Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onkohan se oivallinen siihenkään? Vajaaseen 5 tonniin taitaa jäädä kapasiteetti parhaassakin tapauksessa.
Ei ollenkaan välttämättä. Kuorman lastaamiseen ja purkuun GTT:n takavaunu voisi tuoda etua.

Tämä siis näytillä olleita perusversioita vertaillen. Jos toisesta muokataan logistiikkaversio, niin tilanne tosiaan muuttuu.
 
Ei ollenkaan välttämättä. Kuorman lastaamiseen ja purkuun GTT:n takavaunu voisi tuoda etua.

Tämä siis näytillä olleita perusversioita vertaillen. Jos toisesta muokataan logistiikkaversio, niin tilanne tosiaan muuttuu.

Itse taas ajattelin, että suurempi FAMOUS olisi parempi jakamattoman kuorman kuljettajana. Sinänsä GTT:n konttialusta avaa kyllä mahdollisuuksia erilaisille päällirakenteille. Ehkä vielä yksi nyanssi voisi olla, miten alustat tarvittaessa muuntuvat käyttötapojen välillä - esim. jos tappioita alkaa syntyä, niin kumpi on helpompi modifioida miehistönkuljetukseen?

1750359489772.webp
 
Itse taas ajattelin, että suurempi FAMOUS olisi parempi jakamattoman kuorman kuljettajana. Sinänsä GTT:n konttialusta avaa kyllä mahdollisuuksia erilaisille päällirakenteille. Ehkä vielä yksi nyanssi voisi olla, miten alustat tarvittaessa muuntuvat käyttötapojen välillä - esim. jos tappioita alkaa syntyä, niin kumpi on helpompi modifioida miehistönkuljetukseen?

Katso liite: 122710
Eri tyyppisillä ajoneuvoilla varmasti on erilaiset ominaisuudet ja vahvuudet. GTT:lle voisi ehkä olla jotain käyttöä jossain roolissa. Aika näyttää.
 
Ei tuosta Famouksesta kummoista komentopaikkaa saa ku sisäkorkeus arviolta alle 1,4 metriä. Ja melko ikävä on kranaattia tuolla kuljettaa.
Nykyajan joukko ei elä mustikoilla ja oravilla eikä taistele pistimillä. Logistiikka on nykyään tärkein aselaji ja panssaritaksilla sitä taistelua ei voiteta. Kuorma-autot tuo kontteja tietä pitkin ja tuolla GTT:llä ne menee siitä syvemmälle.
 
Ei tuosta Famouksesta kummoista komentopaikkaa saa ku sisäkorkeus arviolta alle 1,4 metriä. Ja melko ikävä on kranaattia tuolla kuljettaa.
Nykyajan joukko ei elä mustikoilla ja oravilla eikä taistele pistimillä. Logistiikka on nykyään tärkein aselaji ja panssaritaksilla sitä taistelua ei voiteta. Kuorma-autot tuo kontteja tietä pitkin ja tuolla GTT:llä ne menee siitä syvemmälle.
Komentopaikkakäyttöä varten F:n takatilan kohtuullinen korottaminen on varmasti mahdollista. Logistiikkahommiin tuo alusta tosiaan taipuu huonommin.

GTT:n ja kumppaneiden kohdalla sorrutaan erilaisilla foorumeilla helposti malliin, jossa joku uusi laite halutaan ensin hankkia, koska se on kotimainen ja olemassa. Vasta sen jälkeen aletaan miettiä sille käyttöä. Samaahan se oli aikanaan Misun ja GTP:n kohdalla. Jälkimmäinen osui lopulta myös PV:n tarpeisiin. Ehkä GTT:llekin vielä löytyy kotimaan viranomaisilta joku pieni ekologinen lokero. Vaikka sitten osittain myynninedistämisen hengessä.
 
Kyllä nuo telakuorma-autot ovat aika pistämättömiä Lapissa. Niille on kyllä paikkansa.
 
Kyllä nuo telakuorma-autot ovat aika pistämättömiä Lapissa. Niille on kyllä paikkansa.
Avoimella tunturilla dronejen metsästettävänä? Moni asia on muuttunut ja muuttuu Ukrainan sodan kokemusten ja teknologian kehityksen myötä.
 
Avoimella tunturilla dronejen metsästettävänä? Moni asia on muuttunut ja muuttuu Ukrainan sodan kokemusten ja teknologian kehityksen myötä.
Jos noin ajatellaan niin ei Famous ole sen parempi Lapin aavalla tundralla.
Molempiin voi aseistusta aseistusta.

Tosiasia on, että muutosta ajatteluun ajoneuvojen käytöstä ja suojauksesta on tulossa.
 
Itse näen, että Famous kertoo PV:n halusta mekanisoida myös pohjoiset joukot.

Nyt niillä ei ole ollut oikein kunnon panssarikuorta suojanaan oikeastaan Paseja lukuunottamatta, ja jänkhällä Pasille tee mithää.

Liikkuvuudessa pitää huomioida, että PV on todennut ällin liikkuvan yhtä hyvin kuin bankku suossa. Ällin isoin ongelma on mekaaninen vaihteisto, kuski ei voi vaihtaa isommalle vaikka vehje kulkisi koska vaihtotapahtuma kestää niin kauan.

Tosin veikkaan että noilla joukoilla on edessään samanlainen oppimiskäyrä kuin aikoinaan Karjalan prikaatilla. Mitä olen nähnyt tekoja käytettävän KaiPR:ssa, niin aikamoista huollon jne laiminlyöntiä on. Panssarijoukkojen kulttuurin oppiminen vie aikaa.
 
Itse näen, että Famous kertoo PV:n halusta mekanisoida myös pohjoiset joukot.
Eikö tuo määritelmällisesti ole edelleen moottorointia, kun kyseessä kuitenkin on kuljetusajoneuvo eikä rynnäkkövaunu. Vertautuu Älliin eikä Bemariin. Ei sillä että tällä olisi merkitystä kunhan kalusto vain sopii suunniteltuun käyttöönsä.

Virallisen version mukaanhan haetaan sekä suojaa, että taktista operatiivista liikkuvuutta maasto-ominaisuudet samalla ainakin kohtuumitalla säilyttäen.

Korjaus: korjattu liikkuvuus-osuuteen oikea termi
 
Viimeksi muokattu:
Eikö tuo määritelmällisesti ole edelleen moottorointia, kun kyseessä kuitenkin on kuljetusajoneuvo eikä rynnäkkövaunu. Vertautuu Älliin eikä Bemariin. Ei sillä että tällä olisi merkitystä kunhan kalusto vain sopii suunniteltuun käyttöönsä.

Virallisen version mukaanhan haetaan sekä suojaa, että taktista liikkuvuutta maasto-ominaisuudet samalla ainakin kohtuumitalla säilyttäen.
Olet teknisesti aivan oikeassa.

Käytin kuitenkin sanaa mekanisointi koska periaatteessa tekoillakin liikkuva joukko on motorisoitu - tosin ei suojattu. Famous tulee nostamaan vanhan jalkaväkijoukon suojan ja liikkuvuuden ihan uusiin sfääreihin.

Tosin se tulee myös lisäämään sitä logistisen hännän vaikutusta. En usko että Famous liikkuu yhtä vähällä pa-tarvikemäärällä kuin teka.
 
Olet teknisesti aivan oikeassa.

Käytin kuitenkin sanaa mekanisointi koska periaatteessa tekoillakin liikkuva joukko on motorisoitu - tosin ei suojattu. Famous tulee nostamaan vanhan jalkaväkijoukon suojan ja liikkuvuuden ihan uusiin sfääreihin.

Tosin se tulee myös lisäämään sitä logistisen hännän vaikutusta. En usko että Famous liikkuu yhtä vähällä pa-tarvikemäärällä kuin teka.
Jep. Yhden sanan määritelmät ovat aina jäykkiä, kun kuvataan kokonaisuuksia. Joukon luonne muuttuu olennaisesti sekä suojan että liikkuvuuden osalta, jos hanke saadaan maaliin.
 
Tosin se tulee myös lisäämään sitä logistisen hännän vaikutusta. En usko että Famous liikkuu yhtä vähällä pa-tarvikemäärällä kuin teka.

Ehkä nykyaikaiseen tekaan verrattuna, mutta BV206 oli 70-luvun bensakoneineen ihan huikea syöppö. Vieläköhän niitä on käytössä?

Tosin tämä GTT:n massa varmaan on samaa luokkaa Famouksen kanssa, joten eroa ei paljon liene.

Edit: 10 tonnia vs 15.
 
Pbv 302:t olivat Ruotsissa mekanisoitujen joukkojen kalustoa, mistä tehtävästä ne eläköityivät jo vuosia sitten. Vaunut korvattiin osin ex-Itä-Saksan BMP-1:llä, jotka nekin on jo laitettu pataan, osin MT-LB -vaunuilla, jotka on sittemmin myyty Suomeen ja osin CV9040:lllä, joita on vielä Ruotsilla paljon rivissä ja myös varastossa ei sijoitettuna sodanajan joukkoihin.

Sisu GTP:t tulevat käyttöön erityisesti Stridsgrupp Mälardalenissa ja sotilaspoliisiyksiköissä. Nämä ovat tähän saakka käyttäneet panssaroimatonta 1970-luvun Volvo Tgb 11/13/20 -kalustoa, joka on jo täysin yli-ikäistä. Nyt tilatut parisensataa GTP:tä sulahtavat näihin joukkoihin lähes huomaamatta, todellinen tarve on huimasti suurempi.

Rinnalla kodinturvajoukoille on tulossa panssaroimattomat Iveco MUV 4*4 -ajoneuvot, joita on jo tilattu useampi sata.

Ruotsin mekanisoiduissa joukoissa on edelleen Pbv 302:n jättämä aukko kuljetusvaunuissa, kaikkea ei ole mielekästä tehdä täysiverisellä CV9040-rynnäkköpanssarivaunulla. Voi olla, että Ruotsi olisi jatkossa potentiaalinen asiakas esim. Patria FAMOUS -vaunuille.
Vanha viesti, mutta olisi kiintoisaa kuulla miksi ruotsalaiset korvasivat Pbv 302:t BMP-1:llä.

Ainoa syy minkä keksin on se että jos 302:t olisivat olleet loppuunajettuja.

Katsotaas:

- Suojaus: varsin pitkälti samaa tasoa. Bemarin keula voi optimitapauksissa kimmottaa paremmin, mutta iso ja laaja alapelti kyllä kolisee läpi.
- Liikkuvuus: 302:n huippunopeus on 66 km/h, Bemarilla 65 km/h:ssa. Sakut yhdistymisen jälkeen estivät jälkimmäisessä pääsyn kokonaan vitosvaihteelle, koska heidän mielestään vehje on hengenvaarallinen noissa nopeuksissa. Molemmat uivat. Tehopaino on Bemarissa rahtusen parempi. Bemarissa on edistyneempi ohjaus kuin 302:n kytkinjarru, mutta ilmeisesti käytännön ajossa 302 on ihan yhtä pystyvä.
- Ergonomia: kannattaako tätä edes verrata?
- Tulivoima: 302 on näistä käytännössä tulivoimaisempi siihen tehtävään, mihin se on tarkoitettu. 73 mm tykki on ihan ok alle 500 m etäisyydeltä, mutta tulinopeus on hidas, ampuja lataa itse tai riskeeraa käden syöttymisen pesään. Osumatarkkuus vaunun kokoiseen maaliin oli muistaakseni todella huono 500 m + ja sen allekin vaati useamman yrityksen. Osuessaan ihan ok vanhempia, ei komposiittipanssaroituja vaunuja vastaan. Bunkkereita jne vastaan ok. 302:n 20 mm on yksinkertaisesti monipuolisempi.
- Luotettavuus: 302:n Volvo Penta on aika kuolemattomassa maineessa, kytkinjarru on helppo säätää. Bemarista ei oikein voi sanoa säätämisen osalta samaa (kokemusta on). Tosin Bemarin motti nielee vaikka hiekkaa. Siinä missä Volvossa on turbo, Bemarissa on noudatettu "no replacement for displacement".

Toisin sanoen näyttää äkkinäiselle, että ruotsalaiser korvasivat hyvän vaunun selvästi huonommalla.
 
Vanha viesti, mutta olisi kiintoisaa kuulla miksi ruotsalaiset korvasivat Pbv 302:t BMP-1:llä.

Ainoa syy minkä keksin on se että jos 302:t olisivat olleet loppuunajettuja.

Katsotaas:

- Suojaus: varsin pitkälti samaa tasoa. Bemarin keula voi optimitapauksissa kimmottaa paremmin, mutta iso ja laaja alapelti kyllä kolisee läpi.
- Liikkuvuus: 302:n huippunopeus on 66 km/h, Bemarilla 65 km/h:ssa. Sakut yhdistymisen jälkeen estivät jälkimmäisessä pääsyn kokonaan vitosvaihteelle, koska heidän mielestään vehje on hengenvaarallinen noissa nopeuksissa. Molemmat uivat. Tehopaino on Bemarissa rahtusen parempi. Bemarissa on edistyneempi ohjaus kuin 302:n kytkinjarru, mutta ilmeisesti käytännön ajossa 302 on ihan yhtä pystyvä.
- Ergonomia: kannattaako tätä edes verrata?
- Tulivoima: 302 on näistä käytännössä tulivoimaisempi siihen tehtävään, mihin se on tarkoitettu. 73 mm tykki on ihan ok alle 500 m etäisyydeltä, mutta tulinopeus on hidas, ampuja lataa itse tai riskeeraa käden syöttymisen pesään. Osumatarkkuus vaunun kokoiseen maaliin oli muistaakseni todella huono 500 m + ja sen allekin vaati useamman yrityksen. Osuessaan ihan ok vanhempia, ei komposiittipanssaroituja vaunuja vastaan. Bunkkereita jne vastaan ok. 302:n 20 mm on yksinkertaisesti monipuolisempi.
- Luotettavuus: 302:n Volvo Penta on aika kuolemattomassa maineessa, kytkinjarru on helppo säätää. Bemarista ei oikein voi sanoa säätämisen osalta samaa (kokemusta on). Tosin Bemarin motti nielee vaikka hiekkaa. Siinä missä Volvossa on turbo, Bemarissa on noudatettu "no replacement for displacement".

Toisin sanoen näyttää äkkinäiselle, että ruotsalaiser korvasivat hyvän vaunun selvästi huonommalla.
Ruotsi ei korvannut pbv 302 bemarilla. BMP-1 (Pbv 501) ja MT-LB (Pbv 401) tulivat jalkaväkiprikaatien käyttöön. Pbv 302 oli siinä vaiheessa mekanisoitujen prikaatien käytössä, yhdessä Strv 121/104 kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä edellinen viesti totesi, lisäksi BMP ja MT-LB olivat derkkumyynnissä lähes ilmaisia ja ruotsalaiset pitivät niiden maastoliikkuvuudesta tehtyään pohjoisessa kattavia talvitestejä.

BMP-1:n 73mm RPG on erinomaisen tarkka alle kilometrin ameteilla, mutta hidas ampua ja ladata sekä pimeäampumiskyky olematon.
 
Mitä edellinen viesti totesi, lisäksi BMP ja MT-LB olivat derkkumyynnissä lähes ilmaisia ja ruotsalaiset pitivät niiden maastoliikkuvuudesta tehtyään pohjoisessa kattavia talvitestejä.

BMP-1:n 73mm RPG on erinomaisen tarkka alle kilometrin ameteilla, mutta hidas ampua ja ladata sekä pimeäampumiskyky olematon.
Tankogradin mukaan Gromin ampumatarkkuus alkaa tippua 500 m jälkeen hyvin rajusti, ainakin neukkutestien mukaan.
 

Liitteet

  • Screenshot_20250626-061947.webp
    Screenshot_20250626-061947.webp
    169 KB · Luettu: 11
  • Screenshot_20250626-061954.webp
    Screenshot_20250626-061954.webp
    199.1 KB · Luettu: 11
Back
Top