Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Isäntä tarjoaa tulokahvit sotkun munkeilla ja lähtösaunan?

Harjoituksen toteutus on kyllä haastava ja voi olla, että kentän liepeillä norkoilee jos minkä näköistä slaavilaista marjastajaa...
Samallahan voi harjoitella muutakin..kyseessä pitää olla tosi intohimoisia marjastajia... tammi-helmikuussa..
 
Samallahan voi harjoitella muutakin..kyseessä pitää olla tosi intohimoisia marjastajia... tammi-helmikuussa..
Venäläiset urheilijanuorukaiset Adidas-verkkareissaan ovat tunnetusti intohimoisia marjastajia. Tammi-helmikuu ei ole este, sen takia marjastus pitää tehdä lentokentän lähellä, jossa jälkipolttimien höyryt tekevät erinomaisen mikroilmaston mm. karpalolle...
 
Oletan kylläkin, ettei meidän lentäjät heille tuntemattomia koneita lähde äärirajoille viemään.

Koko operaation painopiste on varmaan muussa kuin tarjokkaiden kaartotaisteluominaisuuksissa tms. Äärirajojen testaamisen takia ei koneita olisi tarvinnut tuoda Pirkkalaan. Täällä voidaan sen sijaan rakentaa esim. vertailukelpoisia monimaalitilanteita kaikille tasapuolisesti.
 
Mites tuo käytännössä menee? Lähteekö meiltä lentäjiä ulkomaille koneiden tyyppikoulutukseen vai tuleeko tänne vieraat koneet joita vieraat lentää isäntien katsoessa menoa taivaalla?

Vaikea ainakin ajatella että kentälle parkkeerarraisiin viisi konetta ja ilmoitettaisiin että avaimet on virtalukossa käykää koeajolla

Muilla valmistajilla on kaksi paikkaiset koneet joten niissä voi olla matkustajana ja vaikka lentääkin kokeneen pilotin varmistaessa. F35:sta ei ole kuin yksipaikkaisena niin sen evaluointi varmaankin on vähän erilaista.
 
Koko operaation painopiste on varmaan muussa kuin tarjokkaiden kaartotaisteluominaisuuksissa tms. Äärirajojen testaamisen takia ei koneita olisi tarvinnut tuoda Pirkkalaan. Täällä voidaan sen sijaan rakentaa esim. vertailukelpoisia monimaalitilanteita kaikille tasapuolisesti.
Kyllä koneista selvitetään, että valmistajan antamat suoritusarvot pitävät kutinsa. Itse sotaleikit voidaan sitten sen jälkeen tehdä simulaatioina.
 
Mites tuo käytännössä menee? Lähteekö meiltä lentäjiä ulkomaille koneiden tyyppikoulutukseen vai tuleeko tänne vieraat koneet joita vieraat lentää isäntien katsoessa menoa taivaalla?


Muilla valmistajilla on kaksi paikkaiset koneet joten niissä voi olla matkustajana ja vaikka lentääkin kokeneen pilotin varmistaessa. F35:sta ei ole kuin yksipaikkaisena niin sen evaluointi varmaankin on vähän erilaista.
Näiden testien tarkoituksena on verifioida, että koneen järjestelmät toimivat kuten mainostetaan. Eli esimerkiksi että tutkan havaintoetäisyys on sellainen kuin brosyyreissa. Tehtaan koelentäjä lentää annetun tehtävän, ja tehtävän jälkeen sensorien keräämä data luovutetaan ilmavoimille.

Näiden testien pohjalta saadun datan perusteella pelataan myöhemmin se simuloitu sotapeli jossa katsotaan miten neljän koneen parvi suorittaa annetut skenaariot.
 
Kyllä koneista selvitetään, että valmistajan antamat suoritusarvot pitävät kutinsa. Itse sotaleikit voidaan sitten sen jälkeen tehdä simulaatioina.

Minä olen ymmärtänyt testikokonaisuuden vähän eri tavalla kuin sinä. Tässä yksi esitys asiasta.

”Suomen-testijaksossa todennetaan valmistajien antamia vastauksia, kertoo eversti Keränen.
”He ovat ilmoittaneet esimerkiksi, että tutka näkee x kilometrin matkan. Nyt todennamme sitä, näkeekö se oikeasti.”
Suomen maasto- ja sääolosuhteet ovat sotilasteknologialle sangen haastava.
”Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on kuvantaville sar-tutkille erittäin haastava. Syksyllä ja talvella pilviä on paljon, joka on haastavaa elektro-optisille sensoreille (esim. infrapunasensori).”


Tuon perusteella pääpaino ei olisi siinä kuinka monen G:n kaarroksia milläkin koneella pystyy tekemään vaan enemmänkin siinä että sensorit pannaan koville.
 
Eiköhän testilennot suoriteta mahdollisimman kaukana itä-rajasta joten perämeri on hyvä veikkaus.

Saattaa kyllä sinnekin ilmestyä joku mystinen troolari jossa on epäilyttävän paljon antenneja.

joo, ei varmaankaan sattumaa, ettei Rissala ole tukikohtana. Itse olisin tosin alunperin veikannut Rovaniemeä, koska kylmä ja pakkanen. Kaikkihan nimittäin tietää, että ranskalaiset ei osaa tehdä talviautoja, kun taas ruotsalaiset osaa, joten ehkä Pirkkalan valikoitumisella varmistetaan, ettei Gripen saa epäreilua etua.
 
Näiden testien tarkoituksena on verifioida, että koneen järjestelmät toimivat kuten mainostetaan. Eli esimerkiksi että tutkan havaintoetäisyys on sellainen kuin brosyyreissa. Tehtaan koelentäjä lentää annetun tehtävän, ja tehtävän jälkeen sensorien keräämä data luovutetaan ilmavoimille.

Näiden testien pohjalta saadun datan perusteella pelataan myöhemmin se simuloitu sotapeli jossa katsotaan miten neljän koneen parvi suorittaa annetut skenaariot.

Simulaatioista ja sotapeleistä ei ole paljoa iloa jos lähtötiedot eivät ole kohdallaan.Pirkkalan testien jälkeen ollaan aika lähellä todellisuutta.
 
Minä olen ymmärtänyt testikokonaisuuden vähän eri tavalla kuin sinä. Tässä yksi esitys asiasta.

”Suomen-testijaksossa todennetaan valmistajien antamia vastauksia, kertoo eversti Keränen.
”He ovat ilmoittaneet esimerkiksi, että tutka näkee x kilometrin matkan. Nyt todennamme sitä, näkeekö se oikeasti.”
Suomen maasto- ja sääolosuhteet ovat sotilasteknologialle sangen haastava.
”Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on kuvantaville sar-tutkille erittäin haastava. Syksyllä ja talvella pilviä on paljon, joka on haastavaa elektro-optisille sensoreille (esim. infrapunasensori).”


Tuon perusteella pääpaino ei olisi siinä kuinka monen G:n kaarroksia milläkin koneella pystyy tekemään vaan enemmänkin siinä että sensorit pannaan koville.
tosin vaikea uskoa, että F-35:n stealth-ominaisuuksia testattaisiin näin lähellä Venäjää. Eli se osuus tehtäneen esim. Jenkeissä ja täällä lennetään kiltisti tutkalinssit rungossa.
 
tosin vaikea uskoa, että F-35:n stealth-ominaisuuksia testattaisiin näin lähellä Venäjää. Eli se osuus tehtäneen esim. Jenkeissä ja täällä lennetään kiltisti tutkalinssit rungossa.
Eikö ne pystyisi testaamaan merellä venäläisten tutkahorisontin alla mutta Suomen valvontatutkat näkisivät silti. Voi silti olla että jenkit eivät ole kovin halukkaita kun tiedot vuotaa kuitenkin aika helposti.

Aktiivisten häirintäkykyjen testaus on varmastikin hankalampaa.
 
Eikö ne pystyisi testaamaan merellä venäläisten tutkahorisontin alla mutta Suomen valvontatutkat näkisivät silti. Voi silti olla että jenkit eivät ole kovin halukkaita kun tiedot vuotaa kuitenkin aika helposti.

Aktiivisten häirintäkykyjen testaus on varmastikin hankalampaa.
Tuota minäkin olen pohtinut. Toki seudulle saattaisi ilmaantua uusia " kalastus- ja rahtialuksia".
 
joo, ei varmaankaan sattumaa, ettei Rissala ole tukikohtana. Itse olisin tosin alunperin veikannut Rovaniemeä, koska kylmä ja pakkanen. Kaikkihan nimittäin tietää, että ranskalaiset ei osaa tehdä talviautoja, kun taas ruotsalaiset osaa, joten ehkä Pirkkalan valikoitumisella varmistetaan, ettei Gripen saa epäreilua etua.
Tammi-helmikuussa pakkasta tarjolla koko maassa.
Sitäpaitsi tuossa jutussa lukee, että nollan molemmin puolin oleva keli olisi haasteellisin.

”Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on kuvantaville sar-tutkille erittäin haastava. Syksyllä ja talvella pilviä on paljon, joka on haastavaa elektro-optisille sensoreille (esim. infrapunasensori).”

Nollan molemmin puolin pyörivä lämpötila on koneille haastavampi kuin kova pakkanen.
 
Näiden testien tarkoituksena on verifioida, että koneen järjestelmät toimivat kuten mainostetaan. Eli esimerkiksi että tutkan havaintoetäisyys on sellainen kuin brosyyreissa. Tehtaan koelentäjä lentää annetun tehtävän, ja tehtävän jälkeen sensorien keräämä data luovutetaan ilmavoimille.

Jos testeissä on tiedustelutehtäviä kuten havaita ajoneuvoja, telttoja tms. maastosta tai mereltä, nämä tulokset voivat olla mielenkiintoisia. Koneiden nopeus ja muut vastaavat pitäisi aika pitkälti olla tiedossa etukäteen, mutta millaisen kuvan eri koneiden sensorit antavat talvisesta ympäristöstä siinä voi olla yllätyksiä tulossa. Näistä tiedoista voi olla hyötyä myös rauhan aikana.
 
Minä olen ymmärtänyt testikokonaisuuden vähän eri tavalla kuin sinä. Tässä yksi esitys asiasta.

”Suomen-testijaksossa todennetaan valmistajien antamia vastauksia, kertoo eversti Keränen.
”He ovat ilmoittaneet esimerkiksi, että tutka näkee x kilometrin matkan. Nyt todennamme sitä, näkeekö se oikeasti.”
Suomen maasto- ja sääolosuhteet ovat sotilasteknologialle sangen haastava.
”Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on kuvantaville sar-tutkille erittäin haastava. Syksyllä ja talvella pilviä on paljon, joka on haastavaa elektro-optisille sensoreille (esim. infrapunasensori).”


Tuon perusteella pääpaino ei olisi siinä kuinka monen G:n kaarroksia milläkin koneella pystyy tekemään vaan enemmänkin siinä että sensorit pannaan koville.
Samasta asiasta puhutaan. En minäkään usko, että itse lento-ominaisuuksien testaus olisi se aikaa vievin osa vaan suoritusarvot kaikkien järjestelmäosien osalta jotta ollaan todettu valmistajan antaman datan paikkansapitävyys. Siitä sitten numeropohjalta sotapeleihin.
 
Saadaan nähtävästi havainnoida GlobalEyen kykyjä jo ennen kuin ensimmäinenkään on luovutettu UAE:lle. Keväällä pitäisi olla eka kolmesta luouvutuskunnossa. Testailleet ovat Granadassa pitkin tätä vuotta.
 
Back
Top