Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Kohta meillä on game boy lentäjiä :D Ei lohkea enään baarissakaan samalla tavalla kun ei voi sanoa olevansa hävittäjälenjä vaan joutuu toteamaan olevansa simulaattori lentäjä ;)

Kyllä simulaattorit varmasti voivat tiettyjä asioita korvata mutta kaikkea ei voi simuloida ja niitä oikeita lentotunteja tarvitaan edelleenkin. Kyllä siinä menee maku koko hommasta jos veri vetää taivaalle mutta se mitä saat on simulaattori tunteja.

Simulaattorit korvaavat oikeita lentotunteja koko ajan enemmän ja enemmän. Ja jo nyt simuloidut viholliset oikeille lentokoneille ajavat asiaa paljon paremmin kuin fyysiset harjoitusvastustajat.

Increased use of simulators is also in the offing. For some fifth generation platforms, “I don’t want to fly in open air” yet, Pleus said. “I don’t want other people to know the capabilities of the airplane.”

He did not specify which aircraft he put in that category.



Oikeita lentotunteja voidaan sitten lentää vaikkapa T-X:llä. Toki F-35:lläkin lennetään, mutta roimasti vähemmän kuin nykyään Horneteilla.

Jos veri vetää taivaalle ym... No, eiköhän riittävän kyvykkäitä lentäjäkandidaatteja löydy jatkossakin - niin kauan kuin niitä tarvitaan. Itsehän veikkaisin toki että F-35 (tai muu HX) muutetaan aikanaan MLU:ssa miehittämättömäksi. Ne, joilla veri vetää eniten taivaalle voivat lentää vaikkapa Red Bullin väreissä taitolentokoneilla.


With the emphasis on virtual reality simulation, Pilot Training Next students spend less time in airplanes - 60 hours versus nearly 200 hours with the old system - and get less face-time with instructors. They've also had their overall training period cut nearly in half.


Late last week, the pilots graduated a redesigned course that prepared them to fly the UH-1N Huey, HH-60G Pave Hawk and the CV-22 Osprey six weeks earlier than the 28-week traditional pilot training program run by the 23rd Flying Training Squadron.

Called Rotary Wing Next, the program trims actual cockpit flying by nearly 18 hours and adds 38 hours of VR simulator flights to 20 hours of traditional simulator training.
 
Ainakin valmistajan videon perusteella Intialle tarjottiin 1-paikkaista tuolla ruodolla. Eiköhän noita voi konfiguroida aika laajasti niin ettei paikoilla ole merkitystä?

Eiköhän; tuo F-21-konsepti lienee ainoa, jossa selkäkyttyrä on yhdistettynä yksipaikkaiseen ohjaamoon? Alunperinhän tuo selkä on johtunut kai siitä, että takaohjaamo vie tarpeelliselta avioniikalta tilat pienen koneen rungossa. Ylisooniseen suorituskykyyn se joka tapauksessa vaikuttaa, mutta CFT:n rinnalla en tiedä mahtaako enää sen kummemmin vaikuttaa. Ylisooniseen ajoon nuo joka tapauksessa vaikuttavat eniten. Viimeiset F-16 mallithan ovat "turvonneet" alkuperäisestä vähän joka suuntaan ja sitä on kompensoitu moottoriteholla, mikä taas on tuonut lisää polttoainetarvetta. Myöhempien F-16-blokkien ylisoonisista kyvyistä on aika vähän tietoa; ehkä joku F-16.net-konkari osaa viitata oikeaan suuntaan?

Mitä HX:ään tulee, käyttäjät ovat ilmeisen tyytyväisiä sekä Rafalen että Eurofighterin kykyjen tasapainoon nykyisellään, koska kumpikaan ei ole ottanut jo koelennettyjä CFT:tä käyttöön eikä koneen ulkomuotoihin ole tullut lainkaan lisää kuhmuja (kuten F-16:ssa ja F-15:ssa) (ja muuten jos joku löytää viittauksia Rafalen ylisooniseen toimintaan kolmella 1250l säiliöllä, linkki otetaan kiitollisuudella vastaan). Super Hornetin tarina on tältä osin hyvin omintakeinen kaikin puolin, eikä sen ylisoonisesta kyvystä ole oikein mitään kunnollista tietoa muuten kuin, että CFT-sijoitettu polttoaine parantaa alunperin kummallista tilannetta jonkin verran. Gripenissä ulkomuodon turvottaminen lienee riskaabeleinta, kun se on niin kevyt ja solakka. Ilmeisesti supercruise onnistuu edelleen hyvin ja aikaisempaa paremmalla varustuksella, mutta muutkin ylisooniset arvot ohjuskuormien kanssa kiinnostaisivat. Saas nähdä kuullaanko niitä koskaan. F-35:n toteutuneista ylisoonisista kyvyistä ei oikein ole vielä tietoa, muuta kuin että on nähty kuvia ilman kontekstia ympäröivistä olosuhteista.
 
Viimeksi muokattu:
Epäilisin kovasti, että HX:n osalta käyttökustannukset voivat yllättää alhaisuudellaan. Simutekniikka kehittyy aivan eri tasolle HX-aikakaudella. Saman tapaiseen harjoitustahtiin kuin nykyään ei ole yksinkertaisesti tarvetta tulevaisuudessa.

Jos Hawkit korvataan, voitanee tunnistuslennot ja muu sirkustoiminta hoitaa Hawkin mahdollisesti supersoonisella korvaajalla, mikä supistaa lentelytarvetta entisestään. Hyvällä tuurilla Hawkin korvaaja (Saab T-7) hoitaa osan F-35:lle tarkoituista harjoitussuoritteistakin.

Sehän on pelkästään positiivista jos homma taipuu tuohon suuntaan. Vuosikymmenien päähän ennustaminen on joka tapauksessa haastavaa hommaa eikä Ilmavoimat tieten lähde paisuttamaan käyttömenoja katosta läpi. Ja kokonaisuuttakin voidaan tosiaan viilata vielä matkan varrella mm. Hawkin korvaajaa mietittäessä.
 
Epäilisin kovasti, että HX:n osalta käyttökustannukset voivat yllättää alhaisuudellaan. Simutekniikka kehittyy aivan eri tasolle HX-aikakaudella. Saman tapaiseen harjoitustahtiin kuin nykyään ei ole yksinkertaisesti tarvetta tulevaisuudessa.

Jos Hawkit korvataan, voitanee tunnistuslennot ja muu sirkustoiminta hoitaa Hawkin mahdollisesti supersoonisella korvaajalla, mikä supistaa lentelytarvetta entisestään. Hyvällä tuurilla Hawkin korvaaja (Saab T-7) hoitaa osan F-35:lle tarkoituista harjoitussuoritteistakin.

En tiedä mahtaako niiden kyvyt ja kantama riittää tunnistuslentoihin. Maalien matkanopeus on yleensä M0.83-M0.87 ja T-50:kin saattaa olla aika äärirajoilla transoonisessa matkalennossa; ei ehkä onnistu ilman jälkipoltinta nopeusalue M0.9-1.0, ja sitten pitäisi pysyä vauhdissa mukana vielä sen puoli tuntia kunnes seuraavat saattajat saapuvat.

T-50 lienee näistä harjoituskoneista nopein (T-X:stä emme vielä tiedä mutta lienee liukkaampi), mutta kaikki lienevät tehtyjä liikehtimään matalammissa nopeuksissa, ja äänivallin ylitys on lähinnä enemmän kokemuksia kuin kykyjä varten. Eivät ne kai Hawkista hirveästi poikkea flight envelopeltaan mikään.
 
Eiköhän; tuo F-21-konsepti lienee ainoa, jossa selkäkyttyrä on yhdistettynä yksipaikkaiseen ohjaamoon? Alunperinhän tuo selkä on johtunut kai siitä, että takaohjaamo vie tarpeelliselta avioniikalta tilat pienen koneen rungossa. Ylisooniseen suorituskykyyn se joka tapauksessa vaikuttaa, mutta CFT:n rinnalla en tiedä mahtaako enää sen kummemmin vaikuttaa. Ylisooniseen ajoon nuo joka tapauksessa vaikuttavat eniten. Viimeiset F-16 mallithan ovat "turvonneet" alkuperäisestä vähän joka suuntaan ja sitä on kompensoitu moottoriteholla, mikä taas on tuonut lisää polttoainetarvetta. Myöhempien F-16-blokkien ylisoonisista kyvyistä on aika vähän tietoa; ehkä joku F-16.net-konkari osaa viitata oikeaan suuntaan?

Mitä HX:ään tulee, käyttäjät ovat ilmeisen tyytyväisiä sekä Rafalen että Eurofighterin kykyjen tasapainoon nykyisellään, koska kumpikaan ei ole ottanut jo koelennettyjä CFT:tä käyttöön eikä koneen ulkomuotoihin ole tullut lainkaan lisää kuhmuja (kuten F-16:ssa ja F-15:ssa) (ja muuten jos joku löytää viittauksia Rafalen ylisooniseen toimintaan kolmella 1250l säiliöllä, linkki otetaan kiitollisuudella vastaan). Super Hornetin tarina on tältä osin hyvin omintakeinen kaikin puolin, eikä sen ylisoonisesta kyvystä ole oikein mitään kunnollista tietoa muuten kuin, että CFT-sijoitettu polttoaine parantaa alunperin kummallista tilannetta jonkin verran. Gripenissä ulkomuodon turvottaminen lienee riskaabeleinta, kun se on niin kevyt ja solakka. Ilmeisesti supercruise onnistuu edelleen hyvin ja aikaisempaa paremmalla varustuksella, mutta muutkin ylisooniset arvot ohjuskuormien kanssa kiinnostaisivat. Saas nähdä kuullaanko niitä koskaan. F-35:n toteutuneista ylisoonisista kyvyistä ei oikein ole vielä tietoa, muuta kuin että on nähty kuvia ilman kontekstia ympäröivistä olosuhteista.
SH:n CFT: on harvinaisuus, koska ne tuottavat nostetta, eivätkä vie sitä. Sensijaan ymmärtääkseni lisäpaino niissä tekee koneen entisestään huonommin kiihtyväksi ja tätä on kompensoitu noilla EPE-moottoreilla. F-15 E CFT:t on yleensä paikallaan ja en ainakaan ole kuullut että ne vähentäisivät koneen huippunopeutta mutta nekin voidaan poistaa tarvittaessa.

CFT:t eivät ole minusta mikään ongelma, koska ne on riisuttavissa ja asennettavissa suhteellisen nopeasti. Pidän niitä päinvastoin hyödyllisenä lisänä tuomaan lisää lentoaikaa tietyissä tehtävissä (kaukovaikuttaminen, ilmasta-maahan pommitus, pintatorjunta merellä). CFT on paljon parempi lisä silloin kun ei lennellä näytöslentoa ja kannetaan paljon aseita. Ne vapauttavat ripustuspaikkoja aseille ja vähentävät tarvetta kantaa paljon enemmän hidastavia, isoja siipisäiliöitä. Silloin kun niitä ei tarvita, ne voidaan jättää pois eikä mitään ongelmaa ole.
 
Tyrmättiinkö täällä jo aiemmin ajatus vanhojen Gripenien käytöstä koulutukseen ja tunnistuslentoihin?

Joo, tyrmäsin sut viimeksi kesällä.


Edit: Lisää:

 
Viimeksi muokattu:
Eihän tuo ajatuksena sinänsä huono ole, vaatisi toki sen että päädyttäisiin hooäksässäkin Greippiin.

Avaisitko ajattelua tuon takana? Onko Greipin eri sukupolvien välillä niin paljon yhtenevyyttä, että D menee samalla organisaatiolla kuin E?

Sinänsä Gripen D olisi toki varsin vakuuttava myös aputaistelukoneena, FA-50:n veroinen ja parempikin. Mutta kuka niitä ylläpitää tulevaisuudessa? Suomi yksin?

Kuulostaa kalliihkolta. Huoltojärjestelmä pitäisi rakentaa käytetyille koneille. No, halpoja varaosia saisi tietysti C-malleista kannibalisoimalla, mutta riittääkö se pitämään kustannukset järkevinä?

Joskus oli jotakin juttua Ruotsin Gripen-fleetin vähäisistä lentotunneista, mutta ruotsalaiset taitavat tätä nykyä lentää hyvinkin 200 tuntia per kone per vuosi. Tällä menolla näyttää siltä, että jos Gripenit eivät ole loppuunajettuja ruotsalaisten niistä luopuessa, niin niille on tehty enemmän kuin pelkkä sisäänajo.

General Mats Helgesson, Chief of the Swedish Air Force, briefed EDR on the air forces role, its capabilities and future expectations. “Today we are focusing on missions back home. We conduct national airspace surveillance, 24/7, and the Gripens carried out 330 Quick Reaction Alert (QRA) missions last year. Since 1 January this year the Gripen fleet of 100 aircraft have flown 11,000 hours, the eight C-130H transports – 2,800 hours, the 50 Saab 105 trainers – 5,500 hours, the four Saab 340 AEW/transport aircraft – 1,500 and the five Gulfstream IV SIGINT aircraft, 1,700 hours.

 
Avaisitko ajattelua tuon takana? Onko Greipin eri sukupolvien välillä niin paljon yhtenevyyttä, että D menee samalla organisaatiolla kuin E?

Sinänsä Gripen D olisi toki varsin vakuuttava myös aputaistelukoneena, FA-50:n veroinen ja parempikin. Mutta kuka niitä ylläpitää tulevaisuudessa? Suomi yksin?

Kuulostaa kalliihkolta. Huoltojärjestelmä pitäisi rakentaa käytetyille koneille. No, halpoja varaosia saisi tietysti C-malleista kannibalisoimalla, mutta riittääkö se pitämään kustannukset järkevinä?

Joskus oli jotakin juttua Ruotsin Gripen-fleetin vähäisistä lentotunneista, mutta ruotsalaiset taitavat tätä nykyä lentää hyvinkin 200 tuntia per kone per vuosi. Tällä menolla näyttää siltä, että jos Gripenit eivät ole loppuunajettuja ruotsalaisten niistä luopuessa, niin niille on tehty enemmän kuin pelkkä sisäänajo.



Minnehän swenssonit aikoo dumpata käytetyt greipit, tuskin kelpaavat noin vaan edes Pakistaniin.
 
SH:n CFT: on harvinaisuus, koska ne tuottavat nostetta, eivätkä vie sitä. Sensijaan ymmärtääkseni lisäpaino niissä tekee koneen entisestään huonommin kiihtyväksi ja tätä on kompensoitu noilla EPE-moottoreilla. F-15 E CFT:t on yleensä paikallaan ja en ainakaan ole kuullut että ne vähentäisivät koneen huippunopeutta mutta nekin voidaan poistaa tarvittaessa.

Joo näissä kaikissa on kaksi hidastavaa komponenttia; ilmanvastus ja massa. Massa vaikuttaa kaikissa koneissa siihen, minkä verran nostovoimaa tarvitaan, mikä tuo indusoitua vastusta lentämiseen. Ilmanvastus taasen vaihtelee eri nopeuksissa koneeseen suunnitellun aerodynaamisen optimoinnin mukaan, kun taas ylisooninen ilmanvastus riippuu pääasiassa koneen poikkipinta-alasta ("area rule"), mitä CFT aina suurentaa. Kun F-15 on suurien nopeuksien kone sileänä, siitä putoaa varmasti suuri osa pois CFT:n kanssa, mutta kyllä sen sanotaan yliäänennopeuteen kykenevän. Minusta ne F-15:n vientimallit, joissa CFT:t ovat kiinteästi asennettuja, jäävät yleensä ilman tarkkaa mainintaa huippunopeudesta. Kaikissa CFT:issä yleensä tuo alisooninen aerodynaaminen optimointi on säilynyt aika hyvin ja sopiva muoto löydetty (vrt F-16:n CFT:n kummalliset "etuolkapäät"), ja ylisoonista vastusta kuvailtu jotakuinkin "kestettävissä olevaksi" (lue: "eme tarvitse").
 
CFT:t eivät ole minusta mikään ongelma, koska ne on riisuttavissa ja asennettavissa suhteellisen nopeasti. Pidän niitä päinvastoin hyödyllisenä lisänä tuomaan lisää lentoaikaa tietyissä tehtävissä (kaukovaikuttaminen, ilmasta-maahan pommitus, pintatorjunta merellä). CFT on paljon parempi lisä silloin kun ei lennellä näytöslentoa ja kannetaan paljon aseita. Ne vapauttavat ripustuspaikkoja aseille ja vähentävät tarvetta kantaa paljon enemmän hidastavia, isoja siipisäiliöitä. Silloin kun niitä ei tarvita, ne voidaan jättää pois eikä mitään ongelmaa ole.

Nämä ovat hiukan sama operatiivinen valinta kuin se, kannetaanko Rafalessa ylisoonisia 1250l vai alisoonisia 2000l säiliöitä. Erona nopeampi vaihdettavuus kentällä/aluksella, ei tarvita nosturia. CFT tosiaan on hyvä valinta kaikille sellaisille keikoille, jossa ei ole riskiä joutua tarvitsemaan suurta nopeutta esim vetäytymisvaiheessa tai ohjusten laukaisussa, niitä kun ei voi irrottaa lennossa. Super Hornetissa CFT on hyvä luultavasti kaikessa, koska veikkaan tyhjien ripustintenkin tuovan enemmän vastusta kuin tyhjän CFT:n (eli säiliön irrottaminen ei riitä kuten muissa koneissa). ( <- Huom., että USN Super Horneteissa sisemmät ripustimet puuttuvat yleensä kokonaan ja lentelevät lähi-idän pommituspartionsa pelkästään keskisäiliöllä ja ulommilla pommiripustimilla. Siihen CFT tuo ison parannuksen.)
 
meniskö kakkoslunjan koneiksi Brasiliaan? Tai sitten nykyisille käyttäjämaille?

-Etelä-Afrikalla on enemmän Gripeneitä kuin on tarvetta, lentäjiä tai varaa lentää.
-Tsekki ja Unkari liisaavat kourallista ilmavalvontaan, ja Unkari on jo osoittanut kiinnostusta korvata koneet F-35:llä, jahka leasing-sopimus umpeutuu.
-Brasilialla on kotimainen tuotantolinja Gripen E/F:lle ja maa haaveilee jopa yli 100 sellaisesta koneesta.
-Thaimaalla on paljon vanhaa romua ja ennestään jokunen Gripen C/D, joten halua saattaisi olla? Rahaa vain ei taida olla, nytkin päivittävät vanhat F-5:t, jotta niillä päästään 30-luvulle.
 
Nämä ovat hiukan sama operatiivinen valinta kuin se, kannetaanko Rafalessa ylisoonisia 1250l vai alisoonisia 2000l säiliöitä. Erona nopeampi vaihdettavuus kentällä/aluksella, ei tarvita nosturia. CFT tosiaan on hyvä valinta kaikille sellaisille keikoille, jossa ei ole riskiä joutua tarvitsemaan suurta nopeutta esim vetäytymisvaiheessa tai ohjusten laukaisussa, niitä kun ei voi irrottaa lennossa. Super Hornetissa CFT on hyvä luultavasti kaikessa, koska veikkaan tyhjien ripustintenkin tuovan enemmän vastusta kuin tyhjän CFT:n (eli säiliön irrottaminen ei riitä kuten muissa koneissa). ( <- Huom., että USN Super Horneteissa sisemmät ripustimet puuttuvat yleensä kokonaan ja lentelevät lähi-idän pommituspartionsa pelkästään keskisäiliöllä ja ulommilla pommiripustimilla. Siihen CFT tuo ison parannuksen.)
Asiaan liittyen, RAF:n Tornadoissa olen nähnyt suurimmat siipisäiliöt koskaan. Vetoisuus on 2250 l ja niitä on käytetty viimeksi mm. Operaatio Shaderissa, Syyriassa. Nuo on ilmeisesti kehitetty vain Tornadoille, pitkän matkan pommitukseen. Aika näkee että saako Typhoon koskaan vastaavia möhköjä. Siitäkin on konseptikuvia CFT:t mukana kyljissä, mutta konkretiaa ei ole vielä.
desert_storm_tornado.jpg
 
Asiaan liittyen, RAF:n Tornadoissa olen nähnyt suurimmat siipisäiliöt koskaan. Vetoisuus on 2250 l ja niitä on käytetty viimeksi mm. Operaatio Shaderissa, Syyriassa. Nuo on ilmeisesti kehitetty vain Tornadoille, pitkän matkan pommitukseen. Aika näkee että saako Typhoon koskaan vastaavia möhköjä. Siitäkin on konseptikuvia CFT:t mukana kyljissä, mutta konkretiaa ei ole vielä.
desert_storm_tornado.jpg

Tarkoitatko siipisäiliöllä nyt siivestä roikkuvaa ulkoista polttoainesäiliötä vai siiven sisäistä polttoainesäiliötä?

Jos ulkoista, kuten kuvasta päättelen, niin F-16 käyttää 600 gallonan tankkeja, eli pistää paremmaksi.

1576776226000.png
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Noo, käytännössä sama asia; nominaalisesti 20 litraa eroa.. Veikkaan, että Amerikan lämmössä 600USG säiliö täyteen pumpattuna sisältää yhtä monta kiloa kerosiinia kuin Skotlannissa pumpattu 2250l :)
Näin on. Tuskin tuo tieto dramaattisesti muuttaa mitään, mutta kun joidenkin pitää päästä pätemään jollain niin paras antaa olla. Mitään olennaista eroa ei käytännössä ole kuitenkaan.
 
Back
Top