Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
"PV:n ikiomat lyhenteet" mahtaako löytyä ohjesääntönä mistään...... Ei kai noilla muuta väliä kunhan ovat uniikkeja ja joku sen (pääesikunnassa?) on vahvistanut. Yleensä sanan keskellä olevan tavun alusta taikka, jos erottava merkitys löytyy sieltä, viimeisistä kirjaimista, tai jostain ihan muualta, löytyy se lyhenteen jatko-osa, vrt Panssariprikaati. Prikaati lienee säännön vahvistava poikkeus.

Olen kuullut väitettävän että ohjesääntö määrittelisi sanan lyhennettäväksi joko alusta lopusta tai muusta soveltuvasta kohdasta. Tuo jättäisi ainakin riittävät pelivarat taiteilijalle :D Itseäni on hämännyt eniten pienistä kirjaimista luopuminen lyhenteissä.

Muistelen että Hornetin oletettiin etukäteen lyhenevän HT.
 
LN, GN, RF, EF, SH. (GE, GRowler - tosin tämä voisi mennä samalla tunnuksella kuin SH, GlobalEye saisi varmasti eri kuin Gripukka).

Itse kilpailua ajatellen F-35 on OP-1. ;)
(overpowered)
 
Aloin tässä miettimään Ilmavoimien viimeisimpien hävittäjien tunnuksia.

MiG-21: MG-1xx
Draken: DK-2xx
Hawk: HW-3xx
Hornet: HN-4xx

Tuleva kalusto olisi sitten kaiketi HX-500 -sarjaa. jossa HX muuttuisi tietysti valittavan konetyypin mukaan:

F-35 Lightning II: LT-5xx
F/A-18 Super Hornet: SH-5xx (vai jatkaisikohan vielä HN-etuliitteellä?)
EuroFighter Typhoon: EF-5xx (vai TP-etuliite?)
Dassault Rafale: RF-5xx
Gripen E/F: GP-5xx

Kaikenlaista sitä pieni ihminen miettiikin myöhään illalla :LOL:

Tuli vielä mieleen noita vanhoista, että nähtävästi tunnuksissa ei tykätä käyttää vokaaleja. Ja pakko myöntää, että N taipuu aika hyvin suussa.

Etenkin Super Hornet voisi jakaa N-kirjaimen muistona Hornet-ajasta, siis SN. Myös Typhoon voisi olla TN ja F-35 LN. Tosin F-35:n kohdalla sekaannuksen vaara on ilmeinen.
 
Tuli vielä mieleen noita vanhoista, että nähtävästi tunnuksissa ei tykätä käyttää vokaaleja. Ja pakko myöntää, että N taipuu aika hyvin suussa.

Etenkin Super Hornet voisi jakaa N-kirjaimen muistona Hornet-ajasta, siis SN. Myös Typhoon voisi olla TN ja F-35 LN. Tosin F-35:n kohdalla sekaannuksen vaara on ilmeinen.
Migin kaksipaikkaisillakin oli oma kirjainversiinsa, DK:n kouluversiolla ei tainnut olla.
 

Saab tarjoaa Suomelle suurempaan Global 6500 -koneeseen pohjautuvaa GlobalEye-valvontakonetta

Saabin Suomen ilmavoimien HX-hävittäjähankkeessa jättämä alkuperäinen tarjous piti sisällään Gripen E/F -hävittäjien lisäksi myös GlobalEye AEW&C (Airborne Early Warning and Control) -monitoimivalvontakoneen.
Sellaisista Saabilla on tässä vaiheessa kolme vahvistettua tilausta Yhdistyneiltä Arabiemiirikunnilta.
Suomi-versio tulisi rakentumaan aiempaa suuremman Bombardier Global 6500 -liikesuihkukoneen pohjalle.

GlobalEye olisi Suomelle todellinen stateginen etu.
Ilmatilaan nostettu tutka-antenni näkee pidemmälle ja tuo sitä kautta lisää aikaa havainnoiniin sekä mahdollisiin vastatoimiin.
Saabin mukaan muutamalla koneella voisi kattaa koko valtakunnan valvonnan jatkuvasti.

Tarjouksessa koneita on tosin vain kaksi, mutta Ruotsikin tekee todennäköisesti päätöksiä uuden tutkavalvontakoneen hankinnasta lähivuosina.

Suomessa koneella voisi olla Ilmavoimien lisäksi muitakin kiinnostuneita käyttäjiä ainakin sen keräämien tietojen osalta.
Merivoimat on aiemmin tutustunut merivalvontakoneisiin osana tulevaisuuden suorituskykyselvityksiään.
Myös Rajavartiolaitos on korvaamassa Do 228 Dornier -valvontakoneitaan.

GlobalEye olisi toki merkittävän kallis ratkaisu, mutta se voisi palvella kaikkia toimijoita ja kykyjä olisi varmasti riittämiin.

Suomelle tarjottavat GlobalEye:t toimitettaisiin vasta vuodesta 2025 lähtien ja Saab vahvistaa tarjouksessaan olevan koneen pohjautuvan suurempaan Bombardier Global 6500 -koneeseen.
GlobalEye:n tunnusomaisen tutka-antennin suojakuorirakenteet on valmistanut suomalainen Patria.

Perusrunko eli Global 6500 on merkittävästi kehittynyt aiempaan versioon.
Koneessa on uudet Rolls Royce Pearl -moottorit, joiden polttoaineen kulutus on 13 prosenttia aiempaa pienempi.
Myös koneen siipi on suunniteltu uudelleen.
Toimintamatkaa valmistaja lupaa koneelle 6600 merimailia eli noin 12 200 kilometriä.
Valvontakonekäytössä toimintamatkaa tärkeämpi on toiminta-aika, joka on pitkälyöti yli 11 tuntia. Koneen huippunopeus on 0,9 M.

Suorituskykyisen koneen lentoonlähtömatkavaatimus on 1942 metriä ja laskumatkavaatimus 682 metriä.
Siipien kärkiväli on 28,7 metriä, joten operointi voisi onnistua kapealta ja lyhyeltäkin kiitotieltä.

Vaikka GlobalEye:n runko vaihtuisi olisi koelento-ohjelma merkittävästi lyhyempi kuin nykyversioissa.
Lento-ohjelman arvioidaan olevan vain noin 10 prosenttia aiempaan verrattuna. Sisäosilta muutostyöt olisivat myös vähäisiä.
Suurin työ lienee koneen rakenteiden vahvistaminen. Muutoksia alkuperäiseen on tehty kauttaaltaan koko rungolle sekä siiven rakenteelle.
Muuttuneen tyyppihyväksynnän koneelle hakee Saab, joka on siis itsekin lentokonevalmistaja pitkällä kokemuksella.

GlobalEye saatetaan nähdä myös Pirkkalassa HX Challengessa tosittamassa Saabin lupaamaa suorituskykyä.
Siitä tuleeko kone todellisuudessa laskuun Pirkkalaan ei ole vielä mitään varmuutta.

Suorituskyky nimittäin voidaan todentaa lennoilla Suomen ilmatilassa tai vaikka Ruotsin yltä saakka.
Sillä tavalla koneella saatettaisiin operoida normaali- tai kriisitilanteessakin.

Kone soveltuu SAR- eli etsintä- ja pelastustehtäviin, rajavalvontaan, lennonvarmistuksen varajärjestelmäksi, avustamaan katastrofitilanteissa, huumeiden salakuljetuksen torjuntaan, valvomaan kalastusalueita sekä suojaamaan suuria tapahtumia kuten vaikka urheilutapahtumia.

Saabin Suomelle antama ensimmäinen tarjous sisälsi 52 Gripen E ja 12 Gripen F -hävittäjää sekä kaksi GlobalEye-konetta toimitettuna vuosina 2025-2030.
 
Tuohon kun saisi tunnin lisää, niin riittäisi kolme eikä neljä. Yksi huollossa, toinen lentämässä ja kolman valmistautumassa tehtävään.

Samoja ajatuksia oli mullakin.
Jos merivoimat ja rajavartiolailaitoskin olisi tuosta kiinnostunut, niin voiskos hankkia yhteiskäyttöön vaikkapa neljä?
Koneita käytettäisiin sitten aina siellä ja siihen tarkoitukseen missä niille olisi kovin tarve.
 
Key.aeron Jamie Hunterilla tämmöinen käsitys testiohjelmasta; mistähän lienee peräisin?

Each aircraft - those that have already participated and those still to come - will follow the same schedule, arriving to Pirkkala AB on the first day of the evaluation period. The second day features briefings in the morning and optional ground testing in the afternoon. Day three focuses on the aircraft’s sensor kits, with Finland evaluating the platform’s air-to-air and air-to-ground sensors. The fourth day will see Finland assess the competing aircraft’s counter air and intelligence, surveillance and reconnaissance (ISR) capabilities. Night operations will also take place. On the fifth day, evaluation will take place on the platform’s anti-surface warfare, long-range strike (LRS) and counter land capabilities. Day six acts as a back up day for the assessment if one of the other days is called off due to adverse weather or aircraft serviceability. On day seven, the fighters leave Pirkkala AB as the next contender to be assessed arrives.
 
Kestääkö koneen kääntö ja tehtävään valmistautuminen todella 12 tuntia?
Ei kai, mutta sitten vaatisi yhden ylimääräisen miehistön. Toki niitä olisi muutenkin oltava vähän runkoja enemmän.

Kaikessa tässä tiedon tuottamisessa pitää ottaa huomioon, että analyysikykyä pitää löytyä sitä enemmän mitä tietoa kerätään. Eli myös maassa saa investoida järhestelmiin ja ukkoihin tuntuvasti ettei synny pullonkaulaa. Globaalit on iso sijoitus sen UAE-kaupan pohjalta arvioitavan miljardin ostohinnan päälle.
 
Tuohon kun saisi tunnin lisää, niin riittäisi kolme eikä neljä. Yksi huollossa, toinen lentämässä ja kolman valmistautumassa tehtävään.
Luulisin, että ilmassa pitää olla kaksi konetta samaan aikaan, jos koko maa halutaan kattaa edes suurin piirtein. Toinen pörräisi Lapissa, toinen Etelä-Suomessa. Sitten se yksi kone huollossa ja yksi valmistautumassa tehtävään. 4 kpl äkkiseltään tuntuisi minimiltä.
 
HX-kisa sähköistyisi kertaheitolla ja kunnolla, jos Kanada ja Saksa nyt ilmoittaisivat valinneensa Super Hornetin!
 
Luulisin, että ilmassa pitää olla kaksi konetta samaan aikaan, jos koko maa halutaan kattaa edes suurin piirtein. Toinen pörräisi Lapissa, toinen Etelä-Suomessa. Sitten se yksi kone huollossa ja yksi valmistautumassa tehtävään. 4 kpl äkkiseltään tuntuisi minimiltä.
Se yksikin ilmassa oleva on enemmän mitä nykyisin ja kattaa alueellisesti aika ison osan Suomea vaikka ei kokonaan. Se pörräisi siellä missä tarvetta on eli todennäköisesti tampereen kulmilla luomassa ilmatilannekuvaa.
 
Back
Top