Miehistön kuljetus

SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
On tietysti totta, että Älli on maastoliikkuvuudeltaan parempi kuin esim AMV. AMV on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Pasi. Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.

Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä, ne taistelut missä on mitään voitettavaa on käytävä niillä alueilla missä niitä voidaan voittaa, ja meillä eteläsuomen alueella on hemmetistä teitä mitä käyttää pyöräkalustolle.

Mutta mikään ei sano sitä etteikö niitä uusia AMV hankintoja voisi tehdä ja siihen pistää sitten niitä ehtoja missä AMVseen pultataan konetykkiä, tornia ynnä muuta lisuketta jos budjetissa riittää valuuttaa.

Mitä muuten maksaisi miehittämättömällä puskamestarilla varustettu AMV?

Hieman tuossa jäin ihmettelemään, että mikä idea noissa kommenteissa oli takana? Tarkoittaako KJ, että jossakin korvessa tuhottu vihollinen olisi pitänyt päästää johonkin kaupunkiin taistelemaan, kun se on jotenkin hienompaa siellä? Tai tarkoittaako ctg, että me emme voi pärjätä jossakin metsämaastossa?

Jos noiden kommenttien takana oli tarkoitus vain sanoa, että vihollinen tulisi etenemään kohdettaan kohti ja tekisi sen itselleen edullisimmaksi katsomansa maaston kautta, luultavasti siis tietä pitkin, mieluiten useampaa tietä pitkin, eikä pahimman korven kautta niin sitten olen samaa mieltä. Mutta jos kommenttien takana oli jokin muotivillitys, joka pitää metsässä taistelemista vanhanaikaisena, niin kysyisin, että mitä järkeä on päästää vihollinen kaupunkiin tms. jossa lähes jokainen laukaus millä tahansa tekee melkoista rahallista vahinkoa?

Minä uskon, ettei vihollinen ole kovin kiinnostunut metsistä, vaan isoista asutuskeskuksista. Siksi se pyrkii itärajalta suorinta reittiä pääkaupunkiseudulle.
Tuo alue on täynnä erilaisia teitä.

Metsässä taisteleminen ei ole vanhanaikaista, mutta koska vihollisen todennäköisen reitin varrella ei sellaisia korpia juuri ole, en usko niissä taisteltavan sodan ratkaisutaisteluita. Jälkikäteen se voi lähettää joukkoja puhdistamaan nuo metsät, mutta silloin maamme on jo kukistettu.
 
kimmo.j kirjoitti:
Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.
Jos taistelut joudutaan käymään siellä, missä on voitettavaa ja hävittävää, niin puolustus on jo epäonnistunut. Taistelut pitää käydä kauan ennen kuin ollaan lähellä mitään voitettavaa tai hävittävää paikkaa - eli mieluusti jossain korvessa tai sen vieressä olevalla kaistaleella. Jos taistelut etenevät suuriin asutuskeskuksiin saakka, ollaan peli jo pitkälti hävitty.
 
hessukessu kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.
Jos taistelut joudutaan käymään siellä, missä on voitettavaa ja hävittävää, niin puolustus on jo epäonnistunut. Taistelut pitää käydä kauan ennen kuin ollaan lähellä mitään voitettavaa tai hävittävää paikkaa - eli mieluusti jossain korvessa tai sen vieressä olevalla kaistaleella. Jos taistelut etenevät suuriin asutuskeskuksiin saakka, ollaan peli jo pitkälti hävitty.


Miksi?
 
ctg kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.
Jos taistelut joudutaan käymään siellä, missä on voitettavaa ja hävittävää, niin puolustus on jo epäonnistunut. Taistelut pitää käydä kauan ennen kuin ollaan lähellä mitään voitettavaa tai hävittävää paikkaa - eli mieluusti jossain korvessa tai sen vieressä olevalla kaistaleella. Jos taistelut etenevät suuriin asutuskeskuksiin saakka, ollaan peli jo pitkälti hävitty.


Miksi?

Koska silloin tulee ihan järjettömästi omaisuusvahinkoa. Vaikka näkisin, että tuon ei pidä antaa estää taistelujen jatkamista, niin onhan se parempi tapella ennen kuin taistelut päätyvät tuonne asti, jos mahdollista. Ja muutenkin nuo "kaikki tai ei mitään" taistelut tuppaavat suosimaan niitä osapuolia, joilla on enemmän kalustoa heittää peliin, joten täytyy kaikin keinoin koettaa välttää sitä, että vihollinen pääsee tuollaiseen taisteluun ehjin joukoin.

Ne taistelut mitkä "pitää voittaa/joissa on voitettavaa" on ne taistelut joiden lopputulos on oltava alusta alkaen selvä, jo ennen kuin ensimmäistä laukausta aletaan harkita tai komentajat availevat karttoja sinä päivänä (tai välttää ne kokonaan). Ts. sinun pitää huolehtia tätä taistelua edeltävissä taisteluissa, että vastapuolella ei ole kykyä voittaa noita taisteluita. Näkisin, että tämä uusi taistelutapa keskittyy juuri tähän.
 
kimmo.j kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
On tietysti totta, että Älli on maastoliikkuvuudeltaan parempi kuin esim AMV. AMV on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Pasi. Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.

Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä, ne taistelut missä on mitään voitettavaa on käytävä niillä alueilla missä niitä voidaan voittaa, ja meillä eteläsuomen alueella on hemmetistä teitä mitä käyttää pyöräkalustolle.

Mutta mikään ei sano sitä etteikö niitä uusia AMV hankintoja voisi tehdä ja siihen pistää sitten niitä ehtoja missä AMVseen pultataan konetykkiä, tornia ynnä muuta lisuketta jos budjetissa riittää valuuttaa.

Mitä muuten maksaisi miehittämättömällä puskamestarilla varustettu AMV?

Hieman tuossa jäin ihmettelemään, että mikä idea noissa kommenteissa oli takana? Tarkoittaako KJ, että jossakin korvessa tuhottu vihollinen olisi pitänyt päästää johonkin kaupunkiin taistelemaan, kun se on jotenkin hienompaa siellä? Tai tarkoittaako ctg, että me emme voi pärjätä jossakin metsämaastossa?

Jos noiden kommenttien takana oli tarkoitus vain sanoa, että vihollinen tulisi etenemään kohdettaan kohti ja tekisi sen itselleen edullisimmaksi katsomansa maaston kautta, luultavasti siis tietä pitkin, mieluiten useampaa tietä pitkin, eikä pahimman korven kautta niin sitten olen samaa mieltä. Mutta jos kommenttien takana oli jokin muotivillitys, joka pitää metsässä taistelemista vanhanaikaisena, niin kysyisin, että mitä järkeä on päästää vihollinen kaupunkiin tms. jossa lähes jokainen laukaus millä tahansa tekee melkoista rahallista vahinkoa?

Minä uskon, ettei vihollinen ole kovin kiinnostunut metsistä, vaan isoista asutuskeskuksista. Siksi se pyrkii itärajalta suorinta reittiä pääkaupunkiseudulle.
Tuo alue on täynnä erilaisia teitä.

Metsässä taisteleminen ei ole vanhanaikaista, mutta koska vihollisen todennäköisen reitin varrella ei sellaisia korpia juuri ole, en usko niissä taisteltavan sodan ratkaisutaisteluita. Jälkikäteen se voi lähettää joukkoja puhdistamaan nuo metsät, mutta silloin maamme on jo kukistettu.

Itse taas pidän "korvesta" puhumista harhaanjohtavana, kun kaikki tietävät, että vihollinen pyrkisi ajamaan teitä pitkin tavalla tai toisella. Olikin vaikka se tie kulkisi metsien läpi ja meidän joukot koettaisivatkin majoittua metsiin.

Tuo suorin reitti on toki päivänselvä reitti ja vastapuoli epäilemättä heittäisi ison osan joukkoja sinne koettamaan, mutta tosiasia on se, että me tiedämme tämän kaiken, joten ratkaisu voisi hyvinkin tapahtua toisaalla. Tällöin taistelut siirtyvät auttamattomasti pohjoisemmaksi ja tiestölle, joka kulkee metsien halki. Ja muutenkin, naapurin taktiikka sanoo, että mennään laajalla rintamalla, jotta vastapuoli joutuu levittämään joukkojaan.

Tieliikkuvuus on toki minustakin hyödyllinen, mutta jos panssarisuojaa on saatavilla tela-alustalle kohtuuhintaan, niin uskon, että meillä on käyttöä niillekin, koska suuri osa joukoista on silti ilman panssarisuojaa.
 
kimmo.j kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
On tietysti totta, että Älli on maastoliikkuvuudeltaan parempi kuin esim AMV. AMV on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Pasi. Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.

Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä, ne taistelut missä on mitään voitettavaa on käytävä niillä alueilla missä niitä voidaan voittaa, ja meillä eteläsuomen alueella on hemmetistä teitä mitä käyttää pyöräkalustolle.

Mutta mikään ei sano sitä etteikö niitä uusia AMV hankintoja voisi tehdä ja siihen pistää sitten niitä ehtoja missä AMVseen pultataan konetykkiä, tornia ynnä muuta lisuketta jos budjetissa riittää valuuttaa.

Mitä muuten maksaisi miehittämättömällä puskamestarilla varustettu AMV?

Hieman tuossa jäin ihmettelemään, että mikä idea noissa kommenteissa oli takana? Tarkoittaako KJ, että jossakin korvessa tuhottu vihollinen olisi pitänyt päästää johonkin kaupunkiin taistelemaan, kun se on jotenkin hienompaa siellä? Tai tarkoittaako ctg, että me emme voi pärjätä jossakin metsämaastossa?

Jos noiden kommenttien takana oli tarkoitus vain sanoa, että vihollinen tulisi etenemään kohdettaan kohti ja tekisi sen itselleen edullisimmaksi katsomansa maaston kautta, luultavasti siis tietä pitkin, mieluiten useampaa tietä pitkin, eikä pahimman korven kautta niin sitten olen samaa mieltä. Mutta jos kommenttien takana oli jokin muotivillitys, joka pitää metsässä taistelemista vanhanaikaisena, niin kysyisin, että mitä järkeä on päästää vihollinen kaupunkiin tms. jossa lähes jokainen laukaus millä tahansa tekee melkoista rahallista vahinkoa?

Minä uskon, ettei vihollinen ole kovin kiinnostunut metsistä, vaan isoista asutuskeskuksista. Siksi se pyrkii itärajalta suorinta reittiä pääkaupunkiseudulle.
Tuo alue on täynnä erilaisia teitä.

Metsässä taisteleminen ei ole vanhanaikaista, mutta koska vihollisen todennäköisen reitin varrella ei sellaisia korpia juuri ole, en usko niissä taisteltavan sodan ratkaisutaisteluita. Jälkikäteen se voi lähettää joukkoja puhdistamaan nuo metsät, mutta silloin maamme on jo kukistettu.

Usko myös että metsät ovat vähän out juttu tänäpäivänä.... Eteläinen suomi on varmaankin ykköskohde koska siellä on hallinto, suurin osa ihmisistä ja näin naapuri saa käytännössä myös suomenlahden sekä ahvenanmeren hallintaansa. Tuon jälkeen on helpohkoa putsata loput. Ruosista tuskin tuossa vaiheessa enään hirveästi apuja tulee jos on aikaisemminkaan tullut.
 
hessukessu kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.
Jos taistelut joudutaan käymään siellä, missä on voitettavaa ja hävittävää, niin puolustus on jo epäonnistunut. Taistelut pitää käydä kauan ennen kuin ollaan lähellä mitään voitettavaa tai hävittävää paikkaa - eli mieluusti jossain korvessa tai sen vieressä olevalla kaistaleella. Jos taistelut etenevät suuriin asutuskeskuksiin saakka, ollaan peli jo pitkälti hävitty.

Hyvähän se olisi jos se noin menisi mutta meiltä loppuu vain tila kesken. Sanoisin että tänäpäivänä taistelut siirtyy enemmin tai myöhemmin asutuskeskuksiin. Ei peliä ole mielestäni hävitty vaikka niin kävisikin mutta ei meillä muutoinkaan niin kauhean ihmeellisiä avaimia voittoon ole jaettu. Toki vaikeaksi voimme valloittamisen tehdä mutta se vaatii mielestäni perustavan laatuisia muutoksia nykyiseen politiikkaan eli pv:n kurittamisen tulee loppua. Budjetti ja hankinnat on saatettava tasolle että meillä on käytössä muutakin kuin linko.

Pienen puolustajan on oltava nopea siis liikkuvuuteen on panostettava. Sen on kyettävä pärjäämään huollosta irti pitkiäkin aikoja eli tarvitaan mahdollisimman itsenäisen taiselukyvyn omaavia joukkoja myös ammus ja polttoaine huollon osalta. Eli ne vehkeet ei saa savuttaa ilmaan tankillista löpöä jokaisen pienen siisrtymisen aikana. Niiden on kyettävä pitämään alue hallussa mahdollisimman pitkään joka tarkoittaa että niillä on oltava riittävä valmius vaikuttaa vihollisen mekanisoituihin osiin eli lisää pst:tä, miinoja.... jne. Niiden on kyettävä estämään vihollisen matala lentotoiminta alle 5km korkeudella siis lisää it:tä. Niillä on oltava riittävä tiedustelu kapasiteetti siis lisää taktisia uav:veja sekä raskaampia uav:veja.

Jos halutaan pitää yllä edes jonkinlaisia omia ilmavoimia niin F35 hankinta on unohdettava ja lähdettävä siitä että meille hankitaan kone malli joka on 4++/4.5 sukupolvea ja jota saadaan "riittävästi" eli vähintäänkin nykyinen määrä mielummin enemmän.

Voidaan vain kuvitella miten tuollainen kaikki onnistuu kun säästöt iskevät silmille, painopiste on siirtynyt ja siirtyy kansainväliseen toimintaa ja kun poliitikot toistavat samaa mantraa että meitä ei uhkaa mikään nyt tai näkyvässä tulevaisuudessa. Valitettavasti harvoin vain tajutaan että puuttuvan suoritus kyvyn hankkiminen tyhjästä voi viedä vuosikymmenen. Sillä välin siitä puutuvasta suorituskyvystä ollaan valmiita maksamaan todennäköisenä häviönä ja isoina tappioina.
 
SJ kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
On tietysti totta, että Älli on maastoliikkuvuudeltaan parempi kuin esim AMV. AMV on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Pasi. Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.

Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä, ne taistelut missä on mitään voitettavaa on käytävä niillä alueilla missä niitä voidaan voittaa, ja meillä eteläsuomen alueella on hemmetistä teitä mitä käyttää pyöräkalustolle.

Mutta mikään ei sano sitä etteikö niitä uusia AMV hankintoja voisi tehdä ja siihen pistää sitten niitä ehtoja missä AMVseen pultataan konetykkiä, tornia ynnä muuta lisuketta jos budjetissa riittää valuuttaa.

Mitä muuten maksaisi miehittämättömällä puskamestarilla varustettu AMV?

Hieman tuossa jäin ihmettelemään, että mikä idea noissa kommenteissa oli takana? Tarkoittaako KJ, että jossakin korvessa tuhottu vihollinen olisi pitänyt päästää johonkin kaupunkiin taistelemaan, kun se on jotenkin hienompaa siellä? Tai tarkoittaako ctg, että me emme voi pärjätä jossakin metsämaastossa?

Jos noiden kommenttien takana oli tarkoitus vain sanoa, että vihollinen tulisi etenemään kohdettaan kohti ja tekisi sen itselleen edullisimmaksi katsomansa maaston kautta, luultavasti siis tietä pitkin, mieluiten useampaa tietä pitkin, eikä pahimman korven kautta niin sitten olen samaa mieltä. Mutta jos kommenttien takana oli jokin muotivillitys, joka pitää metsässä taistelemista vanhanaikaisena, niin kysyisin, että mitä järkeä on päästää vihollinen kaupunkiin tms. jossa lähes jokainen laukaus millä tahansa tekee melkoista rahallista vahinkoa?

Minä uskon, ettei vihollinen ole kovin kiinnostunut metsistä, vaan isoista asutuskeskuksista. Siksi se pyrkii itärajalta suorinta reittiä pääkaupunkiseudulle.
Tuo alue on täynnä erilaisia teitä.

Metsässä taisteleminen ei ole vanhanaikaista, mutta koska vihollisen todennäköisen reitin varrella ei sellaisia korpia juuri ole, en usko niissä taisteltavan sodan ratkaisutaisteluita. Jälkikäteen se voi lähettää joukkoja puhdistamaan nuo metsät, mutta silloin maamme on jo kukistettu.

Itse taas pidän "korvesta" puhumista harhaanjohtavana, kun kaikki tietävät, että vihollinen pyrkisi ajamaan teitä pitkin tavalla tai toisella. Olikin vaikka se tie kulkisi metsien läpi ja meidän joukot koettaisivatkin majoittua metsiin.

Tuo suorin reitti on toki päivänselvä reitti ja vastapuoli epäilemättä heittäisi ison osan joukkoja sinne koettamaan, mutta tosiasia on se, että me tiedämme tämän kaiken, joten ratkaisu voisi hyvinkin tapahtua toisaalla. Tällöin taistelut siirtyvät auttamattomasti pohjoisemmaksi ja tiestölle, joka kulkee metsien halki. Ja muutenkin, naapurin taktiikka sanoo, että mennään laajalla rintamalla, jotta vastapuoli joutuu levittämään joukkojaan.

Tieliikkuvuus on toki minustakin hyödyllinen, mutta jos panssarisuojaa on saatavilla tela-alustalle kohtuuhintaan, niin uskon, että meillä on käyttöä niillekin, koska suuri osa joukoista on silti ilman panssarisuojaa.

Miedän nykyisellä reservin määrällä ei puolusteta kuin eteläistä suomea. Näin vielä varmemmin jos taistelun on tarkoitus tapahtua syvyydessä. Pohjoinen jää siis naapurin temmellys kentäksi ellemme sitten ehdon tahdoin tahdo omia joukkojamme jakaa vielä pienemmiksi paloiksi. WW2 on huono vertaus tänä päivänä mutta tuolloin itä ja pohjoisrintamalla oli 700000 sotilasta. Puolustus oli tosin jäykkä mutta kuitenkin. Nyt reservin koko on 250000 sotilasta. Tuolla ei koko maata puolusteta ei sitten millään tai sitten mennään komppania vastaan divisoona meiningillä.
 
hessukessu kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toinen pointti on, että ne taistelut käydään siellä missä on jotain voitettavaa, ei missään korvissa. Silloin parempi tielikkuvuus on iso plussa.
Jos taistelut joudutaan käymään siellä, missä on voitettavaa ja hävittävää, niin puolustus on jo epäonnistunut. Taistelut pitää käydä kauan ennen kuin ollaan lähellä mitään voitettavaa tai hävittävää paikkaa - eli mieluusti jossain korvessa tai sen vieressä olevalla kaistaleella. Jos taistelut etenevät suuriin asutuskeskuksiin saakka, ollaan peli jo pitkälti hävitty.

Tässä saattaa olla näkemyseroa asutuskeskuksesta ja korvesta. On toki totta että vihollisen päähyökkäys olisi hyvä pysäyttää ennen Helsingin itäisi kaupunginosia. Kymenlaakso on kuitenkin kaikkea muuta kuin tietöntä korpea. Siellä risteilee kaikkea moottoritiestä metsäautoteihin vaikka kuinka paljon.

Hamina, Kotka ja Kouvola ovat "jyrän" reitillä ja matka rajalle on sellainen, että taistelut ovat todennäköisiä. toki voi olla sitä mieltä, etteivät kyseiset kylät ole edes kunnollisia kaupunginosia väestönsä puolesta, mutta kai ne meidän mittapuun mukaan pitää kaupungiksi laskea.
 
Raveni kirjoitti:
SJ kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä, ne taistelut missä on mitään voitettavaa on käytävä niillä alueilla missä niitä voidaan voittaa, ja meillä eteläsuomen alueella on hemmetistä teitä mitä käyttää pyöräkalustolle.

Mutta mikään ei sano sitä etteikö niitä uusia AMV hankintoja voisi tehdä ja siihen pistää sitten niitä ehtoja missä AMVseen pultataan konetykkiä, tornia ynnä muuta lisuketta jos budjetissa riittää valuuttaa.

Mitä muuten maksaisi miehittämättömällä puskamestarilla varustettu AMV?

Hieman tuossa jäin ihmettelemään, että mikä idea noissa kommenteissa oli takana? Tarkoittaako KJ, että jossakin korvessa tuhottu vihollinen olisi pitänyt päästää johonkin kaupunkiin taistelemaan, kun se on jotenkin hienompaa siellä? Tai tarkoittaako ctg, että me emme voi pärjätä jossakin metsämaastossa?

Jos noiden kommenttien takana oli tarkoitus vain sanoa, että vihollinen tulisi etenemään kohdettaan kohti ja tekisi sen itselleen edullisimmaksi katsomansa maaston kautta, luultavasti siis tietä pitkin, mieluiten useampaa tietä pitkin, eikä pahimman korven kautta niin sitten olen samaa mieltä. Mutta jos kommenttien takana oli jokin muotivillitys, joka pitää metsässä taistelemista vanhanaikaisena, niin kysyisin, että mitä järkeä on päästää vihollinen kaupunkiin tms. jossa lähes jokainen laukaus millä tahansa tekee melkoista rahallista vahinkoa?

Minä uskon, ettei vihollinen ole kovin kiinnostunut metsistä, vaan isoista asutuskeskuksista. Siksi se pyrkii itärajalta suorinta reittiä pääkaupunkiseudulle.
Tuo alue on täynnä erilaisia teitä.

Metsässä taisteleminen ei ole vanhanaikaista, mutta koska vihollisen todennäköisen reitin varrella ei sellaisia korpia juuri ole, en usko niissä taisteltavan sodan ratkaisutaisteluita. Jälkikäteen se voi lähettää joukkoja puhdistamaan nuo metsät, mutta silloin maamme on jo kukistettu.

Itse taas pidän "korvesta" puhumista harhaanjohtavana, kun kaikki tietävät, että vihollinen pyrkisi ajamaan teitä pitkin tavalla tai toisella. Olikin vaikka se tie kulkisi metsien läpi ja meidän joukot koettaisivatkin majoittua metsiin.

Tuo suorin reitti on toki päivänselvä reitti ja vastapuoli epäilemättä heittäisi ison osan joukkoja sinne koettamaan, mutta tosiasia on se, että me tiedämme tämän kaiken, joten ratkaisu voisi hyvinkin tapahtua toisaalla. Tällöin taistelut siirtyvät auttamattomasti pohjoisemmaksi ja tiestölle, joka kulkee metsien halki. Ja muutenkin, naapurin taktiikka sanoo, että mennään laajalla rintamalla, jotta vastapuoli joutuu levittämään joukkojaan.

Tieliikkuvuus on toki minustakin hyödyllinen, mutta jos panssarisuojaa on saatavilla tela-alustalle kohtuuhintaan, niin uskon, että meillä on käyttöä niillekin, koska suuri osa joukoista on silti ilman panssarisuojaa.

Miedän nykyisellä reservin määrällä ei puolusteta kuin eteläistä suomea. Näin vielä varmemmin jos taistelun on tarkoitus tapahtua syvyydessä. Pohjoinen jää siis naapurin temmellys kentäksi ellemme sitten ehdon tahdoin tahdo omia joukkojamme jakaa vielä pienemmiksi paloiksi. WW2 on huono vertaus tänä päivänä mutta tuolloin itä ja pohjoisrintamalla oli 700000 sotilasta. Puolustus oli tosin jäykkä mutta kuitenkin. Nyt reservin koko on 250000 sotilasta. Tuolla ei koko maata puolusteta ei sitten millään tai sitten mennään komppania vastaan divisoona meiningillä.

Siitä huolimatta sinne suuntaan pitää lähettää joukkoja. Muuten sieltä koukataan helsinkiin vaikka sitten nelostietä pitkin. Edelleenkin tiedän, että tuo kymenlaakson reitti on suurimman panostuksen kohteena, mutta ei me silti voida jättää muita alueita huomioimatta. Mitä taas tulee reservin kokoon, niin on se käytettävissä oleva miesmäärä pienentynyt naapurissakin.
 
Raveni kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Eikös tuollainen pinta ja rei'itys ehkäise näkymistä lämppärissäkin? Ei isoja samanlämpöisiä pintoja jne?

En kyllä usko että tuo juurikaan nykyaikaista lämppäriä vastaan auttaa... Aina tuo erilämpöinen on kuin ympäristö.. Voisko noilla olla ennemmin tekemistä veden kanssa? Aattelin että jos menee uimasille niin jos auttaa aaltojen tms. Kanssa jotain...

No aika samalla konseptilla sita meidän BMP-2 modauksen proton pahimpia lämpöjälkiä oli pyritty pienentämään, eli kiinteän pinnan jälkeen ilmarako ja "kylmä levy" siihen päälle johon lämpö ei suoraan rungosta johdu. Tuollainen reikälevy tuulettuu paremmin ja tuohon kun lyö vielä kunnon havutuksen päälle niin johan alkaa näyttää vähän erilaiselta lämppärinkin takaa. Kannattaa myös muistaa ettei kaikki lämpöjäljen poistaminen liity liikkuvan/aktiivisen vaunun peittelyyn. On suuri etu että vaunu katoaa maastoon mahdollisemman nopeasti pysähdyttyään ja erityisesti ilmasta käsin, vaunun lämpimän pinnan ja lämpökameran välissä kun alkaa olemaan kylmä "eristelevy", havutus ja vielä ympäristön kasvollisuutta niin ei se välttämättä enää olekkaan niin eri lämpöinen ympäristön kanssa.
 
hessukessu kirjoitti:
Tuo kiinalainen APC/IFV näyttää aika mielenkiintoiselta. Taas intoutuisin ostamaan heti kättelyssä, mutta uskon, että hinta olisi varmasti kohdallaan. Eroja APC ja IFV välillä ei ole kuin aseistuksessa ja 400kg painossa, joten menisin varmaan suoraan IFV:tä ostamaan. 25mm konetykki mahdollisuudella myös ilma-ammuntaan toisi kaivattua tulivoimaa kaikenlaisia tilanteita varten. Se uusin malli kelpaisi sellaisenaan varmaan aika hyvin, mitä nyt ehkä webaston voisi siihen iskeä kiinni jos huvittaa ja/tai muutoin pientä fiksausta kovia pakkasia varten voisi tehdä. Lämmityksestä en usko, että tarvitse sen enempää murehtia tuon ollessa käynnissä, veikkaisin polttoainekulutuksen olevan sitä luokkaa kuitenkin, että hukkalämmöstä ei varmaan ole pulaa. Pimeänäkölaite ajajalle voisi olla jees, ei hintaa varmaan hetkauta mihinkään suuntaan sen enempiä.

Hitto kun saisi jostain infoa, mikä tuollaisen hinta mahtaisi olla? En tunnu löytävän mistään.

Kiinalaisten valmistuskapasiteetin tuntien, ei olisi mikään ongelma saada noita vaikka 3000kpl nopsaankin tahtiin. Jos hinta kaikkineen olisi varaosineen vaikka se 150000 ekeä kappale, niin eihän tuo maksaisi kuin vajaat 500 miljoonaa, pikkusumma, etten sanoisi ja sillä joukkoja sitten moottoroitua oikein kunnolla.

Eikö sinulla ole minkäänlaista itsekritiikkiä näissä itäisten tuotteiden hintojen pohdinnoissa?
Kerrotko meille mistä ihmeen taikalaatikosta Kiinalaiset tuotteitaan taikovat jos sieltä saa kerran tavaraa 1/10-osalla länsimaihin verrattuna? Mihin perustat nämä unenomaiset fantasiasi? Tuotetaanko Kiinassa esim. perus henkilöautoja 1/10-osa hinnoilla länsimaihin verrattuna... :a-rolleyes:
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kerrotko meille mistä ihmeen taikalaatikosta Kiinalaiset tuotteitaan taikovat jos sieltä saa kerran tavaraa 1/10-osalla länsimaihin verrattuna? Mihin perustat nämä unenomaiset fantasiasi? Tuotetaanko Kiinassa esim. perus henkilöautoja 1/10-osa hinnoilla länsimaihin verrattuna... :a-rolleyes:

Kiinalaisten taikalaatikon menetelmä on nimeltään kopiointi. Oma tuotekehitys on vaatimatonta. Myös työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin länsimaissa. Lisäksi suuruuden filosofialla taotaan alhaisia yksikköhintoja tuotteille. Joka kerta kun yritys säästää siirtämällä tuotannon Kiinaan tai Intiaan annetaan samalla kaikki aineeton omaisuus ja taito surutta ilmaiseksi.
 
commando kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kerrotko meille mistä ihmeen taikalaatikosta Kiinalaiset tuotteitaan taikovat jos sieltä saa kerran tavaraa 1/10-osalla länsimaihin verrattuna? Mihin perustat nämä unenomaiset fantasiasi? Tuotetaanko Kiinassa esim. perus henkilöautoja 1/10-osa hinnoilla länsimaihin verrattuna... :a-rolleyes:

Kiinalaisten taikalaatikon menetelmä on nimeltään kopiointi. Oma tuotekehitys on vaatimatonta. Myös työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin länsimaissa. Lisäksi suuruuden filosofialla taotaan alhaisia yksikköhintoja tuotteille. Joka kerta kun yritys säästää siirtämällä tuotannon Kiinaan tai Intiaan annetaan samalla kaikki aineeton omaisuus ja taito surutta ilmaiseksi.

1/10-osa hinnalla -> höpö, höpö!
 
Minä en sanonut 1/10 hinnasta mitään, kerroin vain mistä koostuu kiinalaisten kilpailuetu. Se miten paljon halvempaa on jotain valmistaa riippuu aivan tuotteesta että miten paljon volyymit laskevat hintaa joten höpötihöpöti jälleen kerran itsellesi. Lisäksi Kiina pitää valuuttaansa täysin keinotekoisin tempuin liian vähäarvoisena eikä anna sen oikeasti kellua, tämä takaa sen että vaikka kiinalaisten koulutustaso nousee eivät palkat nouse samassa suhteessa ja Kiina saa omittua ja imettyä teollisuutta länsimaista. Siinä vaiheessa kun kaikki täällä länsimaissa leikkaavat toistensa hiuksia ja pesevät paitoja ja kun teollisuus on täysin menetetty alkavat kiinalaiset nostaa elintasoaan ja palkkojaan samalla kun vähintään Euroopassa elintaso laskee laskemistaan. Mielestäni länsimaissa ja varsinkin Suomessa pitäisi suhtautua vakavammin Kiinan uhkaan eikä jonkun Venäjän tai pikkukriisien ihan näin pitkällä aikavälillä.
 
Onkos kenelläkään tietoa, oliko paseja(eli 185 varmaan lähinnä) ja nasuja tarkoitus hankkia alunperin enemmän silloin joskus 90-luvulla? Eli jäikö (sekin) hankinta vajaaksi?

Onko pv onnistunut toteuttamaan koskaan yhtään hankintaa siinä mitassa missä suunniteltu?
 
2ikf59g.jpg


CM-32 Yunpa Leopard http://www.armyrecognition.com/index.php?option=com_content&task=view&id=7300
 
PJ85 kirjoitti:
Onkos kenelläkään tietoa, oliko paseja(eli 185 varmaan lähinnä) ja nasuja tarkoitus hankkia alunperin enemmän silloin joskus 90-luvulla? Eli jäikö (sekin) hankinta vajaaksi?

Onko pv onnistunut toteuttamaan koskaan yhtään hankintaa siinä mitassa missä suunniteltu?

Jääkäriprikaatejahan suunniteltiin 80-luvulla varustettavaksi 11kpl. Kullakin olisi ollut joko 300 Pasia tms. tai 250 Tekaa. Kaikkien seitsemän etelässä perustettavaksi kaavaillun prikaatin varustaminen olisi siis vaatinut 2100 Pasia tms. Hiukan jäi vajaaksi :a-grin: Tekan osalta noin tuhannen ajoneuvon tavoite kaiketi saavutettiin.

90-luvulle tultaessa JPr:n kokoonpano sitten kevennettiin niin, että Paseja oli enää 200 kpl ja etelässä prikaateja 6 kpl. Tuolloin päästiin lopulta tasoon, jossa kullakin etelän jääkäriprikaatilla oli 1-2 panssariajoneuvoin ( Pasi tai BTR-60 ) varustettua pataljoonaa.
 
Hande kirjoitti:
PJ85 kirjoitti:
Onkos kenelläkään tietoa, oliko paseja(eli 185 varmaan lähinnä) ja nasuja tarkoitus hankkia alunperin enemmän silloin joskus 90-luvulla? Eli jäikö (sekin) hankinta vajaaksi?

Onko pv onnistunut toteuttamaan koskaan yhtään hankintaa siinä mitassa missä suunniteltu?

Jääkäriprikaatejahan suunniteltiin 80-luvulla varustettavaksi 11kpl. Kullakin olisi ollut joko 300 Pasia tms. tai 250 Tekaa. Kaikkien seitsemän etelässä perustettavaksi kaavaillun prikaatin varustaminen olisi siis vaatinut 2100 Pasia tms. Hiukan jäi vajaaksi :a-grin: Tekan osalta noin tuhannen ajoneuvon tavoite kaiketi saavutettiin.

90-luvulle tultaessa JPr:n kokoonpano sitten kevennettiin niin, että Paseja oli enää 200 kpl ja etelässä prikaateja 6 kpl. Tuolloin päästiin lopulta tasoon, jossa kullakin etelän jääkäriprikaatilla oli 1-2 panssariajoneuvoin ( Pasi tai BTR-60 ) varustettua pataljoonaa.

Eihän se olisi kauheata taloudellista panostusta vaatinut jos Paseja olisi hankittu lisää se 1700 kpl.
 
Joo-o, jos tuo pasien määrä olisi saavutettu, niin ei olisi pulmaa mistä ottaa alueellisille ajoneuvoja. Saataisiin 20-30 paseilla liikkuvaa taisteluosastoa, eli varsin kunnioitettava määrä.

Noh haaveissa vain...

Jatkokysymyksenä esitettäköön, olikohan joskus mitään aikeita jatkaa yhdenkään Jpr90:n elinkaarta Jpr05:n rinnalla? Eli oltaisiin modernisoitu viestikalustoa, jaettu uudempaa pst-aseistusta ym.
 
Back
Top