RPG83
Soome Majori
Jatkan vielä äskeistä:
Rynnäkköpanssarivaunu ja kuljetuspanssarivaunu omaavat molemmat paikkansa taistelukentällä. Näin siitä huolimatta, että rynnäkköpanssarivaunut halutaan usein korvata ylijäämä tst-panssarivaunuilla ja kuljetuslaatikoilla (lue: M113).
Vaikka rynnäkköpanssarivaunun tulivoima saadaankin puserrettua entistä pienempään pakettiin lähemmäksi miehistönkuljetuspanssarivaunun kk-tornia, ei kuljetuspanssarivaunusta tule automaattisesti "oikeaa" rynnäkköpanssarivaunua pelkällä pääaseen vaihdolla. Rynnäkköpanssarivaunun käyttöperiaatteiden takia sillä on suurempi riski joutua vihollisen tulivaikutuksen alaiseksi kuin kuljetuspanssarivaunulla, ja näin ollen rynnäkköpanssarivaunu tarvitsee vahvemman panssaroinnin. Kuljetuspanssarivaunulla suoraa kohtaamistaistelua taas pyritään välttämään. Panssarointi (ja aseistuskin) näkyy siis aina rynnäkköpanssarivaunun painossa, ja se heikentää vaunun uinti- ja ilmakuljetusominaisuuksia. Uintikyvyttömyys ja strategisen kuljetuskoneen tarve ilmakuljetuksissa ei ole omiaan lisäämään vaunun ostohaluja tällä liikkuvan sodankäynnin ja siirtomaasotien aikakaudella.
Toinen tekijä on se perinteinen: raha. Miehittämättömälle 30 mm tornille tulee valitettavasti enemmän hintaa kuin .50 cal tornille. Myös käyttökulut ovat rynnäkköpanssarivaunussa suuremmat, koska vaunun käyttäminen aseena vaatii paljon enemmän koulutusta kuin vaunun käyttäminen kuljetusvälineenä.
Tietyllä tavalla olet kyllä mielestäni ihan oikeilla jäljillä pohtiessasi rynnäkköpanssarivaunun ja kuljetuspanssarivaunun rajan hämärtymistä. Useita panssaroituja pyöräajoneuvoja (AMV, Boxer, Piranha jne.) on tarjolla sekä IFV- että APC-konfiguraatioissa, mutta kyse lienee silti enemmän yhteisen pohjaratkaisun hyödyntämisestä soveltuvin osin kuin kahden vaunutyypin sulautumisesta yhdeksi.
Rynnäkköpanssarivaunu ja kuljetuspanssarivaunu omaavat molemmat paikkansa taistelukentällä. Näin siitä huolimatta, että rynnäkköpanssarivaunut halutaan usein korvata ylijäämä tst-panssarivaunuilla ja kuljetuslaatikoilla (lue: M113).
Vaikka rynnäkköpanssarivaunun tulivoima saadaankin puserrettua entistä pienempään pakettiin lähemmäksi miehistönkuljetuspanssarivaunun kk-tornia, ei kuljetuspanssarivaunusta tule automaattisesti "oikeaa" rynnäkköpanssarivaunua pelkällä pääaseen vaihdolla. Rynnäkköpanssarivaunun käyttöperiaatteiden takia sillä on suurempi riski joutua vihollisen tulivaikutuksen alaiseksi kuin kuljetuspanssarivaunulla, ja näin ollen rynnäkköpanssarivaunu tarvitsee vahvemman panssaroinnin. Kuljetuspanssarivaunulla suoraa kohtaamistaistelua taas pyritään välttämään. Panssarointi (ja aseistuskin) näkyy siis aina rynnäkköpanssarivaunun painossa, ja se heikentää vaunun uinti- ja ilmakuljetusominaisuuksia. Uintikyvyttömyys ja strategisen kuljetuskoneen tarve ilmakuljetuksissa ei ole omiaan lisäämään vaunun ostohaluja tällä liikkuvan sodankäynnin ja siirtomaasotien aikakaudella.
Toinen tekijä on se perinteinen: raha. Miehittämättömälle 30 mm tornille tulee valitettavasti enemmän hintaa kuin .50 cal tornille. Myös käyttökulut ovat rynnäkköpanssarivaunussa suuremmat, koska vaunun käyttäminen aseena vaatii paljon enemmän koulutusta kuin vaunun käyttäminen kuljetusvälineenä.
Tietyllä tavalla olet kyllä mielestäni ihan oikeilla jäljillä pohtiessasi rynnäkköpanssarivaunun ja kuljetuspanssarivaunun rajan hämärtymistä. Useita panssaroituja pyöräajoneuvoja (AMV, Boxer, Piranha jne.) on tarjolla sekä IFV- että APC-konfiguraatioissa, mutta kyse lienee silti enemmän yhteisen pohjaratkaisun hyödyntämisestä soveltuvin osin kuin kahden vaunutyypin sulautumisesta yhdeksi.