Mitä jos hankittaisiin "riittävä määrä" niitä modulaarisia komposiittilevyjä ja hitsattais tavalliseen sarjatuotantokonttiin koukut mihin ne voi ripustaa? Ulos ja sisälle niin saadaan kaks kerrosta. Asemassa niistä voi sitten rakentaa vaikka sun minkälaisia suojia. Tai jättää paikalleen jos nukutaan kontissa.
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Raveni
Greatest Leader
Miksei... Paino ei nousisi kovin paljoa ja olisi varmaan vielä suht edullinen ratkaisu...
RPG83
Soome Majori
Ne kuulemma maksoi saman kuin rynkky, siis per kappale. Ja jos kesto on vain 9mm, eli tod. näk. suojaliivien IIIA luokan vehje, niin eihän tuo riitä alkuunkaan.
Tämmöinen kuorma-auto ratkaisu on muuten jo olemassa. Sotavarusteeksi on hyväksytty nämä pikakiinnityksillä varustetut komposiittilevyt, mistä saa näppärästi koottua ase, tsekkari ym. suojia. Tällaisista saa rakennettua lavalle ainakin sivuille sirpalesuojaa. Yksi levy kestää muistaakseni 9mm ja maksaa kuulemma yhtä paljon kuin rk eli hankintamäärät voidaan arvata
Mitä ongelmia vaan tulee, jos noiden konttien ulkomittoja alkaa kasvattamaan? Mutta jotakin reikälevyä yhdistettynä jonkinlaiseen spal-lineriin voisi toimia, eikä välttämättä paina paljoa.
Recon4Life
Kapteeni
Aikanaan XA-185:lla oli tarkoitus tiedustella vähän tuohon tapaan, mitä Iivo mainitsi. CV9030FIN mainitsi, että riippuen keleistä ja taktiikasta voisi toimiakin. Kuulostaa oikealta arviolta,vaikka aikanaan epäiltiinkin sitä. En tiedä kannattaako tarkemmin avata, mitä oli tarkoitus tehdä, mutta Ukrainan kuvat ovat antaneet hieman uskoa tuohon taktiikkaan. Näyttää siltä, että panssarit eivät ole niin kestäviä epäsuoraa vastaan, mikä taas tuo mielestäni voimaa kyseiseen taktiikkaan.
RPG83
Soome Majori
Jos metallilevy pistellään puolilleen reikiä, niin se tuskin on aivan halpaa lystiä. Eli materiaalien hinta kasvaa. Samoin suojaavuus pienemmiltä sirpaleilta ja luodeilta heikkenee verrattuna siihen, että sama metalli olisi lisäämässä panssaroinnin paksuutta. Mielestäni mitään ritilöitä ei tule ruveta asentamaan, jos ajoneuvoa ei ylipäätään suunnitella pst-aseiden kestäväksi. Luoteja ja sirpaleita vastaan saadaan hyvä suoja ilmankin, viistoon kääntäminen tuskin on kannattavaa: Jos se olisi, miksi MRAP-ajoneuvoissa ei harrasteta sitä? Varmasti amerikkalaiset ovat pohtineet asiaa, mutta silti he käyttävät pelkkää metallitankoa. Joku voi väittää ikkunan vaikuttavan asiaan: no jostain syystä sama pätee myös Strykerin häkkipanssarin kohdalla.
Lisäksi tuuma panssariterästä on nähdäkseni hyvinkin puolustettavissa. Vaikka luodit pysähtyvätkin pääosin vähempään, niin sirpaleiden koko ei ole vakio eikä ajoneuvo suojaa lähellä räjähtävältä kranaatilta, sillä useimmat sirpalesuojauksethan ovat tyyliin "kestää 155 mm kranaatin 30 metrin etäisyydeltä". Minua ei haittaisi, vaikka ajoneuvo kestäisi kranaatin räjähdyksen vähän lähempänäkin.
kimmo.j
Respected Leader
Jos metallilevy pistellään puolilleen reikiä, niin se tuskin on aivan halpaa lystiä. Eli materiaalien hinta kasvaa. Samoin suojaavuus pienemmiltä sirpaleilta ja luodeilta heikkenee verrattuna siihen, että sama metalli olisi lisäämässä panssaroinnin paksuutta. Mielestäni mitään ritilöitä ei tule ruveta asentamaan, jos ajoneuvoa ei ylipäätään suunnitella pst-aseiden kestäväksi. Luoteja ja sirpaleita vastaan saadaan hyvä suoja ilmankin, viistoon kääntäminen tuskin on kannattavaa: Jos se olisi, miksi MRAP-ajoneuvoissa ei harrasteta sitä? Varmasti amerikkalaiset ovat pohtineet asiaa, mutta silti he käyttävät pelkkää metallitankoa. Joku voi väittää ikkunan vaikuttavan asiaan: no jostain syystä sama pätee myös Strykerin häkkipanssarin kohdalla.
Lisäksi tuuma panssariterästä on nähdäkseni hyvinkin puolustettavissa. Vaikka luodit pysähtyvätkin pääosin vähempään, niin sirpaleiden koko ei ole vakio eikä ajoneuvo suojaa lähellä räjähtävältä kranaatilta, sillä useimmat sirpalesuojauksethan ovat tyyliin "kestää 155 mm kranaatin 30 metrin etäisyydeltä". Minua ei haittaisi, vaikka ajoneuvo kestäisi kranaatin räjähdyksen vähän lähempänäkin.
Kuten aikaisemmassa kirjoituksessasi totesit tuuma panssariterästä ympäri nostaa painoa runsaasti. Vaikka sitten kattoa ja pohjaa panssaroitaisiin vähemmän, tulee painoa helposti enemmän kuin kantavuus antaa myöden. Kattoa ei taas meidän tapauksessa voi/kannata jättää panssaroimatta, koska meidän uhkakuvissa ilmaräjähdykset ja sirotteet ovat merkittävä uhka. Toisaalta millaisen suojan tuo tuuma panssariterästä sitten antaa, ei mitään ylimaallista.
Reikäpanssari on/oli Israelilaisten esittelemä ajatus joka oli ainakin mielestäni tarkoitettu APC-luokan vaunujen lisäpanssaroinniksi. Myyntipuheissa sen luvattiin antavan suojaa 14,5mm kk:n luodeita.
Tulemme taas siihen, ettei kevyttä, suojaavaa ja halpaa saakkaan niin helposti samaan pakettiin, valitettavasti.
RPG83
Soome Majori
Tuo on hyvä pointti. Tuumaan ei päästä, vaan senttimetri lienee aika lähellä maksimia. Toisaalta nuo kontit ovat aika korkeita: sisätila 2370 mm, eli liki 2,4 metriä. Tuosta voisi höylätä neljänneksen-kolmanneksen pois ilman suuriakaan ongelmia. Tulee vähän kevennystä. Samoin se kevlar-vuoraus saattaisi olla ihan hyvä lisä teräksen lisäksi, vaikka se toki nostaa hintaa. 8x8 Sisu kun kykenee kantamaan vain 20 tonnin kuorman, ja jokunen tonni pitää jättää miehille ja heidän kalustolleen.
Jos se on riittävän paksu ja reiät riittävän pieniä, niin kyllähän siihen pysähtyy isokin projektiili. Nyt suunniteltavan ajoneuvon käyttötarkoituksessa raskaan konekiväärin tulituksen kohteeksi joutuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Pystytkö arvioimaan, miten hyvin tuollainen ratkaisu auttaa sirpalepuolta vastaan? Etenkin (kauempaa lentäviä) isoja sirpaleita vastaan tuollaisesta on varmaan hyötyä, mutta entä sitten pienemmät sirpaleet läheltä? Kumpi on suurempi riski? Insinööriluutnantti voisi varmaan laskea optimaalisen kompromissin suojauksessa, mutta meille siviileille se on vaikeampaa.
Jotenkin tulee sellainen olo, että pitäisi suosiolla jättää tämä halpakontin kehittely ja ostaa panssaroituja maastureita/pick-upeja. Jos pelkkä kuorma-auto maksaa pyöreästi 200 000 euroa ja siihen kontti päälle, niin ratkaisu ei ehkä olekaan niin hyvä kahteen pienempään ajoneuvoon verrattuna. Käyttö- ja koulutuskustannuksetkaan tuskin olisivat valtavasti suuremmat kahdella panssarimaasturilla. Tuollaisen panssaroidun henkilöauton saanee rekisteröityä kevyeksi kuorma-autoksi. Koulutusvaatimus C1-korttiin on ennestään B-kortin omaavalle 9 h teoriaa + 5 h ajo-opetusta. Kovin paljon lisäkoulutusta (mitä nyt maastoajoa vähän) tuohon päälle tuskin enää tarvitaan, koska tuo on lopulta vain henkilöauto steroideilla. Tuon kuljettaja menisi siis helposti 6 kk:n miehenä, kun koulutus olisi nimenomaan puoliryhmän kuskaamista varten eikä ammattipätevyyksiä tai orja-ajoja sisältyisi päiväohjelmaan. Jos kuljettaja menetetään taistelussa, niin tuota ajaa välttävästi b-kortillakin pakkotilasäännösten perusteella.
Toinen vaihtoehto olisi sitten käytetyt MRAP-ajoneuvot. Kaipa Setä Samuli kysyttäessä myisi niitä meillekin aseveli-hintaan, kun samaan aikaan niitä romutetaan ja annetaan yli 200 ilmaiseksi Kroatialle. Tosin on erikoista, etteivät baltit ole vielä kiinnostuneet niistä ainakaan julkisesti. Latvialle luulisi kelpaavan, ehkä myös Virolle ja Liettualle. Niillä on tosin röykytetty vuosia etelässä ja arvatenkin ovista löytyisi luodiniskemiä ja muuta kivaa... mutta kyllä kai ne välttäisivät. Vaan ei kun ei!
Reikälevy on suhteellisen halpaa verrattuna vastaavaan panssarimateriaaliin, joka tuo vastaavan suojan painoonsa nähden. Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "Samoin suojaavuus pienemmiltä sirpaleilta ja luodeilta heikkenee verrattuna siihen, että sama metalli olisi lisäämässä panssaroinnin paksuutta."? Reikälevy pitää mitoittaa haluttuun suojatasoon ja se on muutenkin tarkoitettu panssariluoteja vastaan. Idea on se, että rei'istä ei mahdu läpi mitään mitä ajoneuvon (tms.) peruspanssari ei pysäytä ja ne isommat väkisinkin ainakin hipaisevat sitä reiän reunaa. Jos luoti edes hipaisee metallilevyä, niin kaikki täällä osaavat kuvitella mitä tapahtuu, on luotien osumista ihan tarpeeksi videoita netissä! Sen jälkeen tämä luoti tuskin jatkaa matkaa entiseen tapaan ja luultavimmin kääntyy sivuttain.
MRAP ajoneuvoissa ajoneuvon tarkoitus on kuljettaa ihmisiä tietty määrä miinoilta suojassa. Viistopanssari vaatii sen, että ajoneuvossa on tilaa asettaa siihen viistoja panssarilevyjä. Jos niitä ei ole, niin voi olettaa, että suunniteltu panssarisuoja saavutetaan muutenkin ja muuttamatta ajoneuvon muotoja, etenkin sisätilojen muotoja.
Mitä taas tulee tuohon sirpalesuojaukseen tykistön kranaateilta, niin mehän tiedämme mitä vaaditaan, jotta suojaus kestää 155mm:n kranaatin 5 metrin päästä! Eli pari teräslevyä ja useampi tuuma hiekkaa niiden välissä.
Niin, ja muistetaampa että alumiini toimii hyvin sirpalesuojana, joten jos sirpalesuojauksen katsotaan olevan prioriteetti, niin sitä voisi harkita painonsäästämiseksi. Sitä kontin sisäpuolella, mahdollisesti jonkinlaista kuitua spal-linerinä, niin suojan luulisi riittävän kohtuu pitkälle.
Raveni
Greatest Leader
Jos tuo kontti homma suhteutetaan nykyiseen niin en lähtisi mitään kovin suurta panssarointia rakentamaan... Pasi (180/185) ei taida kestää mistään suunnasta raskaan konekiväärin luotia, on panssarisytys tai ei. Tavoitehan oli miettiä ratkaisua joka oli halpa ja antaisi paremman suojan kuin lavan pressu. Yhtenä huomiona sanoisin että jos tuollainen kuorma-auto joutuu vihollisen suora tulen alle niin siinä pienin ongelma on siinä vaiheessa se onko kyydessi kontti jossa levyjen paksuus on tuuman tai jotain muuta... Se otto koukkulava auto pysähtyy kuitenkin niille sijoille...
Raveni
Greatest Leader
Itse näen tämän projektin niin että tässä haetaan modulaarista ja halpaa ratkaisua... BTR-80 lähtee 200000€ eli alle kuorma-auton hinnan. Kuorma-autolla voidaan tosin tehdä muutakin kuin kuskata porukkaa... Lisäksi niitä riittää otettavaksi asti kriisi tilanteessa... Nämä tosin eivät omaa sitten minkäänlaista suojausta.
Luotisuojaus edes RK:ä vastaan ei ole huolen aihe jos ajoneuvoilla aiota hyökätä murtokohtaan. Näitä kuljetusvälineitä käytettäneen lähinnä siirtämään joukkoja taisteluun/taistelukentällä "selustassa" eikä hyökätä murtokohtaan (joo joo teidän että nykyisellä taistelukentällä ei ole "selustaa" kuten ennen...). Tässä mallissa uhkana ovat ennen kaikkea siis tykistön ja raketin heittimistön kranaattien sirpaleet sekä ilma-aseen pommien/rakettien sirpaleet. Väijytykset toki voivat olla myös uhkana, mutta niihin vastaaminen ajoneuvosta tehokkaasti vaatii raskaan torni aseistuksen ja suojauksen PST-aseita vastaan, joten sen voi tässä "halpa panssariajoneuvossa unohtaa". Ei kannata mopolla kuuhun lähteä...
Itse näkisin että aivan riittävä menetelmä on jo olemassa: komposiittisirpalesuojalevyt, jotka voidaan ajon ajaksi ripustaa ajoneuvoon ja tuliasemassa niitä voidaan käyttää asemien suojamiseen. Kotimainen tuote joka on jo hyväksytty käyttöön ja käytössä mm. Afganistanissa. On jo tuotannossa ja tänä vuonna odotetaan hyväksyntää myös ajoneuvokiinnitykseen jopa rauhana aikana. Nyt vaan tarvitaan rahaa varustaa muutkin kun tykistöjoukot näillä. Autojen ostoon ei kannata rahaa tuhlata vaan valmistaa menetelmä, jolla voidaan varustaa kustannustehokkaasti otto kuorma-autot.
Jos levyjen hankinnasta jää rahaa ja autojen (otto sellaisen) kantavuus edelle mahdollistaa hankkisin suojaa tytärammuksia vastaan kuljetuslavan katolle mielummin kun luotisuojaa.
Itse näkisin että aivan riittävä menetelmä on jo olemassa: komposiittisirpalesuojalevyt, jotka voidaan ajon ajaksi ripustaa ajoneuvoon ja tuliasemassa niitä voidaan käyttää asemien suojamiseen. Kotimainen tuote joka on jo hyväksytty käyttöön ja käytössä mm. Afganistanissa. On jo tuotannossa ja tänä vuonna odotetaan hyväksyntää myös ajoneuvokiinnitykseen jopa rauhana aikana. Nyt vaan tarvitaan rahaa varustaa muutkin kun tykistöjoukot näillä. Autojen ostoon ei kannata rahaa tuhlata vaan valmistaa menetelmä, jolla voidaan varustaa kustannustehokkaasti otto kuorma-autot.
Jos levyjen hankinnasta jää rahaa ja autojen (otto sellaisen) kantavuus edelle mahdollistaa hankkisin suojaa tytärammuksia vastaan kuljetuslavan katolle mielummin kun luotisuojaa.
Viimeksi muokattu:
Pullosorsa
Luutnantti
Eikö se ois ihan toimiva jos tehtäisiin peruskontti sentin paksuisesta levystä. Sitten sentin ilmarako ja se reikälevy ja vaikka vielä jotain lisäksi. Sitten kestää jo 14,5mm kk:n.
Et vissiin tajunnut tuon reikälevyn tarkoitusta? Sen reikälevyn jälkeen pitää olla ilmarako ja mielellään tuo sinun sentin paksuinen levy, joka siis pysäyttää kaiken sen mitä tuosta reikälevystä tulee läpi. Toisaalta, jos olisin suunnittelemassa tuota konttia, niin harkitsisin sellaista yhdistelmää, jossa olisi tuon kontin rungon pelti ekana, sen jälkeen ilmarako, ja lopuksi se sentin paksuinen panssarilevy. En oikein usko, että panssariluoti pysyy vakaana sen ensimmäisen pellin jälkeenkään, joskin tuohon ilmarakoon voisi sulloa jotakin joka horjuttaa luodin vakautta lisää.
RPG83
Soome Majori
Tarkoitan siis, että iso ja pieni sirpale voivat kohdistaa aivan yhtä suuren paineen siihen panssarointiin. Energiaa pienellä sirpaleella on vähemmän, mutta se kohdistuu vastaavasti pienemmälle alueelle, vrt. 1x1 cm ja 2x2 cm sirpale samalla nopeudella samassa kulmassa. Molemmat kohdistavat yhtäläisen paineen panssarointiin.
Näin siis pakollisella lukiofysiikalla.
MRAP:t (Mine-Resistant Ambush Protected) on nimensä mukaisesti suunniteltu miinan kestäväksi ja väijytyssuojatuksi. Tarkoitus ei siis ole kestää vain tienvarsipommeja, vaan kaikkea mitä väijytyksessä voi tulla vastaan! Siis myös RPG-7 ym.
Alumiini on kalliimpaa kuin teräs, ja sitä tarvitaan enemmän. Miksei saman tien titaania? Tai mieluummin oikeaa keraamista panssarointia.
Raveni, olen koko ajan puhunut panssarihytillisen kuorma-auton lavalle nostettavasta kontista. On aivan turha lähteä panssaroimaan konttia, jos kuljettaja ja moottori eivät myöskin nauti suojausta. Jos kuorma-autoihin ei riitä raha, niin sitten on turha ostaa konttejakaan.
Mitä tulee BTR:n hintaan, niin ei kyllä lähde tuohon hintaan. Viime aikaisia hintoja voit tarkastella tästä linkistä. 200 000 on voinut päteä joskus 15 vuotta sitten käytettyjen kohdalla, mutta se ei päde tänä päivänä. Puolesta miljoonasta miljoonaan dollaria ovat nuo Army Guiden hinnat, ja mahtavatko nekin olla ylijäämää?
Minä haluaisin kohtalaisen luotisuojauksen (7,62x51 asti) nimenomaan poikkeustilanteita varten. Tarkoitus ei tosiaankaan ole ajaa tietoisesti vihollista vastaan, mutta näitä tilanteita voi tulla eteen, ja olemme niitä pohtineetkin.
Paljonko yksi levy maksaa? Pari sivua aiemmin eräs nimimerkki kertoi hänelle kerrotun, että yksi levy kustantaisi rynkyn verran (korvaushinnan verran?). Jos tilanne on tuo, ja levyjä oletettavasti tarvitaan aika monta edes välttävään ajoneuvon suojaukseen, niin ennemmin ostaisin sillä rahalla suojaliivit niille miehille. Ne suojaisivat myös silloin, kun levyt jäävät asemiin ylivoimaisen vihollisen alta siirryttäessä. Uskon myös paikallisen K-Raudan varastostakin tarvittaessa löytyvän teräslevyjä ottoajoneuvojen suojauksen kasvattamiseen. LKP-vaiheessa aavistuksen hitaampi, mutta raha säästyy muuhun käyttöön ja taktista haittaa ei juuri aiheudu, kun kuljettaja on kuitenkin suojaamattomassa ohjaamossa.
miheikki
Greatest Leader
Mikä torni tuossa kuvassa on?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/70804-suomalaisyhtio-emme-ole-myyneet-aseita-venajalle
Suomalaisyhtiö: Emme ole myyneet aseita Venäjälle
Linda Pelkonen
Luotu:
24.7.2014 13:36
KOTIMAA
- Kuva: Patria
Patria neuvotteli Venäjän kanssa AMV-panssariajoneuvoista kaksi vuotta sitten.
|
VENÄJÄ
Suomalainen puolustusalan yhtiö Patria ei vie aseita Venäjälle, kertoo Patrian viestintäjohtaja Birgitta Selonen.
–Meillä ei ole mitään kauppoja sinne suuntaan, Selonen sanoo Uudelle Suomelle.
Patria keskusteli panssaroitujen AMV-ajoneuvojen myymisestä Venäjälle vuonna 2012,Helsingin Sanomat uutisoi.
–Oli keskusteluja, mutta mitään kauppoja ei ole tehty, Selonen kommentoi.
Ranskan ja Ison-Britannian Venäjälle suuntautuvasta aseviennistä on keskusteltu eilen keskiviikkona, kun EU pohti uusia Venäjä-pakotteita.
Ison-Britannian pääministeri David Cameron paheksui Ranskan asemyyntiä Venäjälle. Cameronin mukaan hallitus on asettanut ehdottoman kiellon aseiden viennille Venäjälle. Pian kuitenkin paljastui, että 200 lisenssiä myydä brittiaseita Venäjälle on yhä voimassa.
RPG83
Soome Majori
@miheikki Äkkiseltään katsottuna kyseessä näyttäisi olevan israelilaisen Rafaelin RCWS.
Edit: Tämä: http://www.rafael.co.il/Marketing/402-994-en/Marketing.aspx
Edit: Tämä: http://www.rafael.co.il/Marketing/402-994-en/Marketing.aspx
En edelleenkään ymmärrä mitä sinä haet tuolla sirpalejutulla. Ei vaan sovi logiikkaan. Sirpale läpäisee vähemmän kuin panssariluoti kokoonsa nähden. Tai tämä on minun oletukseni, ehkä selität minulle miksi näin ei ole? Eli, jos panssarointi on luokiteltu jotakin AP ammusta vastaan, niin silloin se kestää melkoisia sirpaleitakin.
Harvempi MRAP on suojattu singoilta, ne mitkä ovat, on yleensä suojattu ritiläpanssarilla, jotka automaattisesti muuttavat ajoneuvon ulkomittoja.
Alumiini on varmasti kalliimpaa kuin teräs, mutta sirpalesuojauksen sillä saa kevyemmällä, joten jos tuon suojatun kontin oman painon olisi oltava tietyissä rajoissa, niin onhan tuota harkittava. Mitä taas tulee titaaniin, niin onko kukaan koskaan oikeasti rakentanut merkittäviä panssarointeja pelkästä titaanista?
RPG83
Soome Majori
Sirpale läpäisee enemmän kuin panssariluoti sen takia, että sirpaleella voi olla erittäin suuri nopeus: suht perus 7,62x39 mm luodin nopeus piipunsuulla on karkeasti luokkaa 700 m/s. Räjähdyksen nopeus taas on minimissään 2000 m/s. Tämä näkyy esim. Claymore-miinassa, jonka projektiilien nopeus on 1 200 m/s.
Edit: Ja lisää:
http://www.uxoinfo.com/uxoinfo/ordcategories.cfm
Riittääkö?
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Mitä itse fysiikasta ymmärrän niin objektilla täytyy olla nopeuden lisäksi massaa... Tästä syystähän köyhdytettyä uraania käytetään joissakin ammuksissa. Kun on nopeutta ja massaa saadaan energiaa joka menee johonkin eli tässä tapauksessa ammus tai sirpale luovuttaa sen kohteeseen.
Sirpaleet ovat usein aerodynamisesti todella epävakaita ja hidastuvat nopeasti. pienet (kevyet) sirpaleet hitaammin kuin raskaat (suuret) joilla taas on energiaa enemmän. Läpäisyyn vaikuttaa paljon lisäksi myös muoto jolla kohteeseen isketään. Jos objekti tulee huonossa kulmassa niin se saattaa kimmota tai vain lässähtää. Terävässä kulmassa vastaavasti löytyy läpäisyä. Näin jos puhutaan vain kineettisestä energiasta... Pienet sirpaleet kantavat kauemmas keveytensä takia mutta niillä on läpäisyyn tarvittavaa energiaa vähemmän. Suuret hidastuvat nopeammin mutta niillä on energiaa tehdä tuhoja enemmän, vaikutus alueella... Tämä nyt niin kuin itse olen ymmärtänyt.
käsikranaateissa ja claymooreissahan käytetään usein esisirpaloitua kuorta tai sitten pellettejä (teräs tai muu kova metalli seos) muoviin "sulatettuna" Näin saadaan sirpaleista tasaisempia kuvioita ja läpäisyä paremmaksi...Mutta "sirpaleet" jäävät näissä niin keveiksi ettei niillä panssaroiduille ajoneuvoille oikeastaan mitään tehdä.
Sirpaleet ovat usein aerodynamisesti todella epävakaita ja hidastuvat nopeasti. pienet (kevyet) sirpaleet hitaammin kuin raskaat (suuret) joilla taas on energiaa enemmän. Läpäisyyn vaikuttaa paljon lisäksi myös muoto jolla kohteeseen isketään. Jos objekti tulee huonossa kulmassa niin se saattaa kimmota tai vain lässähtää. Terävässä kulmassa vastaavasti löytyy läpäisyä. Näin jos puhutaan vain kineettisestä energiasta... Pienet sirpaleet kantavat kauemmas keveytensä takia mutta niillä on läpäisyyn tarvittavaa energiaa vähemmän. Suuret hidastuvat nopeammin mutta niillä on energiaa tehdä tuhoja enemmän, vaikutus alueella... Tämä nyt niin kuin itse olen ymmärtänyt.
käsikranaateissa ja claymooreissahan käytetään usein esisirpaloitua kuorta tai sitten pellettejä (teräs tai muu kova metalli seos) muoviin "sulatettuna" Näin saadaan sirpaleista tasaisempia kuvioita ja läpäisyä paremmaksi...Mutta "sirpaleet" jäävät näissä niin keveiksi ettei niillä panssaroiduille ajoneuvoille oikeastaan mitään tehdä.
Viimeksi muokattu: