Miehistön kuljetus

[Raveni]

Eikö BTR-80/90 olisi myös ihan hyvä kapistus? Toki maksaa enemmän mitä M113.. Luin muuten että tuossa M113 on aika kehno toiminta säde. Vain noin 400km Eli tuollainen vaatii aikamoista polttoaine täydennyt ja telojensa vuoksi raskaampaa huoltoa muutoinkin. Pidemmille matkoille vaatii lavetin. Miehistön kuljetukseen jos halutaan että on panssaria ympärillä näin ollen pyörät olisivat paremmat. Jalkaväen taisteluajoneuvo on sitten asia erilseen, siinä telat ovat hyvät.

Tuo toimintasäde taitaa silti olla parempi kuin tekassa.

Saattaa olla... En ole varma mikä tekassa on mutta muistelisin joskus kuulleeni että kulutus olisi luokkaa 100L/100km... Voin olla väärässäkin?!? Lähinnä tuolla toiminta säteellä hain että armeija marssii yhä enevissä määrin muulla kuin lihas voimalla niin polttoaine huolto voi olla vaikea järjestää ainakin paikoitellen... Tällöin on hyvä että tankillisella pääsee mahdollisimman pitkän matkan, kilsathan ovat suuntaa antavia kun vehkeet käyvät tyhjänäkin paljon, varsinkin talvella. Teloilla on kyllä omat vahvuutensa varsinkin kun mennään itärajaa ylöspäin aina lappiin saakka jossa teitä ei enään ole niin paljon. Etelässä on niin hyvin teitä että pyörät ovat melkein paremmat ja pidemmille siirtymille ei tarvitse lavettaja varata.

BTR:ää ajattelin lähinnä siksi että eihän tuo huonoimmasta päästä ole eikä varmasti hinnalla pilattu. Hintaa koitin googlettaa huonolla menestyksellä. BTR90:hän on itse asiassa aika tuore kapistus, olisiko ollut 90 luvun puoliväliä kun on tuotantoon tullut eli lasten taudit on varmaankin saatu jo pois.

 

[Tvälups]

Ei TeKa nyt noin paljoa syö: 40l/100km on lähempänä totuutta.

 

[Raveni]

Ei TeKa nyt noin paljoa syö: 40l/100km on lähempänä totuutta.

Okei eli muistin väärin

 

[Teräsmies]

BTR:ää ajattelin lähinnä siksi että eihän tuo huonoimmasta päästä ole eikä varmasti hinnalla pilattu. Hintaa koitin googlettaa huonolla menestyksellä. BTR90:hän on itse asiassa aika tuore kapistus, olisiko ollut 90 luvun puoliväliä kun on tuotantoon tullut eli lasten taudit on varmaankin saatu jo pois.

Tuskinpa uusimmat BTR variantit kovin halvalla irtoavat ja kotimaassa on parempaa tarjolla.

 

[Raveni]

BTR:ää ajattelin lähinnä siksi että eihän tuo huonoimmasta päästä ole eikä varmasti hinnalla pilattu. Hintaa koitin googlettaa huonolla menestyksellä. BTR90:hän on itse asiassa aika tuore kapistus, olisiko ollut 90 luvun puoliväliä kun on tuotantoon tullut eli lasten taudit on varmaankin saatu jo pois.

Tuskinpa uusimmat BTR variantit kovin halvalla irtoavat ja kotimaassa on parempaa tarjolla.

Eikai siinä 80 myöskään mitään vikaa ole? Varmasti halvempi mitä pasi..

 

[SJ]

Irrelevanttia poistettu...

 

[Raveni]

Tuossa jotain hintoja BTR-80 kaupoista... Varmaankin vanhahtavaa sellaista... Aika isot hinta erot kappaleissa?!?
http://www.army-guide.com/eng/product116.html

 

[Pullosorsa]

Ei TeKa nyt noin paljoa syö: 40l/100km on lähempänä totuutta.

Umpihangessa helposti 1l/km. Täyteen lastattuna ja kärry perässä enenmmänkin, jos sattuu enää kulkemaan ollenkaan. Tämä polttoaineen kulutus Ruotsalaiselle tekalle.

 

[Tvälups]

Ei TeKa nyt noin paljoa syö: 40l/100km on lähempänä totuutta.

Umpihangessa helposti 1l/km. Täyteen lastattuna ja kärry perässä enenmmänkin, jos sattuu enää kulkemaan ollenkaan. Tämä polttoaineen kulutus Ruotsalaiselle tekalle.

Bankku eli Bandwagen on ahneempi kuin kotimainen Telaka. Totta.

Pääsääntöisesti pitkiä marsseja ei pyritä ajamaan umpisessa vaan tiestöjä hyväksikäyttäen.

 

[baikal]

Ja mitä sitten, jos poikkeuksellisesti naftaa kuluisikin? Jos joku operaatio vaatii naftaa tekoille, sitä pitää olla. Ei sota-aikana voi äimistellä naftan hintaa eikä sen kulumista. Jos öljy sanoo finito, se on kyllä silloin jo siluvei isommissa puitteissa.

 

[Raveni]

Ja mitä sitten, jos poikkeuksellisesti naftaa kuluisikin? Jos joku operaatio vaatii naftaa tekoille, sitä pitää olla. Ei sota-aikana voi äimistellä naftan hintaa eikä sen kulumista. Jos öljy sanoo finito, se on kyllä silloin jo siluvei isommissa puitteissa.

Et ymmärtänyt pointtia polttoaineen kulutuksella on huollon kannalta merkitystä ja sitä myöten liikkeen. Jenkien hyökkäys käytännössä pysähtyi ongelman vuoksi irakissa. Siellä ongelmana taisi olla huollon pituus meillä se on ilmauhan alla toimiminen.

Sillä kuinka paljon joku vehje polttoainetta kuluttaa on sikäli merkitystä että on toiminnan kannalta ja huollon suunnittelun kannalta suuri merkitys täytyykö polttoaine täydennystä hoitaa 200 tai 800km välein. Toki olet oikeassa että sitä naftaa täytyy olla jos sitä täytyy olla ja huolto sitä varmasti parhaansa mukaan toimittaa. Mutta aina täytyy katsoa ja tutkiskella kokonaisuutta.

 

[SJ]

Ei TeKa nyt noin paljoa syö: 40l/100km on lähempänä totuutta.

Umpihangessa helposti 1l/km. Täyteen lastattuna ja kärry perässä enenmmänkin, jos sattuu enää kulkemaan ollenkaan. Tämä polttoaineen kulutus Ruotsalaiselle tekalle.

Bankku eli Bandwagen on ahneempi kuin kotimainen Telaka. Totta.

Pääsääntöisesti pitkiä marsseja ei pyritä ajamaan umpisessa vaan tiestöjä hyväksikäyttäen.

Eikös polttoainesäiliö ole kuitenkin luokkaa 200L eli aika vähän?

 

[skärdis]

Ja mitä sitten, jos poikkeuksellisesti naftaa kuluisikin? Jos joku operaatio vaatii naftaa tekoille, sitä pitää olla. Ei sota-aikana voi äimistellä naftan hintaa eikä sen kulumista. Jos öljy sanoo finito, se on kyllä silloin jo siluvei isommissa puitteissa.

Eihän löpön hinta tai valtakunnallinen saatavuus olekaan ongelma, vaan sen kuljettaminen sinne jonnekin rintaman läheisyyteen. Normaalissa täysperävaunullisessa yhdistelmässä on löpöä noin 30.000 litraa. Sillä ei kovin pitkälle päästä.

Tähän polttoainekuljetusten haavoittuvuuteen on puututtu useissa huoltovalmiuttakin koskevissa artikkeleissa. Jo nyt rauhan aikanakin ne ovat melko kriittisiä, koska ylimääräistä kuljetuskalustoa ei vaan ole. Polttoainerekat ajavat useimmat 24/7 ja näin viikonloppunakin maanteillä näkee lähinnä säiliörekkoja. Kalusto on kallista ja käyttöaste täytyy saada mahdollisimman korkeaksi, joka tietysti on hyvä asia. Pelivaraa siinä vaan ei tahdo jäädä.

Varsinkin kun vielä ajatellaan siviilimaailmankin jatkavan eloaan myös sotatilanteessa, niin jossakin tulee pulaa polttoaineenkuljetusresusseista.

 

[fulcrum]

Ja mitä sitten, jos poikkeuksellisesti naftaa kuluisikin? Jos joku operaatio vaatii naftaa tekoille, sitä pitää olla. Ei sota-aikana voi äimistellä naftan hintaa eikä sen kulumista. Jos öljy sanoo finito, se on kyllä silloin jo siluvei isommissa puitteissa.

Eihän löpön hinta tai valtakunnallinen saatavuus olekaan ongelma, vaan sen kuljettaminen sinne jonnekin rintaman läheisyyteen. Normaalissa täysperävaunullisessa yhdistelmässä on löpöä noin 30.000 litraa. Sillä ei kovin pitkälle päästä.

Kyllä, jos ajatellaan että sotakalusto kuluttaisi vaikka 20% enemmän niin tarkoittaa 20% lisäystä kuljetusajoneuvoihin ja kuskeihin - puhumattakaan siitä että ne 20% kuluttavat tietysti omassa ajossaan vielä lisää löpöä jota pitää myös jostain niille hankkia...eli ei sitä kulutusta täysin voi sotavaltionkaan hommissa unohtaa.

Tuosta M113-kaupasta sen verran että jos tela-ajoneuvoja halutaan lisää niin luulisi jossain olevan myynnissä MT-LB:tä, kun niitä meillä ennestään olisi ja olisi koulutusta, huoltojärjestelmää ja käyttökokemusta valmiiksi. Sitä taidetaan vielä valmistaakin jos se siitä on kiinni, Irak osti viime vuonna Bulgariasta niitä hintaan 300ke/kappale.

 

[PJ85]

Olen kysynyt kait tätä jo aiemmin, mutta kysytään uudelleen. Nasuahan on ollut kahta eri versiota, bensakäyttöinen NA-140, ja dieselkäyttöinen NA-110.

Mutta mikäs on NA-120 GT jonka näiden sijasta pv mainitsee kalustoesittelyssään?
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLcqpAEIafxQeI04MIwxJk5D7ITYENJWBygEw0SgB9-liVqnNWx1XK_pdf_f1VdaMc3fOxH5q3fd8cP_bvKEW5VBiCREwbsOI7ngaW78JWdjd4JSzQDqUgFlF7PVm37ha2cJ1iN4FItkbPpcDoxLyETxc9wFGZAOsaiCiARzkGT8HbdUBV3-q6qZvdd-WPbAY85oB_uLSgDmWGiI3NSgQr0hMlTuSFkUgP-34o_3D4z6iAMpTL__oGZuTejzeCEa4BHBHFv3iNxy7pia7lE13y81yr3_2XjfKm5POx4nOYEwUTScFLspBEIoCAdm12nfSLNeo0LOxgPAjTH4M1GaeavVbbMjbemq6qE8l9HRU1CrjNWl9-kXP56_Z1ZidPDQwzq9r6WC3dz2A99AGpM8YcbduEXS-WWjO-O-oBv-CD-FnD6tzWfF2lZsw3aSP1NpE8vfCyXeiTM66vHJ-p81q2bebI0FuhtyxOKbFpvByCo1rpeRi4ZtqHpAtUV-Hx8VLwKb1IVxLEbNC1jVsM5aUQwWhBdeTFOKmzGWLmkR_QiQ8nGpq39G8O6jd62kSl/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=d9e96b804911ed4d8954e930a8ea04e8

Tuleeko dieselkäyttöiset nasut säilymään bankkujen rinnalla? Käsittääkseni Kainuun Jääkäriprikaatin ajokit ovat olleet pitkälti noita NA-110 Nasuja.

 

[Kaukovittuilija]

Ukrainassa sijaitseva, Neuvostoliitolle tankkeja valmistanut ''Kharkiv Morozov Machine Building Design Bureau'' -kauppaa nykyisin mm. ''ällitällin'' modernisoitua versioita.

30mm tykki:

Sisätilat sensijaan lienevät täysin alkuperäiset. Ei niitä ainakaan ole kauneudella pilattu.

Tekniset tiedot:
http://www.morozov.com.ua/eng/body/mtlb.php?page=def2

 

[Hande]

Olen kysynyt kait tätä jo aiemmin, mutta kysytään uudelleen. Nasuahan on ollut kahta eri versiota, bensakäyttöinen NA-140, ja dieselkäyttöinen NA-110.

Mutta mikäs on NA-120 GT jonka näiden sijasta pv mainitsee kalustoesittelyssään?
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLcqpAEIafxQeI04MIwxJk5D7ITYENJWBygEw0SgB9-liVqnNWx1XK_pdf_f1VdaMc3fOxH5q3fd8cP_bvKEW5VBiCREwbsOI7ngaW78JWdjd4JSzQDqUgFlF7PVm37ha2cJ1iN4FItkbPpcDoxLyETxc9wFGZAOsaiCiARzkGT8HbdUBV3-q6qZvdd-WPbAY85oB_uLSgDmWGiI3NSgQr0hMlTuSFkUgP-34o_3D4z6iAMpTL__oGZuTejzeCEa4BHBHFv3iNxy7pia7lE13y81yr3_2XjfKm5POx4nOYEwUTScFLspBEIoCAdm12nfSLNeo0LOxgPAjTH4M1GaeavVbbMjbemq6qE8l9HRU1CrjNWl9-kXP56_Z1ZidPDQwzq9r6WC3dz2A99AGpM8YcbduEXS-WWjO-O-oBv-CD-FnD6tzWfF2lZsw3aSP1NpE8vfCyXeiTM66vHJ-p81q2bebI0FuhtyxOKbFpvByCo1rpeRi4ZtqHpAtUV-Hx8VLwKb1IVxLEbNC1jVsM5aUQwWhBdeTFOKmzGWLmkR_QiQ8nGpq39G8O6jd62kSl/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=d9e96b804911ed4d8954e930a8ea04e8

Tuleeko dieselkäyttöiset nasut säilymään bankkujen rinnalla? Käsittääkseni Kainuun Jääkäriprikaatin ajokit ovat olleet pitkälti noita NA-110 Nasuja.

Apalilta ilmestyi kesäkuun lopulla uusi kirja: Suomalaiset sotilasajoneuvot ( Markku Mäkipirtti ). En ole ehtinyt käydä tuota vielä läpi muuta kuin selaillen, mutta vaikuttaa todella asialliselle teokselle.

Sieltä luntaten NA-120 seurasi mallia NA-110 ja siinä on 6,5l dieselmoottori ( 110:ssa 6,2l ). Näyttäisi siis olevan viimeksi tuotantoon tullut versio. Mallista 120 on useampi alatyyppi, mm. Krh-teka.

Tekan käyttökustannukset ovat kirjan mukaan melko messevät. Vertailuluvuin esitettynä Masi 1,0, Pasi 1,3, Rasi 1,6 ja Nasu 6,0. Tärkeimpänä kustannuksena ovat nopeasti kuluvat kumitelat.

Kirjan mukaan tekan polttoaineenkulutus huitelee joka mallissa siellä 50l/100km-luokassa. Erot toimintamatkoissa tulevat lähinnä polttoainesäiliön koosta.

Uusvanhojen Bankkujen on mainittu menevän alueellisille tst-osastoille, joten NA-110/120 lienevät vielä jonkin aikaa käytössä. Vuosikymmenen lopulla näemme onko Kainuun ja Porin jääkäriprikaateilla tulevaisuutta, se tulee vaikuttamaan ratkaisevasti myös ajoneuvojen puolella.

 

[SJ]

Tekan käyttökustannukset ovat kirjan mukaan melko messevät. Vertailuluvuin esitettynä Masi 1,0, Pasi 1,3, Rasi 1,6 ja Nasu 6,0. Tärkeimpänä kustannuksena ovat nopeasti kuluvat kumitelat.

Vielä kun olisi tietoa jonkun hieman tavanomaisemman telavehkeen kustannuksista. Mutta onhan se jo entuudestaan tiedossa, että pyöräajoneuvot ovat halvempia ajaa.

 

[skärdis]

Tekan käyttökustannukset ovat kirjan mukaan melko messevät. Vertailuluvuin esitettynä Masi 1,0, Pasi 1,3, Rasi 1,6 ja Nasu 6,0. Tärkeimpänä kustannuksena ovat nopeasti kuluvat kumitelat.

Vielä kun olisi tietoa jonkun hieman tavanomaisemman telavehkeen kustannuksista. Mutta onhan se jo entuudestaan tiedossa, että pyöräajoneuvot ovat halvempia ajaa.

Mitäs ne "tavanomaisemmat" telavehkeet olisivat?

Eihän telavehkeitä ole Nasujen (ja Bankkujen) jälkeen kuin erilaiset pannasroidut vaunut, joiden kustannukset kyllä huitelevat omassa luokassaan, ainakin jos hankintahinta huomioidaan.

 

[SJ]

Tekan käyttökustannukset ovat kirjan mukaan melko messevät. Vertailuluvuin esitettynä Masi 1,0, Pasi 1,3, Rasi 1,6 ja Nasu 6,0. Tärkeimpänä kustannuksena ovat nopeasti kuluvat kumitelat.

Vielä kun olisi tietoa jonkun hieman tavanomaisemman telavehkeen kustannuksista. Mutta onhan se jo entuudestaan tiedossa, että pyöräajoneuvot ovat halvempia ajaa.

Mitäs ne "tavanomaisemmat" telavehkeet olisivat?

Eihän telavehkeitä ole Nasujen (ja Bankkujen) jälkeen kuin erilaiset pannasroidut vaunut, joiden kustannukset kyllä huitelevat omassa luokassaan, ainakin jos hankintahinta huomioidaan.

Älli-tälli kävisi vertailukohdasta, joskin siinä tekniikan taso varmaankin lisää hieman kustannuksia. Modernisoituna tuo olisi ihan kelvollinen verrokki. Esim. länsimainen dieselkone tuohon, niin ei pitäisi olla paha vertailla.