Miehistön kuljetus

[RPG83]

Pienet sirpaleet kantavat kauemmas keveytensä takia mutta niillä on läpäisyyn tarvittavaa energiaa vähemmän. Suuret hidastuvat nopeammin mutta niillä on energiaa tehdä tuhoja enemmän, vaikutus alueella... Tämä nyt niin kuin itse olen ymmärtänyt.

Tuota noin, pääosin pienet kohteet kyllä hidastuvat nopeammin kuin suuret. Esimerkiksi haulikon ammukset: Pieniä hauleja saat kaivella vähänkin kauempaa ammutusta linnusta tms. saaliista, kun esim. täyteisellä voi kaataa karhun 50 metrin päästä. Kiekkohauleilla ei mitään toivoa vaikka osuisi mihin.

käsigranaateissa ja claymooreissahan käytetään usein esisirpaloitua kuorta tai sitten pellettejä (teräs tai muu kova metalli seos) muoviin "sulatettuna" Näin saadaan sirpaleista tasaisempia kuvioita ja läpäisyä paremmaksi...Mutta "sirpaleet" jäävät näissä niin keveiksi ettei niillä panssaroiduille ajoneuvoille oikeastaan mitään tehdä.

Pääsääntöisesti joo. Kuitenkin PV listaa VP 84:n maaleiksi kevyesti panssaroidut ajoneuvot. Enkä tosiaankaan haluaisi olla siinä Pasissa, jonka lähistöllä tuollainen räjähtää. (No mieluummin siellä kuin ulkona, mutta saatte kiinni ideasta.)

 

[RPG83]

MRAP-argumentti hyväksytty, en väännä siitä enempää. Vaikka en kyllä ymmärrä, mitä varten ne ritilät sitten ovat ikkunoissa? Jos suojauduttava uhka on EFP (kuten Wiki väittää), niin eikö kaltereiden pitäisi muistuttaa pikemminkin ristikkoa? MRAP:n panssarointi lienee "hieman" muutakin kuin pelkkää terästä, eli en ihmettelisi liiaksi, jos jokin alkupään RPG-7 ammus pysähtyisikin (Wikin mukaan ensimmäisen läpäisy luokkaa 260mm RHA:a.

Mitä tulee kontin panssaroinnin materiaaliin, niin titaania on käytetty ainakin lentokoneiden ohjaamojen panssaroinnissa. US Army on pohtinut näitäkin asioita, ja sivulla kahdeksan on kaavio säästetystä painosta haettaessa samaa suojaustasoa eri materiaaleilla. Tuon kaavion kuvaamissa olosuhteissa titaani ainakin näyttää menevän alumiinin yli, aina. Tietyillä parametreillä jopa teräs ylittää alumiinin. Eli en välttämättä valitsisi alumiinia materiaaliksi, ellei se ole sitten hintapuolella ylivertaista, mitä se saattaa hyvinkin olla.

Eikä meidänkään varmaan ole hedelmällistä suunnitella kontin panssarointia pelkästään yhdestä materiaalista, mutta kovin kummoisiin suorituksiin tuskin on varaa. Sisäpinnalle voisi ehkä vetää kevlaria, siihen voisi olla rahaa juuri ja juuri, mutta pelkään varsinaisten hienojen komposiittimateriaalien jne. nostavan hinnan turhan korkeaksi. En kyllä tiedä, mitä nuo komposiittipanssarit tarkalleen ottaen maksavat, sillä en ole toistaiseksi löytänyt hyviä/luotettavia lähteitä.

 

[Pullosorsa]

Et vissiin tajunnut tuon reikälevyn tarkoitusta? Sen reikälevyn jälkeen pitää olla ilmarako ja mielellään tuo sinun sentin paksuinen levy, joka siis pysäyttää kaiken sen mitä tuosta reikälevystä tulee läpi. Toisaalta, jos olisin suunnittelemassa tuota konttia, niin harkitsisin sellaista yhdistelmää, jossa olisi tuon kontin rungon pelti ekana, sen jälkeen ilmarako, ja lopuksi se sentin paksuinen panssarilevy. En oikein usko, että panssariluoti pysyy vakaana sen ensimmäisen pellin jälkeenkään, joskin tuohon ilmarakoon voisi sulloa jotakin joka horjuttaa luodin vakautta lisää.

Joo tajusin. Luettelin sisältä ulospäin. Hieman epäloogista

 

[SJ]

Mitä itse fysiikasta ymmärrän niin objektilla täytyy olla nopeuden lisäksi massaa... Tästä syystähän köyhdytettyä uraania käytetään joissakin ammuksissa. Kun on nopeutta ja massaa saadaan energiaa joka menee johonkin eli tässä tapauksessa ammus tai sirpale luovuttaa sen kohteeseen.

Sirpaleet ovat usein aerodynamisesti todella epävakaita ja hidastuvat nopeasti. pienet (kevyet) sirpaleet hitaammin kuin raskaat (suuret) joilla taas on energiaa enemmän. Läpäisyyn vaikuttaa paljon lisäksi myös muoto jolla kohteeseen isketään. Jos objekti tulee huonossa kulmassa niin se saattaa kimmota tai vain lässähtää. Terävässä kulmassa vastaavasti löytyy läpäisyä. Näin jos puhutaan vain kineettisestä energiasta... Pienet sirpaleet kantavat kauemmas keveytensä takia mutta niillä on läpäisyyn tarvittavaa energiaa vähemmän. Suuret hidastuvat nopeammin mutta niillä on energiaa tehdä tuhoja enemmän, vaikutus alueella... Tämä nyt niin kuin itse olen ymmärtänyt.

käsikranaateissa ja claymooreissahan käytetään usein esisirpaloitua kuorta tai sitten pellettejä (teräs tai muu kova metalli seos) muoviin "sulatettuna" Näin saadaan sirpaleista tasaisempia kuvioita ja läpäisyä paremmaksi...Mutta "sirpaleet" jäävät näissä niin keveiksi ettei niillä panssaroiduille ajoneuvoille oikeastaan mitään tehdä.

Kuten toiset jo sanoivat, niin pienet sirpaleet hidastavat nopeammin, niiden takana kun on vähemmän massaa kuin isoissa, joten ilman massan vaikutus on suurempi. Pienemmissä projektiileissa saattaa olla suurempi nopeus, kuten luotien kanssa usein on, mutta kyllä ne kevyemmät luodit silloinkin hidastavat nopeammin.

 

[SJ]

Sirpale läpäisee enemmän kuin panssariluoti sen takia, että sirpaleella voi olla erittäin suuri nopeus: suht perus 7,62x39 mm luodin nopeus piipunsuulla on karkeasti luokkaa 700 m/s. Räjähdyksen nopeus taas on minimissään 2000 m/s. Tämä näkyy esim. Claymore-miinassa, jonka projektiilien nopeus on 1 200 m/s.

Edit: Ja lisää:


http://www.uxoinfo.com/uxoinfo/ordcategories.cfm

Riittääkö?

Ei riitä. Ellei sitten tarkoitus ole tehdä konttia, joka kestää täysosuman kranaatista, jolloin kranaatin sirpaleen lähtönopeudella olisi edes jonkinlaista merkitystä.

Sirpaleella saattaa olla suurempi lähtönopeus, mutta kuten hyvin tiedetään, niin se menettää todella nopeasti nopeuttaan. Lisäksi tykistön kranaattien sirpaleiden muoto on lähempänä naulan kantaa, kuin luotia. Sirpaleet harvemmin ovat mitään erityisen kovaa tai muuten hyvin läpäisevää materiaalia, joten luoti voittaa siinäkin.

 

[Raveni]

Tuota noin, pääosin pienet kohteet kyllä hidastuvat nopeammin kuin suuret. Esimerkiksi haulikon ammukset: Pieniä hauleja saat kaivella vähänkin kauempaa ammutusta linnusta tms. saaliista, kun esim. täyteisellä voi kaataa karhun 50 metrin päästä. Kiekkohauleilla ei mitään toivoa vaikka osuisi mihin.

Pääsääntöisesti joo. Kuitenkin PV listaa VP 84:n maaleiksi kevyesti panssaroidut ajoneuvot. Enkä tosiaankaan haluaisi olla siinä Pasissa, jonka lähistöllä tuollainen räjähtää. (No mieluummin siellä kuin ulkona, mutta saatte kiinni ideasta.)

Juu huomasin itsekkin että laitoin väärin päin mutta ymmärsit pointin..

 

[kimmo.j]

Sirpale läpäisee enemmän kuin panssariluoti sen takia, että sirpaleella voi olla erittäin suuri nopeus: suht perus 7,62x39 mm luodin nopeus piipunsuulla on karkeasti luokkaa 700 m/s. Räjähdyksen nopeus taas on minimissään 2000 m/s. Tämä näkyy esim. Claymore-miinassa, jonka projektiilien nopeus on 1 200 m/s.

Edit: Ja lisää:


http://www.uxoinfo.com/uxoinfo/ordcategories.cfm

Riittääkö?

Toisaalta suurin osa sirpaleista omaa huonommat läpäisy ominaisuudet kuin luoti, panssariluodista puhumattakaan.

 

[RPG83]

Ei riitä. Ellei sitten tarkoitus ole tehdä konttia, joka kestää täysosuman kranaatista, jolloin kranaatin sirpaleen lähtönopeudella olisi edes jonkinlaista merkitystä.

Sirpaleella saattaa olla suurempi lähtönopeus, mutta kuten hyvin tiedetään, niin se menettää todella nopeasti nopeuttaan. Lisäksi tykistön kranaattien sirpaleiden muoto on lähempänä naulan kantaa, kuin luotia. Sirpaleet harvemmin ovat mitään erityisen kovaa tai muuten hyvin läpäisevää materiaalia, joten luoti voittaa siinäkin.

Kontin ei tarvitse kestää täysosumaa. Se olisi erittäin paljon. Katso nyt vaikka Stanag 4569. 30 metriä on kuitenkin aika iso etäisyys, kun miettii, kuinka paljon murkulaa se todennäköisin vastustajamme pystyy pistämään liikkeelle. Tosin kai sen kanssa on pakko elää, että kranaatti putoaa 20 metrin päähän ajoneuvosta, ja toivoa, että niitä isoja sirpaleita ei tulisi ajoneuvoa kohti kovin montaa.

Eikö epäsuoran kranaattien runko ole kuitenkin pääosin terästä? En sanoisi sen olevan erityisen kevyttä, vaikka lyijystä valamalla saataisiinkin raskaampi kranaatti, joka tosin hädin tuskin pääsisi edes putkesta ulos.

PS. Mikä on syynä kuvan sirpaleeseen? Käsikranaatithan muotoillaan yleensä nykyään sirpaloitumaan tasaisesti (toimiiko?), mutta eikö järeämmille kranaateille sitten tehdä vastaavaa käsittelyä?

 

[SJ]

PS. Mikä on syynä kuvan sirpaleeseen? Käsikranaatithan muotoillaan yleensä nykyään sirpaloitumaan tasaisesti (toimiiko?), mutta eikö järeämmille kranaateille sitten tehdä vastaavaa käsittelyä?

Vääränlaatuinen valurauta tai räjähteen riittämätön brisanssisuus. Käsikranaattiin saadaan autettua tuota sirpaloitumista prefragmentoinnilla, jolla siis yleensä tehdään uria, eli heikkoja kohtia, joita pitkin kuori toivottavasti murtuu. Tykistön ammuksille tämä on vaikea tehdä, koska ammuksen on oltava aerodynaaminen, joten samaan pyritään materiaalilla. Tuosta kuvasta voi myös miettiä, että minkä muotoisia ne sirpaleet olisivat jos tuo olisi sirpaloitunut kunnolla. Kuvan vasemmasta reunasta näkyy miten se sirpaloituisi, mutta kappaleen reunatkin kyllä kertovat oman tarinansa. Samalla voi miettiä, että kuinka aerodynaamisia nuo sirpaleet olisivat.

Poislukien tietysti ne jenkkien uudet kranaatit, jotka ovat tehty hiilikuitumatriisista, johon on upotettu wolframi kuulia. Siinä kaikki sirpaleet ovat identtisiä, joten saadaan maksimoitua tappava vaikutus ja minimoitua vaara-alue (kaikki sirpaleet ovat samaa kokoa). Bofors taitaa myös tuottaa vastaavaa heittimille.

 

[SJ]

Kontin ei tarvitse kestää täysosumaa. Se olisi erittäin paljon. Katso nyt vaikka Stanag 4569. 30 metriä on kuitenkin aika iso etäisyys, kun miettii, kuinka paljon murkulaa se todennäköisin vastustajamme pystyy pistämään liikkeelle. Tosin kai sen kanssa on pakko elää, että kranaatti putoaa 20 metrin päähän ajoneuvosta, ja toivoa, että niitä isoja sirpaleita ei tulisi ajoneuvoa kohti kovin montaa.

Eikö epäsuoran kranaattien runko ole kuitenkin pääosin terästä? En sanoisi sen olevan erityisen kevyttä, vaikka lyijystä valamalla saataisiinkin raskaampi kranaatti, joka tosin hädin tuskin pääsisi edes putkesta ulos.

Kiinnostaisi tietää, että mitä täsmälleen tapahtuu, jos kranaatti räjähtää tuon 4. level suojauksen lähellä. Siis, että mitataanko tuossa vain läpäisyä, vai mitä? Joka tapauksessa väittäisin, että niiden läpi tulevien sirpaleiden määrä jää alhaiseksi.

Kranaatit ovat yleensä terästä (poikkeuksia mainitsin edellisessä viestissä). Se vaan ei ole mitään verrattuna AP ammuksen materiaaleihin, muotoiluun ja rakenteeseen yleensä. Kranaatissa ei voida olettaa muuta kuin, että sirpaleen satunnainen kylki osuu maaliin ja silloinkaan mikään niistä kyljistä ole erityisen optimi läpäisylle, vaan ne ovat suht. randomilla hajonneet räjähdyksessä. Optimaalinen sirpale siten on pallon muotoinen, sillä on kohtuullinen massa/pinta-ala suhde ja jos sellaisen voi saada aikaan, niin sitten voi alkaa suunnitella erityisten materiaalien käyttöä, jotta saadaan lisää tehoa sirpaleesta. Ryssä tuskin alkaa tähän tykistön ammuksessa ihan pian ja käytännössä sirpaleet muistuttavat enemmän kaljapullon sirpaleita.

 

[Deeiii]

Sillä varauksella, että luin panssarinläpäisyn fysiikasta viimeksi koulussa sattumalta kymmenen vuotta sitten -

Ensimmäinen kysymys on se, kuinka paljon potentiaalisella läpäisijällä on osuessaan liike-energiaa. Tämähän saadaan tunnetusta kaavasta 1/2mv^2, jossa m on massa ja v nopeus. Jos lähdetään siitä hivenen yksinkertaistavasta oletuksesta, että räjähdys antaa kaikille sirpaleille saman verran energiaa niiden koosta ja muista yksityiskohdista riippumatta, niin nähdään, että kevyet sirpaleet lentävät nopeammin (massa m pienempi, joten v:n täytyy olla suurempi).

Tässä sitten kuvioihin astuu ilmanvastus, joka tunnetusti kasvaa suhteessa nopeuden neliöön. Eli jos oletetaan muuten samanlaiset mutta massaltaan eroavat sirpaleet, raskaampi on vaarallinen kauempana.

Nyt sitten mennään jokseenkin hatarammin muistetulle alueelle, mutta muistelen siis, että panssarinläpäisyssä varsin olennainen muuttuja on läpäisijän pituuden ja halkaisijan suhde. Tämähän se on syynä siihen, miksi nuoliammuksista halutaan tehdä mahdollisimman pitkiä ja ohuita tikkoja.

Isolla sirpaleella voi periaatteessa olla varsin hyvä pituus/halkaisija-suhde, jos se sattuu panssariin sopivassa kulmassa, eikä kierähdä. Todennäköisempää tietysti on, ettei se satu, ja kierähtää, kuten veli SJ yllä todistaa.

Sitten toki myös läpäisijän kovuus ja muut ominaisuudet vaikuttavat melko paljon. Mutta tälleen lyhyestä virsi kaunis, mielestäni on epätodennäköistä että mikään sirpale olisi läpäisyltään lähelläkään yhtä painavan panssariluodin tasoa, vaikka nopeus olisi lähdössä huomattavasti suurempi. Sirpaleet eivät ole kovin aerodynaamisia, eivät edes kuulamaiset sirpaleet, ja ne myös menettävät energiaansa varsin nopeasti.

Minusta muuten tuommoinen kevyestikin ja edes sivuilta sirpalesuojattu kontti ottoajoneuvon lavalla kuulostaa erittäin pätevältä ajatukselta, päävastus ja pääskenaariot huomioiden. Erillisillä levyillä tai vaikka 3-4 kappaleella samaa levyä viriteltynä voinee saman suojaustason lisätä myös kuskin ympärille.

 

[Susitaival]

Kaavoista en tiedä, mutta kyllä ne isommat sirpaleet vastaavat siitä läpäisystä enemmän kuin pienet ja tykistön kranaatilla on paremmat edellytykset rikkoa vaikka panssarivaunua kuin krh:n kranaatilla. Ne pienimmät hiekanjyvän kokoiset sirpaleet mitä vanhoista valurautakuorista tuppaa paljon tulemaan eivät läpäise ~ mitään.

 

[CV9030FIN]

Älkää tapelko: vastaukset näihin sirpaleen energiaan liittyviin kysymyksiin ja niiden laskentakaavoihin, kuten myös erilaisten panssarien suojaavuuden määrittämiseen löytyy täältä: Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. Jonka voit lainata tai kaukolainata omaan kirjastoonsi täältä.

Edit: Pirhana senhän voi näemmä jopa ostaa omaksi täältä.

 

[Minuteman]

Tuota lisäpanssarointi -keskustelua seuratessa tuli mieleen että onko niiden lisäsuojausten pakko olla kiinteää levyä? Kävi mielessä että mitäpä jos ompelisi kevlar-kankaasta tiukkaan tikattuja mattoja joissa olisi reunoissa tukevat purjerenkaat kiinnitystä varten ja pinta naamioverkkoa? Näitä sitten ripustettaisiin tarpeen mukaan lisäsuojaa kaipaaviin paikkoihin sisä- tai ulkopuolelle. Eihän se ontelokranatilta suojaa mutta toppaisi edes suurimman osan sirpaleista ja kauempaa ammutut luodit. Jos en ihan väärin muista niin viimeisen sadan vuoden aikana käydyissä sodissa useimmiten tappoita, lähinnä haavoittumisia, ovat aiheuttaneet pienet sirpaleet.

Muistelen nähneeni joskus Discovery channelilta tjsp pätkän jossa esiteltiin tällaisilla kevlar-matoilla panssaroitua kumivenettä.

 

[CV9030FIN]

Jos levyjen hankinnasta jää rahaa ja autojen (otto sellaisen) kantavuus edelle mahdollistaa hankkisin suojaa tytärammuksia vastaan kuljetuslavan katolle mielummin kun luotisuojaa.

Tarkoitan tälläista:

Kuvassa muuten Saksalaisten PZH2000A1 varustettuna "Igelpanzerung":lla ("siilipanssarilla") joka on suunniteltu erityisesti suojamaan tytärammuksilta ja koostuu laatoista, jossa on kumisia "piikkejä".http://farm7.staticflickr.com/6079/6099937048_fa58eb31ba_o.jpg

Wikipedia kertoo sauraavaa:
"Die Oberseite der Wanne und des Turms kann mit einem zusätzlichen Schutz vor Bomblets ausgestattet werden, der als „Igelpanzerung“ bezeichnet wird. Der Bombletschutz besteht aus einem Gummimaterial und ist begehbar. Die Störkörper haben eine Länge von 60 mm und sollen gegen Hohlladungen schützen. Die Bezeichnung „Igelpanzerung“ resultiert aus der Stachelform der Störkörper."

Oheisessa kuvassa on tarkemmin selitty toimintaperiaate:

http://www.panzer-modell.de/monatstipp/dezember07/05g.jpg
Edit: Lisätty linkit isompiin kuviin.
Edit2: @PSJ-Ukko ehti ensin...

 

[hessukessu]

Mistä nuo kuvat ovat peräisin? Isompina niistä saisi ehkä jotain tolkkua...

 

[PSJ-Ukko]

Mistä nuo kuvat ovat peräisin? Isompina niistä saisi ehkä jotain tolkkua...

http://farm7.staticflickr.com/6079/6099937048_fa58eb31ba_o.jpg

Tuossa ainakin tuo Panzerhaubitze 2000. Toinen kuva on näköjään poistettu saksalaiselta foorumilta, mihin se oli postattu, ja näkyy täten enää mp:n toimesta.

Edit: Paras kuva mitä löysin tuosta selostuksesta. Teksti saksaksi. http://www.panzer-modell.de/monatstipp/dezember07/05g.jpg Kuvaa joutuu suurentamaan aika lailla, ja silti aika heikosti luettavaa.

 

[rukkaskikka]

Kaavoista en tiedä, mutta kyllä ne isommat sirpaleet vastaavat siitä läpäisystä enemmän kuin pienet ja tykistön kranaatilla on paremmat edellytykset rikkoa vaikka panssarivaunua kuin krh:n kranaatilla. Ne pienimmät hiekanjyvän kokoiset sirpaleet mitä vanhoista valurautakuorista tuppaa paljon tulemaan eivät läpäise ~ mitään.

Netin kätköistä löytyy viuhkapanosten koulutuskortti. Kevyen sirpaleet ovat 0,5 grammaisia (5mm teräskuula, jos se nyt sellainen on) ja raskaan 4.5 grammaisia (10mm teräskuula). Kevyt läpäisee 50 metristä 20mm lautaa ~ huussin kansi, raskas samalta matkalta 4mm terästä = ehkä 5mm ihan läheltä.

"Puolustusvoimilla on käytössä kevyitä
viuhkapanoksia (VP 88) ja raskaita viuhka-
panoksia (VP 84).VP 88 läpäisee 2 cm lautaa
50 metrin etäisyydeltä ja sirpaleita leviää
noin 900 kpl 60° alueelle. Sen paino on 1,9
kg josta räjähdysainetta 0,9 kg.
VP 84 painaa 20 kg, josta räjähdettä 11,5 kg.
Läpäisee terästä 50 metristä 0,4 cm ja 150
metristä 0,2 cm."

 

[Susitaival]

Netin kätköistä löytyy viuhkapanosten koulutuskortti. Kevyen sirpaleet ovat 0,5 grammaisia (5mm teräskuula, jos se nyt sellainen on) ja raskaan 4.5 grammaisia (10mm teräskuula). Kevyt läpäisee 50 metristä 20mm lautaa ~ huussin kansi, raskas samalta matkalta 4mm terästä = ehkä 5mm ihan läheltä.

"Puolustusvoimilla on käytössä kevyitä
viuhkapanoksia (VP 88) ja raskaita viuhka-
panoksia (VP 84).VP 88 läpäisee 2 cm lautaa
50 metrin etäisyydeltä ja sirpaleita leviää
noin 900 kpl 60° alueelle. Sen paino on 1,9
kg josta räjähdysainetta 0,9 kg.
VP 84 painaa 20 kg, josta räjähdettä 11,5 kg.
Läpäisee terästä 50 metristä 0,4 cm ja 150
metristä 0,2 cm."

Tämä on juuri näin, eli halkaisijan kaksinkertaistuessa massa kahdeksankertaistuu (yllä joko haulin halkaisijaa tai massaa on pyöristetty lähimpään tasalukuun). Isommalla kuulalla tai sirpaleella on enemmän sitä iskuenergiaa osuessaan maaliin kuin pienellä. Näitä voi ajatella sillä tavalla yksinkertaistaen että isot ja pienet sirpaleet saavat kaikki lähtönopeuden jota voi verrata r-aineen detonaationopeuteen --> iskuenergia riippuu lähinnä massasta. Läpäisy riippuu lähinnä iskuenergiasta per pinta-ala --> sirpaleen tai kuulan läpimitan tuplaaminen nelinkertaistaa pinta-alan mutta n. kahdeksankertaistaa iskuenergian eli isompi voittaa.

 

[RPG83]

Tuota lisäpanssarointi -keskustelua seuratessa tuli mieleen että onko niiden lisäsuojausten pakko olla kiinteää levyä? Kävi mielessä että mitäpä jos ompelisi kevlar-kankaasta tiukkaan tikattuja mattoja joissa olisi reunoissa tukevat purjerenkaat kiinnitystä varten ja pinta naamioverkkoa? Näitä sitten ripustettaisiin tarpeen mukaan lisäsuojaa kaipaaviin paikkoihin sisä- tai ulkopuolelle. Eihän se ontelokranatilta suojaa mutta toppaisi edes suurimman osan sirpaleista ja kauempaa ammutut luodit. Jos en ihan väärin muista niin viimeisen sadan vuoden aikana käydyissä sodissa useimmiten tappoita, lähinnä haavoittumisia, ovat aiheuttaneet pienet sirpaleet.

Muistelen nähneeni joskus Discovery channelilta tjsp pätkän jossa esiteltiin tällaisilla kevlar-matoilla panssaroitua kumivenettä.

Eijeijei! Jos suojausta ei haluta tuon enempää (kevlar yksinään), niin sen toteuttaa kohtuupainoisena teräslevyilläkin. Kuvan levyjä (mutta isompia) lavan kylkeen, niin siinä on sama (tai parempikin) suojaus halvemmalla ja edelleen riittävän pienellä painolla. Tuon 6*8 tuumaa levyn massa on 2,5 paunaa, eli suunnilleen 1,13 kg. Massa neliömetrille tuota levyä on siis karvan alle 50 kg, eli menee heittämällä melkein minkä hyvänsä ajoneuvon kylkeen - ja pysäyttää myös rynkyn luodit vaikka vierestä ammuttuna. (Ei AP, mutta normaalit.) Jos päällystetään kuorma-auton lavaa, niin 2 m x 5 m levy olisi vain puolen tonnin painoinen - tuo kertaa kaksi (auton molemmille sivuille), niin ollaan vasta tonnissa. Vielä samanmoiset lavan päälle ja alle ja ottoajoneuvon hyttiin pari neliömetriä, niin jää alle kolmen tonnin. Hyvin riittää auton ja maaston kyky. Eli nähdäkseni mikään syy ei puolla kevlariin tuhlaamista, jos on kyse ottoajoneuvon panssaroinnista.

Itse panssarikonttiin: Jos oletetaan yhden kontin pinta-alan olevan noin 100 neliömetriä, niin sen "yksinkertaiseen" päällystämiseen teräksellä lisäisi massaa noin viisi tonnia. Kun 8x8 Sisun kuormauskyky on 20 tonnia, niin levyjä voisi latoa huoletta vielä toisen kerroksen. Sisimmälle pinnalle voisi ehkä vetää sen kevlarin (jos on liikaa rahaa) tai sitten ei. Periaatteessa levyjä voisi toki olla kolmekin kerrosta, mutta ajoneuvon maastokelpoisuuden kannalta sitä ei ehkä kannata kuormata aivan äärimmilleen. Vai miten hyvin lastissa oleva maastokuorma-auto ylipäätään liikkuu? Pärjääkö Pasille?

http://www.ar500armor.com/a500-armor-side-trauma-plate-6-x-8.html#.U9U0-vl_tmg