Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ensimmäisenä varmaan pitäisi vahvistaa lattian kantavuutta. Auto painaa sen max 3000 kg ja tuo valmis 6x6 painaa kevyt versiona sen 23 000 kg. Tuskin on laatta niin paksu, että kantaa koneet ja kasvattavan rungon, joka liikkuu jigillä 4 pienen pyörän päällä.
Tästä oli töissä eilen juttua. Viisaammat valistivat, että vahvistaminen voi tosiaan tulla tarpeseen. Lattialle voi valaa reippaasti raudoitetun paksunnoksen, tai sitten kuorman voi jakaa laajemmalle alueelle kiskoilla, joiden päällä aihiot liikkuvat.

Kokonaiskuorma olisi todennäköisesti pienempi, kuin henkilöautolinjastolla kaikkine robotteineen, joten tuo ei ole merkittävä murhe, jos tehdään yhtään pidempää sarjaa. Ja mitään ykköskappaleita tuolla ei tietysti kannata lähteä tekemäänkään.
 
Tästä oli töissä eilen juttua. Viisaammat valistivat, että vahvistaminen voi tosiaan tulla tarpeseen. Lattialle voi valaa reippaasti raudoitetun paksunnoksen, tai sitten kuorman voi jakaa laajemmalle alueelle kiskoilla, joiden päällä aihiot liikkuvat.

Kokonaiskuorma olisi todennäköisesti pienempi, kuin henkilöautolinjastolla kaikkine robotteineen, joten tuo ei ole merkittävä murhe, jos tehdään yhtään pidempää sarjaa. Ja mitään ykköskappaleita tuolla ei tietysti kannata lähteä tekemäänkään.
No entä valmistuksessa tarvittavat nosturit ja mihin ne saadaan kiinni (eli pilareiden kantavuus ja rakennuksen rungon kantavuus sekä niiden perustukset), jos vaikka panssarikori pitäisi alustalleen asentaa ja sen päälle asetorni panssaroituna.
Keveiden maastohenkilöautojen tuotantoon Uki voi taipua, mutta taisteluajoneuvojen valmistuslinjalle pitänee tehdä rakennuksen perustukset ja runko uudelleen.
 
No entä valmistuksessa tarvittavat nosturit ja mihin ne saadaan kiinni (eli pilareiden kantavuus ja rakennuksen rungon kantavuus sekä niiden perustukset), jos vaikka panssarikori pitäisi alustalleen asentaa ja sen päälle asetorni panssaroituna.
Keveiden maastohenkilöautojen tuotantoon Uki voi taipua, mutta taisteluajoneuvojen valmistuslinjalle pitänee tehdä rakennuksen perustukset ja runko uudelleen.
Painavin linjalla paikalleen nosteltava osa olisi moottori. Muilta osin ps-ajoneuvot rullailevat sujuvasti lattialla pukin tms. alustan päällä. Katso vaikka Sisun tai Patrian tuotantotiloja. Ei runkoja olisi tarvetta nostella kuin ehkä kerran, eli tehtaalle tuotaessa kuljetuslavetilta asennusalustalle. Tst-vaunut torneineen olisivat tietysti eri asia.
 
Minusta kuulostaa kaikki spekulaatiot kaukaa haetuilta. En ole uudenkaupungin autotehtaalla käynyt, mutta tyypillisesti tuollaisessa tehtaassa painavimmat liikuteltavat ja nosteltavat asiat ei ole niitä tuotteita. Kyllä noissa monesti on useamman kymppitonnin nosturit ja lattiavalut on tehty tuotantokoneiden siirrot mahdollistaviksi. Puhumattakaan koneiden pedeistä. Noissa puhutaan monesti metreistä betonikakun paksuudessa, eikä senteistä.
 
Minusta kuulostaa kaikki spekulaatiot kaukaa haetuilta. En ole uudenkaupungin autotehtaalla käynyt, mutta tyypillisesti tuollaisessa tehtaassa painavimmat liikuteltavat ja nosteltavat asiat ei ole niitä tuotteita. Kyllä noissa monesti on useamman kymppitonnin nosturit ja lattiavalut on tehty tuotantokoneiden siirrot mahdollistaviksi. Puhumattakaan koneiden pedeistä. Noissa puhutaan monesti metreistä betonikakun paksuudessa, eikä senteistä.
Joo ei tässä kuitenkaan kenenkään asuntoon olla tuotantolinjaa perustamassa..

Autotehtaalla on joka tapauksessa varauduttu isojenkin kuormien siirtoon ja roikottamiseen. Ps-ajoneuvojen tuotanto olisi volyymiltään jotain ihan muuta.

Ja jos vaikka rakenteita jostain pitäisikin vahvistaa, niin puhuttaisiin rajatusta lattian osasta, tai vaikka yksittäisen pukkinosturin perustuksesta. Kuormituksiahan voi tulla vähän tavanomaisesta toiminnasta poikkeavalla tavalla.
 
Kyllä siellä tuotantolinjalla saa tehdä melkoista raivausta, että toisesta päästä rullaa ulos Patria 6x6 tai Sisu GPT



 
Viimeksi muokattu:
Painavin linjalla paikalleen nosteltava osa olisi moottori. Muilta osin ps-ajoneuvot rullailevat sujuvasti lattialla pukin tms. alustan päällä. Katso vaikka Sisun tai Patrian tuotantotiloja. Ei runkoja olisi tarvetta nostella kuin ehkä kerran, eli tehtaalle tuotaessa kuljetuslavetilta asennusalustalle. Tst-vaunut torneineen olisivat tietysti eri asia.
Kts Patrian ajoneuvojen rakennetta.
Ainakin AMV:ssa on erikseen alusta (akselisto, jousitus, pyörät, voimansiirtolinja, ripustus yms) rakennettu omalle alarungolleen ja panssarikori on erikseen moottoritiloineen. Jossakin kokoonpanovaiheessa panssarikori on nostettava alarungon päälle. Arvelen sen olevan raskain kokoonpanon nosto ehkä luokkaa 10...20 tn.

Ideana on, että esim. miinaräjähdyksen jälkeen voidaan ehkä panssarikori korjata nopeasti ja asentaa se toisen eheän alarungon päälle. Räjähdyksessä pahemmin vaurioitunut alarunko voidaan korjata tai ei voida, mutta se työ vie pidemmän ajan. Korkealla oleva miehistötila (alarunko välissä) suojaa myös miehistöä panssarikorin lattian ollessa etäällä räjähdyspisteestä. Tämä erillisosa-runkorakenne lienee nykyaikana tavallinen konstruktio panssaroiduissa pyöräajoneuvoissa. Arvelen, että sitä on käytetty myös Patrian 6x6 ajoneuvossa.

Alustalleen asennetun panssakorin kuljettelu lavetilla ympäri Suomea ei liene millään tavoin järkevää. Eikös ne siellä Ukissakin henkilöautoja tehdessään pistehitsanneet peltiosat itse korin kokoonpanossa. Ei Saksasta kai kokonaisina koreina Calibroja, MB:jä tai aikanaan Siperiasta Ladan koreja Suomeen tuotu johtosarjojen ja lamppujen asennukseen. Leikattuja ja taiteltuja peltiosia toivat tiiviisti pakattuina, jottei ilmaa tarvitse kuljettaa...

Uki on keveiden ~ henkilö- tai maastohenkilöauton luokkaa olevien ajoneuvojen kokoonpanotehdas, ei sen enempää, eikä sen tuotantotilat tai -menetelmät sovellu raskaampien ajoneuvojen järkevään valmistukseen ilman erittäin suuria inframuutoksia ja laiteinvestointeja. Tuskin semmoiseen on tarvetta tai aikeita, kun Suomessa on jo ihan riittävän monta raskaampien pyöräsota-ajoneuvojen valmistajaa.

Ukin tuotantotilat ja menetelmät soveltunevat tai ovat räätälöitävissä keveiden ajoneuvojen lisäksi myös UAV-laitteiden kokoonpanoon, esim Shahed-luokan lentäviin laitteisiin (100 kg tai painavampien lentävien vehkeiden kokoonpanoon) tai maa-UAV laitteisiin ( 100...1500 kg) esim. Milrem:n laitteiden kaltaisten kokoonpanoon.
 
Kts Patrian ajoneuvojen rakennetta.
Ainakin AMV:ssa on erikseen alusta (akselisto, jousitus, pyörät, voimansiirtolinja, ripustus yms) rakennettu omalle alarungolleen ja panssarikori on erikseen moottoritiloineen. Jossakin kokoonpanovaiheessa panssarikori on nostettava alarungon päälle. Arvelen sen olevan raskain kokoonpanon nosto ehkä luokkaa 10...20 tn.

Ideana on, että esim. miinaräjähdyksen jälkeen voidaan ehkä panssarikori korjata nopeasti ja asentaa se toisen eheän alarungon päälle. Räjähdyksessä pahemmin vaurioitunut alarunko voidaan korjata tai ei voida, mutta se työ vie pidemmän ajan. Korkealla oleva miehistötila (alarunko välissä) suojaa myös miehistöä panssarikorin lattian ollessa etäällä räjähdyspisteestä. Tämä erillisosa-runkorakenne lienee nykyaikana tavallinen konstruktio panssaroiduissa pyöräajoneuvoissa. Arvelen, että sitä on käytetty myös Patrian 6x6 ajoneuvossa.

Alustalleen asennetun panssakorin kuljettelu lavetilla ympäri Suomea ei liene millään tavoin järkevää. Eikös ne siellä Ukissakin henkilöautoja tehdessään pistehitsanneet peltiosat itse korin kokoonpanossa. Ei Saksasta kai kokonaisina koreina Calibroja, MB:jä tai aikanaan Siperiasta Ladan koreja Suomeen tuotu johtosarjojen ja lamppujen asennukseen. Leikattuja ja taiteltuja peltiosia toivat tiiviisti pakattuina, jottei ilmaa tarvitse kuljettaa...

Uki on keveiden ~ henkilö- tai maastohenkilöauton luokkaa olevien ajoneuvojen kokoonpanotehdas, ei sen enempää, eikä sen tuotantotilat tai -menetelmät sovellu raskaampien ajoneuvojen järkevään valmistukseen ilman erittäin suuria inframuutoksia ja laiteinvestointeja. Tuskin semmoiseen on tarvetta tai aikeita, kun Suomessa on jo ihan riittävän monta raskaampien pyöräsota-ajoneuvojen valmistajaa.

Ukin tuotantotilat ja menetelmät soveltunevat tai ovat räätälöitävissä keveiden ajoneuvojen lisäksi myös UAV-laitteiden kokoonpanoon, esim Shahed-luokan lentäviin laitteisiin (100 kg tai painavampien lentävien vehkeiden kokoonpanoon) tai maa-UAV laitteisiin ( 100...1500 kg) esim. Milrem:n laitteiden kaltaisten kokoonpanoon.
JOS autotehtaalla ei pysty panssarikoria järkevästi valmistamaan, niin sitten se tuodaan muualta. Valmistajahan voi olla vaikka siinä parin kilometrin päässä olevalla telakka-alueella, joten kärkivaihtoehdoksi ei tarvitse ottaa Nuorgamia. AMV on myös huono esimerkki. Jos Suomessa jotain Patrian tuotetta aletaan isossa mittaluokassa rakentaa, niin se on paljon todennäköisemmin 6x6 / XA-300. Tässä ei myöskään olla miettimässä kaiken sotakaluston ainoaa valmistuspaikkaa, vaan lisäresurssia jonkin ison sarjan kokoonpanoon. AMV:t voisi siis tehdä siellä missä ennenkin.

Panssariajoneuvot ovat siitä kiitollisia kokoonpantavia, että niitä kasataan autotehtaaseen verrattuna lähes tyhjissä halleissa. Mitään erityistä räätälöintiä ei tarvita, vaikka jokainen tyyppi tietysti tarvitsee juuri sille räätälöidyn tuotantolinjan oikeine työkaluineen ja komponentteineen. Käytännössä trukki tuo tavaran kuormalavoilla. Tarvitaan siis tilaa ja sen tyyppisiin tehtäviin harjaantuneita asentajia. Ugissa on molempia.

Isoin ero tulee tietysti siitä, että henkilöauto varustellaan noin 95-prosenttisesti sen ulkopuolella työskennellen. 6x6:n kohdalla tilanne on päinvastainen lähes samalla prosentilla. GTP on sitten tuolta väliltä erilaisen rakenteensa takia.

Minun puolestani voidaan ihan rauhassa olla eri mieltä siitä mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Toivottavasti kotimaahan joka tapauksessa saadaan mahdollisimman paljon sotatarviketuotantoa.
 
Kyllä siellä tuotantolinjalla saa tehdä melkoista raivausta, että toisesta päästä rullaa ulos Patria 6x6 tai Sisu GPT



Itse asiassa tuostakin saa hyvän tilan vaikka GPT:lle kunhan robotit ja kaikki joutava roju viedään jonkun varaston perälle. Eihän noilla mitään siinä hommassa tee, vaan tarvitaan vapaata tilaa.

Kun muistetaan että valmistuvien ajoneuvojen määrä kutistuisi noin suunnilleen sadasosaan entisestä, niin käsillä jatkuvasti olevaa tavaraakin olisi PALJON vähemmän.

Autotehtaalla onneksi on paljon tilaa ja siitä tarvitaan vain vähäinen osa, joten ei tarvitse mennä tältäkään osin sieltä missä aita on korkein.

Lisäys

Verkosta löytyy kuvia sekä Sisun, että Patrian omista kokoonpanohalleista. Kovasti eri näköisiä paikkoja, kuin autotehtaan huippuunsa viritetty linja. Tehostamisen varaa varmasti olisi ja autotehtaalla voisi olla siihen hommaan juuri oikeaa osaamista.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta, AMV:tä ja Xa-300:tä valmistetaan jo monessa paikassa ulkomailla, onko tarvetta suomessa kasvattaa niiden tuotantoa?

Sisu GTP voi tarvita tuotannon kasvattamista, mutta eikö siihen oo muita paikkoja joissa tuon raskaaman ajoneuvon kokoaminen onnistuu.

Onnistusko jonkinlaisen maastohenkilöauton (tavallista paremmalla maavaralla) kokoaminen tuollaisella robottilinjalla?
Siihen vaan lisättäisiin sitten lopussa jossain hallissa panssarointilevyt.
 
Toisaalta, AMV:tä ja Xa-300:tä valmistetaan jo monessa paikassa ulkomailla, onko tarvetta suomessa kasvattaa niiden tuotantoa?

Sisu GTP voi tarvita tuotannon kasvattamista, mutta eikö siihen oo muita paikkoja joissa tuon raskaaman ajoneuvon kokoaminen onnistuu.

Onnistusko jonkinlaisen maastohenkilöauton (tavallista paremmalla maavaralla) kokoaminen tuollaisella robottilinjalla?
Siihen vaan lisättäisiin sitten lopussa jossain hallissa panssarointilevyt.
Voi hyvin olla ettei Ugissa ikinä valmisteta yhtään sotilasajoneuvoa. Tämähän on pelkkää ajatuksen pallottelua.
 
Pessimistisesti ajateltuna tulee menneisyydestä mieleen Valcon tarina. Työvoimapoliittisista ja ihan puhtaasti poliittisista syistä ei voitu antaa tehtaan mennä nurin. Jossain perähuoneen palaverissa on poliitikkojen aivoriihessä saatu ajatus tehtaan hyödyntämisessä puolustusteollisuuden tarpeisiin. Tämä siis jotta saadaan edes jonkinlainen tekosyy tehtaan rahoittamiseen. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei varmaankaan ole turhaan vaivattu, ja jos on niin heille on tehty etukäteen selväksi mikä on oikea vastaus kysymykseen.
 
Pessimistisesti ajateltuna tulee menneisyydestä mieleen Valcon tarina. Työvoimapoliittisista ja ihan puhtaasti poliittisista syistä ei voitu antaa tehtaan mennä nurin. Jossain perähuoneen palaverissa on poliitikkojen aivoriihessä saatu ajatus tehtaan hyödyntämisessä puolustusteollisuuden tarpeisiin. Tämä siis jotta saadaan edes jonkinlainen tekosyy tehtaan rahoittamiseen. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei varmaankaan ole turhaan vaivattu, ja jos on niin heille on tehty etukäteen selväksi mikä on oikea vastaus kysymykseen.

Taisi valco kuprussa liikkua pimeä raha ja päätökset sen mukaan. Ai niin, eihän suomessa.
 
Minusta näyttää siltä, että ajoneuvoluokka 3-6 tn on se, mitä aiotaan valmistaa. Lkm kysyntä voi olla kovaa tulevina vuosina.

Vaan entäs jos tuolla aletaan panemaan kasaan muutamaa lennokkiluokkaa? Onko se pakko olla auto, mitä tehdään? Pienellä linjan räätälöinnillä homma sujuu suit sait.

Mitenkäs tuon tehtaan omistuspohja menee? Mietin vaan, että jos omistus räätälöidään sopivasti, niin kokoonpanossa voi pyöriä tavaraa, jota ei haluta kovin paljon kuulutella.

Entäs arktisessa tarvittava telakalusto? Lumikissan paluu?
 
Minusta näyttää siltä, että ajoneuvoluokka 3-6 tn on se, mitä aiotaan valmistaa. Lkm kysyntä voi olla kovaa tulevina vuosina.

Vaan entäs jos tuolla aletaan panemaan kasaan muutamaa lennokkiluokkaa? Onko se pakko olla auto, mitä tehdään? Pienellä linjan räätälöinnillä homma sujuu suit sait.

Mitenkäs tuon tehtaan omistuspohja menee? Mietin vaan, että jos omistus räätälöidään sopivasti, niin kokoonpanossa voi pyöriä tavaraa, jota ei haluta kovin paljon kuulutella.

Entäs arktisessa tarvittava telakalusto? Lumikissan paluu?
Kokoonpantavaa on maailmassa tosiaan monenlaista. Aika näyttää. Eikä puolustuskilkkeiden varmasti ole tarkoituskaan olla kuin rikka rokassa. Noin ison laitoksen kannattaa olla muuta kuin yhden tempun poni.
 
Back
Top