Gyllis1
Respected Leader
Lämärillä ollut reserviläinen-lehdessä mainoksia.Onkohan muuten ensimmäinen lehtimainos HX:ää liittyen?
* Taisi olla takasivu, aikaa useampi kuukausi.
Viimeksi muokattu:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lämärillä ollut reserviläinen-lehdessä mainoksia.Onkohan muuten ensimmäinen lehtimainos HX:ää liittyen?
Fakta on, että Ruotsi lentää noilla pitkälle tulevaisuuteen. Pieni käyttäjäkutan tai ei niin kyllä niitä ylläpidetään. Tämä ei nyt ole kannanotto sen puolesta, että hankitaan Gripen. Gripeniä on pidetty helppona päivittää tiedä sitten kuinka paikkaan pitävä juttu tuo tai se, että elinkaari kustannukset olisivat kilpailijoita huomattavasti alhaisemmat. Aika näyttää kuinka kisassa käy. Vetäytyy Gripen omatoimisesti pois vai tippuuko jostain syystä. Riski hankintana en kuitenkaan sitä pidä sen enempää mitä muitakaan. Jokaisella mallilla on omat riskinsä nyt ja tulevaisuudessa. Yhdenkään kohdalla ei voida varmaksi sanoa mikä se todellinen elinkaaren pituus tulee olemaan.Juu, onhan niitä myyty. 30 kappaletta Brasiliaan ja 60 kappaletta Ruotsiin.
HX-koneista Gripukan tulevaisuus on kaikkein epävarmin johtuen juurikin pienistä hankintamääristä.
Kun ilmavoimat yrittää arvioida kilpailijoiden elinkaarikustannuksia, se joutuu ottamaan myös tuollaiset asiat huomioon.
Lentää, mutta se pitkä aika saattaa olla vain puolet HX:n elinkaaresta (Saab on jo puhunut lähtevänsä mukaan uuden Eurooppalaisen hävittäjän kehittämiseen). Sillä tulee olemaan elinkaarikustannusten kannalta aika helvetisti merkitystä, olemmeko pääkäyttäjä (päivitysten kehittämisen laskun maksaja) vai onko muitakin jakamassa laskua.Fakta on, että Ruotsi lentää noilla pitkälle tulevaisuuteen.
Ollos huoleton allekirjoittaneen kohdalla ne sössötykset käydään sitten jo autuaammilta mailta tai vanhainkodista.Lentää, mutta se pitkä aika saattaa olla vain puolet HX:n elinkaaresta (Saab on jo puhunut lähtevänsä mukaan uuden Eurooppalaisen hävittäjän kehittämiseen). Sillä tulee olemaan elinkaarikustannusten kannalta aika helvetisti merkitystä, olemmeko pääkäyttäjä (päivitysten kehittämisen laskun maksaja) vai onko muitakin jakamassa laskua.
Ilmavoimien epäkiitollisena tehtävänä on yrittää arvioida noita riskejä kaikkien ehdokkaiden kannalta.
Kävi HX:ssä niin tai näin, pääsette kyllä varmasti 40 vuoden päästä sössöttämään, että ilmavoimat petti taas veronmaksajia kun ei osannut arvioida kustannuksia oikein.
Lentää, mutta se pitkä aika saattaa olla vain puolet HX:n elinkaaresta (Saab on jo puhunut lähtevänsä mukaan uuden Eurooppalaisen hävittäjän kehittämiseen). Sillä tulee olemaan elinkaarikustannusten kannalta aika helvetisti merkitystä, olemmeko pääkäyttäjä (päivitysten kehittämisen laskun maksaja) vai onko muitakin jakamassa laskua.
....
Se integrointi pitäisi kuitenkin olla suhteellisen "helppoa". Miksi infra menisi uusiksi? Eikö Gripen pysty toimimaan samoilta kiitoteiltä ja kone suojista kuin jenkki vehkeet? Eikö sitä pysty huoltamaan samoilla jakoavaimilla ja ruuvareilla sekä samoissa huoltotiloissa mitä Hornettia? Asekuorma on toki pienempi mutta eipä meillä nytkään ole niitä aseita ollut mitään hirveästi tuupata hornettien matkaan. Tietysti valmius on ollut. Toisaalta Gripen kykenee käyttämään hyväkseen erittäin hajautettua toimintaa sekä sen turn round aika on lyhyt joka varmasti kompensoi tiettyyn pisteeseen saakka asekuorman suuruutta. Pieni on myös vaikeampi havaita joten luulisi RCS:n olevan pienempi sitä myöden mitä suuremmassa super hornetissa. Kehitysmahdollisuudet.. No saab on isotekijä asemarkkinoilla ja sen kannattaa konetta kehittää. Köyhä käyttäjä kunta. Ruotsi taitaa euroopassa olla ihan hyvällä tolalla taloutensa kanssa ja onhan tuota myyty muuallekin. Gripen on myös sitä myöden suunniteltu edulliseksi käyttää kun resurssit ovat rajalliset. Eriasia omata köyhälle tehty hävittäjä kuin rikkaalle. Siinä voi jäädä luu käteen käyttö kustannuksten kanssa kuten pahalta näyttää F-35:n kohdalla. En pidättelisi henkeä sen suhteen, että tilaus määrät tulisivat edelleen pienenemään. Pahalta näyttää, että niin käy. Aika näyttää miten lennostot todella toimivat vai käykö kuten saksassa on, että hävittäjiä on mutta suurin osa ei ole lentokunnossa.
Super Hornetia lobbaavan puolustusvoimain entisen komentajan Juhani Kaskealan mukaan sen ehdoton etu on se, että Suomi käyttää jo Hornetia. Uusi kone käyttää 60-prosenttisesti samoja maalaitteita ja koulutusjärjestelmiä.
Koneen kokoon varmasti vaikuttaa muutkin asiat kuin yksistään häive. Saadaanhaan häiveominaisuudet rakennettua tänäpäivänä esim. risteilyohjukseen.Vaikuttaisi enemmänkin siltä että häive on helpompi toteuttaa isoon koneeseen kuin pieneen. F-22, F-35, Su-57 ja J-20 ovat kaikki kohtalaisen isoja hävittäjiksi, kolmevitonen näistä pienin.
Ihan mielenkiintoista että mikäli Ruotsi tarttuu tuohon niin sitten on kohta Rafale, EF ja Gripen aika huonoja vaihtoehtoja (Uuden Eurooppalaisen hävittäjän kehittäminen).. Jolloin niitä vaihtoehtoja ei oikein jää kuin pari jenkkikonetta.
Ollos huoleton jos sitä kehitetään kuin erästä jenkkikonetta niin valmista ei tule hx:n elinkaaren aikanaIhan mielenkiintoista että mikäli Ruotsi tarttuu tuohon niin sitten on kohta Rafale, EF ja Gripen aika huonoja vaihtoehtoja (Uuden Eurooppalaisen hävittäjän kehittäminen).. Jolloin niitä vaihtoehtoja ei oikein jää kuin pari jenkkikonetta.
Uusien hävittäjien lisäksi olisi ihan mukavaa, jos sitten joskus hamaassa tulevaisuudessa saataisiin vaikka rahat kasaan muutamaan AWACSiin, koska silloinhan saataisiin nähdä Ryssän poijan ohjukset reippaasti rajan toiselta puolelta ja mukavasti aikaa suunnitella kuinka torjua ne, tai edes minimoida niiden aiheuttama vahinko saamalla miehet ja kalusto pois alta ennen kuin ohjus osuu mahdolliseen kohteeseensa.
Kyllähän tuo sama nähdään maasijoitteisillakin tutkilla... on nähty jo ainakin vuosien ajan KEVA-tutkilla, ehkä sitä ennenkin, vaikkei julkisuuteen olisi kerrottu. Jos siis oli kyseessä Iskander, Tochka tai vastaava ballistinen ohjus, joista venäläisten kanssa toimittaessa on tavallisesti oltu huolissaan.
500 km on ihan miehekäs mittausetäisyys
– Kun ohjus saadaan tutkalla kiinni, niin tiedetään sen kohdealue suurin piirtein.
Hyvä tietää, että maasijoitteisetikin tutkat tähän pystyvät.Kyllähän tuo sama nähdään maasijoitteisillakin tutkilla... on nähty jo ainakin vuosien ajan KEVA-tutkilla, ehkä sitä ennenkin, vaikkei julkisuuteen olisi kerrottu. Jos siis oli kyseessä Iskander, Tochka tai vastaava ballistinen ohjus, joista venäläisten kanssa toimittaessa on tavallisesti oltu huolissaan.
Jos aseita halutaan upottaa runkoon sisälle piiloon, niin sitten koneella pitää olla kokoa.