Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Mitä arvon asiantuntijat olette mieltä Saabin Arexis ELSO järjestelmästä ? Jos jätetään f35 ja Growler pois laskuista niin onko muilla ehdoikkailla tarjota vastaavaa ELSO kykyä ja kuinka tärkeää osaa se näyttelee koneiden suorituskykyä vertaillessa?
Ei ole juuri muuta tietoa kuin Saabin mainospuheita. Eikä toivottavasti palstalla aiheen asiantuntijoiksi tunnustautuvia.Mitä arvon asiantuntijat olette mieltä Saabin Arexis ELSO järjestelmästä ? Jos jätetään f35 ja Growler pois laskuista niin onko muilla ehdoikkailla tarjota vastaavaa ELSO kykyä ja kuinka tärkeää osaa se näyttelee koneiden suorituskykyä vertaillessa?
A Tactical Jammer (Tacjammer) is thus a high performance tactical aircraft equipped as a Support Jammer and typically tasked with penetrating a tactical air defence system to disrupt it at close range with high power jamming of its surveillance, acquisition and GCI radars and communications network.
Understandably any Support Jammer is a lucrative target fitted with expensive equipment and carrying expensive to train operators, therefore a Tacjammer must have an ability to evade SAMs and fighters at least as good as but preferably better than the regular version of the same aircraft. Furthermore, a Tacjammer is penalised in radius performance as unlike strike aircraft it cannot shed 4,000 to 12,000 Ib of weight (ordnance) over the target if the going gets tough.
In practice Tacjammers are implemented as derivatives of tactical strike aircraft with airframe modifications as required to accommodate internal and external elements of a Tactical Jamming System (TJS) and fitted with enhanced derivatives of the defensive ECM carried by the core aircraft.
Service sources said the Air Force was willing to absorb some loss of EC-130s because its new F-35s have an inherent EW capability that will match or exceed what the EC-130s offer. Lockheed Martin, maker of the F-35, frequently points out that the Marine Corps plans to use a standard F-35, without any external jamming pods, as its EA-6B replacement.
http://www.airforcemag.com/MagazineArchive/Pages/2016/June 2016/Leading-EW-Out-of-The-Wilderness.aspx (hyvä pitkä katsaus 2015)Elder said a lot of EW projects “are in the black world” which means that US advances in EW may not be obvious. He said USAF’s air operations centers do a good job of coordinating the disparate EW efforts and are moving toward achieving even better synergies between them.
“Where they are now is just in the basics, but they’re getting better and better,” he said, speculating that this may be one of the reasons “why the Air Force hasn’t seen a need to go for a [new] dedicated” EW platform.
The Air Force asked industry last fall to pitch ideas for militarizing business jets to take on electronics-heavy missions the service didn’t identify. Industry experts speculated that such aircraft might be intended for EW.
Elder suggested that the US hurts its own efforts by distinguishing signals intelligence missions from electronic warfare, largely because of laws affecting how the military can conduct reconnaissance. “That distinction complicates our approach,” he said.
The Defense Science Board, in a report released late last year, offered what it called a “sobering” assessment of electronic warfare capabilities across the military services. Though the US “relies on information superiority,” this is “jeopardized by serious deficiencies” in EW. The DSB urged the Pentagon to spend more on EW, devote more manpower and other resources to it, shift “more to offense,” and create “governance” for the EW enterprise appropriate to 21st century warfare.
The DSB estimated it would cost “$2.3 billion per year for at least five years” to implement its recommendations regarding electronic warfare.
High performance tactical jamming aircraft are a necessary part of any major air power and represent the most effective means of disrupting the control of the enemy's defensive system. Once that has occurred the individual SAM and AAA systems have no means of coordinating and concentrating their fire on specific targets. This renders them essentially ineffective when confronted by the onboard defensive jammers of the attacking strike aircraft.
While the acquisition of specialised aircraft such as the EA-6B and EF-111A is out of the reach of smaller air forces, multi-role tactical jamming/defence suppression aircraft such as the Tornado ECR are an affordable and reasonable means of performing these roles. It will be interesting to see whether the RAAF responds to this emerging trend. The payoff is considerable.
Itse asiassa taitaa ola niin, että hyppivätaajuisuus yms. kuviteltiin riittäväksi etumatkaksi. Nyt DFRM-teknologian kehitys ja esim. SDR-tyyppisten ratkaisujen tulo on mahdollistanut todella halvalla laajan alueen signaalien havainnoinnin yksittäisellä järjestelmällä. Ostetaan esim. kaupallinen ADC/FPGA/ DAC -piirilevy ja siihen saadaan toteutettua DRFM-pohjainen tutkan häiritsijä.Kuinka mahtaa häirintä tehota hyppivätaajuiseen radioliikenteeseen?
Häirintätehoa ei kai voi suunnata suurelle taajuusalueelle ilman tehomenetyksiä !?
Tuskin on niin nopeita skannereita, että häirintä pysyisi nopeasti muuttuvien taajuuksien mukana.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113986/SM960.pdf?sequence=2DRFM = Digital Radio Frequency Memory eli digitaalinen radiotaajuusmuisti. Käytetään esimerkiksi valemaalihäirinnöissä: häirittävän tutkan signaali tallennetaan DRFM:n ja voidaan lähettää takaisin
https://www.c4isrnet.com/it-network...adiofrequency-and-now-it-could-pay-the-price/“I think we assumed wrongly that encryption and our domination over the precision timing signals would allow us to evade the enemy in the electromagnetic spectrum. I think that was a bad assumption,” Selva said Thursday at the annual Center for a New American Security conference.
Tämä liittyy tutkatekniikkaan. Eli siellä on löydetty vastalääke taajuushyppelyyn. Aikaa on kai enemmän kuin viestiliikenteessä koska on lähtevä ja palaava pulssi!?Itse asiassa taitaa ola niin, että hyppivätaajuisuus yms. kuviteltiin riittäväksi etumatkaksi. Nyt DFRM-teknologian kehitys ja esim. SDR-tyyppisten ratkaisujen tulo on mahdollistanut todella halvalla laajan alueen signaalien havainnoinnin yksittäisellä järjestelmällä. Ostetaan esim. kaupallinen ADC/FPGA/ DAC -piirilevy ja siihen saadaan toteutettua DRFM-pohjainen tutkan häiritsijä.
https://www.c4isrnet.com/it-network...adiofrequency-and-now-it-could-pay-the-price/
Eli pystytään vähän turhan vaivattomasti esim. kopsaamaan oikea signaali ja myymään sitä väärässä yhteydessä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113986/SM960.pdf?sequence=2
https://www.hscott.net/DRFM.pdf
http://ijssst.info/Vol-17/No-37/paper17.pdf
https://pdfs.semanticscholar.org/e5c1/04ea27016c2797839c5cf230ff61864cfe03.pdf
Kun tästä puhutaan yhtenä Suomen suurimmista julkisista hankintoina, niin tuli mieleen sitten kuinka iso tämä 7-10 miljardin euron HX Hanke on sitten tuohon Hornettien ostamiseen nähden huomioiden inflaatiot, eri valuutat, yms... taloudelliset tekijät? Mistä päin löytäisi vaikka tuon Hornet-kaupan dollarihinnan, niin voisi sitä sitten suhteuttaa sen ajan Suomeen ja BKT:hen ja tätä vertailla nykyiseen hankintaan.
--
Hornetien hankintapäätös tehtiin vuonna 1992. Kaupan arvo oli silloisessa rahassa 3274 miljoonaa dollaria, mikä on nykyrahassa noin 5 miljardia euroa. Kauppa sisälsi 64 Hornetin lisäksi muun muassa varaosia, koulutusta ja aseita. Varsinaisten koneiden osuus kokonaiskauppahinnasta oli 75 prosenttia.
A-studio laski, että nykyrahaksi muutettuna yhden Hornetin hinnaksi tuli noin 58 miljoonaa euroa. Tai jos summa lasketaan koko vuoden 1992 kauppahinnasta (joka siis sisälsi muutakin kuin pelkät koneet), hinnaksi tulisi 77 miljoonaa euroa.
--
Trump on Rafalen ja Typhoonin paras markkinamies, parempaa ei voisi toivoa.
No, laitetaanpa skenaariota: Lama iskee hiukan ennen kuin Trumputin valitaan toiselle kaudelle. SDP-KOK -vetoinen hallitus päättää hankkia hävittäjät kauppapoliittisin perustein samalla kun USA ei ole muodissa - hankitaan 30 Tyfale -hävittäjää, luvataan investoida korkeatorjuntaan ja väläytellään teollisuuden mainioita mahdollisuuksia päästä mukaan Tempest / FCAS -projektiin.