Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Ja mitä muuten tulee johtopäätöksiin, olen jo viime tai sitä edellinä vuonna puhunut, että vain top2 halvimmilla koneilla on mahdollisuus voittaa kisa, tämä 64 konetta tietysti sinetöi sen.

En sinua veli tässä moiti. Olisi pitänyt avata vähän paremmin mitä hain.

Ostajan silmissä määrä on ollut "noin 60" kaiken aikaa. Siksi osa keskustelusta eri palstoilla on niin hassua. Oman veikkaukseni löin silloin lukkoon, kun tämä ketju avattiin. Täysin riippumatta siitä, mitä mieltä koneesta olen. Lähdin siitä, että meille tulee se amerikkalainen vaihtoehto, johon meillä on varaa.

Katsotaan nyt, yllätymmekö. Nimittäin onhan tässä vielä asejärjestelmät, huolto ja hinnat vielä perkaamatta. Koneiden reaalihinta pitää siten sisällään vähintään parin vuosikymmenen laajan ase- ja huoltoinfran ja monia kaupallisia yhteistyöseikkoja. Mitkä koneet siis ovat "top 2"... Kyllä tämä kilpailu on aidosti auki vielä.
 
Ei tässä ole mikään lukkiutunut. Kuten Vonkan viestistäkin näkyy, Puolustusministeriö on koko ajan sanonut lähtevänsä hakemaan lukumääräisesti täysimääräistä korvausta. Muistaakseni suurin osa foorumista on ollut samaa mieltä tämän tarpeellisuudesta. Ei se kuitenkaan velvoita poliitikkoja tai varsinkaan seuraavaa hallitusta mihinkään. Lopullinen luku mitä saadaan on toivottavasti se mitä on suunniteltu tai sitten laskee siitä, kuten viime kerralla kävi.

---

Miljardiluokan puolustushankinnoissa on aina poliittisia ja strategisia tekijöitä, jotka tekevät niistä vaikeasti ennustettavia. FMV:stä vuotaneiden tietojen mukaan SAMP/T oli 30-40% halvempi ollen kuitenkin suorituskykyisempi kuin Patriot, ja silti Patriot valittiin. Syitä voi miettiä.
 
Viimeksi muokattu:
En jaksa uskoa, että 64 saataisiin. Eikös viimeksi ostettu 57 x Hornet C ja 7 x Hornet D. Tässä tullaan vielä näkemään sellainen kuvio, että todetaan, että koska F-35:ttä ei saa kaksipaikkaisena, niin ”ei tarvita” harjoituskoneita, joten ”säästetään” ja täysimääräinen korvaus onkin 57 x F-35.

Tässä vaiheessa toki on pidettävä haettu lukumäärä mahdollisimman korkealla, jotta SDP:lle jää mahdollisuus poliittisten irtopisteiden keräämiseen kannattajiensa joukossa sanomalla, että he pääsivät säästämään, kun konemäärää pudotetaan. Tämän foorumin jäsenten kesken ei ko. manööveri taida paljon irtopisteitä tuottaa, mutta tuskin kovin moni demari täällä hääriikään.

Harmi, ettei nykyinen hallitus ehdi nuijia tilausta sisään.
 
En jaksa uskoa, että 64 saataisiin. Eikös viimeksi ostettu 57 x Hornet C ja 7 x Hornet D. Tässä tullaan vielä näkemään sellainen kuvio, että todetaan, että koska F-35:ttä ei saa kaksipaikkaisena, niin ”ei tarvita” harjoituskoneita, joten ”säästetään” ja täysimääräinen korvaus onkin 57 x F-35.

Tässä vaiheessa toki on pidettävä haettu lukumäärä mahdollisimman korkealla, jotta SDP:lle jää mahdollisuus poliittisten irtopisteiden keräämiseen kannattajiensa joukossa sanomalla, että he pääsivät säästämään, kun konemäärää pudotetaan. Tämän foorumin jäsenten kesken ei ko. manööveri taida paljon irtopisteitä tuottaa, mutta tuskin kovin moni demari täällä hääriikään.

Harmi, ettei nykyinen hallitus ehdi nuijia tilausta sisään.

Pientä hienosäätöä voidaan varmasti harjoittaa kun lopullinen laskutoimitus on tekeillä. Ei se Ilmavoimienkaan maailmaa romahduta jos konemäärä muuttuu muutamalla kappaleella. Tässä vaiheessa tietysti pitävät tiukasti tavoitemäärästä kiinni ettei tinkikierroksia tule useampia.

Tähän asti demarit ovat olleet suhteellisen vastuullisella linjalla teoissaan. Höpöpuheita on päätösten jälkeen tullut jokseenkin kaikista puolueista ja niin tulee aivan varmasti nytkin. Mielenkiintoista nähdä onko painopiste SDP:ssä siirtynyt tässä suhteessa vasemmalle. Tekojen perusteellahan ihmiset pitää punnita eikä puheiden.
 
Ilmavoimat on muodostanut tilannekuvan:
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin, mitä eri konevaihtoehdot maksavat, vaikka julkisuuteen annetaan ymmärtää että "ei myö mittää tierätä näist kun ei ollana virallisia tarjouksia tullona"
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin, mikä budjetti käy isoimmille puolueille, myös SDP:lle
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin koneiden suorituskyvylliset erot

Aiemmin on kerrottu että kaikki koneet selvisivät annetuista tehtävistä RFI:n perusteella, mikä on jyrkästi erilainen kanta kuin esim. Tanskalla, Norjalla tai Hollannilla. Ehkä täällä foorumilla osa luulee, että Suomen ilmavoivat vain vitsailee&vedättää tällä lausunnolla.

Olemassaolevan tiedon pohjalta ilmavoimat voi päätellä mikä(mitkä) on optimaali koneratkaisu Suomen kannalta ja hankintakriteerit, kuten kappalemäärä, asetetaan niin, että se myös tulee tuutista ulos. Konevalinta tapahtuu etukäteen hankintakriteerien kautta.
64:llä koneella kisassa on mukana enää Super Hornet ja Gripen E, hintaero muihin repeää niin isoksi, ettei se poliittisesti voi mennä läpi eduskunnassa.

LM voi lentää ulos heti kun tarjouskuoret tulevat, nimittäin he eivät ole tähän asti kertaakaan antaneet sitovaa hintatarjousta, on vain arvio tulevista hinnoista per hankintaerä. Ilman sitovaa hintaa kauppoja ei Suomessa tule.

SDP:lle tärkeintä on teollisuus ja työpaikat, miten monta miljardia valmistaja lupaa sijoittaa Suomen talouteen, eli vastakaupat, joilla on uusi trendikäs "teollinen yhteistyö" nimi. Toki tilanne on kaiken kaikkiaan herkkä ja tarkka SDP:lle kun Orpo on pääministerinä seuraavassakin hallituksessa. SDP ei saa näyttää Kokoomuksen juoksupojalta HX-hankkeessa.
 
Ilmavoimat on muodostanut tilannekuvan:
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin, mitä eri konevaihtoehdot maksavat, vaikka julkisuuteen annetaan ymmärtää että "ei myö mittää tierätä näist kun ei ollana virallisia tarjouksia tullona"
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin, mikä budjetti käy isoimmille puolueille, myös SDP:lle
-tiedetään virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin koneiden suorituskyvylliset erot

Aiemmin on kerrottu että kaikki koneet selvisivät annetuista tehtävistä RFI:n perusteella, mikä on jyrkästi erilainen kanta kuin esim. Tanskalla, Norjalla tai Hollannilla. Ehkä täällä foorumilla osa luulee, että Suomen ilmavoivat vain vitsailee&vedättää tällä lausunnolla.

Olemassaolevan tiedon pohjalta ilmavoimat voi päätellä mikä(mitkä) on optimaali koneratkaisu Suomen kannalta ja hankintakriteerit, kuten kappalemäärä, asetetaan niin, että se myös tulee tuutista ulos. Konevalinta tapahtuu etukäteen hankintakriteerien kautta.
64:llä koneella kisassa on mukana enää Super Hornet ja Gripen E, hintaero muihin repeää niin isoksi, ettei se poliittisesti voi mennä läpi eduskunnassa.

LM voi lentää ulos heti kun tarjouskuoret tulevat, nimittäin he eivät ole tähän asti kertaakaan antaneet sitovaa hintatarjousta, on vain arvio tulevista hinnoista per hankintaerä. Ilman sitovaa hintaa kauppoja ei Suomessa tule.

SDP:lle tärkeintä on teollisuus ja työpaikat, miten monta miljardia valmistaja lupaa sijoittaa Suomen talouteen, eli vastakaupat, joilla on uusi trendikäs "teollinen yhteistyö" nimi. Toki tilanne on kaiken kaikkiaan herkkä ja tarkka SDP:lle kun Orpo on pääministerinä seuraavassakin hallituksessa. SDP ei saa näyttää Kokoomuksen juoksupojalta HX-hankkeessa.

No sitten se on Super Hornet. Ei Suomi tule päästämään irti kaikkein tärkeimmästä komponentistaan Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä, joka on iso kulmakivi Suomen turvallisuuspolitiikassa. Jos Suomi liittyy NATO:n jäseneksi ennen HX:n tilaamista, niin sitten myös Gripen E voidaan hyvinkin ostaa, koska se sopii myös vasemmistolle.
 
Ja sitten jos palataan haavemaailmoista todellisuuteen, niin tietohankintapyyntö meni näin:
Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

...

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Valintakriteerien painotusta on avattu siltä osin, että suorituskyky on ensisijainen, elinkaarikustannukset toinen, joiden jälkeen tulevat huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö.

Ilmavoimat eivät pysty saamaan tarkkaa kuvaa suorituskyvyistä tai kustannuksista pelkästään valmistajan lupauksiin nojaten, vaan ensin mainittua on alettu rakentamaan jo nyt valmistajan kanssa tehtävillä testeillä ja simulaattorilennoilla. Todelliset kustannukset taas selviävät vasta tarjouspyyntövaiheen jälkeen käytävissä neuvotteluissa.
 
Jos Ilmavoimien komentajaa ei pidettäisi luotettavana lähteenä niin mitä sitten?
Vähintään 60 konetta on oletusarvo mutta se ei vielä itsessään sulje F-35:tä pois ainakaan ennen kuin budjettia ollaan päätetty.
 
Kun tarjous ilmeisesti pyydetään valtioilta eikä yksittäisiltä valmistajilta, ja jos sen vaatimus on 64 konetta, sen voi voittaa myös vaikkapa yksittäinen tarjous, jossa on 12-18 F-35:ttä ja 46-52 Super Hornetia.

Tosin, jos kahden koneen malli mitenkään kelpaa tilajalle, niin silloin annetaan mahdollisuus myös osatarjouksiin, eli esim Ruotsi voi tarjota 46-52 Gripeniä (vaikka C-mallia E-optiolla, jos E ei ehdi valmiiksi), ja USA 12-18 F-35:ttä. Riippuu sitten USA:n fiksuudesta, suostuvatko tekemään osatarjousta JSF:stä. Voi olla että kunnioittavat Suomen ilmatilan ja asenteen erityisluonnetta suhteessa pieneen GDP:hen, ja suostuvat.

EDIT: tässä siis logiikka se, että jos F-35:n kyky halutaan ilmaan, mutta ehdoton vaatimus on saada neljä parvea ilmaan jatkuvasti, niin siihen ei F-35:n hinta ja käyttötapa anna myöten. Sitten tarvitaan niitä nopeita ohjuslavetteja ilmaan suuri määrä, vaikka eivät viidettä sukupolvea olisikaan, ja sekaan yksittäisiä häivekoneita kärjeksi. Jos käyttö pitää saada mahtumaan sinne 100M€/v hujakoille, niin voi olla että pienenkin F-35-joukon kustannus syö kyvyn lennättää täyden määrän Super Hornetteja. Siksi jopa Gripen C voi riittää 'hätätilassa' (siis budjettihätätilassa, joka ei näytä tästä maasta poistuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa).
 
Viimeksi muokattu:
Kun tarjous ilmeisesti pyydetään valtioilta eikä yksittäisiltä valmistajilta, ja jos sen vaatimus on 64 konetta, sen voi voittaa myös vaikkapa yksittäinen tarjous, jossa on 12-18 F-35:ttä ja 46-52 Super Hornetia.

Tosin, jos kahden koneen malli mitenkään kelpaa tilajalle, niin silloin annetaan mahdollisuus myös osatarjouksiin, eli esim Ruotsi voi tarjota 46-52 Gripeniä (vaikka C-mallia E-optiolla, jos E ei ehdi valmiiksi), ja USA 12-18 F-35:ttä. Riippuu sitten USA:n fiksuudesta, suostuvatko tekemään osatarjousta JSF:stä. Voi olla että kunnioittavat Suomen ilmatilan ja asenteen erityisluonnetta suhteessa pieneen GDP:hen, ja suostuvat.

EDIT: tässä siis logiikka se, että jos F-35:n kyky halutaan ilmaan, mutta ehdoton vaatimus on saada neljä parvea ilmaan jatkuvasti, niin siihen ei F-35:n hinta ja käyttötapa anna myöten. Sitten tarvitaan niitä nopeita ohjuslavetteja ilmaan suuri määrä, vaikka eivät viidettä sukupolvea olisikaan, ja sekaan yksittäisiä häivekoneita kärjeksi. Jos käyttö pitää saada mahtumaan sinne 100M€/v hujakoille, niin voi olla että pienenkin F-35-joukon kustannus syö kyvyn lennättää täyden määrän Super Hornetteja. Siksi jopa Gripen C voi riittää 'hätätilassa' (siis budjettihätätilassa, joka ei näytä tästä maasta poistuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa).

Gripen C/D:llä ei mielestäni ole mitään mahdollisuuksia HX:ään, jos Gripen E myöhästyy. Käytettyjä (=sopuhintaisia) ei nimittäin ole tarjolla, koska tällöin Ruotsi tarvitsee itse omia koneitaan. Uutena taas ei ole järkeä ostaa C/D:tä, koska suorituskyky on mitä on (pieni runko ja sen rajoitukset asekuormalle, polttoaineelle, avioniikalle jne.) ja koska pääkäyttäjä on korvaamassa sitä uudemmalla (kehitystyö päättyy/kallistuu).
 
Gripen C/D:llä ei mielestäni ole mitään mahdollisuuksia HX:ään, jos Gripen E myöhästyy. Käytettyjä (=sopuhintaisia) ei nimittäin ole tarjolla, koska tällöin Ruotsi tarvitsee itse omia koneitaan. Uutena taas ei ole järkeä ostaa C/D:tä, koska suorituskyky on mitä on (pieni runko ja sen rajoitukset asekuormalle, polttoaineelle, avioniikalle jne.) ja koska pääkäyttäjä on korvaamassa sitä uudemmalla (kehitystyö päättyy/kallistuu).

Tuo vaatisi tosiaan jonkinlaisen talouden syväkyykkäyksen joka pakottaisi Suomen vihertävää vasemmistoa edustavan enemmistöhallituksen epätoivoiseen laastariratkaisuun.

Silloin on kyllä monta muutakin asiaa jo voimakkaasti persiillään. En viitsi edes ajatella mitä tuollainen vaikkapa 30 käytetyn ja liisatun Gripenin malli tekisi ilmapuolustuksellemme. Järjestelmä käytännössä ajettaisiin alas eikä siitä suosta enää helpolla noustaisi.
 
Kantsii ajatella, niin hahmottaa vaihtoehdot. Missään tapauksessa ei ole vain yhtä vaihtoehtoa, jossa Suomeen hankitaan 64 HX-voittajakonetta riippumatta siitä, missä jamassa kansantalous on. Eikä se ole oikeisto/vasemmistokysymys, vaan hiukan laajempi, yhteinen kaikille länsimaille paraikaa. Britanniassa ei reaaliansiot (eli finanssisektorin ulkopuolinen GDP) ole nousseet seitsemääntoista vuoteen. Se sopii hyvin huonosti yhteen TVÄL-inflaation kanssa.

Kannattaa myös uhrata ajatus tai kaksi vaihtoehdolle, että jotakin HX-taistelukonevaihtoehtoa on reaalisesti sitten vaikkapa 36 kipaletta, ja neljän parven vaatimus täytetään TX:llä, Hawkilla tai M-346:lla. Nämä tosin matkalentävät taistelukonetta hitaammin, joten soveltuvat huonosti ilmatunnistustehtäviin (taloudellinen matkanopeus M0.6 tienoilla, kun tunnistettavat menevät yleensä M0.85). Ohjuslaveteiksi soveltuvat kyllä, jos malliin kyetään sovittamaan ilmavoimien käyttämä BVRAAM.
 
Kantsii ajatella, niin hahmottaa vaihtoehdot. Missään tapauksessa ei ole vain yhtä vaihtoehtoa, jossa Suomeen hankitaan 64 HX-voittajakonetta riippumatta siitä, missä jamassa kansantalous on. Eikä se ole oikeisto/vasemmistokysymys, vaan hiukan laajempi, yhteinen kaikille länsimaille paraikaa. Britanniassa ei reaaliansiot (eli finanssisektorin ulkopuolinen GDP) ole nousseet seitsemääntoista vuoteen. Se sopii hyvin huonosti yhteen TVÄL-inflaation kanssa.

Kannattaa myös uhrata ajatus tai kaksi vaihtoehdolle, että jotakin HX-taistelukonevaihtoehtoa on reaalisesti sitten vaikkapa 36 kipaletta, ja neljän parven vaatimus täytetään TX:llä, Hawkilla tai M-346:lla. Nämä tosin matkalentävät taistelukonetta hitaammin, joten soveltuvat huonosti ilmatunnistustehtäviin (taloudellinen matkanopeus M0.6 tienoilla, kun tunnistettavat menevät yleensä M0.85). Ohjuslaveteiksi soveltuvat kyllä, jos malliin kyetään sovittamaan ilmavoimien käyttämä BVRAAM.

Niin kauan kuin hankitaan uutta kalustoa on homma kohtuullisesti hanskassa. Huolella käytettyihin hävittäjiin turvautuminen olisi todella vakava takaisku. Sehän tarkoittaisi että koneiden tullessa käyttöön pitäisi jo käynnistää GX-ohjelma tms. niiden korvaajan löytämiseksi.

Se ei ole ainakaan minulle iso hämmästys jos määrä on lopulta jotain muuta kuin tasan 64. Sanoisin että tuo on jopa todennäköistä. 36 olisi kyllä pahasti alakanttiin suhteessa tarpeeseen. Näin maallikkona epäilen homman laastarointia harjoituskoneilla vaan mitäpä minä näistä ymmärrän :) Periaatteessahan tuo olisi kuva tulevaisuudesta kun kokonaisuuteen liittyy monenlaisia osasia jotka yhteispelillä sujuvasti täydentävät toisiaan.
 
Sotilaallinen liittoutumatomuuden laulannan lunnaat koituu maksuun. Tämä on ollut ihan tietoinen ja vakaasti harkittu valinta. Ei tätä voi venkoilla toiseksi millään kepulikonstilla. Suomi valmistautuu puolustautumaan yksin. Ei se millään TX-koneilla onnistu. Ainoa mikä on merkitsevää on se, että valittava kone pärjää vastustajalle. Jos ei pärjää, koko hankinta on mieletön.
 
Valittava kalusto voi pärjätä vastustajalle, jos sitä operoi tarpeeksi osaava ja motivoitunut organisaatio. Joka tapauksessa organisaatio ja sen takana oleva tasavalta toimivat niillä eväillä mitä käytettävissä on. Mikäli Suomi olisi liittoutunut etsikkoaikanaan heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, täällä olisi politiikka täynnä puolueita läpi koko kirjon, jotka olisivat yrittäneet vaivihkaa ulkoistaa puolustusmenot liittolaisille koko liittoutuneisuusajan aina toissavuoteen asti.

Sitäpaitsi, ei se ilmatilan suojelu aina niin yksinkertaista ole, vaan sama "fog of war" voi vallita näköjään rauhan aikanakin ja suurvallassa, mikäli ao. juttuun on uskominen. Lisäksi antaa kuvaa siitä, että ei ilmatilan tutkavalvontakaan ihan niin tehokasta toimintaa aina ole. Olisi kiva tietää, kuinka kaukaa nämä valmiuskoneet olisivat haamukoneen löytäneet, jos olisivat lähteneet oikeaan suuntaan sitä etsimään: http://www.thedrive.com/the-war-zon...e-encounter-with-mystery-aircraft-over-oregon
 
Kantsii ajatella, niin hahmottaa vaihtoehdot. Missään tapauksessa ei ole vain yhtä vaihtoehtoa, jossa Suomeen hankitaan 64 HX-voittajakonetta riippumatta siitä, missä jamassa kansantalous on. Eikä se ole oikeisto/vasemmistokysymys, vaan hiukan laajempi, yhteinen kaikille länsimaille paraikaa. Britanniassa ei reaaliansiot (eli finanssisektorin ulkopuolinen GDP) ole nousseet seitsemääntoista vuoteen. Se sopii hyvin huonosti yhteen TVÄL-inflaation kanssa.

Kannattaa myös uhrata ajatus tai kaksi vaihtoehdolle, että jotakin HX-taistelukonevaihtoehtoa on reaalisesti sitten vaikkapa 36 kipaletta, ja neljän parven vaatimus täytetään TX:llä, Hawkilla tai M-346:lla. Nämä tosin matkalentävät taistelukonetta hitaammin, joten soveltuvat huonosti ilmatunnistustehtäviin (taloudellinen matkanopeus M0.6 tienoilla, kun tunnistettavat menevät yleensä M0.85). Ohjuslaveteiksi soveltuvat kyllä, jos malliin kyetään sovittamaan ilmavoimien käyttämä BVRAAM.

Ei toki ole vain yhtä vaihtoehtoa, mutta pikku-Gripenin mahdollisuudet tulla ostetuksi uushankintana ovat joka tapauksessa olemattomat. Super Hornet voi hyvin kantaa tuplakuorman keskimatkan ohjuksia Gripeniin (C/D) verrattuna, jos siis ohjuslavetteja haluttiin, eli puolella määrällä koneita saadaan samat ohjukset taivaalle (mahdollisesti vieläpä suuremmalla toiminta-ajalla ja -säteellä). Joskus entisaikaan konemäärän merkitystä olisi vielä voinut perustella taktikoinnilla (esim. toinen pari koukkaa sivustaan), mutta kun AMRAAM:n kantama on karkeasti kolminkertaistunut A-versiosta D-versioon, niin tilanne on muutoksessa ja pienempi määrä koneita pystyy hallitsemaan yhä suurempaa aluetta. Kun katsoo kehitysnäkymiä, TURPO-vaikutuksia ja yleistä suorituskykyä, niin ei ole kahta sanaa, kannattaako ostaa vanhaa Gripeniä uustuotantona (eli ei). (Nippelitietona: Gripen oli jopa Hornetia kalliimpi vuonna 1992...).

Gripen C/D voisi tulla kyseeseen käytännössä vain kaupanpäällisenä Gripen E:n yhteydessä, eli käytettynä ja romuraudan hinnalla. Tosin tällöinkin tarvittaisiin takeet, että varaosien hinta ei karkaa pilviin käyttäjäpohjan huvetessa (sekä A/B/C/D Gripenien että muiden samoja osia käyttävien koneiden rivien harventuessa - olen kirjoittanut aiemminkin Gripenin varaosista). Ja tietysti ne C/D Gripenit olisi muutenkin korvattava viimeistään 2040 tienoilla, eli helpotus olisi vain väliaikainen, mutta se voisi riittää.

Mistä muuten tuo "neljän parven vaatimus"? Onko sille olemassa virallista lähdettä? Tuntuu aika erikoiselta, että julki olisi tuotu jotain tuollaista, vaikka on voinut mennä ohikin.
 
Back
Top