Miehistön kuljetus

[SJ]

Jos lasketaan tuohon yläkanttiin, eli 200000 euroa kipale. Noista jos ostaisi vaikka 1000kpl niin hintaa tulisi 200 miljoonaa, eli puolet helikopterikaupan kustannuksista. 1000kpl noita alueellisille joukoille vaikkapa (leikitään, että muut joukot saadaan Paseilla sun muilla varustettua) olisi aika mukavasti, esimerkiksi jokaiseen pataljoonaan yksi komppania noita ja loput ottoteitse kulkevilla kuorma-autoilla. Olisi siinä jotakin suojaa ja liikkuvuutta sille porukalla, jota sitä eniten tarvitsisi.

Jos 1000 kipaletta pitäisi saada, niin rupeaisin kyselemään, että mistä maista löytyisi joutavia M113 vaunuja ja sitten rupeaisin selvittämään, että minkälaista modernisaatiota/peruskorjausta ne vaativat.

Mutta en olisi varma tuosta 200 000 kappalehinnasta mistä puhut, meinaan että ryssät hankkivat ilmeisesti Ural Typhoonia yli miljoonan kappalehintaan. Se hinta minkä näin oli kuitenkin 30 kappaleen hankinta, joten voi olla ensitilaus ja siksi hinta on korkea.

 

[Raveni]

Jos 1000 kipaletta pitäisi saada, niin rupeaisin kyselemään, että mistä maista löytyisi joutavia M113 vaunuja ja sitten rupeaisin selvittämään, että minkälaista modernisaatiota/peruskorjausta ne vaativat.

Mutta en olisi varma tuosta 200 000 kappalehinnasta mistä puhut, meinaan että ryssät hankkivat ilmeisesti Ural Typhoonia yli miljoonan kappalehintaan. Se hinta minkä näin oli kuitenkin 30 kappaleen hankinta, joten voi olla ensitilaus ja siksi hinta on korkea.

Olen vähän sitä mieltä että noista M113 vaunuista kannattaisi pysyä mahdollisimman kaukana... Mielummin vähän enemmän rahaa nyt kiinni että korjataan pyöräalustaisia kuin että hommataan parhaat päivänsä nähneitä tela alustaisi ruumisarkkuja joiden käyttä kustannukset ovat ihan omaa luokkaansa ja joiden tuoma "liike" ei kuitenkaan ole varmaan ihan sitä mitä halutaan ja haetaan....

 

[SJ]

Olen vähän sitä mieltä että noista M113 vaunuista kannattaisi pysyä mahdollisimman kaukana... Mielummin vähän enemmän rahaa nyt kiinni että korjataan pyöräalustaisia kuin että hommataan parhaat päivänsä nähneitä tela alustaisi ruumisarkkuja joiden käyttä kustannukset ovat ihan omaa luokkaansa ja joiden tuoma "liike" ei kuitenkaan ole varmaan ihan sitä mitä halutaan ja haetaan....

Pyöräalustaiset olisivat varmaan juuri sitä mitä haetaan, mutta ne nyt vaan eivät ole erityisen hyvin saatavilla ylijäämämarkkinoilla. Ja M113 olisi oikeastaan ainoa mitä voisi muutenkin olettaa olevan saatavilla edellä mainituissa määrissä.

Mutta jos vain haluttaisiin irrottaa paseja alueellisten joukkojen käyttöön sieltä mistä joutaa, niin ostetaan ne Saxon vaunut ja annetaan ne joko rannareille tai kaupunkisisseille.

 

[setämies]

Jos nyt haluatte oikeasti karvalakkimallin panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon, pistätte panssaria vain kontin muodossa kuorma-auton lavalle ja suojaatte kuskin päästä varpaisiin. SE on oikeasti karvalakkimalli.

Enkä sano tässä kohtaa mitään sen toimivuudesta. Kysykää venäläisiltä.

 

[baikal]

Jos ajoneuvotekniikan hintaa (~300 hv dieselkone, vaihteisto alennusvaihteilla, kolme vetävää akselia jne) räknäilee kuorma-autojen, traktoreiden ym. härpäkkeiden hinnoista, niin kyllä siihen varmaankin 100.000 euroa per kappale pitäisi varata, sisältäen riittävän paksusta plootusta hitsatun korin. Raumallakin taitaa olla rautakouria vapaana. Päälle sitten sotilastekniikan hinta.

Tekniikan osalta olisi tärkeä pystyä käyttämään lähes 100 %:sti siviilitekniikkaa, jota löytyy hyllystä niin rakennusvaiheessa kuin varaosahuollonkin suhteen. Siksi se tulisi melkein väkisin täyttämään nykyiset päästömääräyksetkin. Tuollainen 6x6-vetoinen voimalinja on oikeastikin hienoa ja kallista tekniikkaa..

Väittäisin pula-ajan mallin hinnan olevan kaikkine varusteineen 100.000 - 200.000 euron välissä per kipales. Silloin ei tosin olisi vielä mitään hightechiä.

Kyllä vaan, yksistään mainittu tekniikka tosiaan ottaa helposti ainakin lähelle 100 tuhatta. Olisi kiintoisaa tietää, kykeneekö esim. Kiina jo toimittamaan moisia, yleensä tosin vaativa tekniikka taitaa olla

Jos nyt haluatte oikeasti karvalakkimallin panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon, pistätte panssaria vain kontin muodossa kuorma-auton lavalle ja suojaatte kuskin päästä varpaisiin. SE on oikeasti karvalakkimalli.

Enkä sano tässä kohtaa mitään sen toimivuudesta. Kysykää venäläisiltä.

Juu, kahdenksan-aukkoinen jätekontti periaatteessa siis toimii jo mainiosti, joku voisi postata vaikka kuvankin. Tuollaisessa karvahattumallissa voi tietysti olla hieman puutteellinen alusta ja sitä kautta toimintakyky perseestä. Eikä näinä rypäleasekausina kannata unohtaa sitäkään miinaanajokestävyyttä.

Älkääs nyt synkistelkö, kyllä ajoneuvohomma menee ihan hyvään kuosiin, parempaan kuin olisin osannut edes kuvitella. Oli enemmän kuin sata tikkaria, että kaupan oli käytettyä tavaraa, muuten olisi menty kyllä rumaan kapeikkoon. Hyvä näin ja hankintaväki oli hereillä.

 

[Slammer]

Jos ostetaan 1000 kpl 200000 euron miehistönkuljetusvaunuja, saadaan luultavasti rakentaa myös säilytystiloja niille vaunuille. Niiden kunnossapitokaan ei ole ilmaista. Vankalla mutupohjalla väittäisin, että noista sivukustannuksista tulee huomattavia summia.
Ihan vaan muistutuksena, ettei kaluston hankkiminen ole niin helppoa, että sen kun vaan ostetaan ja unohdetaan kunnes sota alkaa.

 

[setämies]

Jos ostetaan 1000 kpl 200000 euron miehistönkuljetusvaunuja, saadaan luultavasti rakentaa myös säilytystiloja niille vaunuille. Niiden kunnossapitokaan ei ole ilmaista. Vankalla mutupohjalla väittäisin, että noista sivukustannuksista tulee huomattavia summia.
Ihan vaan muistutuksena, ettei kaluston hankkiminen ole niin helppoa, että sen kun vaan ostetaan ja unohdetaan kunnes sota alkaa.

Jaetaan hajasijoitukseen resevin autotalleihin ja parkkitaloihin? (sarkasmia...)

 

[miheikki]

Ajoneuvojen säilytystä.

http://www.armedforces-int.com/suppliers/transhield-inc-shrinkstretch-film.html

Transhield, Inc. specializes in custom-made covers manufactured from a patented ‘Shrinkable Fabric’™. These covers can be used for over the road transportation and for short or long term storage. Transhield began operation in 1994 and has locations in Elkhart, Indiana; Texas; Mexico and Europe. Transhield currently has about 130 employees.

Shrink Covers for Military Vehicles
Transhield, Inc. Shrink Covers protect military vehicles, boats, industrial equipment and powersports vehicles from abrasion and condensation damages.

Transhield custom-fit shrink covers serve as an alternative to conventional shrink-wrap for military applications, including military vehicles, boats, industrial equipment, small powersport vehicles and cargo. The unique and patented Transhield fabric consists of three layers: an outer layer that is UV-resistant and anti-condensation, a middle adhesive layer and a soft, fabric-like inner layer. With all three layers products are protected against the elements during transportation and storage.

Transhield covers are easy to apply and are custom-fit to match customer applications. With custom-fit covers simply install the cover, fix it to the product being covered and shrink it tightly.

 

[hessukessu]

Jos ostetaan 1000 kpl 200000 euron miehistönkuljetusvaunuja, saadaan luultavasti rakentaa myös säilytystiloja niille vaunuille.

No eivätpä nuo nyt mahdottomasti tilaa vie kuitenkaan.

Niiden kunnossapitokaan ei ole ilmaista.

Hyvin vähän kunnossapitoa ne tarvitsevat jos niitä ei ajeta loppuun. Siinähän saisivat varusmieskuljettajat opetusta, kun jokainen saapumiserä nappaisi naftaliinista tommoisen auton käyttöönsä, vaihtaisi öljyt sun muut ja päätteeksi varastoisi sen sinne. Voisi vaikka parikin eri autoa kautensa aikana hoitaa tuolla tapaa. Olisipahan samalla tietotaito korjailla ja ottaa käyttöön ja huoltaa tuota kalustoa. Kalustoa olisi sen verran, että ei tarvitsisi muutamaa vaunua käyttää ja ajaa niitä loppuun, vaan tasaisesti kuluttaa kalustoa

Ihan vaan muistutuksena, ettei kaluston hankkiminen ole niin helppoa, että sen kun vaan ostetaan ja unohdetaan kunnes sota alkaa.

No kyllä se on, jos siihen alunperinkin tähdätään ja kalustoa on tarpeeksi, ettei tarvitse harjoituksissa ajaa loppuun sodanajan kalustoa ja koettaa epätoivoisesti pitää sitä hengissä koko ajan. Eikös legenda kerro, että joku vanha panssarivaunu lähti panssarimuseon pihasta käyntiin kun oli vaan akku ja öljyt vaihdettu ja bensat heitetty sisälle? Tietenkään joku hightech-vaunu mallia CV9035FIN ei lähde, mutta ei sellaista missään nimessä pitäisi hommatakaan, vaan todella pelkistetty karvalakkimalli, luotettava, edullinen, simppeli.

 

[Museo]

Tietenkään joku hightech-vaunu mallia CV9035FIN ei lähde, mutta ei sellaista missään nimessä pitäisi hommatakaan...

Missä välissä noita muka oltaisiin Suomeen hommattu, multa on mennyt ihan ohi. Jollei sitten päätetä modernisoida nykyisten vaunujen tykit tai ostaa käytettyjä jostain Hollannista.

 

[SJ]

Eiköhän tuo ole pelkkä typo?

 

[Hande]

Olen kyllä tosin vähän pudonnut kärryiltä, kun kuulemma Santahaminassakin on nykyään XA-202 komentovaunuja käytössä. Eikö nuo XA-202:t aikanaan tilattu ihan juuri tarvittava määrä ts. yhtään vaunua ei olisi ylimääräistä. Tiedä sitten....

Hankittu määrä oli 117kpl ja valmiusprikaateihin sitoutuu 101kpl, joten on noita muutama muuhunkin käyttöön.

Kysymys voi olla myös siitä, että Santiksessa koulutetaan tulevia joukkoja viestijärjestelmille, joita ei kuitenkaan ole hankittu kuin valmiusprikaateille. Prikaateista on sitten lainattu kalustoa, jotta koulutus saadaan vietyä läpi. Lopuksi toivotaan, että Santiksessa koulutetulle porukalle saataisiin joskus hankittua oma kalusto.

 

[kimmo.j]

Santiksen ja komentovaunujen yhteys voisi selittyä kadiksella.

Sen opetuksessa komentovaunu voi olla tarpeen.

 

[PJ85]

Kaveri muistaakseni puheli, että varusmiehet tuolla komentopasilla operoivat.

Esikuntapaseja menee ilmeisesti jokunen ylemmän johtoportaan käyttöön, ja sitten on jotain hyshys-ELSO-vaunuja. Nämä siis valmiusprikaatien ulkopuolisista vaunuista.

 

[NautaFIN]

Hyvin vähän kunnossapitoa ne tarvitsevat jos niitä ei ajeta loppuun. Siinähän saisivat varusmieskuljettajat opetusta, kun jokainen saapumiserä nappaisi naftaliinista tommoisen auton käyttöönsä, vaihtaisi öljyt sun muut ja päätteeksi varastoisi sen sinne. Voisi vaikka parikin eri autoa kautensa aikana hoitaa tuolla tapaa. Olisipahan samalla tietotaito korjailla ja ottaa käyttöön ja huoltaa tuota kalustoa. Kalustoa olisi sen verran, että ei tarvitsisi muutamaa vaunua käyttää ja ajaa niitä loppuun, vaan tasaisesti kuluttaa kalustoa

Näinhän nimenomaan toimitaan nykyisin.

 

[fulcrum]

Tuolla periaatteella on tehty vaunuja. Kauhutarina taitaa löytyä myös netistä.

Vammaskosken legendaarillinen VK. Kilpailee Bob Semple-tankin kanssa tasaveroisesti maailmanhistorian huonoimman panssariajoneuvon tittelistä.

 

[skärdis]

Vammaskosken legendaarillinen VK. Kilpailee Bob Semple-tankin kanssa tasaveroisesti maailmanhistorian huonoimman panssariajoneuvon tittelistä.

Linkkiä tuollaiseen tinapurkkiin?

 

[Samses]

Linkkiä tuollaiseen tinapurkkiin?

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=104247
Ensimmäinen suomalainen miehistönkuljetuspanssariajoneuvo VK (DI, insmaj Esa
Muikku, PvMatLEsuli-os)

Jatkosodan aikana suomalaiset ryhtyivät kehittämään BT-7-sotasaalispanssarivaunujen runkoon
perustuvia miehistönkuljetusajoneuvoja. Sota päättyi ennen kuin kokeiluista oli saatu johtopäätöksiin
soveltuvia tietoja.
Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatehtävissään suomalaiset saivat käyttöönsä YK:n Isolta-
Britannialta vuokraamaa kalustoa, johon kuului mm. Ferret-panssariajoneuvoja. Näitä ajoneuvoja
Iso-Britannia tarjosi Suomelle 9 000 punnan kappalehintaan, mutta ajoneuvojen valmistus oli
tuolloin jo päättymässä, eikä niitä hankittu Suomeen.
Ajanmukaisen panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon hankinta todettiin YK-kokemusten myötä
ajankohtaiseksi. Puolustusvoimien Pääesikunnan laatimien vaatimusten perusteella panssariajoneuvon
tuli olla täysin kotimaista valmistetta ja pohjauduttava Valmet 1100 -traktorissa käytetyn
dieselmoottorin tekniikkaan. Nopeudeksi katsottiin riittävän 30 km/h.
Puolustusministeriön omistama Vammaskosken tehdas ryhtyi toimenpiteisiin panssariajoneuvon
suunnittelemiseksi. Tehtaan oma suunnittelukapasiteetti oli jo varattu traktorikaivureiden ja
tiehöylien suunnitteluun, joten tehdas teetti panssariajoneuvon suunnittelutyön yksityisellä
keuruulaisella insinööritoimistolla. Panssariajoneuvon yksi nimitys, YK-vääpeli, pohjautuu Vammaskosken
tehtaan tuotantoon, koska panssariajoneuvon oli katsottu sijoittuvan Kersanttitraktorikaivurin
ja Major-traktorikaivurin välille.
Panssariajoneuvon kokeiluvaiheissa siinä todettiin useita ongelmia, joista suurimpia olivat
vähäinen moottoriteho (115 hv) sekä hallittavuuden ja maastoliikkuvuuden kannalta ongelmallinen
painonjakauma (etuakselin ja takatelin välillä 1:2). Puolustusvoimat oli saanut kokemuksia
Panssariprikaatiin hankituista neuvostoliittolaisvalmisteisista BTR-60-panssariajoneuvoista, joihin
kotimaista uutuutta verrattiin. BTR-60:n haittana nähtiin bensiinimoottori, mutta muilta osin
kotimainen valmiste oli altavastaajana. Ongelmia oli mm. viestivälineissä, ovissa, miehistön
sijoittelussa ja erityisesti maastoliikkuvuudessa. Ajoneuvon suurimmaksi nopeudeksi maantiellä
todettiin 27 km/h.
VK-nimiseksi päätynyt Vammaskosken tehtaan ajoneuvo luovutettiin Puolustusvoimien käyttöön
vuonna 1977. Sitä käytettiin ensin Panssariprikaatissa Parolannummella ja sitten Karjalan
prikaatissa Vekaranjärvellä. Käyttötunteja kertyi kaikkiaan 1 060, kunnes ajoneuvo vuonna 1987
luovutettiin Panssarimuseoon.


Kyseessä oli ensimmäinen konkreettinen kokeilu suomalaisen panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon
valmistamiseksi. Sellaisenaan VK ei soveltunut sen paremmin rauhanturvajoukkojen kuin
Puolustusvoimienkaan käyttöön.
Vammaskosken tehdas laati VK:sta kuitenkin kahdeksan erilaisen version suunnitelmat:
- aseistamaton miehistönkuljetusajoneuvo (ampumaluukut miehistön aseille)
- vesitykkitornilla varustettu palontorjunta-ajoneuvo
- 7,62 mm:n konekiväärillä varustettu kuljetusajoneuvo
- 14,5 mm konekivääritornilla varustettu tiedusteluajoneuvo
- ilmatorjunta-ajoneuvo (tornissa kaksiputkinen 23 mm:n ilmatorjuntakanuuna)
- panssarintorjunta-ajoneuvo (tornin kyljissä kaksi 95 mm:n raskasta sinkoa)
- pioneeriajoneuvo (etukuormaaja ja nostopuomi nostokoreineen)
- korjaus- ja hinausajoneuvo (nostopuoli ja miehistötilassa moottorikorjauksiin soveltuvat työtilat).

Puolustusvoimissa 1980-luku määritettiin maavoimien kehittämisen vuosikymmeneksi. Tämän
johdosta vuonna 1979 ryhdyttiin valmistelemaan panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon
hankintaa. Puolustusvoimat esitti kehityspyynnön neljälle suomalaiselle teollisuuslaitokselle:
Lokomo Oy:lle, Sisu Oy:lle, Valmet Oy:lle ja Vammaskosken tehtaille. Lokomo Oy ei katsonut
voivansa vastata pyyntöön. Sisu Oy ja Valmet Oy vastasivat rakentamalla konkreettiset panssariajoneuvot:
Valmet 1912-6:n ja Sisu XA-180:n. Vammaskosken tehdas suunnitteli alustavasti
VK2:n, mutta tehtaan suunnittelukapasiteetti ei riittänyt suunnitelmien viemiseksi käytäntöön.
Puolustusvoimat päätyi valitsemaan Sisu Oy:n tarjoaman panssariajoneuvon, joka nykyään
tunnetaan Pasi-nimellä.

 

[Samses]

Ei helvetti. Luin vasta nyt tuon listan jonkun vakavissaan (?) ehdottamista muista VK:n versioista ajatuksella läpi.

panssarintorjunta-ajoneuvo (tornin kyljissä kaksi 95 mm:n raskasta sinkoa)
Siis joku ihan oikeasti ajatteli laittaa jägsterit jahtaamaan vihulaisen taistelupanssarivaunuja ajoneuvolla, jossa olisi 27 km/h huippunopeus (tiellä) ja aseistuksena kaksi Mustia kyljissä roikkumassa... Jonkun täytyi olla TODELLA kännissä kun tuon kuningasajatuksen sai.

 

[fulcrum]

Tekniikan Maailmassa oli takavuosina artikkeli kyseisestä vekottimesta, jonka ankeus ei ylläolevasta jutusta täysin käy ilmi. Muistaakseni mm. se aliohjasi huippu'nopeudessa' niin pahasti että koeajot piti tehdä lentokentällä. Kaikki oli suunniteltu päin hittoa, koska suunnittelijoilla ei ollut mitään kokemusta sotilasajoneuvoista, eivätkä viitsineet käydä esim. BTR:stä katsomassa mallia miten asiat toteutetaan edes välttävästi. Koska piti saada mahdollisimman halpa OTS-osista koottu ajoneuvo, siitä jätettiin pois kaikki mikä miellettiin epäolennaiseksi, mm. sellainen turha juttu kuin jousitus.

Komea vehjashan se on:

Modernia ajoneuvoergonomiaa: