Miehistön kuljetus

Muistatko lähdettä? Joku muistelmateos, jossa kerrottu hinta perustuu johonkin 1980-luvulla tehtyyn tilaukseen? Aika vaikealta tuntuu uskoa sekin, että vuoden 1999 (tai niillä main) hinta olisi ollut euroissa vain noin vähän.

Voiskohan tää olla oman väärin muistamiseni syynä

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/talous/192614-viro-ostaa-suomelta-60-kaytettyja-pasia

Viro ostaa Suomelta 60 käytettyjä Pasia
  • Julkaistu: 23.09.2004
  • 0

Kunkin Pasin hinta on 120 000 euroa. Hinta on arviolta noin 50 prosenttia ajoneuvon uushankintahinnasta. Tämä arvio on tosin teoreettinen, sillä niiden valmistus 1980-luvun tekniikalla ei ole enää mahdollista. Hintaa pidetään kuitenkin realistisena, kun otetaan huomioon ajoneuvojen jäljellä oleva laskennallinen käyttöikä.

Ote kyseisestä jutusta
 
Onko Suomessa harkittu panssarintorjuntaohjuksen ymppäämistä CV9030:een? Ne ryntövaunuista jalkautuvat jalkamiehet varmaan hoitaa panssarintorjunnan hyvin, mutta parantaisikohan tuollainen paljoa rynnäkkövaunujen tulivoimaa suomalaisessa maastossa?
 
Onko Suomessa harkittu panssarintorjuntaohjuksen ymppäämistä CV9030:een? Ne ryntövaunuista jalkautuvat jalkamiehet varmaan hoitaa panssarintorjunnan hyvin, mutta parantaisikohan tuollainen paljoa rynnäkkövaunujen tulivoimaa suomalaisessa maastossa?
Ei kannata maksaa integroinnista kun hyöty on marginaalinen Suomen lyhyiden keskimääräisten ampuma-etäisyyksien takia. Jotta PSTOHJ:n ampumaetäisyyttä voi hyödyntää täysmääräisesti joutuu tyypillisessä maastossa aina ne asemat etsimään. Kohtaamistilanteissa lyhyillä etäisyyksillä toimivat psv-tykit joka tapauksessa paremmin. Tottakai joissain tilanteissa torniasenteisista ohjuksista on hyötyä, mutta hyöty on marginaalinen; ne poistettiin myös BMP-2:sta PSTOHJ82M:n vanhennuttua eikä myöskään modernisoinnissa ohjusta päivitetä...
Edit: Myös BMP-2:n ja BMP-1PS:n PSTOHJ82:n pääsääntöinen käyttö periaate oli käyttää maajalustaa vaikka ne voitiinkin ampua myös vaunusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kun jalkaväen on välttämättä kuljettava taisteluvaunujen mukana eikä vain samalla suunnalla niin joku tst-vaunun alustalle tehty kuljetusvaunu olisi maallikon silmin taistelunkestävin ratkaisu. Jostain syystä tuollaisia ei maailmalla juuri harrasteta. Liekö syynä kustannukset vai mikä? Joku erittäin kevyesti panssaroitu kuljetusvaunu tyyliin MTLB ei tuohon hommaan myöskään käy. Keskustelussa taitaa lopulta ollakin lähinnä se pitääkö rynnäkkövaunut aseistaa vai pitäisikö olla vastaavalla tai vielä paremmalla suojalla varustettuja mutta aseistamattomia kuljetusvälineitä? Aseistuksen poisto mahdollistaisi hieman suuremman hankintamäärän samalla rahalla. Hiacet ja kuorma-autot eivät missään tapauksessa voi olla ratkaisuja panssarijalkaväen kohdalla. Mikähän olisi aseistamattoman Leo2-alustaosen kuljetusvaunun hinta suhteessa CV90-kalustoon?


Mielestäni suoja sirpaleilta ja satunnaisilta luodeilta on riittävä taso. Se vähentää tappioita merkittävästi verrattuna panssaroimattomaan kalustoon. Panssaroinnin vieminen pst-aseilta suojaavalle tasolle on meidän resursseilla mahdotonta. Suojautuminen pieniltä konetykeiltä on resurssien tuhlaamista, koska niiden kanssa tuppaa ilmenemään aina myös oikeita pst-aseita ja panssarivaunuja.
 
Mielestäni suoja sirpaleilta ja satunnaisilta luodeilta on riittävä taso. Se vähentää tappioita merkittävästi verrattuna panssaroimattomaan kalustoon. Panssaroinnin vieminen pst-aseilta suojaavalle tasolle on meidän resursseilla mahdotonta. Suojautuminen pieniltä konetykeiltä on resurssien tuhlaamista, koska niiden kanssa tuppaa ilmenemään aina myös oikeita pst-aseita ja panssarivaunuja.

Minusta taas esimerkiksi Pasin antama suoja ei riitä alkuunkaan jos toimitaan tappituntumalla tst-vaunuista. Siirtokuljetuksissa yms. tuollainen kevyempi ratkaisu on ihan paikallaan. Silti voi olla niin että myös CV90 on liian kevyesti suojattu ajateltuun tehtäväänsä.
 
Minusta taas esimerkiksi Pasin antama suoja ei riitä alkuunkaan jos toimitaan tappituntumalla tst-vaunuista. Siirtokuljetuksissa yms. tuollainen kevyempi ratkaisu on ihan paikallaan. Silti voi olla niin että myös CV90 on liian kevyesti suojattu ajateltuun tehtäväänsä.
Pasi ei toimi tappituntumalla edes rynnäkkö vaunusta saati sitten tst vaunusta... tai sitten tiedustelu on kämmännyt huolella jos sellainen tilanne vastaan tulee. ..
 
Pasi ei toimi tappituntumalla edes rynnäkkö vaunusta saati sitten tst vaunusta... tai sitten tiedustelu on kämmännyt huolella jos sellainen tilanne vastaan tulee. ..

Joten mikä kalustoksi panssarijääkäreille? Jos tätä ketjua avaa niin Pasi on liian kevyt ja MTLB ihan yhtälailla kevyt, CV90 ja BMP2 taas ovat rynnäkkövaunuja ja siten ylihintaisia turhakkeita. Jotain pitäisi kuitenkin käyttää. Miehet vaunujen kannelleko? Miten olisi hevonen kulkuvälineenä?
 
Joten mikä kalustoksi panssarijääkäreille? Jos tätä ketjua avaa niin Pasi on liian kevyt ja MTLB ihan yhtälailla kevyt, CV90 ja BMP2 taas ovat rynnäkkövaunuja ja siten ylihintaisia turhakkeita. Jotain pitäisi kuitenkin käyttää. Miehet vaunujen kannelleko? Miten olisi hevonen kulkuvälineenä?
Kalusto täytyy olla tarpeen/tehtävän mukaan. Jos tavoite on kuskata porukkaa muutaman kilometrin päähän vihollisesta siihen kelpaa pasi. Jos tarkoitus on ottaa agressiivisesti kontaktia vihollisen mekanisoituun/panssaroituun joukkoon pää paino on taisteluvaunuissa joita rynnäkkö vaunut ja niiden kuljettama jalkaväki suojaa vihollisen jalkaväeltä ja rynnäkkövaunuilta jos taas lähdetään yksittäisiä, mahdollisesti moottoituja joukkoja hätistelemään niin joku edellä mainityista kombinaatioista... ehkä enemmän rynnäkkövaunuja kuin taisteluvaunuja... joka tapauksessa jos halutaan aktiivisesti vihollista kiusata, kuluttaa sen joukkoja niin se vaatii sekä rynnäkkö vaunuja että taisteluvaunuja. Niiden määrästä voi olla montaa mieltä ja sellaista taistelua tuskin tulee että täysin ilman omia tappioita selvittäisiin.

Nuo edellä olevat olivat sitten täysin omia mielipiteitä...

Tässä jäin tuota nykyisiä määriä miettimään niin miten näette, onko meillä rynnäkkövaunu reserviä tarpeeksi? Äkkiä voisi ajatella että 30% tappiot alkaa olemaan aika maksimaalinen ja >=50% tappio alkaa olemaan sen verta kriittinen että yksikkö voidaa varmaankin katsoa tuhotuksi ilman uudelleen organisointia.
 
Minusta taas esimerkiksi Pasin antama suoja ei riitä alkuunkaan jos toimitaan tappituntumalla tst-vaunuista. Siirtokuljetuksissa yms. tuollainen kevyempi ratkaisu on ihan paikallaan. Silti voi olla niin että myös CV90 on liian kevyesti suojattu ajateltuun tehtäväänsä.

[Kuivasti]Eli siis BTR-T, BTMP-84, Namer, Achzarit tai vastaava.[/Kuivasti]
 
BTR-T:n ja BMTP-84:n jalkautuva voima on (liian) pieni; Namerin ja Achzaritin aseistus taas liian kevyt. Aseistusta parantamalla menetetään sisätilaa ja hinta pompsahtaa melkoisesti. Onkohan taas käynyt niin, ettei kaikilta ominaisuuksiltaan hyvää ja halpaa taisteluvälinettä ole vieläkään keksitty?
 
Ei ainakaan persaukisille...
 
Tältä näyttää AMV sisältä kun se on varustettu miehittämättömällä tornilla jonka aseistuksena on 30mm konetykki.
MMoDBZ2.jpg
 
Kalusto täytyy olla tarpeen/tehtävän mukaan. Jos tavoite on kuskata porukkaa muutaman kilometrin päähän vihollisesta siihen kelpaa pasi. Jos tarkoitus on ottaa agressiivisesti kontaktia vihollisen mekanisoituun/panssaroituun joukkoon pää paino on taisteluvaunuissa joita rynnäkkö vaunut ja niiden kuljettama jalkaväki suojaa vihollisen jalkaväeltä ja rynnäkkövaunuilta jos taas lähdetään yksittäisiä, mahdollisesti moottoituja joukkoja hätistelemään niin joku edellä mainityista kombinaatioista... ehkä enemmän rynnäkkövaunuja kuin taisteluvaunuja... joka tapauksessa jos halutaan aktiivisesti vihollista kiusata, kuluttaa sen joukkoja niin se vaatii sekä rynnäkkö vaunuja että taisteluvaunuja. Niiden määrästä voi olla montaa mieltä ja sellaista taistelua tuskin tulee että täysin ilman omia tappioita selvittäisiin.
Juuri näin.

Äkkiä voisi ajatella että 30% tappiot alkaa olemaan aika maksimaalinen ja >=50% tappio alkaa olemaan sen verta kriittinen että yksikkö voidaa varmaankin katsoa tuhotuksi ilman uudelleen organisointia.
Yleisesti:
20% tappiot; Joukko on tilapäisesti lamautettu ja vaatii iroittamisen taistelusta sekä uudelleen organisoinnin ja täydentämisen
50% tappiot; Joukko on pysyvästi lamautettua eli tuhottu ja vaatii täydellisen uudelle organisoinnin, varustamisen ja uudelleen koulutuksen
 
Mielestäni suoja sirpaleilta ja satunnaisilta luodeilta on riittävä taso. Se vähentää tappioita merkittävästi verrattuna panssaroimattomaan kalustoon. Panssaroinnin vieminen pst-aseilta suojaavalle tasolle on meidän resursseilla mahdotonta. Suojautuminen pieniltä konetykeiltä on resurssien tuhlaamista, koska niiden kanssa tuppaa ilmenemään aina myös oikeita pst-aseita ja panssarivaunuja.

Ja koska Pasi ei kykene torjumaan rynnäkkövaunua, niin miehistönkuljetusvaunuilla ei voi korvata rynnäkkövaunuja. Silloinkin rahat menisivät hukkaan.

Toki rynnäkkövaunut maksavat enemmän ja koulutus on kalliimpaa kuin miehistönkuljetusvaunuissa. Se pittää vaan hakea joku tasapaino mitä rahalla saa.

Se on vaan niin että mekanisoitua läpimurtoa ei torjuta Pasi-pataljoonan itsemurharynnäköllä.

Olisihan mahtavaa jos olisi rahaa esim. varustaa Porin ja Karjalan prikaatit AMV-kalustolla ja ottaa sieltä vapautuvat Pasit alueellisille joukoille. Sekä Kainuun Prikaatille hankkia uudet panssaroidut tekat.
 
Suomella tulisi olla edes se yksi mekanisoitu/panssaroitu prikaati ja mielummin kolme... nyt meillä on hmmm... jonkinlainen sekasikiö viritelmä... vaatisi vain sitä kuuluisaa rahoituksen lisäämistä aika tavalla... amv on nätti peli rauhanturvaamiseen mutta ei juurikaan eroa suojan puolesta 203:sta pasista ja suomessa jätettiin niidenkin varustaminen puolitiehen kun rahat loppui tai tuli jotain tärkeämpää... toisaalta hinta olisi ollut aika korkea suhteutettuna cv90:een... Kallishan se on ilman konetykkiäkin kun otetaan huomioon että se on vain panssaroitu taksi.
 
Kalusto täytyy olla tarpeen/tehtävän mukaan. Jos tavoite on kuskata porukkaa muutaman kilometrin päähän vihollisesta siihen kelpaa pasi. Jos tarkoitus on ottaa agressiivisesti kontaktia vihollisen mekanisoituun/panssaroituun joukkoon pää paino on taisteluvaunuissa joita rynnäkkö vaunut ja niiden kuljettama jalkaväki suojaa vihollisen jalkaväeltä ja rynnäkkövaunuilta jos taas lähdetään yksittäisiä, mahdollisesti moottoituja joukkoja hätistelemään niin joku edellä mainityista kombinaatioista... ehkä enemmän rynnäkkövaunuja kuin taisteluvaunuja... joka tapauksessa jos halutaan aktiivisesti vihollista kiusata, kuluttaa sen joukkoja niin se vaatii sekä rynnäkkö vaunuja että taisteluvaunuja. Niiden määrästä voi olla montaa mieltä ja sellaista taistelua tuskin tulee että täysin ilman omia tappioita selvittäisiin.

Nuo edellä olevat olivat sitten täysin omia mielipiteitä...

Tässä jäin tuota nykyisiä määriä miettimään niin miten näette, onko meillä rynnäkkövaunu reserviä tarpeeksi? Äkkiä voisi ajatella että 30% tappiot alkaa olemaan aika maksimaalinen ja >=50% tappio alkaa olemaan sen verta kriittinen että yksikkö voidaa varmaankin katsoa tuhotuksi ilman uudelleen organisointia.

Tämähän kuulostaa ihan nykymallille. Ehkä siihen on kuin onkin päädytty perustellusti ja harkinnan jälkeen?
 
Viimeksi muokattu:
BTR-T:n ja BMTP-84:n jalkautuva voima on (liian) pieni; Namerin ja Achzaritin aseistus taas liian kevyt. Aseistusta parantamalla menetetään sisätilaa ja hinta pompsahtaa melkoisesti. Onkohan taas käynyt niin, ettei kaikilta ominaisuuksiltaan hyvää ja halpaa taisteluvälinettä ole vieläkään keksitty?

Luulisi että se [kuivasti][/kuivasti] olisi osoittanut sarkasmin.


Toisaalta eikö se, että, onko se kapasiteetti liian pieni vai ei riippu siitä, miten sillä psjv:llä meinataan tapella? Toisaalta meille se tietysti voilla liian pieni.
 
Kalusto täytyy olla tarpeen/tehtävän mukaan. Jos tavoite on kuskata porukkaa muutaman kilometrin päähän vihollisesta siihen kelpaa pasi. Jos tarkoitus on ottaa agressiivisesti kontaktia vihollisen mekanisoituun/panssaroituun joukkoon pää paino on taisteluvaunuissa joita rynnäkkö vaunut ja niiden kuljettama jalkaväki suojaa vihollisen jalkaväeltä ja rynnäkkövaunuilta jos taas lähdetään yksittäisiä, mahdollisesti moottoituja joukkoja hätistelemään niin joku edellä mainityista kombinaatioista... ehkä enemmän rynnäkkövaunuja kuin taisteluvaunuja... joka tapauksessa jos halutaan aktiivisesti vihollista kiusata, kuluttaa sen joukkoja niin se vaatii sekä rynnäkkö vaunuja että taisteluvaunuja. Niiden määrästä voi olla montaa mieltä ja sellaista taistelua tuskin tulee että täysin ilman omia tappioita selvittäisiin.

Nuo edellä olevat olivat sitten täysin omia mielipiteitä...

Tässä jäin tuota nykyisiä määriä miettimään niin miten näette, onko meillä rynnäkkövaunu reserviä tarpeeksi? Äkkiä voisi ajatella että 30% tappiot alkaa olemaan aika maksimaalinen ja >=50% tappio alkaa olemaan sen verta kriittinen että yksikkö voidaa varmaankin katsoa tuhotuksi ilman uudelleen organisointia.

Tämän takia operatiivisissa ja alueellisissa tulisi olla myös oikeaa kevyttä jalkaväkeä joka käyttää kalustoa mitä saatavissa on vaikka kummastelen ettei jotain hummereita tai vastaavia halvalla hankita.
Kehittää joustavia ajoneuvopooleja ylijohdolle ja hyödyntää mönkijöitä paikallisessa liikkumisessa.
 
Tämän takia operatiivisissa ja alueellisissa tulisi olla myös oikeaa kevyttä jalkaväkeä joka käyttää kalustoa mitä saatavissa on vaikka kummastelen ettei jotain hummereita tai vastaavia halvalla hankita.
Kehittää joustavia ajoneuvopooleja ylijohdolle ja hyödyntää mönkijöitä paikallisessa liikkumisessa.

Alueellisissa on kevyttä/kevyehköä jalkaväkeä paljonkin, ja keskeinen ajoneuvo hajautetussa toiminnassa on juurikin mönkijät. Korjaan, maastoskootterit.
 
Back
Top