. Muistaakseni 1,2 m korkea.

Ällin isoin yksittäinen ongelma miehistön ergonomian kannalta on mielestäni se rungon palkki, joka ikävästi on jalkautumisen tiellä luukkujen alla. Korkeus on muuten ihan riittävä.

Mitkä osat nykyisistä Paseista vanhenee tai on loppuunkuluneet joiden takia ajoneuvot ovat menossa poistoon. Tuli tuossa yhenäkin älynväläys voisiko poistuvien Pasien runkoja hyödyntää, poistetaan voimansiirto ja pyörät korvataan ne teloilla ja uudella sähköisellä voimansiirrolla, samalla vaihdetaan moottori uuteen generaattorillavarustettuun. Ei kai nuo panssarikorit väsy tai puhki ruostu?

Taas mie sain tälläisen pellepelottoman idean. Vai oisko noita koronan aiheuttamia sekoiluja, muutama päivä koronan kourissa kärsitty.

Ei olisi, tela-alustalla on kuitenkin niin paljon eroavaisuuksia. Tai kehälavetit olisi varmaan otettavissa käyttöön.

 

[Pzgnrl]

Olin juuri sanomassa tuosta voimansiirrosta: moottori eteen, niin voimansiirto vetopyörille on helpompaa. Myös olettaen, että panssarisuojaus on kevyenlaista, toimii moottorin lohko silloin osittaisena suojana myös ajajalle ja johtajalle. Moottorin ansiosta/takia etupanssari saadaan myös järkevällä tavalla viistommaksi, jolloin senkin suoja-arvo paranee ajajan ja johtajan kannalta.
Näistä syistä se taitaa Ällissäkin olla keulassa, ajajan ja johtajan edessä.

Ällissä moottori on johtajan/ajajan _takana_ (kts. halkileikkaus).

Tarkoititko edessä poikittain vai pitkittäin? Suurimmassa osassa etumoottorisia vaunuja moottori on pitkittäin ajajan vieressä. Poikittain kuten suuressa osassa henkilöautoja en tiedä moottoria juuri missään asennetun.

Lähinnä alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää mahd. pitkälle ällin designia ja järjestelyä. Moottorin siirto laitaan ja eteen ei periaatteessa aiheuta niin suurta muutosta, jos tosiaan kuski ja johtaja ovat tandemina.

 

[Huhta]

Miksei GTP voisi toimia myös 122 H:n vetäjänä, jos se teknisten ominaisuuksiensa puolesta siihen kelpaa.

Eiköhän. Jokuhan laittoi foorumille kuvan Pasista vetämässä 155 kanuuna, eli sitä on ainakin testattu, ja D-30 on sentään paljon kevyempi.

Ainoastaan miesmäärät arveluttavat amatööriä. GTP ei vedä tykkiä ja kuljeta samaan aikaan kokonaista tykkiryhmää ampumatarvikkeineen. Avolava-konfiguraatiossa saataisiin 4-5 miestä hyttiin, lavalle jonkinmoinen määrä ampumatarvikkeita ja GTP:n perään itse tykki. Miten hyvin 4-5-henkinen tykkimiehistö toimisi, vaikka ase olisikin "vain" D-30?

Kranaatinheittimien kanssakin pienistä miesvahvuuksista on hieman ristiriitaista kokemusta. PR05:n jääkärikomppaniassa on/oli tulitukiryhmä kahdella kevyellä heittimellä, jos en ihan väärin muista. Käsittääkseni alueellisissa joukoissa taas on perinteinen krh-joukkue kolmella heittimellä. KRH:n operointi puoliryhmällä siis onnistuu todistetusti joten kuten, mutta ei välttämättä ole täysin ongelmatonta.

 

[Huhta]

Tarkemmin ajateltuna, KRH:n osalta miehet eivät (ehkä) ole ongelma, koska raskastakaan kranaatinheitintä ei ole pakko vetää. Kytkee umpikorimallisen GTP:n perään perävaunun, jossa kulkee niin ampumatarvikkeet kuin heitinkin, jolloin itse GTP:n kyytiin mahtuu koko ryhmä.

Sen sijaan D-30:n kohdalla tämä ratkaisu ei taida toimia. Toki GTP:hen voisi kytkeä ampumatarvikeperävaunun, jonka perään kytkettäisiin itse D-30... Mutta vittumainen tuo olisi peruuttaa eikä kovin maastokelpoinen.

 

[Mikfin70]

Ällissä moottori on johtajan/ajajan _takana_ (kts. halkileikkaus).

Tarkoititko edessä poikittain vai pitkittäin? Suurimmassa osassa etumoottorisia vaunuja moottori on pitkittäin ajajan vieressä. Poikittain kuten suuressa osassa henkilöautoja en tiedä moottoria juuri missään asennetun.

Lähinnä alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää mahd. pitkälle ällin designia ja järjestelyä. Moottorin siirto laitaan ja eteen ei periaatteessa aiheuta niin suurta muutosta, jos tosiaan kuski ja johtaja ovat tandemina.

Kaikissa venäläisissä raskaissa vaunuissa moottori on poikittain ja voima siirretään planeettapyörästöllä kytkimen kautta vaihteistolle.

 

[Mikfin70]

Tarkemmin ajateltuna, KRH:n osalta miehet eivät (ehkä) ole ongelma, koska raskastakaan kranaatinheitintä ei ole pakko vetää. Kytkee umpikorimallisen GTP:n perään perävaunun, jossa kulkee niin ampumatarvikkeet kuin heitinkin, jolloin itse GTP:n kyytiin mahtuu koko ryhmä.

Sen sijaan D-30:n kohdalla tämä ratkaisu ei taida toimia. Toki GTP:hen voisi kytkeä ampumatarvikeperävaunun, jonka perään kytkettäisiin itse D-30... Mutta vittumainen tuo olisi peruuttaa eikä kovin maastokelpoinen.

122H63 käsittelyyn tarvitaan vähintään 5 miestä ja meillä taitaa tykkiryhmän vahvuus olla 6.

 

[Mikfin70]

Ällin isoin yksittäinen ongelma miehistön ergonomian kannalta on mielestäni se rungon palkki, joka ikävästi on jalkautumisen tiellä luukkujen alla. Korkeus on muuten ihan riittävä.

Juu ja sitä ei voi poistaa, kun se jäykistää koko takapään.

 

[Pzgnrl]

Kaikissa venäläisissä raskaissa vaunuissa moottori on poikittain ja voima siirretään planeettapyörästöllä kytkimen kautta vaihteistolle.

Tiedän. Tarkoitin, että edessä poikittain en tiedä asennetun. Paitsi ehkä jossain israelilaisten raskaissa APC:ssa joita ovat tehneet neukkuvaunuista. Ongelma lienee että etupanssaroinnin kaltevuus tulee tielle moottorin kanssa, ellei moottoriakin kallisteta.

Sinänsä tykkään T-72:n vaihteiston ideasta, se on kompakti ja idioottivarma. Ongelma on vain nykivä ajo verrattuna esim. Leoon (niin sanovat, itse en ole päässyt kumpaakaan ajamaan). Onko ällissä samanlainen vai eri, molemmissa on kuitenkin monisädeohjaus? Bemmissä on T-55-kaltainen yksittäinen planeettapyörästö molemmin puolin (yksisädeohjaus).

 

[Mikfin70]

Tiedän. Tarkoitin, että edessä poikittain en tiedä asennetun. Paitsi ehkä jossain israelilaisten raskaissa APC:ssa joita ovat tehneet neukkuvaunuista. Ongelma lienee että etupanssaroinnin kaltevuus tulee tielle moottorin kanssa, ellei moottoriakin kallisteta.

Sinänsä tykkään T-72:n vaihteiston ideasta, se on kompakti ja idioottivarma. Ongelma on vain nykivä ajo verrattuna esim. Leoon (niin sanovat, itse en ole päässyt kumpaakaan ajamaan). Onko ällissä samanlainen vai eri, molemmissa on kuitenkin monisädeohjaus? Bemmissä on T-55-kaltainen yksittäinen planeettapyörästö molemmin puolin (yksisädeohjaus).

T-72 on rakenteellisesti vaihteiston osalta muutaman vuosikymmenen uudempi vs MT-LB jonka vaihteisto on oikeasti 50-luvun tuote.

72 on kiva ajaa maastossa, mutta maantiellä ohjausvaihde on spinnausherkkä eli yliohjausliikkeessä kytkeytyy pienempi vaihde päälle ja sitä kautta spinnaus. Rattiohjauksessa on helpompi hallita käännön jyrkkyys kuin sauvoissa.

 

[Pzgnrl]

T-72 on rakenteellisesti vaihteiston osalta muutaman vuosikymmenen uudempi vs MT-LB jonka vaihteisto on oikeasti 50-luvun tuote.

72 on kiva ajaa maastossa, mutta maantiellä ohjausvaihde on spinnausherkkä eli yliohjausliikkeessä kytkeytyy pienempi vaihde päälle ja sitä kautta spinnaus. Rattiohjauksessa on helpompi hallita käännön jyrkkyys kuin sauvoissa.

Mietin vain, että voisiko T-72:n vaihteiston rekonstruoida esim. sähköisellä ohjauksella? Homman automatisointi ei kauheasti tarvitsisi. Kytkin momentinmuuntimeksi. Tosin ei löydy hyllystä vs. erillinen vaihteisto (esim. Allison) ja kääntökoneisto.

 

[Mikfin70]

Mietin vain, että voisiko T-72:n vaihteiston rekonstruoida esim. sähköisellä ohjauksella? Homman automatisointi ei kauheasti tarvitsisi. Kytkin momentinmuuntimeksi. Tosin ei löydy hyllystä vs. erillinen vaihteisto (esim. Allison) ja kääntökoneisto.

Muistaakseni Wärtsilä teki yhteen T-72M1 uuden voimapaketin koekäyttöön, mutta en muista yhtään kenen vaihteisto siinä oli.
Helpompaa on vaihtaa vain koko vaihteisto ohjauskoneostoineen.

 

[Rannari]

Back to basics.

…and beyond.

 

[Rannari]

Mitkä osat nykyisistä Paseista vanhenee tai on loppuunkuluneet joiden takia ajoneuvot ovat menossa poistoon. Tuli tuossa yhenäkin älynväläys voisiko poistuvien Pasien runkoja hyödyntää, poistetaan voimansiirto ja pyörät korvataan ne teloilla ja uudella sähköisellä voimansiirrolla, samalla vaihdetaan moottori uuteen generaattorillavarustettuun. Ei kai nuo panssarikorit väsy tai puhki ruostu?

Taas mie sain tälläisen pellepelottoman idean. Vai oisko noita koronan aiheuttamia sekoiluja, muutama päivä koronan kourissa kärsitty.

Eikö Pasit ole enemmänkin MLU:ssa kuin poistoon menossa? Koskee toki toistaiseksi vain mallia -180.

 

[Huhta]

…and beyond.

Kielimuuri iski. "Back to basics" muuttui suomalaisen korvissa muotoon "back to Stone Age".

 

[Vääpeli]

Muistaakseni Wärtsilä teki yhteen T-72M1 uuden voimapaketin koekäyttöön, mutta en muista yhtään kenen vaihteisto siinä oli.
Helpompaa on vaihtaa vain koko vaihteisto ohjauskoneostoineen.

Aika hieno oli se vaihteisto. Tietokone ohjattu, etänä pystyvät muuttamaan se asetuksia yms, oliko siinä joku 8 eteen ja 6 taakse.

 

[Huhta]

Eikö Pasit ole enemmänkin MLU:ssa kuin poistoon menossa? Koskee toki toistaiseksi vain mallia -180.

Näin minäkin olisin kuvitellut. Mutta jotenkin XA-185 -kalustoa lähti silti Ukrainaan sen sijaan että kalusto olisi lähtenyt MLU:hun. Eli ainakaan ihan kaikkea Pasi-kalustoa ei ole ollut ajatus säilyttää ja päivittää, kun se voidaan lähettää Molokin kitaan...

 

[Rannari]

Näin minäkin olisin kuvitellut. Mutta jotenkin XA-185 -kalustoa lähti silti Ukrainaan sen sijaan että kalusto olisi lähtenyt MLU:hun. Eli ainakaan ihan kaikkea Pasi-kalustoa ei ole ollut ajatus säilyttää ja päivittää, kun se voidaan lähettää Molokin kitaan...

Mallia 185 oli kai aika pieni osa koko määrästä. Ehkä niistä tosiaan luovuttiin. Mutta nekin menivät sotaan eikä pataan.

 

[Huhta]

Mallia 185 oli kai aika pieni osa koko määrästä. Ehkä niistä tosiaan luovuttiin. Mutta nekin menivät sotaan eikä pataan.

Sekoitat kenties 203-malliin? Sitähän tuli vain, mitä, 48 kpl?

Sen sijaan XA-185 pitäisi olla kolminumeroinen määrä. Vanhoista viesteistäsi laskien (XA-180/185 yhteensä miinus XA-180) määrä olisi 490 - 377 = 113 kpl.

Eli XA-180-versiota on ollut se 377kpl. Sittemmin on 90kpl myyty Viroon ja muutamia menetetty maailmalla. MLU-ohjelmassa taas tavoitellaan max 280kpl modausta. Hyvinhän nuo luvut täsmäävät. 185-versiota on sitten xxx tuohon päälle. Mitäs lukuja tuolle riville on löydetty?

Pasien osalta on yksi käyttäjä jonka osalta en ole löytänyt vastausta. YK ilmeisesti hankki reippaan määrän suoraan UNIFIL-joukkojen käyttöön. Tuo selittänee osaltaan sitä 100-150 Pasin osuutta jolle ei näytä löytyvän ostajaa muista tilastoista.

Käsittääkseni tuo jakautuu karkeasti:

Suomi n. 700 ( 48 XA-203 117 XA-202 n. 490 XA-180/185 n. 40-50? Crotale/MOSTKA87 )
Viro 60
Ruotsi n. 210
Hollanti 90 ( sittemmin menneet Viroon )
Norja 75
Rauhanturvatehtävissä YK-jäsenvaltioiden käytössä X kpl ( käyttäjäjävaltioita yli kymmenen + Viro )

Yhteensä n. 1150 kpl ja siihen päälle YK-Pasit joita noin monen käyttäjämaan joukosta tulee helposti 100kpl. Suomi on käsittääkseni myös hylännyt jonkin verran YK-käytössä loppuun höylättyjä yksilöitä. Tavaraahan on aikanaan vuokrattu ulos suoraan linjalta ja ollut palautettaessa huonossa hapessa.