Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Joka tapauksessa jotenkin pitäisi pyrkiä kompensoimaan konevajetta jos sellainen syntyy.
Esim hankintaan jotain halvempaa konetta ja pitkän kantaman IT:tä.
 
Mielummin kannattaa panostaa latuun, esimerkiksi F-35 koneet voivat jakaa tilanne kuvaa ilmatorjunnalle.
Puhuin H-X hankkeen jälkeisestä kompensoinnista jos konemäärä jää vajaaksi oli malli sitten mikä vaan. Btw nykyinen F/A-18 jakaa myös tilannekuvaa ilmatorjunnalle.

F-35:n etuna muihin on häiveominaisuudet kuten voi olla että saattuehävittäjät havaitsevat nämä vasta kun avaavat tulen pommikoneita tai kuljetuskoneita vastaan.
 
Suomen kokoisessa maassa eteläistä taistelukenttää (Helsingistä itärajalle) on paha puolustaa hävittäjin.
Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat puolustamisella?
Vihollisjoukkojen tuhoaminen siltä alueelta suoritetaan ainakin pääosin, ellei yksinomaan, maajoukoilla, ei hävittäjillä eikä IT:llä.
Vihollisohjusten torjuntaa ei suoriteta suomen resursseilla lainkaan koko tuolla alueella, ei IT:llä, eikä hävittäjillä. Sellaisen tavoitteen toteutuminen edellyttäisi ainakn sadan miljarin € investointeja, ja toimisi silloinkin ainoastaan liikekannallepanon toteutumisen jälkeen, eli merkittävällä viiveellä, jota ennen järjestelmä ei kykenisi suoriutumaan moisesta tehtävästä.
Maasijoitteinen IT sopii periaatteessa kahteen tehtävään, pistemaalien suojaamiseen (ei 100% todennäköisyydellä, mutta kuitenkin) ja tappioiden tuottamiseen omassa ilmatilassa liikkuvalle viholliselle. Suuren maa-alueen, kuten Helsingistä itärajalle, suojaamiseen siitä ei järkevillä kustannuksilla ole.
 
Se vaan ammutaan alas paljon nopemmin eikä lähellekkään mitään vähäänkään puolustettua aluetta. Häiveominaisuuksista on valtavasti hyötyä myös tiedustelussa ja vähän kaikessa muussa.
Ehkä, ehkä ei. Kriitinen kysymys on pystyykö F-35 irroittautumaan kontaktista?
Se että vastapuoli käyttää tyyliin 5 kertaa enemmän ohjuksia per pudotus mutta tappiosuhde pysyy samana ei juuri paranna tilannettamme.
 
Kriitinen kysymys on pystyykö F-35 irroittautumaan kontaktista?
Eiköhän se pysty ihan hyvin.
bg-f35a-overview-chart-1-825.jpg


F-35:n kineettistä suorituskykyä auttaa sen sileys ja sisäinen aseistus. Pelkkä teho-painosuhde ei kerro koko totuutta, vaan yhtälössä on myös ilmanvastus. F-35:ssä on panostettu tähän todella paljon jopa maksimilentokorkeutta ja -nopeutta uhraamalla. Pieni tutkapinta-ala tarkoittaa myös sitä, että tarvitsee vain poistua silmän näkyvistä päästäkseen irti.
 
Eiköhän se pysty ihan hyvin.
bg-f35a-overview-chart-1-825.jpg


F-35:n kineettistä suorituskykyä auttaa sen sileys ja sisäinen aseistus. Pelkkä teho-painosuhde ei kerro koko totuutta, vaan yhtälössä on myös ilmanvastus. F-35:ssä on panostettu tähän todella paljon jopa maksimilentokorkeutta ja -nopeutta uhraamalla. Pieni tutkapinta-ala tarkoittaa myös sitä, että tarvitsee vain poistua silmän näkyvistä päästäkseen irti.
Eipä tuo taulukko juuri auta tässä tapauksessa. Kysymys on siitä millä etäisyydellä takaa-ajoon lähtevät koneet havaitsevat F-35:n ja millä etäisyydellä lentävät ohi.

Emmekä me ole niin tyhmiä että ylipäätänsä ajaisimme häivekoneen näköetäisyydelle missä se tuhotaan varmasti.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ehkä, ehkä ei. Kriitinen kysymys on pystyykö F-35 irroittautumaan kontaktista?
Se että vastapuoli käyttää tyyliin 5 kertaa enemmän ohjuksia per pudotus mutta tappiosuhde pysyy samana ei juuri paranna tilannettamme.
Eipä tuo taulukko juuri auta tässä tapauksessa. Kysymys on siitä millä etäisyydellä takaa-ajoon lähtevät koneet havaitsevat F-35:n ja millä etäisyydellä lentävät ohi.
Emmekä me ole niin tyhmiä että ylipäätänsä ajaisimme häivekoneen näköetäisyydelle missä se tuhotaan varmasti.
Havaitsevat pienemmällä etäisyydellä kuin muita kilpailussa mukana olevia koneita, mikä ei varmaankaan tullut yllätyksenä.
Jos niin lähelle pääsevät että saavat tutkaan lukituksen, niin silloin irtaudutaan ampumalla lukituksen saaneita vihollisia ilmataisteluohjuksilla. Oma kone ei lennä koskaan yksin, joten saman tai jonkin toisen parven koneet auttavat tässä tavoitteessa. Kun vihulainen saa varoituksen kohti tulevasta ilmataisteluohjuksesta, vihollispilotti keskittyy siihen ja irtautuminen onnistuu vaikka osuma jäisi ohjukselta saamatta.
Jos taas oli tarkoitus irtautua kohti jo tulevasta vihollisohjuksesta, on se varmasti jo vaikeampaa, ja onnistuminen riippuu aika monestakin tekijästä. Tiedossani ei ole ainuttakaan syytä miksi F-35A suoriutuisi tästäkään yhtään sen huonommin kuin jokin toinen HX-ehdokas, eikä toisaalta varmaankaan ole mitään syytä miksi sellaista asiaa koskaan koneen elinkaaren aikana julkaistaisiin mikäli jokin syy olisi olemassa.
Ilmavoimat pisteyttää koneet ja valitsee parhaan suorituskyvyn tarjoavan ehdokkaan hankintaesitykseen, kunhan kone täyttää muut reunaehdot. Minusta se on hyvä juuri niin, koska heillä on parhaat mahdollisuudet asiaa arvioida.
 
Eiköhän se pysty ihan hyvin.
bg-f35a-overview-chart-1-825.jpg


F-35:n kineettistä suorituskykyä auttaa sen sileys ja sisäinen aseistus. Pelkkä teho-painosuhde ei kerro koko totuutta, vaan yhtälössä on myös ilmanvastus. F-35:ssä on panostettu tähän todella paljon jopa maksimilentokorkeutta ja -nopeutta uhraamalla. Pieni tutkapinta-ala tarkoittaa myös sitä, että tarvitsee vain poistua silmän näkyvistä päästäkseen irti.

Tulkitsinko nyt oikein, että F-15C on paljon parempi kone kuin F-15E? Mistähän tämä johtuu? Luulin E:n olevan uudempaa ja parempaa mallia.
 
Irtautumisessa F35 on se etu, että se voi laukaista ohjuksensa ennen kuin vastustaja on sitä huomannut. Sen jälkeen vastustajalla on ohjus huolenaan ei enää F35:n irtautuminen.
 
Havaitsevat pienemmällä etäisyydellä kuin muita kilpailussa mukana olevia koneita, mikä ei varmaankaan tullut yllätyksenä.
Jos niin lähelle pääsevät että saavat tutkaan lukituksen, niin silloin irtaudutaan ampumalla lukituksen saaneita vihollisia ilmataisteluohjuksilla. Oma kone ei lennä koskaan yksin, joten saman tai jonkin toisen parven koneet auttavat tässä tavoitteessa. Kun vihulainen saa varoituksen kohti tulevasta ilmataisteluohjuksesta, vihollispilotti keskittyy siihen ja irtautuminen onnistuu vaikka osuma jäisi ohjukselta saamatta.
F-35 on todennäköisesti jo ampunut omat tutkahakeutuvat ennen kuin vastapuoli saa lukituksen jos homma toimii. Tietysti voi olla toinen tai kolmaskin aalto perässä mutta vastapuolen määrällinen ylivoima on edelleen ongelma.

Jos taas oli tarkoitus irtautua kohti jo tulevasta vihollisohjuksesta, on se varmasti jo vaikeampaa, ja onnistuminen riippuu aika monestakin tekijästä. Tiedossani ei ole ainuttakaan syytä miksi F-35A suoriutuisi tästäkään yhtään sen huonommin kuin jokin toinen HX-ehdokas, eikä toisaalta varmaankaan ole mitään syytä miksi sellaista asiaa koskaan koneen elinkaaren aikana julkaistaisiin mikäli jokin syy olisi olemassa.
Nopeus, hillotus, omien aseiden kantama. Kaikki nämä ovat vaikuttavia tekijöitä.

Ilmavoimat pisteyttää koneet ja valitsee parhaan suorituskyvyn tarjoavan ehdokkaan hankintaesitykseen, kunhan kone täyttää muut reunaehdot. Minusta se on hyvä juuri niin, koska heillä on parhaat mahdollisuudet asiaa arvioida.
Ja suorituskyky kokonaisuutena on suoraan verrannollinen koneiden määrään. Kuten jos koneiden määrää vähennetään kolmannes niin 1.5 kertaisella tappiosuhteella tällä ei ole vaikutusta mutta 1.4 kertaisella ollaan jo miinuksen puolella.
Jos vaikka kontaktissa laukaistavien ohjusten keskimääräinen määrä putoaa 60% ja koneiden määrä 33% ja oletamme että vanhemmat koneet tuhoutuvat 100% kontaktissa mutta pääsevät laukaisemaan ohjuksensa niin uusien koneiden pitää selviytyä keskimäärin neljästä kontaktista vihollisen kanssa.
Jos viidestä niin suorituskyky on reippaasti parempi mutta jos vain kolmesta niin ollaan jo miinuksen puolella.

Irtautumisessa F35 on se etu, että se voi laukaista ohjuksensa ennen kuin vastustaja on sitä huomannut. Sen jälkeen vastustajalla on ohjus huolenaan ei enää F35:n irtautuminen.
Jos saavat maalinosoituksen muualta.
 
Omalla maalla siihenkin on hyvät saumat tai jos ovat mm elektro-optisella maalinosoitusjärjestelmällä sekä sensorein vastustajaa etevämpiä.
Suhteessa maan pinta-alaan ja tuohon kykeneviin järjestelmiin vähän kehnosti.
Voi tietysti olla että taaempana oleva kone ottaa lukituksen samalla kun edempänä oleva ampuu.
 
Back
Top