Naton apulaispääsihteeri riemuitsi Suomen hävittäjähankinnoista: ”Hyvä uutinen koko Euroopalle”
Tänään klo 19:31 (muokattu klo 22:17)
Suomessa vieraillut Naton apulaispääsihteeri Camille Grand kehuu ilmavoimien tulevia hävittäjähankintoja, ja kommentoi myös Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä sekä Venäjän vaikutusta siihen.
- Naton apulaispääsihteeri Camille Grand oli tiistaina ja keskiviikkona vierailulla Suomessa.
- Apulaispääsihteeri tutustui muun muassa ilmavoimien hävittäjähankintoihin, joita hän pitää hyvänä asiana Euroopan turvallisuuden kannalta.
- Hän kertoi myös, mitkä kaikki asiat hänen mukaansa vaikuttavat Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Naton apulaispääsihteeri Camille Grand vieraili Suomessa - ja kehui ilmavoimien hävittäjähankitoja. KREETA KARVALA
Suomessa vieraillut Naton apulaispääsihteeri
Camille Grand johtaa Naton puolustusinvestointi-osastoa (DI), jonka tehtävänä on monikansallisen yhteistyön edistäminen ja suorituskykyjen kehittäminen, joiden tavoitteena on Naton operaatiotehokkuuden parantaminen.
Suomessa Grand tapasi muun muassa puolustusministeriön kansliapäällikkö
Jukka Juustin, puolustusvoimien komentaja
Jarmo Lindbergin sekä presidentinkanslian ja ulkoministeriön virkamiesjohtoa.
Grand osallistui myös Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksen (PIA) järjestämään teollisuusseminaariin.
Hyvä lista
Iltalehti kysyi Naton apulaispääsihteeriltä, mitä mieltä hän on Suomen valitsemista Hornetien korvaajaehdokkaista, ja onko joku niistä Naton näkökulmasta muita parempi esimerkiksi yhteensopivuudeltaan tai operaatiotehokkuudeltaan.
Suomi kilpailuttaa parhaillaan Hornetien korvaajaehdokkaina ruotsalaista Gripeniä, amerikkalaisia F-35 ja F/A-18 Super Hornet hävittäjiä, ranskalaista Rafalea sekä eurooppalaista Eurofighteria.
Naton apulaispääsihteeri on tyytyväinen Suomen listaan.
- Ne viisi konetta, jotka Suomi on valinnut jatkoharkintaan, ovat kaikki Nato-standardien mukaisia, myös operaatioyhteistyökyvyn kannalta, Grand kehuu.
- Suomi on valitsemassa koneita, jotka ovat jo toiminnassa Naton ilmavoimissa, ja sen vuoksi myös Suomen tuleva hävittäjä on yhteistyökykyinen Naton ilmavoimien kanssa.
Kiistää lobbauksen
Ranskalainen Naton apulaispääsihteeri vakuuttaa, ettei hän ole yrittänyt lobata mitään konetta Suomelle, ei edes ranskalaista Rafalea.
- Me emme opasta edes Nato-jäsenmaita siitä, mitä heidän pitäisi ostaa, koska se on valtioiden oma asia
- Ranskalaisena tiedän toki kaikki Rafalen ominaisuudet, se on selvä, mutta olen myös vieraillut Yhdysvalloissa ja nähnyt heidän fasiliteettinsa.
Grandin mukaan kaikilla viidellä Suomeen ehdolla olevalla koneella on kaikilla hieman erilaiset ominaisuudet.
- Mikä tahansa niistä on Suomen ilmavoimille erittäin moderni ja laadukas kone.
Naton apulaispääsihteeri pitää Suomen hävittäjähankintaa ”hyvänä uutisena” koko Euroopalle.
- Pidämme Natossa erittäin tervetulleena sitä, että Suomi investoi merkittävästi puolustukseensa, ja on valinnut ilmavoimiensa korvaamiseksi ja modernisoimiseksi nykyisen määrän, mutta paljon modernimpia koneita, ja tätä voi pitää hyvänä uutisena koko Euroopan kannalta.
- Suomi on Naton läheinen kumppani, ja minusta Suomen toimet ovat merkittävä lisä tämän Euroopan alueen turvallisuuden takaamiseksi, Grand sanoo.
Tärkein päätös
Suomi tekee hävittäjähankinnoissa teknisten ominaisuuksien tarkastelun ohella myös poliittinen kokonaisharkinnan.
Grandin mukaan pahin poliittinen sudenkuoppa on kuitenkin jo väistetty, koska Suomi päätti valita läntiset koneet.
- Minun näkökulmastani kriittisin kohta on jo ratkaistu, sillä oli tärkeää, että Suomi valitsi läntisen koneen, joka tulee joko eurooppalaisesta tai yhdysvaltalaisesta tuotannosta.
- Olen vierailuni perusteella ymmärtänyt, että Suomen tekemä lentokonevalinta on hyvin kurinalainen prosessi, jossa pääkriteerinä on sotilaallinen toimintakyky ja hinta-laatu-suhde. Se on mielestäni järkeenkäypä tapa lähestyä tätä kallista hankintapäätöstä.
Grand muistuttaa, että Suomi ei hanki pelkkiä koneita, vaan investoi myös 30 vuodeksi uusiin asejärjestelmiin.
Naton platina-jäsen
Naton apulaispääsihteeri Grand kuvaa Suomen ja Ruotsin Naton yhteistyötä erittäin läheiseksi.
- Olen sanonut, että teillä on Nato-kumppanina platinajäsenyys.
- Suomi osallistuu Naton yhteistyökumppaneista Ruotsin kanssa kaikkein aktiivisimmin Naton kumppanuusyhteistyöhön, kuten harjoituksiin, aseelliseen yhteistyöhön ja myös poliittisiin keskusteluihin.
Grand näkee, että muutamalla saralla Suomen ja Naton yhteistyötä voidaan vielä tiivistää.
- Olemme jo puhuneet, voitaisiinko jotain tällä hetkellä vain Nato-maille luotuja standardeja antaa myös Suomen ja Ruotsin käyttöön, Grand sanoo, mutta ei kerro tarkemmin, mitä nämä syventämisalueet voisivat olla.
Suomi ja Ruotsi ovat viime aikoina tiivistäneet puolustusyhteistyötä myös Yhdysvaltojen kanssa, onko tämä Naton kannalta hyvä vai huono asia?
- En näe mitään ongelmaa siinä, että Suomi syventää yhteistyötään, tapahtui se sitten Pohjoismaisella tasolla, Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa, tai Saksan ja Ranskan kanssa, sillä kaikkien näiden toimien avulla voidaan syventää keskinäistä yhteistyötä, eivätkä ne kilpaile Suomen Nato-suhteiden kanssa.
Yksi puuttuu
Vaikka Suomen Nato-yhteistyö on syvää, Suomelta puuttuvat kuitenkin Nato-jäsenyyden mukana tulevat turvatakuut.
- Se on totta. Kyseessä on iso ero, jota ei pidä vähätellä, mutta päivittäinen yhteistyömme on hyvin laajaa, ja se on myös kaksisuuntaista.
Grand kertoo olevansa vaikuttunut Nato-kokouksissa siitä, kuinka paljon Suomen ja Ruotsin osallistuminen tuo lisäarvoa keskusteluihin.
- Teidän osaamisenne, kokemus sekä tekninen osaaminen ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen.
Venäjän kysymys
Miltä Suomen Venäjä-naapuruus ja pitkä maaraja näyttävät Naton kannalta?
- Tietysti teillä on EU- ja Nato-maiden suurin maaraja Venäjän kanssa, se on maantieteellinen fakta, joka ei tule muuttumaan
Grandin mukaan Suomen lisäarvo Natolle tulee erityisesti Itämeren alueen meri- ja ilmapuolustuksen kautta.
- Meidän pitää olla rehellisiä, ja siitä asti, kun erityisesti Baltian maat liittyivät Natoon ja EU:hun, on tärkeää tarkastella Pohjoismaiden ja Baltian alueen turvallisuutta myös Natoon kuulumattomien kumppanien kanssa.
Grandin mukaan turvallisuustilanne Itämeren alueella on nyt vaikeampi kuin se oli 20 vuotta sitten, ennen Naton laajentumista.
- Emme voi ajatella, että turvallisuus on jotain, joka pysähtyy Naton rajalle, koska elämme integroidussa maailmassa, eli jos halumme hallinnoida esimerkiksi Itämeren alueen ilma- ja meriturvallisuutta, niin tietysti meidän pitää tehdä läheistä yhteistyötä myös Suomen ja Ruotsin kanssa.
Koska Suomen ja Naton yhteistyö on tiivistä, ajattelevatko venäläiset, että Suomi on jo käytännön tasolla ikään kuin Naton jäsen?
- Sinun pitäisi kysyä tätä venäläisiltä, mutta oletan, että heidän työolettamuksensa on se, että Suomen Nato-yhteistyö on niin läheistä, ettei Suomi ole mikään eristetty saari. Sanoisin näin, että Venäjän naapurimaista Suomi ei ole venäläisten ajattelussa ainakaan samassa kategoriassa kuin Valko-Venäjä.
Natolla vai ilman?
Onko Suomi mielestäsi enemmän turvassa Naton jäsenenä vai ilman jäsenyyttä?
- Nato-jäsenyyden hakeminen on kansallinen päätös, ja jos olen oikein ymmärtänyt, Suomessa debatoidaan jäsenyyden puolesta ja vastaan ja pohditaan, olisiko siitä enemmän hyötyä vai haittaa.
- Suomen kokonaispuolustus on parantunut EU-jäsenyyden, ja unionin turvallisuusyhteistyön syvenemisen myötä, mutta se on myös parantunut myös läheisen Nato-kumppanuuden myötä.
- Se, pitäisikö Suomen mennä yksi askel eteenpäin ja liittyä Natoon, on hyvin paljon poliittinen päätös, joka ei koske vain Suomen ja Naton suhteita, vaan tässä asiassa pitää katsoa laajempaa kuvaa, eli sitä, mikä on Ruotsin rooli, mitkä ovat hyödyt ja mikä on negatiivinen vaikutus Venäjän taholta. Nämä kaikki asiat pitää analysoida, mutta totta kai Naton näkemys on se, että Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon helposti, koska mailla ei ole mitään teknisiä tai asejärjestelmiin liittyviä ongelmia.
- Ennen kaikkea se on Suomen ja Ruotsin oma poliittinen päätös, ja sen jälkeen Nato-maat tekevät oman päätöksensä siitä, ovatko he valmiita toivottamaan maat tervetulleiksi, Naton apulaispääsihteeri Grand sanoo.
F-35 on yksi ehdokas Hornetien korvaajaksi.
KREETA KARVALA
[email protected]
Sen verran oli rivakanoloista toimintaa...
