Miehistön kuljetus

[Jopuni]

Noin asiasta sen enempiä syvyyksiä tuntematta sanoisin, että Porin prikaatin kv-ulottuvuus y.m. huomioiden osaamisalue on jossain muualla kuin Kymenlaakson Kurskissa 1. kaartin panssariarmejan palavan teräksen ja lentävien suoltenpätkien kohtaamiseen valmistautumisessa, ja pitäisin sen yhäkin pyöräalustaisen kaluston koulutuspaikkana, ja PorJPR:n pyöräalustaisena. Tätä myös puoltaisi logistiikka, kun huomattava osa kalustosta pitäisi kuitenkin olla Huovinrinteellä, ja pyöräalustainen prikaati ei ole täysin kuljetusperävaunu- tai raidelogistiikan varassa sieltä itään siirtymisessä; Huovinrinteelle ei myöskään mene rataa, vaan rata ohittaa varuskunnan linnuntietä 25 km päässä Kokemäellä, jonka asemalla ei ole edes lastausramppia.

Uudet AMV:t konetykein voisi kuitenkin PorJPR:lle hankkia, onhan sen kalusto nyt varsin aneemista tosiasialliseen tarpeeseen nähden, AMV on "maailman kallein ITKK-lavetti", kuten muistaakseni @CV9030FIN hyvin lohkaisi. Eikä tuo ole edes PorJPR:n ongelmallisin osa, vaan se, etteivät AMV:t riitä koko prikaatin kalustoksi, vaan vain kahdelle pataljoonalle, ja kolmas on Paseilla...

Täytyy lisäksi myös huomioida tarve tuottaa jonkinlainen joukko NATO:n valmiusrakenteeseen, ja sekin tarvitsee kalustonsa (kaluston, joka on tarvittaessa lähetettävissä pois meidän puolustustamme tukemasta) - jonka pitäisi vielä olla priimaa sen takia, että olisi täysin moraalitonta ja yhteiskunnallisesti kestämätöntä lähettää suomalaisia vapaaehtoisiakaan sotimaan toisten maiden sotia puutteellisella kalustolla. Se, mitä vaatimuksia tälle joukolle asetetaan, on sitten vain arvailujen varassa, ja nähtäneen hankittavan kaluston tyypistä.

Vanhojen AMV:iden jatkokäytöstä en olisi huolissani, mutta tosiasiallista tarvetta voi siis olla jopa kahden prikaatin konetykillisten AMV:iden hankinnalle.

Olen edelleen sitä mieltä, että AMV vaunut pitäs koota tst-osastoksi, ja Pasit ja XA-300 pyöräalustaiset pitäisin erillispataljoonien/osastojen kalustona, ja vahvistaisin hyökkäyskykyä tuon Porin prikaatin muuttamista mekanisoiduksi.

Kaksi Mekanisoitua prikaatia ja kolme mekanisoitua tst-osastoa muodostaisivat suomen keihäänkärjen terävimmän osa. 200 taisteluvaunua ja ñ.250 uutta CV90xx vaunua sekä Famoksia riittävästi seuraavan 10 vuoden aikana riittää tuohon kokoon panon muodostamiseksi.

 

[J0h1F]

Olen edelleen sitä mieltä, että AMV vaunut pitäs koota tst-osastoksi, ja Pasit ja XA-300 pyöräalustaiset pitäisin erillispataljoonien/osastojen kalustona, ja vahvistaisin hyökkäyskykyä tuon Porin prikaatin muuttamista mekanisoiduksi.

Kaksi Mekanisoitua prikaatia ja kolme mekanisoitua tst-osastoa muodostaisivat suomen keihäänkärjen terävimmän osa. 200 taisteluvaunua ja ñ.250 uutta CV90xx vaunua sekä Famoksia riittävästi seuraavan 10 vuoden aikana riittää tuohon kokoon panon muodostamiseksi.

Mekanisoitujen joukkojen kouluttaminen kannattanee jatkossakin keskittää Parolaan ja Vekaranjärvelle. Ainakin KymJP:ssä on anekdotaalisesti koettu ongelmaksi se, että välillä täytyy kouluttaa ei-mekanisoituja joukkoja, koska muuten tuotettaisiin liikaa mekanisoituja, joille ei olisi sitten kalustoa ja sijoitusta antaa, tai kierto olisi KarJPR:ssä liian nopeaa.

Panssarisodankäynnin asiantuntijammehan ovat puhuneet SA-panssariprikaatista, ainakin muistaakseni viime vuonna se oli useasti tapetilla täällä. Siitä voitaisiin lähteä mekanisoidun taistelukyvyn kehittämisessä - se ja KarJPR olisivatkin jo aika kova parivaljakko.

 

[kimmo.j]

Olen edelleen sitä mieltä, että AMV vaunut pitäs koota tst-osastoksi, ja Pasit ja XA-300 pyöräalustaiset pitäisin erillispataljoonien/osastojen kalustona, ja vahvistaisin hyökkäyskykyä tuon Porin prikaatin muuttamista mekanisoiduksi.

Kaksi Mekanisoitua prikaatia ja kolme mekanisoitua tst-osastoa muodostaisivat suomen keihäänkärjen terävimmän osa. 200 taisteluvaunua ja ñ.250 uutta CV90xx vaunua sekä Famoksia riittävästi seuraavan 10 vuoden aikana riittää tuohon kokoon panon muodostamiseksi.

Muutos mekanisoiduksi joukoksi ei tapahdu ostamalla leluja. Siihen pitää olla osaamista. Käsitin, että meillä ei ole kouluttajia tähän.
Pitkän tähtäimen suunnitelmia siis.

Famos taas liittyy mekanisoitujen joukkojen kalustoon korkeintään tuli osien liikkumisvälineenä.
Koulutuksen ja logistiikan takia, parasta olisi jos mekanisoidun joukon tela-ajoneuvot olisivat kahta päätyyppiä. eli raskaat LEO 2 ja kevyet CV90 pohjalla. Realismia on tietysti, ettei tähän päästä ihan helpolla.

 

[scip10]

Olen edelleen sitä mieltä, että AMV vaunut pitäs koota tst-osastoksi, ja Pasit ja XA-300 pyöräalustaiset pitäisin erillispataljoonien/osastojen kalustona, ja vahvistaisin hyökkäyskykyä tuon Porin prikaatin muuttamista mekanisoiduksi.

Kaksi Mekanisoitua prikaatia ja kolme mekanisoitua tst-osastoa muodostaisivat suomen keihäänkärjen terävimmän osa. 200 taisteluvaunua ja ñ.250 uutta CV90xx vaunua sekä Famoksia riittävästi seuraavan 10 vuoden aikana riittää tuohon kokoon panon muodostamiseksi.

Tarkoitatko mekanisoidulla Porin prikaatilla pyörillä kulkevaa mekanisoitua joukkoa amerikkalaisten Stryker-prikaatin tapaan? Ajoneuvoina olisi konetykillä varustettu AMV ja itseliikkuva tykistö samoin pyörien päällä.

Toiminta-alueena eteläinen Suomi ja tarvittaessa Viro/Baltia.

 

[PJ85]

Tätä myös puoltaisi logistiikka, kun huomattava osa kalustosta pitäisi kuitenkin olla Huovinrinteellä, ja pyöräalustainen prikaati ei ole täysin kuljetusperävaunu- tai raidelogistiikan varassa sieltä itään siirtymisessä; Huovinrinteelle ei myöskään mene rataa, vaan rata ohittaa varuskunnan linnuntietä 25 km päässä Kokemäellä, jonka asemalla ei ole edes lastausramppia.

Asialla nyt ei ole suurempaa merkitystä mutta rautatieharrastajana pakko korjata, on Kokemäellä lastausramppi - viimeksi viime vuonna sieltä lähdettiin junaillen.

 

[Huhta]

Uudet AMV:t konetykein voisi kuitenkin PorJPR:lle hankkia, onhan sen kalusto nyt varsin aneemista tosiasialliseen tarpeeseen nähden, AMV on "maailman kallein ITKK-lavetti", kuten muistaakseni @CV9030FIN hyvin lohkaisi. Eikä tuo ole edes PorJPR:n ongelmallisin osa, vaan se, etteivät AMV:t riitä koko prikaatin kalustoksi, vaan vain kahdelle pataljoonalle, ja kolmas on Paseilla...

Ei taida riittää edes kahdelle pataljoonalle, jos tarkkoja ollaan. 62 vaunua, joista prikaatin tiedustelukomppania syö ilmeisesti 14 ja yksi pataljoona loput 48.

Mutta vaikka AMV on heikosti aseistettu, niin kyllähän siihen AMV:n aseistamiseen liittyy useampiakin ongelmia. Monesti on esitetty, ettei pelkillä AMV:eillä voi mennä suin surmin hyökkäykseen ilman taistelupanssarivaunuja. Toisaalta pyöräalustan liikkuvuus ei vastaa taistelupanssarivanua. Ja jos kärjillä meneekin panssarijoukko, niin tarvitaanko sitä raskaampaa AMV:n aseistusta putsattaessa juoksuhautoja ja hajalleen joutuneita tykistöyksiköitä ja huoltojoukkoja vai onnistuisiko se ihan Pasilla/6X6:lla ja jalkaväellä?

Vaikka yleensä puhutaan voiman keskittämisestä, niin ehkä paras sijoitus raskaasti aseistetulle AMV:lle voisi olla komppanian kokoiset, liikkuvat ja iskukykyiset yksiköt, jotka pidettäisiin etusijassa reservinä. Niitä voisi sitten käyttää ainakin maahanlaskuja ja maihinnousuja vastaan sekä suuremmalla riskillä läpimurtojen tulppaamiseen.

 

[Jopuni]

Tarkoitatko mekanisoidulla Porin prikaatilla pyörillä kulkevaa mekanisoitua joukkoa amerikkalaisten Stryker-prikaatin tapaan? Ajoneuvoina olisi konetykillä varustettu AMV ja itseliikkuva tykistö samoin pyörien päällä.

Toiminta-alueena eteläinen Suomi ja tarvittaessa Viro/Baltia.

En vaan modernisoituja Leo2A4 ja uusia CV90xx ja Famous vaunuilla (+NEMO) varustettua prikaatia. Toiminta-alue lähinnä eteä-suomi.

Tuon lisäksi olisi AMV vaunuilla varustettu moottoroitu tst-osasto, vähän alla olevan kokoonpanon mukainen mutta AMV kalustolla MT-LB vaunujen sijaan ja muutenkin sovitettuna pyörille. Panssarijääkärikomppanioille (3-4 kpl) uudet 30mm tykillä varustetut AMV vaunut. Heittimet AMV AMOS vaunuja. Ja jos se Patrian ARVE toteutuu niin niitäkin vois joku 8-12 kpl kuulua joukkoon. Vanhat AMV vaunut ovat tst-osastossa muilla joukoilla.

Ilmatorjunta jotain muuta kuin 23mm

 

[J0h1F]

Ei taida riittää edes kahdelle pataljoonalle, jos tarkkoja ollaan. 62 vaunua, joista prikaatin tiedustelukomppania syö ilmeisesti 14 ja yksi pataljoona loput 48.

Mutta vaikka AMV on heikosti aseistettu, niin kyllähän siihen AMV:n aseistamiseen liittyy useampiakin ongelmia. Monesti on esitetty, ettei pelkillä AMV:eillä voi mennä suin surmin hyökkäykseen ilman taistelupanssarivaunuja. Toisaalta pyöräalustan liikkuvuus ei vastaa taistelupanssarivanua. Ja jos kärjillä meneekin panssarijoukko, niin tarvitaanko sitä raskaampaa AMV:n aseistusta putsattaessa juoksuhautoja ja hajalleen joutuneita tykistöyksiköitä ja huoltojoukkoja vai onnistuisiko se ihan Pasilla/6X6:lla ja jalkaväellä?

Vaikka yleensä puhutaan voiman keskittämisestä, niin ehkä paras sijoitus raskaasti aseistetulle AMV:lle voisi olla komppanian kokoiset, liikkuvat ja iskukykyiset yksiköt, jotka pidettäisiin etusijassa reservinä. Niitä voisi sitten käyttää ainakin maahanlaskuja ja maihinnousuja vastaan sekä suuremmalla riskillä läpimurtojen tulppaamiseen.

Pelkästään konetykin tulivoimalisä on tyypillisessä suomalaismaastossa niin suuri, että kyllä kannattaa. IFV on varsinaiselle PST-miehelle (ainakin NLAW-miehelle) taistelupanssarivaunua vaarallisempi vastustaja, jos sensorit ovat samalla tasolla.

Hyökkääminen pelkän tulituessa olevan RSKK:n kanssa on huomattavasti vaarallisempaa hyökkäävälle jalkaväelle kuin konetykin tuella, vaikka kohtaustaisteluun ei voisikaan mennä ilman taistelupanssarivaunuja.

Lisäksi, vaikka konetykillä ei saataisi läpäisyä taistelupanssarivaunuun, niin sarja 30 mm kranaatteja kyllä rikkoo erinäistä, kuten Ukrainassa on osoitettu. Ja nimenomaan konetykilliset IFV:t ovat olleet Ukrainassa vaunuista suosituimpia jalkaväen kurmoottamisessa.

Asialla nyt ei ole suurempaa merkitystä mutta rautatieharrastajana pakko korjata, on Kokemäellä lastausramppi - viimeksi viime vuonna sieltä lähdettiin junaillen.

Niin, sivuramppi tosiaan on, muttei sellaista raskaalle panssarikalustolle käytettävää suoraa ajoneuvoramppia. Tuon sivurampin kanssa pitää vielä käännellä vaunua siinä junan päällä ollessaan.

 

[Zero]

Lisäksi, vaikka konetykillä ei saataisi läpäisyä taistelupanssarivaunuun, niin sarja 30 mm kranaatteja kyllä rikkoo erinäistä, kuten Ukrainassa on osoitettu. Ja nimenomaan konetykilliset IFV:t ovat olleet Ukrainassa vaunuista suosituimpia jalkaväen kurmoottamisessa.

Juuri näin, kyllä se 30mm konetykki taistelupanssarivaunun lamauttaa tähtäämällä oikeisiin paikkoihin, kuten Ukrainassa näimme miten kävi kun T-90M kohtasi Bradleyn 25mm Bushmasterin. Sarja 30mm ammuksia ja mahdollisesti pst-ohjus päälle niin ei vaunu sen jälkeen pitkälle pötki.

 

[Huhta]

Pelkästään konetykin tulivoimalisä on tyypillisessä suomalaismaastossa niin suuri, että kyllä kannattaa. IFV on varsinaiselle PST-miehelle (ainakin NLAW-miehelle) taistelupanssarivaunua vaarallisempi vastustaja, jos sensorit ovat samalla tasolla.

Hyökkääminen pelkän tulituessa olevan RSKK:n kanssa on huomattavasti vaarallisempaa hyökkäävälle jalkaväelle kuin konetykin tuella, vaikka kohtaustaisteluun ei voisikaan mennä ilman taistelupanssarivaunuja.

Lisäksi, vaikka konetykillä ei saataisi läpäisyä taistelupanssarivaunuun, niin sarja 30 mm kranaatteja kyllä rikkoo erinäistä, kuten Ukrainassa on osoitettu. Ja nimenomaan konetykilliset IFV:t ovat olleet Ukrainassa vaunuista suosituimpia jalkaväen kurmoottamisessa.

Jos lähtökohta on sirpaleiden tuotto jalkaväkeä vastaan, niin mitenköhän erilaiset aseet sitten eroavat tuossa suhteessa?

-H&K GMG, 40x53 mm (AMV:n nykyaseistus M2 Browningin ohella)
-M230LF, 30x113 mm (ketjussa aiemmin mainittu matalapaineinen konetykki, jenkeillä mm. JLTV:n päällä)
-Mk44 Bushmaster II, 30x173 mm (CV90:n nykyaseistus)

Ensinmainitun ammukset ovat selkeästi hitaampia ja oletettavasti tuuliherkempiä kuin kahden jälkimmäisen. Keskimmäinen on parempi kummassakin suhteessa, mikä parantaa käytettävyyttä ajoneuvoja ja muita nopeasti liikkuvia ja vaarallisempia maaleja vastaan, mutta panssarinläpäisykyky pohjautunee edelleen lähinnä räjähdysvaikutukseen kineettisen läpäisyn sijaan. Viimeinen on sitten tehokkain ratkaisu etenkin ajoneuvoja vastaan.

Ja voisihan tässä pohtia myös sitä ranskalaista, vartalosuunnattavaa 20 mm konetykkiä, joka on esiintynyt Patrian promokuvissa...

 

[mikæl]

Jos lähtökohta on sirpaleiden tuotto jalkaväkeä vastaan, niin mitenköhän erilaiset aseet sitten eroavat tuossa suhteessa?

Onhan meillä tähän ylivoimainen vaihtoehto: Nemo

 

[Saunajääkäri]

kyllähän noihin tuleviin Famouksiin jotain tulta täytyy saada katolle. Mikä tuote se ois tutkaohjattu ja tekee hallaa miehistölle, ajoneuvoille sekä droneille.

 

[mikæl]

Famous’n katolta GAU-8 Avengerin purskeet olisi aika hauskoja hankien keskellä suomalaismetsässä. Tosin tarvitsisi perään ahkion ammuksille.

 

[Snautsi]

kyllähän noihin tuleviin Famouksiin jotain tulta täytyy saada katolle. Mikä tuote se ois tutkaohjattu ja tekee hallaa miehistölle, ajoneuvoille sekä droneille.

En nyt rehellisesti keksi yhtäkään syytä, miksi telataksin katolle pitää saada mitään ITKK:ta kummallisempaa. Erikoisajoneuvot sitten erikseen.

Jos halutaan ampua ajoneuvoja, droneja ja jalkaväkeä, niin sitten ostetaan siihen tarkoitettu vehje.

 

[Karkki90]

Tarkoitatko mekanisoidulla Porin prikaatilla pyörillä kulkevaa mekanisoitua joukkoa amerikkalaisten Stryker-prikaatin tapaan? Ajoneuvoina olisi konetykillä varustettu AMV ja itseliikkuva tykistö samoin pyörien päällä.

Toiminta-alueena eteläinen Suomi ja tarvittaessa Viro/Baltia.

Olisi täydellisen järjetöntä viedä meiltä vähiä terävän kärjen maajoukkoja Viroon. Joku ko. hommaan korvamerkitty pataljoonan tst-osasto olisi vielä mahdollisen rajoissa, mutta se ei saisi olla prikaatin osa, tai jälkeen jäävä prikaati(-) menettäisi samalla kykynsä toimia kokonaisuutena.

Vähät AMV:t olisivat sinällään oivallinen kalusto NATO-valmiusosastolle. Vaikka sitten paranneltuina. Edellyttäen tietysti että Säkylän pumpulle saataisiin hankittua korvaava ajoneuvokalusto. XA-203:lla varustettu pataljoona joutaisi sekin olla muualla kuin sillisalaattiprikaatissa.

 

[gekados]

Olisi täydellisen järjetöntä viedä meiltä vähiä terävän kärjen maajoukkoja Viroon. Joku ko. hommaan korvamerkitty pataljoonan tst-osasto olisi vielä mahdollisen rajoissa, mutta se ei saisi olla prikaatin osa, tai jälkeen jäävä prikaati(-) menettäisi samalla kykynsä toimia kokonaisuutena.

Riippuu mitä NATOn kokoushuoneissa päätetään, ei taida olla vielä ihan selvillä? Epäilen kyllä myös, että Suomelta odotettaisiin maavoimia Baltiaan, mutta Gotlanti ja Ahvenanmaa saattaa olla eri asia.

 

[mechanicus]

Suomen sotilaiden ainoa tarkoitus Baltiassa olisi varmistaa, että Suomi tulee vedetyksi mukaan sotaa, jos Venäjä hyökkää Baltiaan. Sinne kelpaa siis ihan hyvin joku Hiace-porukka.

 

[Karkki90]

Riippuu mitä NATOn kokoushuoneissa päätetään, ei taida olla vielä ihan selvillä? Epäilen kyllä myös, että Suomelta odotettaisiin maavoimia Baltiaan, mutta Gotlanti ja Ahvenanmaa saattaa olla eri asia.

Totta kai meidän pitää oma saaristomme hoitaa. Siihen ei NATO-kokouksia tarvita. Itämeren eteläisemmille saarille löytynee väkeä ja kalustoa muualta.

 

[Karkki90]

Suomen sotilaiden ainoa tarkoitus Baltiassa olisi varmistaa, että Suomi tulee vedetyksi mukaan sotaa, jos Venäjä hyökkää Baltiaan. Sinne kelpaa siis ihan hyvin joku Hiace-porukka.

Se olisi kuitenkin nolo, joten jotain sotaisampaa ajoneuvokalustoa tarvitaan.

 

[Huhta]

Riippuu mitä NATOn kokoushuoneissa päätetään, ei taida olla vielä ihan selvillä? Epäilen kyllä myös, että Suomelta odotettaisiin maavoimia Baltiaan, mutta Gotlanti ja Ahvenanmaa saattaa olla eri asia.

Tuntuu hullulta, jos Nato-suunnittelussa noille saarille varattaisiin suurempia/parempia joukkoja kuin mallia "kodinturva". Itämeri on nyt Lake Nato - ei ole realismia, että Ahvenanmaalle tai Gotlantiin saataisiin mitään konventionaalisia joukkoja. Saati että ne joukot voisivat jotenkin konkreettisesti hyödyntää noita saaria. Voihan Venäjä jompaan kumpaan tai kumpaankin laskea matkustajalentokoneen täynnä erikoisjoukkoja, mutta mitä suurempaa tarkoitusta se sitten palvelisi, kun ilmatila ja merialue on kiistatta Naton hallinnassa...

Suomen sotilaiden ainoa tarkoitus Baltiassa olisi varmistaa, että Suomi tulee vedetyksi mukaan sotaa, jos Venäjä hyökkää Baltiaan. Sinne kelpaa siis ihan hyvin joku Hiace-porukka.

Tuolle reissulle voi olla vaikea löytää valmiuteen ilmoittautuvia.