Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Pohjanmaat tulisivat toimimaan muualla kuin Suomenlahdella. Kauko- ja korkeailmatorjunnalla pitäisi pystyä suojaamaan mm. pk-seutua sekä käytännössä varmaan myös ratkaisutaisteluja kaakonkulmalla. Pohjanma ei turvaa meriliikennettä jos se on maalialuksena Suomenlahdella. Maalle sijoitettu kaukoilmatorjunta aiheuttaa komplikaatioita myös vihollisen tukikoneiden, esim. ilmatankkauskoneiden, AEW-koneiden ja elso-koneiden toiminnalle.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Pohjanmaat tulisivat toimimaan muualla kuin Suomenlahdella. Kauko- ja korkeailmatorjunnalla pitäisi pystyä suojaamaan mm. pk-seutua sekä käytännössä varmaan myös ratkaisutaisteluja kaakonkulmalla. Pohjanma ei turvaa meriliikennettä jos se on maalialuksena Suomenlahdella. Maalle sijoitettu kaukoilmatorjunta aiheuttaa komplikaatioita myös vihollisen tukikoneiden, esim. ilmatankkauskoneiden, AEW-koneiden ja elso-koneiden toiminnalle.
Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.
God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill
),Suursaaren tukikohdat, Karjalan tie/rautatieverkosto, jäämeren satamat, huoltotukikohdat,viestiyhteydet,komentoketjut, lentotukikohdat(jos on tarvis, riippuu onko yhtään konetta tukikohdassa lentokunnossa), Pietarin sotasatamat. (Jos joku alus kerkesi ulapalle, niin muutama Gabriel ryöppy perään niin Itämerellä on uusia ssukelluskohteita) Lopuilla Jasmiineilla voisi tarvittaessa tukea maakuntajoukkojen etenemistä kohti Äänislinnaa ja Kollaan niemimaata.
Hanski
Ylipäällikkö
Tässä ketjussa on ollut nyt varsin paljon keskustelua hävittäjien roolista (lähi)tulevaisuuden taistelukentällä. Itse olen ostanut ajatuksen hävittäjistä tärkeimpänä yksittäisenä asejärjestelmänä seuraavista syistä:
- hävittäjien nopeus mahdollistaa ylivoimaisen voimien hajautus- ja keskityskyvyn. Tukeutuminen voi tapahtua hyvin hajautetusti, mutta voimat saadaan keskitettyä nopeasti ratkaisupaikkoihin. Vaikuttaminen voi tapahtua pienellä viiveellä täysin eri suuntaan.
- hävittäjät tarjoavat pitkän kantaman tiedustelukyvyn usealla eri sensorilla. Tämän merkitys korostuu erityisesti Suomessa, kun käytettävissä ei ole satelliitteja tai pitkän kantaman lennokkeja.
- hävittäjien ELSO-kyvyt ovat nykyaikaisilla AESA-tutkilla ihan eri planeetalta kuin aikaisemmin. Totta kai Growler toisi kyvykkyyden vielä omalle tasolleen, mutta mikä tahansa HX-kandidaateista nostaa kyvyt Hornet-aikakaudesta uudelle tasolle.
- tarvittaessa maahan saadaan toimitettua lyhyessä ajassa niin paljon rautaa, että kaikki muut vaikutuskeinot jäävät toiseksi
- hävittäjät ovat ainoa asejärjestelmä, jolla saadaan kaikkialla Suomen ja lähialueiden ilmatilassa pudotettua vihollisen koneet. Ilmatorjunta voi tässä auttaa paikallisesti ja yksittäisten kohteiden osalta.
- hävittäjillä voidaan vaikuttaa ihan eri etäisyyksille kuin Suomessa muilla laveteilla on mahdollista (vrt. esim. ATACMS noin 300 km kantama vs. JASSM+HX 300 km + vähintään 1000 km). Kauas vaikuttaminen vaatii tietysti tehtävään parhaiten soveltuvan koneen.
- hävittäjät ovat joustavuudessaan ja tehtäväkirjossaan ylivoimaisia muihin lavetteihin. Sama kone muuttuu hetkessä tiedustelijasta Suhoin tappajaksi ja siitä maavoimien tulitueksi.
- mikään miehittämätön lavetti ei vielä pitkään aikaan kykene samaan kuin miehitetty hävittäjä.
Hanski
Ylipäällikkö
Olisiko aika lähteä ulkoilemaan mukavaan kevätsäähän?Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.
God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill
Kaikki yllä mainittu pitää sinänsä paikkansa. Kuitenkin, panostusta pitäisi olla myös maalta laukaistavaan kaukoiskukykyyn ja kaukoilmatorjuntaan tasapainoisemman setin luomiseksi. Ei USN:kään nojaa vain lentotukialusten hävittäjiin, tukena ovat pinta-alusten risteilyohjukset iskukyvyn luojana ja voimakas ilmatorjunta ilmapuolustuksen sekä ilmaherruuden aikaansaamiseksi.
Kuitenkin, puolustuksen rakentaminen on mahdollisuuksien taidetta. Vuosikymmenien lobbauksella on saatu HX. Olisiko sama onnistunut Iskukyky-X projektille, jossa vaikkapa, sanotaan, 5 miljardia menisi hävittäjiin, 2,5 miljardia ilmatorjuntaan ja 2,5 miljardia maalta lauottavaan iskukykyyn? Vai tulisiko kiusaus leikata yksi kolmesta komponentista pois? Vaihtoehtojahan ei tutkittu HX-projektin alkukartoituksissa, kyseessä oli hiukan saman tapainen teatteri kuin iskukykytutkimus vuosituhannen alussa. Hävittäjäprojektin etu on selkeys. 64 hävittäjää + kilut ja kalut.
Näillä mennään, toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Viimeksi muokattu:
Oikeastaan tuo ei ansaitsisi vastausta, mutta vastataan nyt kuitenkin, että niille, jolla on ymmärrystä, asia tulee selväksi. JASSM-ohjuksilla vaikutetaan Suomen kannalta kriittisiin yksittäisiin pistemaaleihin. Jokainen voi käydä katsomassa Suomen järjestelmän testivideon ja tehdä loppupäätelmät itse. Lisäksi tällä ei ole mitään kytkentää Suomen hävittäjälennoston konemäärään eikä järjestelmän hankkiminen mahdollista sen pienentämistä, pikemminkin pitäisi ajatella päinvastoin.Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.
God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill
JASSM on yksi Suomen kynnysasejärjestelmistä ja sen hankinta meni yllättävän kitkattomasti, eikö "oppositio" huomannut sitä ajoissa aloittaakseen informaatio-operaation hankintaa vastaan?
Olet väärässä. Alkukartoituksessa nimenomaan oli mukana ihan kaikki vaihtoehdot, jopa se, ettei Suomessa olisi yhtään ilmaan nousevaan laitetta... No, sen nyt pystyy jo majurin tietämyksellä pudottamaan vaihtoehdoista pois. Ehkä alikersantinkin tietämyksellä.
Valittu ratkaisu on alan Suomen huippuasiantuntijoiden tekemä. Siellä on ihmiset, joilla on korkein mahdollinen teoreettinen koulutus asiaan sekä 25 - 30 vuoden työharjoittelua asiassa. Heillä on käytettävissään laaja kansainvälinen asiantuntijoiden verkosto, taistelukeskusten simulaatiot ja mallintaminen, valmistajien yksityiskohtainen materiaali sekä vuosikymmenien harjoitusten kertomukset. Ja sitten jotkut täysin harrastelijat luulee ihan oikeasti tietävänsä paremmin? Ehkä käytte jossain toisilla palstoilla neuvomassa myös sydänkirurgeja; "älä siitä leikkaa, leikkaa tuosta"? Ihan yhtä päteviä olette siihen kuin tähänkin.
Ei sellaista selvitystä ollut. Lähtökohtana on ollut uudet hävittäjät Ilmavoimille sopivine perusteluineen. Vaihtoehdoiksi laitettiin tarkoituksella äärivaihtoehdot, kuten "EI hävittäjiä, vaan ilmatorjuntaa" ja "Ei hävittäjiä, vaan lennokkeja". Iskukyvyn toteuttamista muilla keinoin ei ollut vaihtoehdoissa. Ei ihme, että päädyttiin hävittäjävaihtoehtoon. Tasapainoista kehitystä ei haettu, ehkä sen vuoksi että Ilmavoimilla ei ole alaisuudessaan ilmatorjuntaa tai taktisia ohjuksia.
Vai toisitko esille alkukartoituksen, jossa asiaa mietittiin toisin?
Valittu ratkaisu on alan Suomen huippuasiantuntijoiden tekemä. Siellä on ihmiset, joilla on korkein mahdollinen teoreettinen koulutus asiaan sekä 25 - 30 vuoden työharjoittelua asiassa. Heillä on käytettävissään laaja kansainvälinen asiantuntijoiden verkosto, taistelukeskusten simulaatiot ja mallintaminen, valmistajien yksityiskohtainen materiaali sekä vuosikymmenien harjoitusten kertomukset. Ja sitten jotkut täysin harrastelijat luulee ihan oikeasti tietävänsä paremmin? Ehkä käytte jossain toisilla palstoilla neuvomassa myös sydänkirurgeja; "älä siitä leikkaa, leikkaa tuosta"? Ihan yhtä päteviä olette siihen kuin tähänkin.
Valitaan sopivat asiantuntijat, saadaan haluttu tulos. Maavoimien taisteluhekoprojektissahan oli myös vastaava analyysi ja huippuasiantuntijat, mutta itse raportit ihan huttua. Sinänsä uskon, että koneisto valitsee parhaan hävittäjän ja parhaat ase- ja varusteoptiot koneeseen.
Tässähän se esiselvitys on. Sivulla 40 näkyy peruslaatikkokaavio. It:llä täydennetään HX:n suorituskykyä, mutta rahoitus jää toiveen tasolle. Maalta ja mereltä tulevaa kaukoiskukykyä ei huomioida, ei myöskään maalta toimivaa vastameritoimintaa ym. Realistisessa prosessissa olisi tarkasteltu puolustusvoimien suorituskykyjä kokonaisuutena ja jyvitetty niitä eri puolustushaaroille ja asejärjestelmille.
Viimeksi muokattu:
Karkeasti näin, suurennuslasilla katsoen ei. Puolustusministeriön reunaehdoilla on huomattava vaikutus prosessiin, niin suuri että epäilen sen vaikuttaneen Lindbergin motivaation jatkaa tehtävässä(tuolloin voimassa oli 64 koneen vaatimus, joka olisi tarkoittanut 2-3 koneen hylkäystä käyttökustannusten osalta). Toiseksi puolustusvoimien kone-ehdokkaan(joka esitellään hallitukselle) päättää loppupelissä Kivinen, ei ilmavoimien komentaja Keränen. Asiantuntijat eivät siis suosittele mitään, vaan heidän tehtävä on tuottaa kustannus ja suorituskykylaskelmia.
JASMM pelkällä olemassaolollaan muokkaa taistelukentää meille edulliseksi, se estää vihollista ajamaan raskasta ilmatorjuntaansa rajaan kiinni ja pakottamaa sen ilmavoimat operoimaan kauempaa.
Se antaa ilmavoimille mahdollisuuden ilmaherruuteen ja ulospääsyn meille epäedullisesta kulutussodankäynnistä.
Hanski
Ylipäällikkö
Kyllä! Lisäksi sillä voi käydä kolkkaamassa pois sen hyökkäävän armeijakunnan yksittäisen viestisolmun, jota Sergei ei ollut muistanut/viitsinyt kahdentaa. Tai muutamalla JASSMilla voi käydä muuttamassa vihollisen kauempana sijatsevan a-tarvikevarikon pölyerämaaksi. Kyllä JASSM luo uusia mahdollisuuksia!
Commander
Kenraali
Ei muuta kuin 4-6 aluksen jatkotilaus kehiin ja SAAB integrointityöhön!
Pitäisi vain tehdä sisävesialus, että voisi perustaa myös Saimaan laivueen - tai sitten voisi vain suosiolla hankkia maalle sijoitettavaa ilmatorjuntaa.
Ehkä 2020-luvulla budjetti mahdollistaa raskaan it:n hankkimisen? Toivottavasti. Mutta jos pitää valita joko it tai hävittäjät, silloin valinta on selvä: hävittäjät.
Commander
Kenraali
Tanskahan kykenee ainakin teoriassa kattamaan pääsaariensa alueilmatorjunnan kolmen fregattinsa ilmapuolustusjärjestelmällä. Lisäksi valmius ja reagointikyky lienee omaa luokkaansa maasijoitteisiin järjestelmiin verrattuna.
Meillä kyettäisiin teoriassa huolehtimaan eteläisen rantamaan ja pääkaupungin tärkeimmistä kohteista. Enään puuttuvat lisälavetit, sopiva asejärjestelmä ja jokunen euro...
Commander
Kenraali
Ja lentävä lavetti lienee kustannustehokkaampi ratkaisu kuin edes teoreettisen peiton ja korkeusulottuvuuden tavoiitelu maasijoitteisilla järjestelmillä.
Ongelmaksi tulee, että kun alukset sijoitetaan Suomenlahdelle ovat ne ihan eri tavalla vastustajan meritorjuntaohjuksille alttiina kuin Suomenlahden ulkopuolella. Lisäksi ongelmana on ilmatorjunnan kattavuus maalle päin. Pk-seudun ja eteläisen rantaman osalta maalle sijoitettu it on optimi. Sen sijaan läntisen Suomen ilmatorjuntaan aluslaveteilla on paljon hyviä puolia, varsinkin kun otetaan huomioon että HX voi määrittää näille maaleja.
Vaihtoehto ei ole joko-tai vaan sekä-että, mitä HX esiselvityksessä ei reaalisesti tehty.
Commander
Kenraali
Eiköhän se tutkimus tehty varsin perinpohjaisesti. Kaikkea ei vaan ole kirjoitettu täsmällisesti esiselvityksen julkiseen raporttiin.
En oikein julkistetun materiaalin pohjalta usko. Kyllä kyseessä oli selkeän tarkoitushakuinen tutkielma. Eihän siinä mitenkään otettu huomioon eri puolustushaarojen suorituskykyä, tai pohdittu mikä osa iskukyvystä olisi toteutettavissa minkäkin puolustushaaran milläkin resursseilla jne. Jos prosessi olisi ollut avoin, olisi myös matriisi erilainen, esimerkiksi eri painotusvaihtoehdoin.