Mikä alueilmatorjuntajärjestelmä olisi paras vaihtoehto suomelle?

[ajs178]

Tarvitseeko koko valtakuntaa kattaa? Vai varaudutaanko tässä kahden (jopa kolmen) rintaman sotaan Venäjää, Ruotsia ja Natoa vastaan?

Tuskin Urho Kekkosen kansallispuiston ylle tarvitaan IT-ohjusten suojaa. Ehkä kannattaisi huomioida alueellinen väestöntiheys ja sitä kautta laskea alue, joka täytyy kattaa. Jos otettaisiin vaikka että yli 4000 ihmisen väestökeskittymät pitäisi suojata, niin millainen tulisi silloin tarpeesta? Osaisiko joku laskea?

 

[mechanicus]

Väestökeskittymiä pommittamalla tavanomaisilla aseilla ei ole taidettu yhtään sotaa voittaa. Jos kuitenkin halutaan vaikuttaa väestöön, paljon helpompaa ja tehokkaampaa on tuhota elinolosuhteet vaikuttamalla esimerkiksi energian ja ruuan saatavuuteen kuin pommittamalla ihmisten asumuksia hajalle. Yli 4000 ihmisen keskittymien laskeminen ei siis tuota käyttökelpoista tulosta.

 

[Wagner]

En ole @Analysti , mutta luulen ainakin yhden jutun olevan ennakkovaroitus. Maali ehtii ottaa etäisyyttä ja liikehtiä, mikä syö ohjuksen energiaa ja kantamaa. Lisäksi maali voi yrittää hakeutua tutkahorisontin alle katkaistakseen maalitukseen ja viime kädessä matalalle maavälkkeen suojaan.

Ohjus ammutaan tutkavalvontaverkoston antaman maalitiedon perusteella. Se käyttää alkuvaiheessa inertiasuunnistusta. Loppuvaiheessa ohjus suuntaa maaliinsa omalla tutkallaan. "Tutkahorisontti" ei auta.

S-400 -järjestelmälle kehitettyjä ohjustyyppejä on kaksi. Ensimmäinen järjestelmälle kehitetty ohjus oli 48N6E3, jonka kantama on noin 250 kilometriä ja korkeusulottuvuus 27 kilometriä. Myöhemmin järjestelmälle kehitettiin ohjus 40N6, jonka kantama on jopa 400 kilometriä. Ohjuksesta on niukasti havaintoja, mutta koeammunnat sillä on tiettävästi suoritettu vuoden 2008 lopulla. Uudet ohjukset ovat selkeästi edeltäjiään kookkaampia ja ne on ensisijaisesti tarkoitettu torjumaan kaukana toimivia miehittämättömiä ilma-aluksia, häirintäkoneita, valvontaja taistelunjohtokoneita, strategisia pommittajia, taktisia ballistisia ohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia. Kaikki ohjukset laukaistaan pystysuoraan ja niissä on inertiaohjausjärjestelmä, joka on immuuni häirinnälle. Inertialla voidaan ohjata matkavaihe, mutta se ei ole kyllin tarkka maaliin ohjaamiseen. Inertiajärjestelmää voidaan päivittää radiolla lennon aikana. Ohjus ohjataan maaliin aktiivisella tutkalla loppuhakeutumisvaiheessa. Maalin läheisyydessä käytetään kaasudynaamista ohjausta, joka mahdollistaa ohjukselle 20 g kaarron korkealla ja jopa 60 g kaarron matalalla. Maali tuhotaan 24 kilogramman sirpaloituvalla räjähdystaistelukärjellä, joka laukaistaan herätesytyttimellä.Perusammuntamenetelmänä on kahden ohjuksen porrastettu yhteislaukaus, kuten S-300P -järjestelmässä. Tästä kertoo esimerkiksi järjestelmän kyky ohjata samanaikaisesti kahta ohjusta samaan maaliin.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74398/E4146_ViitanenKK_EUK63.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[Analysti]

Ohjus ammutaan tutkavalvontaverkoston antaman maalitiedon perusteella. Se käyttää alkuvaiheessa inertiasuunnistusta. Loppuvaiheessa ohjus suuntaa maaliinsa omalla tutkallaan. "Tutkahorisontti" ei auta.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74398/E4146_ViitanenKK_EUK63.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mikähän on ohjuksen, joka ammutaan "tutkavalvontaverkoston antaman maalitiedon perusteella" useiden kymmenien minuuttien lentomatkalle, osumatodennäköisyys? Kuten tuossa opinnäytetyössäkin (joka siis on kaukana todellisesta tiedosta tuossa tapauksessa) todetaan maalityypit ja niistä on hävittäjä, jota tärkein meidän kalusto on, jätetty pois. Minkähän takia?

Ennen kuin alkaa spekuloimaan tällä, kannattaa perehtyä hiukan enemmän asiaan....

 

[Huhta]

Ohjus ammutaan tutkavalvontaverkoston antaman maalitiedon perusteella. Se käyttää alkuvaiheessa inertiasuunnistusta. Loppuvaiheessa ohjus suuntaa maaliinsa omalla tutkallaan. "Tutkahorisontti" ei auta.

Jos tieto maalin sijainnista menetetään maalin sukeltaessa tutkahorisontin alle, niin ohjus on ihan väärässä paikassa tullessaan alas.

Otetaan nyt esimerkiksi tuo 40N6. Ohjuksen maksiminopeudeksi tiedetään kertoa niinkin "paljon" kuin 1190 m/s. Keskimääräinen lentonopeus on luonnollisesti alhaisempi ja riippuu mm. etäisyydestä. Heitetään nyt hihasta 300 km ja 800 m/s. Ohjuksen lentoaika maaliin olisi tällöin 6 minuuttia 15 sekuntia. Otetaan pois 15 sekuntia reaktioaikaa, niin maalille jää 6 minuuttia aikaa toimia. Jos maalin nopeudeksi oletetaan 400 m/s, jonkin verran päälle äänennopeuden, niin kuudessa minuutissa maali on lentänyt 144 kilometriä! Ts. maali voi jopa lentää ohjusta karkuun maksimikantaman ulkopuolelle. Käytännössä riittää, että maali on sen verran kaukana oletetusta ennakkopisteestä, ettei ohjuksen oma (ja jokseenkin rajoittunut) hakupää saa siitä enää kiinni.

Vaikka numeroita vähän rullailisi johonkin suuntaan, niin lopputulos on silti sama - ohi menee. Sittenhän tuollainen jööti on tietysti vittumainen, jos maali ei tiedä, että sellainen on matkalla. Jos käytettävissä kuitenkin on vähänkään järeämpää tutkakalustoa tai vaikkapa ennakkovaroitussatelliitit taivaalla, niin laukaistu ohjus kyllä havaitaan.

 

[baikal]

Väestökeskittymiä pommittamalla tavanomaisilla aseilla ei ole taidettu yhtään sotaa voittaa. Jos kuitenkin halutaan vaikuttaa väestöön, paljon helpompaa ja tehokkaampaa on tuhota elinolosuhteet vaikuttamalla esimerkiksi energian ja ruuan saatavuuteen kuin pommittamalla ihmisten asumuksia hajalle. Yli 4000 ihmisen keskittymien laskeminen ei siis tuota käyttökelpoista tulosta.

Juuri näin. Modernihkon aseen -siviilikohde- ei ole Peltomäen kansakoulu vaan jotain muuta. Keskeisin infra, johtamispaikat, tutka-asemat, logistiikan solmukohdat, energiantuotannon ja jakelun kriittiset pisteet jne.

 

[Hanski]

Idän ystävällismielisellä naapurilla ykköskohteita Syyriassa ovat olleet sairaalat, ei sotilaalliset kohteet eikä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmät kohteet. Samaan joudumme varautumaan täällä, kohteina ovat todennäköisesti heikoimmin puolustetut kohteet. Ja mm. Geneven sopimuksilla naapuri pyyhkii ahteriaan.

 

[Commander]

Idän ystävällismielisellä naapurilla ykköskohteita Syyriassa ovat olleet sairaalat, ei sotilaalliset kohteet eikä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmät kohteet. Samaan joudumme varautumaan täällä, kohteina on todennäköisesti heikoimmin puolustetut kohteet. Ja mm. Geneven sopimuksilla naapuri pyyhkii ahteriaan.

No rapatessa roiskuu, ja jos joku sijoittaa siviili-ja sotilaskohteen samaan paikkaan niin vahinkoriski on ilmeinen.

Meidän ollessa kohteena voisi tapahtua samaa...

 

[Wagner]

Sittenhän tuollainen jööti on tietysti vittumainen, jos maali ei tiedä, että sellainen on matkalla. Jos käytettävissä kuitenkin on vähänkään järeämpää tutkakalustoa tai vaikkapa ennakkovaroitussatelliitit taivaalla, niin laukaistu ohjus kyllä havaitaan.

Oletetaan siis, että on sitä järeämpää tutkakalustoa, ja niitä satelliitteja (niitä tarvitaan paljon korkeammilla leveysasteilla)
15 sekunnissa siis:
1. Todetaan ohjuslaukaisu.
2. Tunnistetaan kohde ilmatorjuntaohjukseksi (ei valemaaliksi, maasta-maahan raketiksi ym.)
3. Lasketaan ohjuksen suunta/nopeus/korkeus
4. Varoitetaan mahdollisia omia koneita ohjuksesta (niitä voi olla kymmeniä) samalla sektorilla.
5. Oma kone reagoi varoitukseen

Ilman muuta Suomen kannattaa hankkia näin fantastisen tehokkaita valvontajärjestelmiä. Tosin luulen, että vasteaika ei ole 15s vaan useita minuutteja.

Ohjuksen aktiivisen hakupään havaintoetäisyys voi olla vaikka 200km (eikä "jokseenkin rajoittunut"). Jo se heittää laskelmasi roskakoriin.

 

[Commander]

Oletetaan siis, että on sitä järeämpää tutkakalustoa, ja niitä satelliitteja (niitä tarvitaan paljon korkeammilla leveysasteilla)
15 sekunnissa siis:
1. Todetaan ohjuslaukaisu.
2. Tunnistetaan kohde ilmatorjuntaohjukseksi (ei valemaaliksi, maasta-maahan raketiksi ym.)
3. Lasketaan ohjuksen suunta/nopeus/korkeus
4. Varoitetaan mahdollisia omia koneita ohjuksesta (niitä voi olla kymmeniä) samalla sektorilla.
5. Oma kone reagoi varoitukseen

Ilman muuta Suomen kannattaa hankkia näin fantastisen tehokkaita valvontajärjestelmiä. Tosin luulen, että vasteaika ei ole 15s vaan useita minuutteja.

Ohjuksen aktiivisen hakupään havaintoetäisyys voi olla vaikka 200km (eikä "jokseenkin rajoittunut"). Jo se heittää laskelmasi roskakoriin.

Eiköhän alan tekniikkaan perehtyneet osaa laskea sen, mitä havaintoetäisyys voi korkeintaan olla?

Oma valistumaton arvaukseni on, että 20km lähempänä totuutta kuin 200km

 

[atanos]

Eiköhän alan tekniikkaan perehtyneet osaa laskea sen, mitä havaintoetäisyys voi korkeintaan olla?

Oma valistumaton arvaukseni on, että 20km lähempänä totuutta kuin 200km

Kyllä. Edes noihin venäjän ihmepatukoihin ei ole asennettu mitään hävittäjätutkaa joka kykenee reilusti yli 100km päästä havaitsemaan kohteen. Aktiivisen ohjuksen tutka käynnistyy vasta hyvin lähellä kohdetta.

Edit:
En tosiaan ymmärrä mihin perustuu joidenkin täälläkin kirjoittelevien käsitys it-järjestelmien tehokkuudesta ja jopa jonkinlainen kuvitelma että niillä voitaisiin korvata hävittäjä.

 

[magitsu]

Edit:
En tosiaan ymmärrä mihin perustuu joidenkin täälläkin kirjoittelevien käsitys it-järjestelmien tehokkuudesta ja jopa jonkinlainen kuvitelma että niillä voitaisiin korvata hävittäjä.

Siihen, että moni tuntuu päättävän asian olevan jotenkin ja sitten ei usko mitään muuta. Tunnepohjaista ajattelua.

Vahvistusharha – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Eli asioiden järjestys on epälooginen. Pitäisi rakentaa johtopäätös argumenttien pohjalta eikä aloittaa oletuksesta, jonka jälkeen otetaan huomioon vain sitä tukevat havainnot.

 

[Rannari]

Kyllä. Edes noihin venäjän ihmepatukoihin ei ole asennettu mitään hävittäjätutkaa joka kykenee reilusti yli 100km päästä havaitsemaan kohteen. Aktiivisen ohjuksen tutka käynnistyy vasta hyvin lähellä kohdetta.

Edit:
En tosiaan ymmärrä mihin perustuu joidenkin täälläkin kirjoittelevien käsitys it-järjestelmien tehokkuudesta ja jopa jonkinlainen kuvitelma että niillä voitaisiin korvata hävittäjä.

Onhan tuota tarinaa julkisesti vuosikaudet esitetty mm. Ahti Lapin arvovallalla. Ei ole mikään ihme että se on moniin tarttunut.

 

[Huhta]

Oletetaan siis, että on sitä järeämpää tutkakalustoa, ja niitä satelliitteja (niitä tarvitaan paljon korkeammilla leveysasteilla)
15 sekunnissa siis:
1. Todetaan ohjuslaukaisu.
2. Tunnistetaan kohde ilmatorjuntaohjukseksi (ei valemaaliksi, maasta-maahan raketiksi ym.)
3. Lasketaan ohjuksen suunta/nopeus/korkeus
4. Varoitetaan mahdollisia omia koneita ohjuksesta (niitä voi olla kymmeniä) samalla sektorilla.
5. Oma kone reagoi varoitukseen

Ilman muuta Suomen kannattaa hankkia näin fantastisen tehokkaita valvontajärjestelmiä. Tosin luulen, että vasteaika ei ole 15s vaan useita minuutteja.

Ohjuksen aktiivisen hakupään havaintoetäisyys voi olla vaikka 200km (eikä "jokseenkin rajoittunut"). Jo se heittää laskelmasi roskakoriin.

Ilmatilannekuva ei ole muidenkaan kohteiden osalta useita minuutteja vanhaa. Miksi se olisi sitä juuri (ballistisen) ilmatorjuntaohjuksen kohdalla? Kaikki paitsi viimeinen mainitsemistasi kohdista on toteutettavissa automaattisesti ilman ihmisen väliintuloa. KAVA- ja KEVA-tutkat havaitsevat kohteen ja aloittavat seurannan, seurannat fuusioidaan johtokeskuksessa, kohde lisätään ilmatilannekuvaan ja tieto on datalinkin avulla hetkessä hävittäjän näytöllä. Tietokone voi myös lukea saman tiedon automaattisesti puheradiolla eetteriin, jos alueella on datalinkittömiä ilma-aluksia tai jos viestin perille menoa halutaan tehostaa.

Ennakkovaroitussatelliittien saaminen mukaan yhtälöön vaatii sitten sotilasyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Toisaalta jos seuraavakin hävittäjä on Yhdysvalloista, niin hävittäjän verkottuminen satelliittiradiolla sikäläisiin järjestelmiin kotimaisten rinnalla ei liene teknisesti kovin haastavaa.

 

[Huhta]

Ohjuksen aktiivisen hakupään havaintoetäisyys voi olla vaikka 200km (eikä "jokseenkin rajoittunut"). Jo se heittää laskelmasi roskakoriin.

Tähän vielä kommentti.

Teknisesti voisi olla, mutta se kostautuu sitten muualla. Montako miljoonaa maksetaan, kun hakupää lähentelee hävittäjätutkaa? Paljonko kasvatetaan ohjuksen ulkomittoja, jotta hakupää saadaan mahdutettua kyytiin? Paljonko lisää rakettipolttoainetta tarvitaan ohjuksen kasvaneen koon ja painon vuoksi? Paljonko tämä kaikki maksaa? Jossakin menee mielekkyyden raja.

 

[Einomies1]

Suomi ei siis koskaan kykene rakentamaan mitään ohjuspuolustusjärjestelmää. Meidän kohteet sijaitsevat niin hajallaan - maa on iso ja niitä on joka puolella. Jo PK-seudun suojaaminen on ylivoimainen tehtävä Suomelle. Risteilyohjuksia voidaan rajoitetusti ampua alas ja ehkä jos "Pohjanmaa"-lk varustettaisiin oikeanlaisilla ohjuksilla joskus, erittäin rajoitetusti ja aivan lentoradan loppuvaiheessa ehkä lyhyen ja keskikantaman ballistisiakin. Vielä rajoitetummin siis.

Moneenko kertaan tämä pitää selittää? Suomella on aivan eri strategia kuin Venäjällä ja USA:lla. Se on hajauttaminen, harhauttaminen, linnoittaminen ja palauttaminen. Muuhun ei missään tapauksessa ole varaa. Pelkkä PKS-seudun suojaaminen maksaisi saman kuin hävittäjät, ehkä 200 miljoonaa per torjuttu ohjus? Kannattaako? Mitähän kansakunta saa esim 5 torjutun ohjuksen hinnalla aikaiseksi tuossa Suomen strategiassa verrattuna aktiivisen ohjusjärjestelmän hankkimiseen? Aika paljon... ja rahat tulee pääsääntöisesti muualta kuin puolustusbudjetista.

Ohjustorjunnallahan en tarkoita BMD-kykyä, jos huomasit? Risteilyohjukset ovat ohjuksia nekin ja sitä tarkoitan. Tiedän kyllä että mitään taktisia, ballistisia ohjuksia emme kykene torjumaan tai että siihen olisi edes järkeä ryhtyä. Lentokoneista ja maasta/mereltä laukaistavia ohjuksia sensijaan on kyettävä torjumaan tietyillä alueilla ja paikoissa. Pk-seudun tietyissä kohteissa ja kenttäarmeijan mekanisoitujen osien osalta ainakin.

Tänä päivänä hajautettu johtaminen on nimenomaan paljon helpompaa ja realistisempaa kuin toisen maailmansodan päivinä. Internet on joka torpassa eikä kylä ole yhden manuaalisen puhelinkeskuksen varassa. Poliitikkojen ja virkamiesten on helppo kokoontua etänä ja hyvinkin hajautetusti.

Tiedoksi että jo normaalioloissakin viranomaisviestinnässä käytetään TUVE-verkkoa eikä mitään internettiä. Inet on aivan liian vaarallinen ja siksi TUVE on eriytetty WWW:ä. Siinä on siis airgap välissä.
Myös TUVE-paikat ovat tarkkaan määritettyjä(tunnistautuminen) ja valvottuja(kameravalvonta ja kulunvalvonta). Ihan mihin tahansa hallintoa ei voida sirotella niin että homma toimisi.

Tämä kriisiajan johtaminen sodassa on aivan eri juttu kuin Korona-ajan etätyöt.

 

[Wagner]

Ilmatilannekuva ei ole muidenkaan kohteiden osalta useita minuutteja vanhaa. Miksi se olisi sitä juuri (ballistisen) ilmatorjuntaohjuksen kohdalla? Kaikki paitsi viimeinen mainitsemistasi kohdista on toteutettavissa automaattisesti ilman ihmisen väliintuloa.

Teoriassahan se voisi mennä juuri kuin Strömsössä ("automaattisesti", "nappia painamalla", (nörttien naurunaihe)). Käytännössä on kuitenkin aina se "fog of war", byrokraattista ja muuta sählinkiä.

Alun perin kirjoitin vain vastineen väitteeseen, että 100km olisi it -ohjusten käytännöllinen maksimikantama.
Lopulta herää kysymys, miksi KAIKKI ap:n mainitsemat ohjusjärjestelmät kantavat pitemmälle (siitähän puuttui vielä S-300/S-400/S-500/HQ-9 jne.), jos kerran olisi hyödytöntä.

En kinaa tästä (ohjus)aiheesta enempää, jätän sen sitkeämmille sisseille.

Tehokas ilmapuolustus tarvitsee sekä hävittäjä- että ilmatorjuntaa. Jälkimmäiseen kuuluu ammusilmatorjunta, MANPADsit, kohdetorjuntaohjukset - ja ne 100+km alueilmatorjuntaohjukset.

 

[Einomies1]

Rafaelin Spyder-perhe on kasvanut vuosien saatossa niin että SPYDER MR / LR kantaa jo maksimillaan 80 km. Tämä on n. 50% enemmän kuin AMRAAM ER.
Lisäksi järjestelmän kaikki osat(TELit, tutka ja CCU) ovat kuorma-autojen laveteilla joka lisää taistelunkestävyyttä paljon.

I-DERBY ja I-DERBY ER ohjukset käyttävät 2-pulssirakettimoottoria kuten STUNNER. Lisäksi on boosteri.

https://www.rafael.co.il/wp-content/uploads/2019/03/SPYDER-Family.pdf
Olisiko siitä kustannustehokkaaksi ratkaisuksi tärkeiden alueiden suojaamiseen ja muuhunkin?

 

[Kiusankpl]

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt.​

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt viidelle yritykselle. Puolustusvoimissa käynnissä olevassa hankkeessa on tavoitteena kehittää ilmatorjunnan suorituskykyä kasvattamalla ilmatorjunnan ulottuvuutta.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämisen tietopyynnöt lähetettiin vuonna 2018. Tietopyyntöön saatiin kymmeneltä yritykseltä vastaukset, jotka on nyt analysoitu. Korkeatorjunnan tarjouspyyntö lähetettiin Diehl Defencelle (Saksa), IAI Israel Aerospace Industriesille (Israel), Konsberg Defence & Aerospace AS:lle (Norja), MBDA:lle (Iso-Britannia) ja Rafael Advanced Systemsille (Israel).

Tavoitteena on rakentaa ilmatorjunnalle nykyistä kattavampi korkeatorjuntakyky ja kasvattaa merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla. Hankittava suorituskyky on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.

- Ilmatorjuntaa kehitetään kiinteänä osana ilmapuolustusta. Uusi korkeatorjuntakykyinen järjestelmä vahvistaa ja täydentää jo käytössä olevia järjestelmiämme ja siten ilmatorjunnan suorituskykyämme. Hankittavaa järjestelmää valmistaudutaan käyttämään koko Suomen alueella. Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky lisää aselajimme torjuntakykyä ja hävittäjätorjunnan toiminnanvapautta, toteaa ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mikko Mäntynen Maavoimien esikunnasta.

Tavoitteena on valmius hankintasopimuksen solmimiseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Hankittava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön 2020-luvun puolivälin jälkeen. Hankintaprosessi on osa Puolustusvoimien vuotuista kehittämisohjelmaa ja materiaalisen kehittämisen rahoitusta.


Patriot ulkona... Israeliin lähti 2 eri tarjouspyyntöä...

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt -

puolustusvoimat.fi

 

[Commander]

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt.​

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt viidelle yritykselle. Puolustusvoimissa käynnissä olevassa hankkeessa on tavoitteena kehittää ilmatorjunnan suorituskykyä kasvattamalla ilmatorjunnan ulottuvuutta.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämisen tietopyynnöt lähetettiin vuonna 2018. Tietopyyntöön saatiin kymmeneltä yritykseltä vastaukset, jotka on nyt analysoitu. Korkeatorjunnan tarjouspyyntö lähetettiin Diehl Defencelle (Saksa), IAI Israel Aerospace Industriesille (Israel), Konsberg Defence & Aerospace AS:lle (Norja), MBDA:lle (Iso-Britannia) ja Rafael Advanced Systemsille (Israel).

Tavoitteena on rakentaa ilmatorjunnalle nykyistä kattavampi korkeatorjuntakyky ja kasvattaa merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla. Hankittava suorituskyky on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.

- Ilmatorjuntaa kehitetään kiinteänä osana ilmapuolustusta. Uusi korkeatorjuntakykyinen järjestelmä vahvistaa ja täydentää jo käytössä olevia järjestelmiämme ja siten ilmatorjunnan suorituskykyämme. Hankittavaa järjestelmää valmistaudutaan käyttämään koko Suomen alueella. Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky lisää aselajimme torjuntakykyä ja hävittäjätorjunnan toiminnanvapautta, toteaa ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mikko Mäntynen Maavoimien esikunnasta.

Tavoitteena on valmius hankintasopimuksen solmimiseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Hankittava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön 2020-luvun puolivälin jälkeen. Hankintaprosessi on osa Puolustusvoimien vuotuista kehittämisohjelmaa ja materiaalisen kehittämisen rahoitusta.


Patriot ulkona... Israeliin lähti 2 eri tarjouspyyntöä...

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti ilmatorjunnan korkeatorjunnan kehittämisen tarjouspyynnöt -

puolustusvoimat.fi

Patriot-järjestelmän skippaaminen ei kyllä yllätä (vähän kuin suunnittelisi hankkivansa Jaguar E - mallin auton sähköversiona) ja nähtävästi jopa Puola suunnittelee järjestelmän pääohjukseksi israelilaista Stunner-puikkoa...