Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • F-35

  • JAS 39 Gripen E/F

  • F/A-18E/F Super Hornet

  • Eurofighter Typhoon

  • Dassault Rafale

  • F-15

  • F-16E/F

  • Jokin muu, mikä?


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Tämähän menee niin, että poliittisesti korrektisti maksimisummasta tingitään eli kauppa on jotakin 8 miljardia. Poliittisvastuullisesti puolustusvoimat saa kuitenkin haluamansa reilut 60 kpl hävittäjiä ja poliittisia pisteitä kerätään myös sillä, että kone on silti se kaikkein paras ja modernein (F-35). Ja kaikki tämä mahdollistetaan siten, että itse asejärjestelmien ja päivitysten kuluja jyvitetään seuraaville vuosille eikä niitä lasketa tähän hankintahintaan (+5 mrd).
 

PSS

Kenraali
Tämähän menee niin, että poliittisesti korrektisti maksimisummasta tingitään eli kauppa on jotakin 8 miljardia. Poliittisvastuullisesti puolustusvoimat saa kuitenkin haluamansa reilut 60 kpl hävittäjiä ja poliittisia pisteitä kerätään myös sillä, että kone on silti se kaikkein paras ja modernein (F-35). Ja kaikki tämä mahdollistetaan siten, että itse asejärjestelmien ja päivitysten kuluja jyvitetään seuraaville vuosille eikä niitä lasketa tähän hankintahintaan (+5 mrd).
Juu, näinhän se. Ja sitten toki vielä vasemmisto itkee, ettei hintaan ole laskettu käyttökuluja. Vaan eipä siihen Ladankaan hintaan tainnut sisältyä elinkaaren bensiinit. Jos ehkä yksi tankillinen korkeintaan.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Toki puolustusvoimilla on mahdollisuus toteuttaa Etelä-Korean ratkaisu, eli isketään koneen hinta budjetille sopivaksi jättämällä aseistus/varaosat olemattomiin. Tässä vaan on riskinä, että jälki-budjetit aseiden hankkimiseksi eivät onnistu ja tilanne olisi katastrofi, kun vuosibudjeteissa ei voi irrottaa sellaisia summia hävittäjäaseistuksen saamiseksi.

Minusta HX-hankintaa leimaa nyt varovaisuus ja konservatiivisuus, mikä on ymmärrettävää kun kyseessä on jättikauppa, huonompaa hiihtokenkää niille konevalmistajille, joiden konetyyppi elinkaarikustannuksineen ei edusta tätä linjaa.

///
Tässä muuten yksi konkreettinen esimerkki(lukuisten joukosta) miten Suomen linja eroaa muista.

Norja/Tanska-ilmavoimat: "tarvitsemme häivekoneen, jotta selviämme vihollisen ilmatorjunnan alueella"
Suomen ilmavoimat: "jo nykyisissä taktiikoissa(ja kalustolla) toimimme oletusarvoisesti vihollisen ilmatorjunnan alueella"

Tämä kanta toistettiin viimeksi aivan äskettäin HS:n ilmatorjuntaa koskevassa artikkelissa:

"Keränen sanoo, että paljon puhutut kuplat eivät ole uskottavia. Kauaskantoisilla ilmatorjuntaohjuksilla on maanpinnan kaarevuudesta johtuen suuri tutkakatve, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi 300 kilometrin etäisyydeltä ammutun ohjuksen tutkakatveeseen pääsee lentämällä alle viiden kilometrin korkeudessa."

Ja herra Keränen on siis ilmavoimien operaatiopäällikkö.
 
Viimeksi muokattu:

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Tämähän menee niin, että poliittisesti korrektisti maksimisummasta tingitään eli kauppa on jotakin 8 miljardia. Poliittisvastuullisesti puolustusvoimat saa kuitenkin haluamansa reilut 60 kpl hävittäjiä ja poliittisia pisteitä kerätään myös sillä, että kone on silti se kaikkein paras ja modernein (F-35). Ja kaikki tämä mahdollistetaan siten, että itse asejärjestelmien ja päivitysten kuluja jyvitetään seuraaville vuosille eikä niitä lasketa tähän hankintahintaan (+5 mrd).
Juu, näinhän se. Ja sitten toki vielä vasemmisto itkee, ettei hintaan ole laskettu käyttökuluja. Vaan eipä siihen Ladankaan hintaan tainnut sisältyä elinkaaren bensiinit. Jos ehkä yksi tankillinen korkeintaan.
Selvennetään:

1. Hankinta tehdään luonnollisesti niin, että ensin hankitaan koneet, sitten aseistus, ja sitten myöhemmin tulee päivityksiä jne.
2. Mutta hinta, jota vasten asioita peilataan ei ole tuo pelkkien koneiden hankintahinta (josta täällä lähinnä harhaanjohtavasti puhutaan), vaan kokonaiselinkaarikulut. Syynä on se, että hankintahinta on vain jotain 25-33% elinkaarikuluista. Tätä asiaa tuntuu olevan vaikea ymmärtää.

Hankinnan päätöksentekoprosessi
http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hankinnan_paatoksentekoprosessi

Hävittäjävalinnan päätöksentekoalueiksi on määritetty
  1. suorituskyky,
  2. elinkaarikustannukset,
  3. turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset
  4. sekä kotimaisen teollisuuden osallistuminen ja huoltovarmuus.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

jokuvaan

Ylipäällikkö
Aseita ei hankita myöhemmin vaan heti osana pääkauppaa, kuten myös varaosia jne... Näin jokin myöhempi hallitus ei kykene leikkaamaan näitä pois. Homma pitää runnoa yhdellä hallituksella läpi. Samaan tapaan olisi toiveajettelua laivue 2020 hankkeessa ensin tilata aluksia ja myöhemmin pyytää hallitukselta rahaa niiden aseistamiseen, asebudjetti olisi varmasti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden leikattu.
 
Aseita ei hankita myöhemmin vaan heti osana pääkauppaa, kuten myös varaosia jne... Näin jokin myöhempi hallitus ei kykene leikkaamaan näitä pois. Homma pitää runnoa yhdellä hallituksella läpi. Samaan tapaan olisi toiveajettelua laivue 2020 hankkeessa ensin tilata aluksia ja myöhemmin pyytää hallitukselta rahaa niiden aseistamiseen, asebudjetti olisi varmasti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden leikattu.
Ohjukset ja pommit tilataan usean vuosikymmenen aikana, joten lopullinen hinta selviää vasta kaukana tulevaisuudessa. ”Ei ole järkevää heti aluksi hankkia koko varastoa täyteen, koska aseiden elinkaari on usein lyhyempi kuin koneiden”, Puranen sanoo.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Niin koko varastoa ei osteta kattoon asti täyteen, läjä aseita kuitenkin ostetaan osana pakettia ja asevalmistajille on lähtenyt RFI osana sitä prosessia.

Rautalankaa:
https://defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet/hornetin_seuraajahankkeen_asejarjestelmia_ja_varusteita_koskeva_tietopyynto_on_lahetetty.8775.news

"Aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa. Niiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018"

"Aseita ja varusteita koskevat hankintaneuvottelut käydään lentokoneiden hankintaneuvotteluiden rinnalla..."
 
Viimeksi muokattu:

magitsu

Ylipäällikkö
Onhan se tavallaan tarpeen muistuttaa itseänsä, että F-18:sta tuli isolla rahalla F/A-18 puolimatkan krouvissa.
Ei takuulla olisi mennyt kokonaisena läpi silloin 1990-luvun alussa. Muutenkin kuin kyvyn itsensä mielikuvan takia.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
https://www.talouselama.fi/uutiset/lukkoja-kaaria-sensoreita-startupit-pitsasivat-puolustusteollisuudelle/c9cd082f-aba3-3113-9c22-98f4f95546c5

Vuonna 2021 ratkeavan HX-hankkeen tarjouskilpailussa vaikuttaa jonkin verran se, kuinka paljon teollista yhteistyötä myyjä pystyy Suomessa keksimään. Karanko muistuttaa, että vastakaupoista ei ole kysymys, vaan EU-sääntöjen mukaan teollisen yhteistyön on liityttävä valtion keskeisiin turvallisuusintresseihin.

"Startupit tarvitsevat teollisia kumppaneita, ja puolustusvoimien strategiset hankkeet eli hävittäjähankinta ja merivoimien Laivue2020-hanke luovat mahdollisuuksia teolliselle yhteistyölle", Karanko sanoo.
Ilma- ja mervoimien uusiin strategisiin hankkeisiin liittyen ei Karangon mukaan ole vielä syntynyt konkreettista teollista yhteistyötä, mutta kaikenlaista on vireillä. "Se on pitkä tie, yritykset eivät voi odottaa hävittäjien hankintapäätöstä, vaan keskusteluja käydään nyt."
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Toki puolustusvoimilla on mahdollisuus toteuttaa Etelä-Korean ratkaisu, eli isketään koneen hinta budjetille sopivaksi jättämällä aseistus/varaosat olemattomiin. Tässä vaan on riskinä, että jälki-budjetit aseiden hankkimiseksi eivät onnistu ja tilanne olisi katastrofi, kun vuosibudjeteissa ei voi irrottaa sellaisia summia hävittäjäaseistuksen saamiseksi.

Minusta HX-hankintaa leimaa nyt varovaisuus ja konservatiivisuus, mikä on ymmärrettävää kun kyseessä on jättikauppa, huonompaa hiihtokenkää niille konevalmistajille, joiden konetyyppi elinkaarikustannuksineen ei edusta tätä linjaa.

///
Tässä muuten yksi konkreettinen esimerkki(lukuisten joukosta) miten Suomen linja eroaa muista.

Norja/Tanska-ilmavoimat: "tarvitsemme häivekoneen, jotta selviämme vihollisen ilmatorjunnan alueella"
Suomen ilmavoimat: "jo nykyisissä taktiikoissa(ja kalustolla) toimimme oletusarvoisesti vihollisen ilmatorjunnan alueella"

Tämä kanta toistettiin viimeksi aivan äskettäin HS:n ilmatorjuntaa koskevassa artikkelissa:

"Keränen sanoo, että paljon puhutut kuplat eivät ole uskottavia. Kauaskantoisilla ilmatorjuntaohjuksilla on maanpinnan kaarevuudesta johtuen suuri tutkakatve, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi 300 kilometrin etäisyydeltä ammutun ohjuksen tutkakatveeseen pääsee lentämällä alle viiden kilometrin korkeudessa."

Ja herra Keränen on siis ilmavoimien operaatiopäällikkö.
Halleluja! Viimeinkin joku pätevä kertoo tämän faktan julkisesti! Ihmeaseita ei ole olemassa, vaan hyviä, huonoja ja siltä väliltä. IS media vaan tuntuu olevan monen suomalaisen tietokirja....
 

salama-anteri

Kenraali
Ihan samaa mielta einomiehen kanssa, mutta kyllahan tuo esimerkki on aarimmaisen yksinkertaistettu.

Toki laukaisuhetkella nain
Esimerkiksi 300 kilometrin etäisyydeltä ammutun ohjuksen tutkakatveeseen pääsee lentämällä alle viiden kilometrin korkeudessa."

Ja herra Keränen on siis ilmavoimien operaatiopäällikkö.

mutta ei se ohjuksen tutka noin kauas nae, ja se parempi tosiaan jaa sinne maan pinnalle. Mutta kun ne ei ole ainoat. Joku sen puolen AWACS nakee ihan eri lailla, ja tama juttu on esim. toisen puolen AWACSien tai tankkerituen kannalta pashempi juttu
- havittajilla toki on temppuja ja vastakeinoja paremmin

Jos me verkotamme puolustuksen, erotamme ja hajautamme sensorit aselaveteista... niin ehka hyokkaavakin osapuoli jotain osaa noissa asioissa?
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Ihan samaa mielta einomiehen kanssa, mutta kyllahan tuo esimerkki on aarimmaisen yksinkertaistettu.

Toki laukaisuhetkella nain
Esimerkiksi 300 kilometrin etäisyydeltä ammutun ohjuksen tutkakatveeseen pääsee lentämällä alle viiden kilometrin korkeudessa."

Ja herra Keränen on siis ilmavoimien operaatiopäällikkö.

mutta ei se ohjuksen tutka noin kauas nae, ja se parempi tosiaan jaa sinne maan pinnalle. Mutta kun ne ei ole ainoat. Joku sen puolen AWACS nakee ihan eri lailla, ja tama juttu on esim. toisen puolen AWACSien tai tankkerituen kannalta pashempi juttu
- havittajilla toki on temppuja ja vastakeinoja paremmin

Jos me verkotamme puolustuksen, erotamme ja hajautamme sensorit aselaveteista... niin ehka hyokkaavakin osapuoli jotain osaa noissa asioissa?
Venäläisten ennakkovaroitus/taistelunjohto-koneiden tutkat käyttävät taajuuksia jotka eivät ole riittävän tarkkoja ohjuslaukaisuihin.

Taitaa vasta se US Navyn uusi E2D kyetä toimimaan myös tulenjohtajana.
 
Viimeksi muokattu:

salama-anteri

Kenraali
Venäläisten ennakkovaroitus/taistelunjohto-koneiden tutkat käyttävät taajuuksia jotka eivät ole riittävän tarkkoja ohjuslaukaisuihin.

Taitaa vasta se US Navyn uusi E2D kyetä toimimaan myös tulenjohtajana.
Nyt on taas kylla pahasti hakusessa, miten erityyppiset ohjusjarjestelmat toimivat:
-tarpeeksi lahelle (IT): itseohjautuvia (tai jopa komento-ohjattavia, kuten lyhyimman kantaman BARAK-ohjuksissa). Nama usein (nykyaan ) A2A puolelta lainattuja
- pidemmalle (myos BVR, kuin myos IT tai ABM) tarvitaan joko tutkavalaisua tai mid-course guidance, kunnes ohjus paasee niin lahelle, etta parjaa omillaan

Mainitsemieni tapaisia (AWACS, AAR-tankkerit) maaleja vastaan, kun ne tietysti yritetaan pitaa taaempana, mutta joku raja siinakin tulee, jotta pystyvat tayttamaan tehtavansa, homma menee esmes tall' viissii:

- Secure Data-Linked Based inertial Navigation System for MidCourse Guidance ( This would probably be done by AWACS or the 2-3 MKIs Working in Tandem with their Mini AWACS Capability)

- Active Radar Homing for [its] Terminal Phase.

-The missile will be used against air targets flying at altitudes from 3m to 30km with speeds up to 4,000km/h and manoeuvring at up to 12g.

Tuo E2D on tietysti siina erinomainen, etta koostaan huolimatta se "pystyy verkottamaan toisistaan pitkasti erillaan olevia, mutta "nifka"-kykyisia laivasto-osastoja aluepuolustukseksi", sen mukaan miten aseet kantaa, eika sen mukaan, koska tuon kantaman/-ien sisalla uhka havaitaan. Eli paitsi lentava sensori, se voi olla myos komentokeskus, joka edellisen ratkaisun (CEC) puitteissa tapahtui jonkin isomman laivan CMS:n kautta.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Nyt on taas kylla pahasti hakusessa, miten erityyppiset ohjusjarjestelmat toimivat:
-tarpeeksi lahelle (IT): itseohjautuvia (tai jopa komento-ohjattavia, kuten lyhyimman kantaman BARAK-ohjuksissa). Nama usein (nykyaan ) A2A puolelta lainattuja
- pidemmalle (myos BVR, kuin myos IT tai ABM) tarvitaan joko tutkavalaisua tai mid-course guidance, kunnes ohjus paasee niin lahelle, etta parjaa omillaan

Mainitsemieni tapaisia (AWACS, AAR-tankkerit) maaleja vastaan, kun ne tietysti yritetaan pitaa taaempana, mutta joku raja siinakin tulee, jotta pystyvat tayttamaan tehtavansa, homma menee esmes tall' viissii:

- Secure Data-Linked Based inertial Navigation System for MidCourse Guidance ( This would probably be done by AWACS or the 2-3 MKIs Working in Tandem with their Mini AWACS Capability)

- Active Radar Homing for [its] Terminal Phase.

-The missile will be used against air targets flying at altitudes from 3m to 30km with speeds up to 4,000km/h and manoeuvring at up to 12g.

Tuo E2D on tietysti siina erinomainen, etta koostaan huolimatta se "pystyy verkottamaan toisistaan pitkasti erillaan olevia, mutta "nifka"-kykyisia laivasto-osastoja aluepuolustukseksi", sen mukaan miten aseet kantaa, eika sen mukaan, koska tuon kantaman/-ien sisalla uhka havaitaan. Eli paitsi lentava sensori, se voi olla myos komentokeskus, joka edellisen ratkaisun (CEC) puitteissa tapahtui jonkin isomman laivan CMS:n kautta.
Tai joku ei nyt ymmärrä tutkien toiminnasta sitäkään vähää kuin minä.

PS. Lähdekritiikin perään kun joskus huutelit, voin sen verran avittaa että bannattu rysykirjoittelija Pakistan defence-foorumilta on huono lähde.
 

Pihatonttu

Kenraali
BAN
Gyllis & Salama-anteri.

Arvostan teidän molempien tietämystä ja kykyä käsitellä vaikeita teemoja.

Molemmat tuotte tälle palstalle paljon hyvää ja arvokasta.

Uskoisin, että antinne olisi vielä suurempi, jos keskittyisitte vähemmän toistenne voittamiseen ja enemmän auttamaan meitä vailla asiantuntemusta olevia ymmärtämään oleellisia asioita.

Tietoahan on maailma täynnä. Siitä ei ole puute. Sen sijaan tiedon aukeaminen ymmärrykseksi on vaikeaa ja sitä vaikeampaa, mitä hajanaisempaa, arjesta irti olevaa ja epäyhtenäisempää tieto on.

Palstan lukijoista noin 99% lienee näiden sotilasilmailuun liittyvien teemojen suhteen kaltaisiani uuveloita, joilla tieto on sirpaleista, usein virheellistä ja vähintään yhtä usein huonosti aukeavaa.

Te olette molemmat niitä todella harvoja, joilla on edellytyksiä avata ei-salaista tietoa muille niin, että se muuttuu sirpaletiedosta jonkinlaiseksi käsittämisen ja asioiden hahmottamisen esiasteeksi.

Vilpittömän nöyrästi yllytän teitä jättämään keskinäisen kinaamisen ja kamppailemisen ja suuntaamaan huomiota sinne suuntaan missä tieto aukeaa ymmärrykseksi.

Silloin ei edes ole keskeistä, että onko jokin yksityiskohta juuri niin vai juuri näin kun päähuomio on aihepiirin kokonaisymmärryksen suunnassa.

Ja painotan vielä ettei tämän kirjoituksen tarkoitus ole kritisoida kumpaakaan - ei avoimesti, ei piilotetusti.

Uskoisin että ainakin muutama muu palstaa seuraava olisi edes hitusen samoilla linjoilla kanssani tämän asian suhteen.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Gyllis & Salama-anteri.

Arvostan teidän molempien tietämystä ja kykyä käsitellä vaikeita teemoja.

Molemmat tuotte tälle palstalle paljon hyvää ja arvokasta.

Uskoisin, että antinne olisi vielä suurempi, jos keskittyisitte vähemmän toistenne voittamiseen ja enemmän auttamaan meitä vailla asiantuntemusta olevia ymmärtämään oleellisia asioita.

Tietoahan on maailma täynnä. Siitä ei ole puute. Sen sijaan tiedon aukeaminen ymmärrykseksi on vaikeaa ja sitä vaikeampaa, mitä hajanaisempaa, arjesta irti olevaa ja epäyhtenäisempää tieto on.

Palstan lukijoista noin 99% lienee näiden sotilasilmailuun liittyvien teemojen suhteen kaltaisiani uuveloita, joilla tieto on sirpaleista, usein virheellistä ja vähintään yhtä usein huonosti aukeavaa.

Te olette molemmat niitä todella harvoja, joilla on edellytyksiä avata ei-salaista tietoa muille niin, että se muuttuu sirpaletiedosta jonkinlaiseksi käsittämisen ja asioiden hahmottamisen esiasteeksi.

Vilpittömän nöyrästi yllytän teitä jättämään keskinäisen kinaamisen ja kamppailemisen ja suuntaamaan huomiota sinne suuntaan missä tieto aukeaa ymmärrykseksi.

Silloin ei edes ole keskeistä, että onko jokin yksityiskohta juuri niin vai juuri näin kun päähuomio on aihepiirin kokonaisymmärryksen suunnassa.

Ja painotan vielä ettei tämän kirjoituksen tarkoitus ole kritisoida kumpaakaan - ei avoimesti, ei piilotetusti.

Uskoisin että ainakin muutama muu palstaa seuraava olisi edes hitusen samoilla linjoilla kanssani tämän asian suhteen.
Kiitosta vaan kauniista sanoista. On kuitenkin sanottava että hieman liioittelet osaamistani. Olen vain innokas harrastelija ja foorumilta löytyy monta minua fiksumpaa ja osaavampaa kirjoittajaa.
 
Viimeksi muokattu:

Gyllis1

Ylipäällikkö
Otetaan esimerkiksi S-300 ohjusjärjestelmä:
s-300pmu-battery-ll.gif

Ennakkovaroitus/kaukovalvontatutka näkee nimensä mukaisesti todella kauas, mutta se on epätarkka, maalista ei saada ohjuslaukaisua varten riittävän tarkkaa nopeus, korkeus ja suuntatietoa. Suurin osa ennakkovaroitustutkista on 2D-tutkia eli niiden avulla ei saada kohteen korkeustietoa ollenkaan. Em syistä patterista löytyy tuo tarkemman resoluution (tarkka nopeus, korkeus ja suuntatieto) tulenjohtotutka jonka tehtävänä on ohjata ohjus niin lähelle kohdettaan, että sen oma pieni hakupää saa maalin piikille.
Haluaako joku arvata kumman sorttinen tutka on AEW/AWACS-koneissa ja kumman sorttinen hävittäjissä?
 

salama-anteri

Kenraali
Mainitsemieni tapaisia (AWACS, AAR-tankkerit) maaleja vastaan, kun ne tietysti yritetaan pitaa taaempana, mutta joku raja siinakin tulee, jotta pystyvat tayttamaan tehtavansa
Puhuin kyllakin ilmasta laukaistavasta AWACS-killerista, on ihan hyva jos tuot mukaan tuon kuplaa luovan, eli taistelukoneiden operointia lahempana... err, taisteluvyohyketta vaikeuttavan kaukotorjuntajarjestelman
- jonka piirissa ilmavoimien operointipaallikko sanoi meidan jo nyt valmistautuvan/ pystyvan toimimaan
Kokonaisuushan se on se joka ratkaisee.

Kiistin vaitteesi, etta esimerkkitapauksessani maalittamisen pitaisi tapahtua tulenjohtotarkkuudella heti (vs. ohjukset, joiden lentoaika lasketaan sekunneissa) laukaisun yhteydessa. Otetaan sitten toinen tappaus (jos sen ensimmaisen osalta "katsotaan , sanoi laakari"... eika vastannut vaan lahetti vaaralle erikoslaakarille):
- eli talla kertaa kiinalaisten "Meteor" - sekin pitkan kantaman juttuja, eli liittyy suoraan tahan "case'en":

Most modern AD systems are underpinned by Airborne Warning and Control System (AWACS) aircraft, or their poor cousins, Airborne Early Warning and Control System (AEW&CS) aircraft. Any adversary would obviously be keen to get rid of these highly capable and expensive planes. For instance, the Russian Novator K-100 is an AAM specifically designed as an “AWACS killer” at ranges up to 200 km. It can also engage other lucrative targets like Air-to-Air Refuelling (AAR) aircraft, maritime patrol ...
- eli ihan sama skenaario, sitten niihin suorituskykyihin:

it is believed the PL-15 has improved propulsion systems, an advanced rocket motor and... a ramjet engine that significantly increase its maximum range.
- Since the PL-15’s predecessor, the PL-12, has a range of about 100 km,
- it is presumed that the new missile can fly much farther, perhaps 150 to 200 km. If this is true it would pose a grave threat to US aircraft because it could be launched while flying out of range of many of America’s current missiles.

The PL-15 also has an improved active radar seeker and jam-resistant data links. Although Chinese aircraft like the J-11B and forthcoming stealth fighters such as the J-20 and J-31 do not yet have long-range radars it is possible that China’s KJ-2000 AEW&C aircraft would assist them. The KJ-2000 could communicate the location of the target aircraft to the attacker and provide minor course corrections to the PL-15’s advanced radar so as to guide it [unerringly - sic!] to the target.

Moral of the story: volume search/ valvonta toiminnon puolelta hand-off samalle tasolle tai homing-tasolle kahdessa eri vaiheessa, kummatkin jotka hoidetaan niin korkealta, etta mainitsemani esimerkin yksikertaistaminen, eli maapallon pyoreyden vaikutus, jaa pois rajoittavana tekijana - toki kaikilla tutkilla on omat rajoituksensa.
 

StmSvejk

Kenraali
Kun keskustellaan 300km tutkahorisontista kannattaisi ottaa huomioon tärkein alue, eli PK-seutu + kaakonkulma

- Suursaaren Lounatkorkia, korkeus merenpinnasta 176m. Tutkahorisontti 150m 120km asti. Tässä kartalla:

https://www.freemaptools.com/radius-around-point.htm?clat=60.037417&clng=26.987915&r=115.05913129223075&lc=FFFFFF&lw=1&fc=00FF00&mt=r

- Käytännössä tutkahorisontti on paljon pienempi, sillä maanpinnan korkeus merenpinnasta + puusto ym. vaikuttavat.

- Eli kattaa pk-seudun ja kaakonkulman. Tarkoittaa, että kaakonkulmalla ja pk-seudulla koneiden lentokorkeudet ovat matalia, lentokoneohjusten kantama pieni, koneiden nopeus maksiminopeutta pienempi.

-IS/IL on ohjuskuplan suhteen skeidaa, mutta myös Ilmavoimat kertovat vahvasti muunneltua totuutta. Ilmapuolustuksen pitää pystyä vaikuttamaan pk-seudulla ja itäraja-Helsinki -välillä.
 

yrjö

Ylipäällikkö
^Voisi olla ihan hyvä veikkaus JASSM-ohjusten kohdelistalla?
 
Top