neme
Kapteeni
Ahaa, no sitten Phalanxin tilalle täytyy saada sellaiset rakettitorjuntavempeleet. Tosin täytyyhän aluksessa olla lähikurmotusta varten sitten edes joka ilmansuunnalle 12,7mm konekivärit.
Miinalaiva Pohjanmaan seuraaja
- Viestiketjun aloittaja neme
- Aloitus PVM
Ahaa, no sitten Phalanxin tilalle täytyy saada sellaiset rakettitorjuntavempeleet. Tosin täytyyhän aluksessa olla lähikurmotusta varten sitten edes joka ilmansuunnalle 12,7mm konekivärit.
Bodyguard
Kenraali
Kaikkine noine kamoineen tuo nemen alus olisi ison fregatin/hävittäjän luokkaa, uppoumaltaan siinä 5000-6000 tonnin paikkeilla. Ja kuten Raveni jo mainitsi, laserit ja raidetykit haukkaavat niin paljon virtaa, että siihen tarvitaan jo isompi voimalaitos kuin mitä laivojen apukoneet muodostavat. Eli ne putoavat jo heti pois. Paljonko maksaa 6000 tonnin sotalaiva huippuvarustuksella? Todella paljon. Niin paljon, ettei siihen meikäläisten rahat riitä. Haaveita saa olla, mutta kannattaisiko pysyä realismissa, jos mietitään oikeasti sitä Pohjanmaan ( ja Rauma-lk:n ) seuraajaa. netistä voi käydä vaikkapa vilkaisemasssa sakujen Braunschweig-lk ja iippojen Sa'ar 5 -lk aluksia ( ja onhan noita muitakin ) ja ynnäillä sitten lisää...
neme
Kapteeni
Visby -luokan korvetti kantaa tuon melkein yksinään ja sillä on vain 650t uppouma.
Lisäksi siis käytännössä tulee Raidetykki, alueilmatorjuntaohjukset ja laser, jotka painavat, mutta Visbyssäkin on sentään hangaari helikopterille ja 57mm tykki kannella. Nuo ilmatorjuntaohjukset ovat keveitä luokassaan ja halpoja, eivät sisällä räjähdysaineita. Emme tiedä, paljonko raidetykin kaupallinen versio painaa? Laserista emme myöskään tiedä, mutta käytännössä komponentit eivät ole painavia. Polttoainekkin painaa. Ilman muuta nuo alukset kannattaa rakennella atomivoimalla.
Se on kallis se pohjaan ammuttu paatti ja käsittääkseni tulisi rakennella sotalaivoja, eikä mitään huvipursia, kuten suomalaiset tuppaa tekemään.
Hintaan vetoaminen on keinotekoista, samoin väite, että uppouma lähentelisi edes Absalon -luokan fregattia. kyllähän kun Rauma-luokan ohjusveneet ja 3 miinalaivaa pannaan romuttamolle, niin minusta järkevää nykyoloihin olisi 7 laivan tilalle valmistaa 4 oikeata sota-alusta Haminoiden rinnalle. Miljardin euron budjetilla nuo laivat pitäisi saada.
Miinalaivojen seuraajat maksaa kuitenkin 150-200 miljoonaa/kpl. Rauman seuraaja ainakin 100 miljoonaa/kpl.
EDIT
Niin ja onhan nuo naurettavat miinantorjunta-aluksetkin, jotka maksoi 100 miljoonaa/kpl, kun Suomella tulisi olla lähinnä miinoituskapasiteettia, eikä siivouskykyä.
Niin ja se vielä lisäyksenä, ettei raidetykin ammukset paina, kuin murto-osan tavallisen tykin kuulasta. Niissä ei tarvita räjähdysainetta.
Viimeksi muokattu:
neme
Kapteeni
a) 3 miinalaivan seuraajan siis tulisi kyetä kansainvälisiin tehtäviin ainakin.
b) Alueilmatorjuntakyvyn puutetta Suomi voisi nyt korvata näillä aluksilla.
c) Miinoituskykyä ei tarvita laivaston pääaluksille, sellaisen tehtävän voi hoitaa melkein millä tahansa isommalla purtilolla pienen remontin jälkeen.
d) Uusien laivojen vedenalaisia torjuntakykyjä pitäisi vahvistaa, se on koettu ongelmaksi Suomen merivoimilla ennenkin.
e) Totuus on, että raidetykin ja voimakkaan laserin kaupalliset versiot ovat Suomen liittolaismaissa tätä päivää jo ensi vuonna.
f) 3 alusta on kuitenkin hankittava ja Rauma -luokan 4 alusta vanhenee myöskin.
Mutta eihän se tietysti ole minun tehtäväni tilailla uusia aluksia
Tässä ajankuluksi läpätän
Eli nyt sitten olen visiossani uuden laivan aseistuksessa tässä tilanteessa:
1) Laivan päätykiksi raidetykki
2) Laivan katolle voimakastehoinen laser
3) 4kpl ohjustentorjuntaraketin laukaisimia
4) 8kpl ruotsalaisia meritorjuntaohjuksia
5) 4kpl kevyitä it-konekiväärejä lähituttavuutta varten
6) 16kpl Israelilaisvalmisteisia keveitä ja halpoja alueilmatorjuntaohjuksia
7) 12-16kpl Alle 3m mittaisia/noin 300kg/kpl kokoisia torpedoja sukellusvenesodankäyntiin
8) hangaariin pieniä ja kevyitä robotteja: 2kpl Skelder -helikoptereita, 8kpl MASS -lennokkseja ja 4kpl miinantorjuntarobotteja, jotka sopivat sukellusvenesodankäyntiinkin
9) Käyttövoimaksi atomivoima
Uuden laivatyypin tehtävämuutokset:
- Ulkomaisten tehtävien hoitamisen kyky, jota aiemmin ei ollut
- Uuden tekniikan hyödyntäminen ja niihin kiinni pääseminen vastaostokaupoilla
- Alueilmatorjuntakyky parhailla markkinoilla olevilla ohjuksilla, joita Suomi voi hankkia (edullisuus/keveys)
- Sukellusveneen torjuntakyvyn merkittävä lisäys
b) Alueilmatorjuntakyvyn puutetta Suomi voisi nyt korvata näillä aluksilla.
c) Miinoituskykyä ei tarvita laivaston pääaluksille, sellaisen tehtävän voi hoitaa melkein millä tahansa isommalla purtilolla pienen remontin jälkeen.
d) Uusien laivojen vedenalaisia torjuntakykyjä pitäisi vahvistaa, se on koettu ongelmaksi Suomen merivoimilla ennenkin.
e) Totuus on, että raidetykin ja voimakkaan laserin kaupalliset versiot ovat Suomen liittolaismaissa tätä päivää jo ensi vuonna.
f) 3 alusta on kuitenkin hankittava ja Rauma -luokan 4 alusta vanhenee myöskin.
Mutta eihän se tietysti ole minun tehtäväni tilailla uusia aluksia
Tässä ajankuluksi läpätän Eli nyt sitten olen visiossani uuden laivan aseistuksessa tässä tilanteessa:
1) Laivan päätykiksi raidetykki
2) Laivan katolle voimakastehoinen laser
3) 4kpl ohjustentorjuntaraketin laukaisimia
4) 8kpl ruotsalaisia meritorjuntaohjuksia
5) 4kpl kevyitä it-konekiväärejä lähituttavuutta varten
6) 16kpl Israelilaisvalmisteisia keveitä ja halpoja alueilmatorjuntaohjuksia
7) 12-16kpl Alle 3m mittaisia/noin 300kg/kpl kokoisia torpedoja sukellusvenesodankäyntiin
8) hangaariin pieniä ja kevyitä robotteja: 2kpl Skelder -helikoptereita, 8kpl MASS -lennokkseja ja 4kpl miinantorjuntarobotteja, jotka sopivat sukellusvenesodankäyntiinkin
9) Käyttövoimaksi atomivoima
Uuden laivatyypin tehtävämuutokset:
- Ulkomaisten tehtävien hoitamisen kyky, jota aiemmin ei ollut
- Uuden tekniikan hyödyntäminen ja niihin kiinni pääseminen vastaostokaupoilla
- Alueilmatorjuntakyky parhailla markkinoilla olevilla ohjuksilla, joita Suomi voi hankkia (edullisuus/keveys)
- Sukellusveneen torjuntakyvyn merkittävä lisäys
Vaikka miinalaiva Pohjanmaan korvaajan hankkiminen onkin vielä kaukana tulevaisuudessa, suosittelen pitämään jalat maassa erilaisten futurististen teknologioiden suhteen ja lähteä koostamaan sotalaivaa kokonaisuutena ensisijaisesti nyt saatavilla olevista laitteistoista ja järjestelmistä. Vaikka jokin tekninen läpimurto toisikin esimerkiksi raidetykin amerikkalaisille sota-aluksille odotettua nopeammin, on aika epätodennäköistä, että Merivoimilla olisi varaa hankkia sellaista värkkiä suomalaiseen sota-alukseen. Suostuvatko jenkit nytkään myymään uusinta aseteknologiaansa? Tulevaisuuteen kannattaa aina uskoa, mutta "tämä teknologia on kypsä sitten kun aluksen hankinta on ajankohtainen"-mentaliteetti ei mielestäni ole realistinen lähestymistapa.
Jos nyt kuitenkin leikitään ajatusleikkiä, niin itse voisin lähteä liikkeelle vaikka seuraavanlaisella 1500-2000 tonnin monitoimikorvetilla, johon meillä ehkä voisi olla varaa:
- keulatykki (57 tai 76 mm);
- kaksi lähi-ilmatorjuntatykkiä (esimerkiksi Oerlikon Millennium) tai RIM 116 -laukaisinta, toinen komentosillan ja toinen hekohangaarin katolla;
- 12-16 ilmatorjuntaohjusta, mahdollisesti sekoitus lyhyen kantaman ohjuksia (esim. Umkhonto) ja saattue-/alueilmatorjuntaohjuksia tai sitten pelkästään jälkimmäisiä VLS-laukaisimessa;
- 4-8 meritorjuntaohjusta (RBS-15 Mk. IV) Hamina-luokkaa vastaavassa kansirakennukseen sijoitetussa laukaisimessa;
- SUTO-aseistus (raketit, torpedot);
- miinanlaskukyky ja monitoimilastikansi; sekä
- helikopterihangaari.
Sensoreita maun mukaan ja konejärjestelmäksi CODAG kolmella jetillä eli Turunmaa-luokan tykkiveneen propulsiojärjestelmän nykyaikaistettu versio.
Mikäli RBS-15:sta alkaisi jostain kumman syystä saamaan pystysuoraan laukaistavana, olisiko täysin kuolleena syntynyt ajatus sijoittaa kaikki ohjukset (ja korvata torpedoputket ASROCilla) vaikkapa kahteen VLS-patteriin?
Jos nyt kuitenkin leikitään ajatusleikkiä, niin itse voisin lähteä liikkeelle vaikka seuraavanlaisella 1500-2000 tonnin monitoimikorvetilla, johon meillä ehkä voisi olla varaa:
- keulatykki (57 tai 76 mm);
- kaksi lähi-ilmatorjuntatykkiä (esimerkiksi Oerlikon Millennium) tai RIM 116 -laukaisinta, toinen komentosillan ja toinen hekohangaarin katolla;
- 12-16 ilmatorjuntaohjusta, mahdollisesti sekoitus lyhyen kantaman ohjuksia (esim. Umkhonto) ja saattue-/alueilmatorjuntaohjuksia tai sitten pelkästään jälkimmäisiä VLS-laukaisimessa;
- 4-8 meritorjuntaohjusta (RBS-15 Mk. IV) Hamina-luokkaa vastaavassa kansirakennukseen sijoitetussa laukaisimessa;
- SUTO-aseistus (raketit, torpedot);
- miinanlaskukyky ja monitoimilastikansi; sekä
- helikopterihangaari.
Sensoreita maun mukaan ja konejärjestelmäksi CODAG kolmella jetillä eli Turunmaa-luokan tykkiveneen propulsiojärjestelmän nykyaikaistettu versio.
Mikäli RBS-15:sta alkaisi jostain kumman syystä saamaan pystysuoraan laukaistavana, olisiko täysin kuolleena syntynyt ajatus sijoittaa kaikki ohjukset (ja korvata torpedoputket ASROCilla) vaikkapa kahteen VLS-patteriin?
neme
Kapteeni
Kyllä se on järkevää Israelista hakea ne ilmatorjuntaohjukset. Alla Stunner ja alempana Etelä-Afrikkalainen Umkhonto vertailussa. Huomatkaa kantomatka suhteessa ohjuksen kokoon. Todennäköisesti Umkhonto on vieläpä samoissa hinnoissa tai kalliimpi. Iron Domen ohjus maksoi muistaakseni vain 40 000 dollaria/kpl.
Stunner
Umkhonto
Pituus 3,32 m
Halkaisija 180 mm
Kärkiväli 500 mm
Massa 130 kg
Räjähdysaineen massa 23 kg
Ammuksen lähtönopeus 800 m/s (2,2 Mach)
Vaakaulottuvuus 12 km (Mk1)
15 km (Mk2)
Pystyulottuvuus 8 km
Umkhontollahan ei ammuta edes matkustajakonetta alas, koska pystyulottuvuus on vain 8km.
Stunner
- Booster-osa: Pituus 1.5 m, halkaisija 26 cm, paino 120 kg, polttoaineen paino 75 kg
- Ohjusosa: Pituus 3.1 m, halkaisija 16 cm, paino 100 kg
- Ohjuksen pituus ja paino: 4.6 m , 220 kg
- Nopeus: Loppunopeus 6 - 7 Mach (1.8 km/s - 2.1 km/s), booster-osan palamisen jälkeen n. 3.5 Machia (1000 - 1100 m/s)
- Kantomatka: 160 km [9](jos kaikki polttoaine käytetään ja ohjus ammutaan korkealle radalle)
- Hakupää: kamera-IR + tutka ('dual seeker')
- Maalin tuhoaminen: Hit-to-kill (ei ole räjähtävää taistelukärkeä)[10]. Mahdollisesti 'lethality-enhancer'.
- Kehittäjä: Rafael Advanced Defence Systems yhteistyössä Raytheon Companyn ja USAn Missile Defence Agency'n kanssa.
Umkhonto
Pituus 3,32 m
Halkaisija 180 mm
Kärkiväli 500 mm
Massa 130 kg
Räjähdysaineen massa 23 kg
Ammuksen lähtönopeus 800 m/s (2,2 Mach)
Vaakaulottuvuus 12 km (Mk1)
15 km (Mk2)
Pystyulottuvuus 8 km
Umkhontollahan ei ammuta edes matkustajakonetta alas, koska pystyulottuvuus on vain 8km.
Raveni
Greatest Leader
Täytyykö lähi it:n olla korkealla jos tarkoitus on pyrkiä tiputtamaan mto:t? Korkealla tulee kuitenkin isommat alakatveet kuin laivan kannen tasalle sijoitettuna... Ja toiseksi laivan heilumisesta johtuen niin mitä korkeammalla tuollainen on niin sitä enemmän sitä täytyy vakauttaa että heilunnan aiheuttamaa epätarkkuutta saadaan kumottua.
Viimeksi muokattu:
Kuinka merkittävä tuo alakatve on? Esimerkiksi Oerlikon Millenniumin pystyulottuvuus on -15...+85 astetta, eli jos korkeusero tornin ja ohjuksen lentokorkeuden välillä on 15 metriä, on alakatve 56 metriä. Tämä vastaa kohti tulevalla ääntä hitaammalla ohjuksella 0.2 sekunnin lentoaikaa. Itse näkisin tärkeämpänä laajemman ampumasektorin vaakasuunnassa. Jos torni on esimerkiksi komentosillan edessä, ampumasektori on ehkä 200 astetta, mutta komentosillan katolla tuo voi olla hyvinkin 270 astetta eli pystytään ampumaan myös "olkapään yli" ja molemmat tykit pystyvät tulittamaan samaa sivulta tulevaa maalia pidempään.
Vakautus on toki vaikeampaa, mutten usko sen muodostuvan ongelmaksi nykytekniikalla. Loppupeleissä korvetti on sen verran pieni laiva, että sijoituksella kannen tasolle ei saavuteta merkittäviä etuja, koska alus keinuu kuitenkin.
Entäpä painopiste? Yleensä tavarat asetetaan mahdollisimman matalalle, niin painopiste ei nouse.
Jos laiva on oikein suunniteltu, ei pari 3300 kg:n tornia torpan katolla vaikuta aluksen vakavuuteen mitenkään. Sieltä kannen alta kun löytyy muun muassa pääkoneet ja polttoainetankit.
Raveni
Greatest Leader
Silti mietin että kyllä vakautus muodostuu aika suureksi ongelmaksi samoin kuin alakatvekin... Jos tuo mahdollisimman korkealle vienti olisi "hyvä juttu" niin kyllä niitä oltaisiin korkealle viety.. Nuo ovat kuitenkin laivan ja sen selviämisen kannalta kriittisiä järjestelmiä niin tuskin kannattaa ottaa riskiä että tarkkuus tai regointiin käytettävä aika kärsisi. Ja vaatiihan tuollainen 3300Kg myös tukirakenteilta jotain eli kyllähän se paino ja painopistekkin kertautuu enemmän ja vähemmän... Laiva on myös kokonaisuus eli suunnittelussa ei voida ottaa huomioon vain mahdollisimman korkealle vietyä asejärjestelmää vaan siinä täytyy huomioida kaikki muukin.
Bodyguard
Kenraali
Visby ei kyllä kanna kaikkea sitä, mitä aiemmin luettelit ( oliko eilen aamuyöstä ). Ei kanna Brauschweigikaan. Kyse ei ole pelkästään aseiden painosta. Kaikki nuo esittämäsi kamat haukkaavat aikamoisesti sitä sähköä, joka taas edellyttää mittavaa voimalaitosta. Sitä et saa ympättyä Visby luokkaan, etkä edes Braunschweig luokkaan. Ehkäpä se 5000-6000 tonnia oli multa yläkanttiin, mutta sellainen lasti edellyttää kyllä fregattiluokan alusta, jonka hinta taas nousee. Raidetykki ja laser jo yksinään haukkaavat niin paljon virtaa, ettei sitä pienellä aluksella saada niin paljoa aikaiseksi. Ja, jos puhutaan kemiallisesta sähköntuotosta, on se käytössä lähinnä joissain sukellusveneissä. Varmaankin siksi, ettei niissä voi dieseliä käyttää sukelluksissa ( snorkkelisyvyyttä syvemmällä, tosin en tiedä onko nykysuveissa enää snorkkelia ). Tekniikka on olemassa, mutta mikäli se olisi kannattavampi/parempi kuin perinteinen apukonevoimala, niin olisi varmaan käytössä jo laajemmaltikin. Toistaiseksi siis perinteinen sähköntuotto.
Voimanlähteen valinta on kaksipiippuinen juttu. Kaasuturbiini toki on kohtuullisen pienikokoinen ja tehokas paketti. Tosin se vaatii ne risteilykoneet ( dieselit ) rinnalleen. Tällöin, pahimmassa tapauksesssa, tarvitaan tuplasti polttoainepäätankkeja, päivätankkeja, voiteluainetankkeja, oma alennusvaihteensa, ylimääräinen kytkin ym. Lisäksi kaasuturbiinin ilmanottokanavisto on melko massiivinen ( Turunmaa-lk peräkannella ollut "möykky" oli kaasuturbiinin ilmanimupääte ). Toki sillä turbiinilla sitten pääsee lujaa, mutta mikä on se nopeus, mitä tarvitaan. Noin 30 solmua dieseleillä ei ole mahdotonta. Modernit korvetit ( Braunschweig ja venäläisten Stregutshi ) liikkuvat maksimissaan 26-27 solmua ( julkinen ilmoitus, todellinen voi olla korkeampi ).
Mikäli ( mikä on aika ilmeistä ), alusluokkaa käytettäisiin myös kv tehtäviin, nostanee se ehkäpä provianttivarastojen, juomavesitankkien, polttoainetankkien ja jätevesitankkien määrää/kokoa. Toimintasädettä pitää olla enemmän.
Jos noita aseita aletaan sijoittaa yhä ylemmäs, vaikutta se aluksen painopisteeseeen, joka taas vaikuttaa vakaauteen ja jossain määrin myös manoveerauskykyyn. Toki on olemassaa vakaimia ( joita muutenkin käytetään ), mutta nekään eivät välttämättä riitä.
Olen aika lailla samaa mieltä aluskonseptista kuin Tups tuossa aikaisemmin. Aseistuskonsepti kuin suoraaan mun ajatuksista. CODAG on sitten se, joka pistää mietityttämään. Propulsion ratkaisee haluttu nopeus ( ja sen mukaan tarvittava teho ). Tarvitseeko sillä korvetilla pääsät yli 30 solmua? Mun mielestä ei välttämättä.
Kannattaa myös pitää mielessä, että monissa CIWS-järjestelmissä tutka on tykkitornin yhteydessä. Korkealle asennettu torni (esimerkki, esimerkki) kasvattaa maalinosoituskykyä erityisesti pinnan läheisyydessä lentäviä ohjuksia vastaan, koska ohjukset voidaan havaita kauempaa. Toki integroidussa järjestelmässä voidaan käyttää aluksen muita maalinosoitustutkia, mutta eikö näiden lähi-ilmatorjuntatykkien tarkoitus ole nimenomaan olla itsenäisiä? Lisäksi pidän laajempaa ampuma-alaa edelleen tärkeänä.
Bodyguard, 30 solmua tuntuu olevan jonkinlainen standardi sota-aluksille, mutta jo muutaman solmun pudottaminen tosiaan laskee konetehontarvetta huomattavasti. CODAG:n tilalle voisi ajatella CODAD'ta, jossa propulsiojärjestelmä muodostuisi edelleen kolmesta jetistä, mutta voimanlähteenä olisi neljä dieselmoottoria 1+2+1-järjestelyssä kahdessa tai kolmessa konehuoneessa. Konejärjestelmän paino kasvaa, mutta ehkä se osaltaan kompensoisi korkealle asennettuja tykkitorneja.
Bodyguard, 30 solmua tuntuu olevan jonkinlainen standardi sota-aluksille, mutta jo muutaman solmun pudottaminen tosiaan laskee konetehontarvetta huomattavasti. CODAG:n tilalle voisi ajatella CODAD'ta, jossa propulsiojärjestelmä muodostuisi edelleen kolmesta jetistä, mutta voimanlähteenä olisi neljä dieselmoottoria 1+2+1-järjestelyssä kahdessa tai kolmessa konehuoneessa. Konejärjestelmän paino kasvaa, mutta ehkä se osaltaan kompensoisi korkealle asennettuja tykkitorneja.
Bodyguard
Kenraali
Joo, onhan noita korkeallekin asennettuja torneja ja hyvä puoli siinä on tietty se reagointimahdollisuus kauempaa. Ihan mitä tahansa ei korkealle voi asentaa ja jos kyseessä on komposiittirekenne, niin se torni todnäk tarvitsee lisätuennan. Hiukan se nostaa painopistettä, mutta toki sitä voidaan taas vastaavasti pudottaa muilla järjestelyillä.
4 dieselin järjestelmä ei ole ollenkaan huono, siinä voisi olla jopa kahta eri kokoa, esim 2x12-16 sylinteristä keskiakselille ja 1+1 20 sylinteristä laita-akseleille. Peräkonehuoneessa keskiakselin pääkoneet ja laidoilla apukoneita. Valvomon toisella puolella keulakonehuone ( ei keulassa vaan keulan puolella valvomosta katsoen ) laita-akselien pääkoneet. Suunnilleen silleen oli Turunmaa-lk järjestetty ( turbiini peräkonehuoneessa ja dieselit keulan puoleisessa konehuoneessa ). Jetit ovat hyviä siinä mielessä, että erillisiä peräsimiä ei tarvita. Jos muistan oikein, niin jetit mahdollistavat myös nopeammat suunnanmuutokset ( käännökset ).
Bodyguard
Kenraali
Ihan esimerkkinä pari vaihtoehtoa: keskiakselille 2x MTU 12V1163, 2x4440 kW ja laidoille 1+1 MTU 20V1163 a 7400 kW, yhteisteho 23680 kW. Sillä liikahtaa 1500 t korvetti jo melkoisen hulppeasti ( vrt. Braunschweig, yli 1800 t ja 14800 kW, 26 solmua ). 3x MTU 16V1163 voisi myös riittää nippa nappa 1500 t alukselle 30 solmuun, koneteho tällöin 3x5920 kW = 17760 kW.
neme
Kapteeni
Kiitos mielipiteestäsi.
Kiitos analyysistäsi. Niin en minä tuossa ihan väittänytkään Visbyn kantavan kaikkea, mutta se kantanee puolet siitä ja on uppoumaltaan 650t.
Elikkä siis minä hiukan laskeskelen..
RBS15 x 8kpl = 6400kg (Visby kantaa)
- Pituus: 433 cm
- Halkaisija: 50 cm
- Paino: 800 kg
- Pituus: 2 850 mm
- Halkaisija: 323 mm
- Paino: 304 kg
Ohjuksen pituus ja paino: 4.6 m , 220 kg
halkaisija 26 cm Boosterin kanssa
12,7mm IT -konekivääri x 4kpl alle 400kg (Eikö Visby kanna mukanaan muita, kuin 57mm?)
Visby kantaa tämän lisäksi englanninkielisen wikipedian mukaan
Mines and depth charges
Provision for but not fitted with
2 × 6 127 mm ALECTO
57mm Boforsin yleistykin
******
Nythän siis painovertailussa on nuo edellä mainitut versus uuteen hienoon superalukseemme tulevat lisäykset ja miinojahan en näe tarpeelliseksi koko aluksessa.
2 x Saab Skeldar = yhteensä 400kg
4-8 x Patrian MASS -lennokkia (ei paina paljon, enkä jaksa kaivaa)
1 x BAE raidetykki (Raidetykin volframiammukset eivät paina kuin muutaman kilon kappale, silti tuhovoima on Tomahawkia suurempi johtuen suuresta liike-energiasta)
1 x voimakas laser kemiallisine energiantuotantolaitoksineen
4 x pientä miinabottia (mitä painavat Suomalaisten kehittämät?) Eihän ne isoja ole.
4 x miniohjuslaukaisinta, joissa 7-10 ohjusta/kpl omasuojaksi. Paino riippuu valitusta järjestelmästä.
Näiden lisäksi ehdotin kylmäfuusiota tai perinteistä ydinvoimaa, joista saisi energian raidetykkiin, sillä perinteisemmät energian tuotantomuodot eivät riittäne? Tämä taas tietenkin poistaa painoa niiden tullessa tilalle.
Rungosta
Laskeskelin ihan ruutupaperilla, että 111m alus riittäisi vallan mainiosti (pienempikin) ja hangaarillekkin jäisi tilaa 30m peräpäähän. Täällä joku ehdotti hienosti, että hangarin laskeutumisalus voisi olla liukuva... Tässä siis seuraavia malleja:
Alusta liukuu moottoreilla sivuttain laajentaen tuplaksi tai puolitoistakertaiseksi laskeutumistilan leveydeltään tarvittaessa. Tai sitten katto voisi kääntyä molemmin puolin lisäten alustatilaa leveydeltään. Nämähän voisi olla manuaalisiakin vikojen sattuessa.
72 hytille ja 144 matkustajalle, olisi tilat, joissa sängyn käännettyä tietokonepöytä + peseytymistilat, vessat, komentokeskus, halli, rahtitila 30m laivan pituudesta, säiliöt, nosturit, konehuone, jne. Rahtitilaahan voi käyttää vaikka leikkaus-salina tai evakuointikeskuksena tai ihan mitä keksii. Hangaariinhan saisi vaikka ison kuljetuskopterinkin laskeutumaan.
____
Minustakaan nopeus ei ole niin ratkaisevaa, että kyseisen aluksen edes tarvitsisi matkata yli 30 solmua. Mikäli Somalian operaatio tulee, niin laivahan menee sinne ajallaan. Ei siellä mitään kiireellistä suomalaisilla voi olla.
**
Yhtä kaikki se raidetykki mullistaa tehokkuudellaan koko merisodankäynnin, joten se on syytä olla aluksessa ja heti. Se vain on hintansa väärtti. Millä sitä torjuu muutaman kilon painoista ballistista volframikuulaa, joka tulee 10 Machia kannelle niin että tekarit rämisee? Laserissa taas on todellakin syytä olla kiinni, koska se on ylivoimainen puolustukseen ja mullistaa merisodankäynnin. Saksalaisilta saa laserin ja briteiltä raidetykin. Ainoa hankaluus on laserin sijoituksessa, koska joku hienosti huomautti sen korkeuden epävakaudesta. Eli se tulisi saada alas. Toisaalta jos energia kehitetään alhaalla, voidaan laserin ulostuloja asetella 4:lle ilmansuunnalle kannen tasolle. Näin saadaan peittoa koko alueelle.
_____
Nythän siis Visby oli esimerkkinä, mutta tokihan sitä pitää olla vähintään tuplat ja mieluummin triplat suurempi paatti kantamaan oikeat varustukset. Kaikenkaikkiaan varmaan 2000-3000t väliin jäisi koko.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Niinpä niin, 3000 t ei ole enää realismia meidän olosuhteissamme. Eikä se perinteinen ydinvoimakaan. Siksi olen niin skeptinen. Mutta, kuten sanoin, haaveita saa olle, mutta mä toivoisin realismia kuitenkin. Reaalismia on kokoluokka 1000-1500 t 8 ehdoton max. vajaat 2000 t ). Mitä isompi, sitä vähemmän niitä saataisiin. Ja sitten vielä se hinta...?
Taisinpa sanoa, ettei se asekuorman paino ole ainoa tekijä. Ydinvoima pitää jättää pois, joten sähköteho ei riitä ilman massiivista ( laivan kokoon suhteutettuna ) voimalaitosta.
Taisinpa sanoa, ettei se asekuorman paino ole ainoa tekijä. Ydinvoima pitää jättää pois, joten sähköteho ei riitä ilman massiivista ( laivan kokoon suhteutettuna ) voimalaitosta.
neme
Kapteeni
Hmm... Nythän tuo tosiaan riippuu aika paljon sen energiatuotannon vaatimasta painosta, mikäli käytetään fissiota. Esimerkiksi Andrea Rossin 1M reaktori on 1,3m pitkä ja tuottaa sähköä. Näkisin, että se ei lisää painoa. Sen sijaan edelleen sota-aluksen tehtävä on sotia, joten jos siihen ei saa kunnon aseistusta kiinni, niin se upotetaan ja upotettu laiva on kallis. Tarrasit nyt tahallaan tuohon 3000t. Perehdy tarkemmin. Jos 650t Visby kantaa puolet tuosta, niin kantaisiko se alle 2000t tuon...?
En näe syytä lisätä pian vanhanaikaiseksi käyvää aseistusta.
Kun kantavuudesta ollaan huolissaan, niin voidaanhan suhteuttaa tonnistoon meidän ohjusveneitäkin...
EDIT
Mikäli laivan on tarkoitus olla kansainvälisissäkin tehtävissä, niin kyllä se olisi syytä rakentaa merikelpoiseksikin ja ettei sitä upoteta. Näin ollen edelleen olisi tehtävät huomioiden syytä kasvattaa laivan kokoa jokatapauksessa 2000-3000t väliin mielestäni. Se ei edelleenkään ole suurikokoinen alus, mutta jaksaa kantaa strategisesti uusia ulottuvuuksia koko suomalaiselle merisodankäynnille. Nuo laivathan olisi oikea pelote, eikä tuollainen alueilmatorjuntakykykään ole ollenkaan hassumpi lisä.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Etpä ole näköjään lukenut mun viestejäni. Olisihan semmoinen 3000 t fregatti mahtava peli meidän oloissamme ja varmasti saataaisiin kaikenlaista modernia aseistusta ja sensoreita yms. sinne ympättyä. Oletko miettinyt, montako niitä käytettävissä olevilla rahoilla saataisiin ja vielä ehdottamallassi varustuksella? Ehkäpä se 1 kpl. Kyllä 1500 t aluskin saadaan merikelpoiseksi. Atlantilla seilaa aikamoinen määrä tuota pienempiä kalastusaluksia yms. Minä nyyt vaan satun olemaan sitä mieltä, että yhtä kappaletta ei kannata hankkia. Jos jotain hankitaan, niin vähintään 2, mieluummin 3-4.
Siksi mä olen puhunut monitoimialuksen puolesta, jolloin aseistus voidaan joiltain osin tehdä vaihdettavaksi.
Mutta ihan miten vaan haluat....
neme
Kapteeni
Niin. Anteeksi, en ole lukenut kaikkia viestejäsi, mutta et ole sinäkään minun tässä ketjussa
Edelleen tarraat 3000t...Visby on sikahintainen kokoonsa nähden, mutta sen hinta on 150 miljoonaa euroa. Hamina luokan aluksen pohja on alle 20 miljoonaa euroa. Sinänsä tonnistot ei maksa. Esimerkiksi 400m pitkä rahtilaiva maksaa 150 miljoonaa euroa...
Edelleen näen, että laivoja tulisi hankkia 4kpl ja laitella miinalaivat romuksi, Rauma -luokan ohjusveneet vartiolaivoiksi, jotka voi sodan syttyessä varustella uudelleen. Tuo laivahan jäänee varmasti alle 250 miljoonan euron. Muuttujia on lähinnä raidetykin ja laserin hinnat. Milardin euron hankintabudjetti noihin pitäisi löytyä ja perustelen sitä 2:lla syyllä.
1) 3 miinalaivan korvaajaa maksanee noin 500 miljoonaa joka tapauksessa. Rauma -luokan korvaajat maksanee yhteensä noin 400 miljoonaa. Nämä jo tekevät melkein miljardin.
2) Jos on rahaa miljarditolkulla Kreikkaan, niin on varaa tukea kotimaista telakkateollisuutta ja osaamista.