Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tuli mieleen idea, että olisiko edullisinta ostaa vain Pohjanmaa-luokan VLS:iin isommat ohjukset ja muodostaa niiden avulla rannikkoalueelle korkealle ulottuva it-vyöhyke? Oman muun toimintansa ohella ne tekisivät hankalammaksi tunkeutua ainakin sitä kautta korkealla Suomen ilmatilaan. Tutkat, taistelunjohto ja laukaisimet kun on jo hankittu. Eikä tarvitsisi perustaa edes uutta yksikkötyyppiä... Ai niin, siellä ei käytetä harmaita vaatteita, joten eihän se käy.

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Pohjanmaat tulisivat toimimaan muualla kuin Suomenlahdella. Kauko- ja korkeailmatorjunnalla pitäisi pystyä suojaamaan mm. pk-seutua sekä käytännössä varmaan myös ratkaisutaisteluja kaakonkulmalla. Pohjanma ei turvaa meriliikennettä jos se on maalialuksena Suomenlahdella. Maalle sijoitettu kaukoilmatorjunta aiheuttaa komplikaatioita myös vihollisen tukikoneiden, esim. ilmatankkauskoneiden, AEW-koneiden ja elso-koneiden toiminnalle.
 
Sinun olisi kannattanut jakaa viisauttasi sekä USAF:lle, Australialle, Puolalle ja Suomenkin johdolle, joka teki hartiavoimin töitä vuosikausia saadakseen tuon himoitun aseen inventaarioon. Tiedä minkä mitalin tai jopa rahapalkinnon olisit saanutkaan, kun olisit osoittanut miljardien aseohjelman turhaksi ja saanut nekin rahat hyötykäyttöön?

Mistä moinen ylivertaisuus on muuten peräisin, ehkä korkein mahdollinen sotilaskoulutus ja vuosikymmenten työ tuollaisen asejärjestelmän parissa on antanut sinulle tämän viisauden?
Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.

God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill:LOL:),Suursaaren tukikohdat, Karjalan tie/rautatieverkosto, jäämeren satamat, huoltotukikohdat,viestiyhteydet,komentoketjut, lentotukikohdat(jos on tarvis, riippuu onko yhtään konetta tukikohdassa lentokunnossa), Pietarin sotasatamat. (Jos joku alus kerkesi ulapalle, niin muutama Gabriel ryöppy perään niin Itämerellä on uusia ssukelluskohteita) Lopuilla Jasmiineilla voisi tarvittaessa tukea maakuntajoukkojen etenemistä kohti Äänislinnaa ja Kollaan niemimaata.
 
Tässä ketjussa on ollut nyt varsin paljon keskustelua hävittäjien roolista (lähi)tulevaisuuden taistelukentällä. Itse olen ostanut ajatuksen hävittäjistä tärkeimpänä yksittäisenä asejärjestelmänä seuraavista syistä:
  • hävittäjien nopeus mahdollistaa ylivoimaisen voimien hajautus- ja keskityskyvyn. Tukeutuminen voi tapahtua hyvin hajautetusti, mutta voimat saadaan keskitettyä nopeasti ratkaisupaikkoihin. Vaikuttaminen voi tapahtua pienellä viiveellä täysin eri suuntaan.
  • hävittäjät tarjoavat pitkän kantaman tiedustelukyvyn usealla eri sensorilla. Tämän merkitys korostuu erityisesti Suomessa, kun käytettävissä ei ole satelliitteja tai pitkän kantaman lennokkeja.
  • hävittäjien ELSO-kyvyt ovat nykyaikaisilla AESA-tutkilla ihan eri planeetalta kuin aikaisemmin. Totta kai Growler toisi kyvykkyyden vielä omalle tasolleen, mutta mikä tahansa HX-kandidaateista nostaa kyvyt Hornet-aikakaudesta uudelle tasolle.
  • tarvittaessa maahan saadaan toimitettua lyhyessä ajassa niin paljon rautaa, että kaikki muut vaikutuskeinot jäävät toiseksi
  • hävittäjät ovat ainoa asejärjestelmä, jolla saadaan kaikkialla Suomen ja lähialueiden ilmatilassa pudotettua vihollisen koneet. Ilmatorjunta voi tässä auttaa paikallisesti ja yksittäisten kohteiden osalta.
  • hävittäjillä voidaan vaikuttaa ihan eri etäisyyksille kuin Suomessa muilla laveteilla on mahdollista (vrt. esim. ATACMS noin 300 km kantama vs. JASSM+HX 300 km + vähintään 1000 km). Kauas vaikuttaminen vaatii tietysti tehtävään parhaiten soveltuvan koneen.
  • hävittäjät ovat joustavuudessaan ja tehtäväkirjossaan ylivoimaisia muihin lavetteihin. Sama kone muuttuu hetkessä tiedustelijasta Suhoin tappajaksi ja siitä maavoimien tulitueksi.
  • mikään miehittämätön lavetti ei vielä pitkään aikaan kykene samaan kuin miehitetty hävittäjä.
 
Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.

God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill:LOL:),Suursaaren tukikohdat, Karjalan tie/rautatieverkosto, jäämeren satamat, huoltotukikohdat,viestiyhteydet,komentoketjut, lentotukikohdat(jos on tarvis, riippuu onko yhtään konetta tukikohdassa lentokunnossa), Pietarin sotasatamat. (Jos joku alus kerkesi ulapalle, niin muutama Gabriel ryöppy perään niin Itämerellä on uusia ssukelluskohteita) Lopuilla Jasmiineilla voisi tarvittaessa tukea maakuntajoukkojen etenemistä kohti Äänislinnaa ja Kollaan niemimaata.
Olisiko aika lähteä ulkoilemaan mukavaan kevätsäähän?
 
Tässä ketjussa on ollut nyt varsin paljon keskustelua hävittäjien roolista (lähi)tulevaisuuden taistelukentällä. Itse olen ostanut ajatuksen hävittäjistä tärkeimpänä yksittäisenä asejärjestelmänä seuraavista syistä:
  • hävittäjien nopeus mahdollistaa ylivoimaisen voimien hajautus- ja keskityskyvyn. Tukeutuminen voi tapahtua hyvin hajautetusti, mutta voimat saadaan keskitettyä nopeasti ratkaisupaikkoihin. Vaikuttaminen voi tapahtua pienellä viiveellä täysin eri suuntaan.
  • hävittäjät tarjoavat pitkän kantaman tiedustelukyvyn usealla eri sensorilla. Tämän merkitys korostuu erityisesti Suomessa, kun käytettävissä ei ole satelliitteja tai pitkän kantaman lennokkeja.
  • hävittäjien ELSO-kyvyt ovat nykyaikaisilla AESA-tutkilla ihan eri planeetalta kuin aikaisemmin. Totta kai Growler toisi kyvykkyyden vielä omalle tasolleen, mutta mikä tahansa HX-kandidaateista nostaa kyvyt Hornet-aikakaudesta uudelle tasolle.
  • tarvittaessa maahan saadaan toimitettua lyhyessä ajassa niin paljon rautaa, että kaikki muut vaikutuskeinot jäävät toiseksi
  • hävittäjät ovat ainoa asejärjestelmä, jolla saadaan kaikkialla Suomen ja lähialueiden ilmatilassa pudotettua vihollisen koneet. Ilmatorjunta voi tässä auttaa paikallisesti ja yksittäisten kohteiden osalta.
  • hävittäjillä voidaan vaikuttaa ihan eri etäisyyksille kuin Suomessa muilla laveteilla on mahdollista (vrt. esim. ATACMS noin 300 km kantama vs. JASSM+HX 300 km + vähintään 1000 km). Kauas vaikuttaminen vaatii tietysti tehtävään parhaiten soveltuvan koneen.
  • hävittäjät ovat joustavuudessaan ja tehtäväkirjossaan ylivoimaisia muihin lavetteihin. Sama kone muuttuu hetkessä tiedustelijasta Suhoin tappajaksi ja siitä maavoimien tulitueksi.
  • mikään miehittämätön lavetti ei vielä pitkään aikaan kykene samaan kuin miehitetty hävittäjä.

Kaikki yllä mainittu pitää sinänsä paikkansa. Kuitenkin, panostusta pitäisi olla myös maalta laukaistavaan kaukoiskukykyyn ja kaukoilmatorjuntaan tasapainoisemman setin luomiseksi. Ei USN:kään nojaa vain lentotukialusten hävittäjiin, tukena ovat pinta-alusten risteilyohjukset iskukyvyn luojana ja voimakas ilmatorjunta ilmapuolustuksen sekä ilmaherruuden aikaansaamiseksi.

Kuitenkin, puolustuksen rakentaminen on mahdollisuuksien taidetta. Vuosikymmenien lobbauksella on saatu HX. Olisiko sama onnistunut Iskukyky-X projektille, jossa vaikkapa, sanotaan, 5 miljardia menisi hävittäjiin, 2,5 miljardia ilmatorjuntaan ja 2,5 miljardia maalta lauottavaan iskukykyyn? Vai tulisiko kiusaus leikata yksi kolmesta komponentista pois? Vaihtoehtojahan ei tutkittu HX-projektin alkukartoituksissa, kyseessä oli hiukan saman tapainen teatteri kuin iskukykytutkimus vuosituhannen alussa. Hävittäjäprojektin etu on selkeys. 64 hävittäjää + kilut ja kalut.

Näillä mennään, toivotaan parasta, pelätään pahinta.
 
Viimeksi muokattu:
Mihinkä tarvitaan 64 uutta konetta jos meillä on tuollainen wunderwaffe. Muutama uusi lavetti piisaisi ja varastojen tuplaus.

God mighty Jasmiiniilla tuhotaan ryssän panssariryhmityset (vähän overkill:LOL:),Suursaaren tukikohdat, Karjalan tie/rautatieverkosto, jäämeren satamat, huoltotukikohdat,viestiyhteydet,komentoketjut, lentotukikohdat(jos on tarvis, riippuu onko yhtään konetta tukikohdassa lentokunnossa), Pietarin sotasatamat. (Jos joku alus kerkesi ulapalle, niin muutama Gabriel ryöppy perään niin Itämerellä on uusia ssukelluskohteita) Lopuilla Jasmiineilla voisi tarvittaessa tukea maakuntajoukkojen etenemistä kohti Äänislinnaa ja Kollaan niemimaata.
Oikeastaan tuo ei ansaitsisi vastausta, mutta vastataan nyt kuitenkin, että niille, jolla on ymmärrystä, asia tulee selväksi. JASSM-ohjuksilla vaikutetaan Suomen kannalta kriittisiin yksittäisiin pistemaaleihin. Jokainen voi käydä katsomassa Suomen järjestelmän testivideon ja tehdä loppupäätelmät itse. Lisäksi tällä ei ole mitään kytkentää Suomen hävittäjälennoston konemäärään eikä järjestelmän hankkiminen mahdollista sen pienentämistä, pikemminkin pitäisi ajatella päinvastoin.

JASSM on yksi Suomen kynnysasejärjestelmistä ja sen hankinta meni yllättävän kitkattomasti, eikö "oppositio" huomannut sitä ajoissa aloittaakseen informaatio-operaation hankintaa vastaan?
 
Kaikki yllä mainittu pitää sinänsä paikkansa. Kuitenkin, panostusta pitäisi olla myös maalta laukaistavaan kaukoiskukykyyn ja kaukoilmatorjuntaan tasapainoisemman setin luomiseksi. Ei USN:kään nojaa vain lentotukialusten hävittäjiin, tukena ovat pinta-alusten risteilyohjukset iskukyvyn luojana ja voimakas ilmatorjunta ilmapuolustuksen sekä ilmaherruuden aikaansaamiseksi.

Kuitenkin, puolustuksen rakentaminen on mahdollisuuksien taidetta. Vuosikymmenien lobbauksella on saatu HX. Olisiko sama onnistunut Iskukyky-X projektille, jossa vaikkapa, sanotaan, 5 miljardia menisi hävittäjiin, 2,5 miljardia ilmatorjuntaan ja 2,5 miljardia maalta lauottavaan iskukykyyn? Vai tulisiko kiusaus leikata yksi kolmesta komponentista pois? Vaihtoehtojahan ei tutkittu HX-projektin alkukartoituksissa, kyseessä oli hiukan saman tapainen teatteri kuin iskukykytutkimus vuosituhannen alussa. Hävittäjäprojektin etu on selkeys. 64 hävittäjää + kilut ja kalut.

Näillä mennään, toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Olet väärässä. Alkukartoituksessa nimenomaan oli mukana ihan kaikki vaihtoehdot, jopa se, ettei Suomessa olisi yhtään ilmaan nousevaan laitetta... No, sen nyt pystyy jo majurin tietämyksellä pudottamaan vaihtoehdoista pois. Ehkä alikersantinkin tietämyksellä.

Valittu ratkaisu on alan Suomen huippuasiantuntijoiden tekemä. Siellä on ihmiset, joilla on korkein mahdollinen teoreettinen koulutus asiaan sekä 25 - 30 vuoden työharjoittelua asiassa. Heillä on käytettävissään laaja kansainvälinen asiantuntijoiden verkosto, taistelukeskusten simulaatiot ja mallintaminen, valmistajien yksityiskohtainen materiaali sekä vuosikymmenien harjoitusten kertomukset. Ja sitten jotkut täysin harrastelijat luulee ihan oikeasti tietävänsä paremmin? Ehkä käytte jossain toisilla palstoilla neuvomassa myös sydänkirurgeja; "älä siitä leikkaa, leikkaa tuosta"? Ihan yhtä päteviä olette siihen kuin tähänkin. :-)
 
Olet väärässä. Alkukartoituksessa nimenomaan oli mukana ihan kaikki vaihtoehdot, jopa se, ettei Suomessa olisi yhtään ilmaan nousevaan laitetta... No, sen nyt pystyy jo majurin tietämyksellä pudottamaan vaihtoehdoista pois. Ehkä alikersantinkin tietämyksellä.

Ei sellaista selvitystä ollut. Lähtökohtana on ollut uudet hävittäjät Ilmavoimille sopivine perusteluineen. Vaihtoehdoiksi laitettiin tarkoituksella äärivaihtoehdot, kuten "EI hävittäjiä, vaan ilmatorjuntaa" ja "Ei hävittäjiä, vaan lennokkeja". Iskukyvyn toteuttamista muilla keinoin ei ollut vaihtoehdoissa. Ei ihme, että päädyttiin hävittäjävaihtoehtoon. Tasapainoista kehitystä ei haettu, ehkä sen vuoksi että Ilmavoimilla ei ole alaisuudessaan ilmatorjuntaa tai taktisia ohjuksia.

Vai toisitko esille alkukartoituksen, jossa asiaa mietittiin toisin?

Valittu ratkaisu on alan Suomen huippuasiantuntijoiden tekemä. Siellä on ihmiset, joilla on korkein mahdollinen teoreettinen koulutus asiaan sekä 25 - 30 vuoden työharjoittelua asiassa. Heillä on käytettävissään laaja kansainvälinen asiantuntijoiden verkosto, taistelukeskusten simulaatiot ja mallintaminen, valmistajien yksityiskohtainen materiaali sekä vuosikymmenien harjoitusten kertomukset. Ja sitten jotkut täysin harrastelijat luulee ihan oikeasti tietävänsä paremmin? Ehkä käytte jossain toisilla palstoilla neuvomassa myös sydänkirurgeja; "älä siitä leikkaa, leikkaa tuosta"? Ihan yhtä päteviä olette siihen kuin tähänkin. :)

Valitaan sopivat asiantuntijat, saadaan haluttu tulos. Maavoimien taisteluhekoprojektissahan oli myös vastaava analyysi ja huippuasiantuntijat, mutta itse raportit ihan huttua. Sinänsä uskon, että koneisto valitsee parhaan hävittäjän ja parhaat ase- ja varusteoptiot koneeseen.


Tässähän se esiselvitys on. Sivulla 40 näkyy peruslaatikkokaavio. It:llä täydennetään HX:n suorituskykyä, mutta rahoitus jää toiveen tasolle. Maalta ja mereltä tulevaa kaukoiskukykyä ei huomioida, ei myöskään maalta toimivaa vastameritoimintaa ym. Realistisessa prosessissa olisi tarkasteltu puolustusvoimien suorituskykyjä kokonaisuutena ja jyvitetty niitä eri puolustushaaroille ja asejärjestelmille.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimien asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti otetaan paras kone
Karkeasti näin, suurennuslasilla katsoen ei. Puolustusministeriön reunaehdoilla on huomattava vaikutus prosessiin, niin suuri että epäilen sen vaikuttaneen Lindbergin motivaation jatkaa tehtävässä(tuolloin voimassa oli 64 koneen vaatimus, joka olisi tarkoittanut 2-3 koneen hylkäystä käyttökustannusten osalta). Toiseksi puolustusvoimien kone-ehdokkaan(joka esitellään hallitukselle) päättää loppupelissä Kivinen, ei ilmavoimien komentaja Keränen. Asiantuntijat eivät siis suosittele mitään, vaan heidän tehtävä on tuottaa kustannus ja suorituskykylaskelmia.
 
Oikeastaan tuo ei ansaitsisi vastausta, mutta vastataan nyt kuitenkin, että niille, jolla on ymmärrystä, asia tulee selväksi. JASSM-ohjuksilla vaikutetaan Suomen kannalta kriittisiin yksittäisiin pistemaaleihin. Jokainen voi käydä katsomassa Suomen järjestelmän testivideon ja tehdä loppupäätelmät itse. Lisäksi tällä ei ole mitään kytkentää Suomen hävittäjälennoston konemäärään eikä järjestelmän hankkiminen mahdollista sen pienentämistä, pikemminkin pitäisi ajatella päinvastoin.

JASSM on yksi Suomen kynnysasejärjestelmistä ja sen hankinta meni yllättävän kitkattomasti, eikö "oppositio" huomannut sitä ajoissa aloittaakseen informaatio-operaation hankintaa vastaan?

JASMM pelkällä olemassaolollaan muokkaa taistelukentää meille edulliseksi, se estää vihollista ajamaan raskasta ilmatorjuntaansa rajaan kiinni ja pakottamaa sen ilmavoimat operoimaan kauempaa.
Se antaa ilmavoimille mahdollisuuden ilmaherruuteen ja ulospääsyn meille epäedullisesta kulutussodankäynnistä.
 
JASMM pelkällä olemassaolollaan muokkaa taistelukentää meille edulliseksi, se estää vihollista ajamaan raskasta ilmatorjuntaansa rajaan kiinni ja pakottamaa sen ilmavoimat operoimaan kauempaa.
Se antaa ilmavoimille mahdollisuuden ilmaherruuteen ja ulospääsyn meille epäedullisesta kulutussodankäynnistä.
Kyllä! Lisäksi sillä voi käydä kolkkaamassa pois sen hyökkäävän armeijakunnan yksittäisen viestisolmun, jota Sergei ei ollut muistanut/viitsinyt kahdentaa. Tai muutamalla JASSMilla voi käydä muuttamassa vihollisen kauempana sijatsevan a-tarvikevarikon pölyerämaaksi. Kyllä JASSM luo uusia mahdollisuuksia!
 
Ihan pari asiaa. Ensin tämä terminologia: ohjuspuolustus on siis puolustusta ohjuksia vastaan. Semmoista Suomi harrastaa vain passiivisin menetelmin: hajauttamalla, harhauttamalla, maastouttamalla ja linnoittamalla. Se onkin erittäin kustannustehokas tapa ja käytännössä johtaa siihen, ettei Suomessa ole juurikaan maaleja esim Iskanderille. Ehkä joku Riihimäen ratapiha ja jokunen silta (jos nyt sitten osuus siihen).

Se mistä puhutaan on nyt ohjusilmatorjunta. Itse asiassa siellä on nyt melkoinen aukko BUK:in jäljiltä. BUK oli erinomainen järjestelmä, hyvä korkeusulottuvuus ja kohtuullinen kantamakin. Puoliaktiivisen, fiksuja ratkaisuja sisältäneen loppuhakeutumisen ansiosta erittäin vaikea väistää tai häiritä.

Sen verran muistutettakoon, ettei Suomen pääuhkan muodostavat koneet noin vain lennä missään yli 10 000 metrissä. Täydessä aselastissa sinne ei enää Su-24 nouse, ei lähellekään. Vain Tu-22/26 ja Tu-166 kiipeää kunnolla. Mutta sitten voivat käyttää enää täsmäaseita ja vaatii hyvän näkyvyyden. Tavalliset rautapommit menee sieltä yli 10 km korkeudesta ihan minne sattuu - no osuu ne kaupungin alueelle, mikä neuvosto - korjaan Venäjän ilmavoimille tietysti onkin usein riittänyt. Ja tässä kohtaa sitten vastaan tulee ne Suomen hävittäjät... Lisäksi strategista pommitusvoimaa on Venäjällä erittäin rajoitetusti ja saattaa olla myös niin, että hyvin koulutettuja miehistöjäkään ei niin hirveästi ole. Sama varmaan koskee myös rintamapommittajia.

No, kuitenkin olisi kiva saada semmoinen it:kin joka sinne menee korkealle. Lännestä vaihtoehtoja on lähinnä Patriot ja SAMP-T sekä ehkä Barak-8. ESSM ei kanna niin ylös, kuin olisi tarve. Ruotsin neljän laukaisualustan ja ehkä 80? ohjusta johtamisjärjestelmineen, varaosineen ja koulutuksineen Patriot-kauppa maksoi 1,2 miljardia. Suojattava alue ehkä n. 40 x 40 km. Hmmm… kallista puuhaa. Tuli mieleen idea, että olisiko edullisinta ostaa vain Pohjanmaa-luokan VLS:iin isommat ohjukset ja muodostaa niiden avulla rannikkoalueelle korkealle ulottuva it-vyöhyke? Oman muun toimintansa ohella ne tekisivät hankalammaksi tunkeutua ainakin sitä kautta korkealla Suomen ilmatilaan. Tutkat, taistelunjohto ja laukaisimet kun on jo hankittu. Eikä tarvitsisi perustaa edes uutta yksikkötyyppiä... Ai niin, siellä ei käytetä harmaita vaatteita, joten eihän se käy.

Ei muuta kuin 4-6 aluksen jatkotilaus kehiin ja SAAB integrointityöhön!
 
Pitäisi vain tehdä sisävesialus, että voisi perustaa myös Saimaan laivueen - tai sitten voisi vain suosiolla hankkia maalle sijoitettavaa ilmatorjuntaa.

Tanskahan kykenee ainakin teoriassa kattamaan pääsaariensa alueilmatorjunnan kolmen fregattinsa ilmapuolustusjärjestelmällä. Lisäksi valmius ja reagointikyky lienee omaa luokkaansa maasijoitteisiin järjestelmiin verrattuna.

Meillä kyettäisiin teoriassa huolehtimaan eteläisen rantamaan ja pääkaupungin tärkeimmistä kohteista. Enään puuttuvat lisälavetit, sopiva asejärjestelmä ja jokunen euro...
 
Ehkä 2020-luvulla budjetti mahdollistaa raskaan it:n hankkimisen? Toivottavasti. Mutta jos pitää valita joko it tai hävittäjät, silloin valinta on selvä: hävittäjät.
Ja lentävä lavetti lienee kustannustehokkaampi ratkaisu kuin edes teoreettisen peiton ja korkeusulottuvuuden tavoiitelu maasijoitteisilla järjestelmillä.
 
Tanskahan kykenee ainakin teoriassa kattamaan pääsaariensa alueilmatorjunnan kolmen fregattinsa ilmapuolustusjärjestelmällä. Lisäksi valmius ja reagointikyky lienee omaa luokkaansa maasijoitteisiin järjestelmiin verrattuna.

Meillä kyettäisiin teoriassa huolehtimaan eteläisen rantamaan ja pääkaupungin tärkeimmistä kohteista. Enään puuttuvat lisälavetit, sopiva asejärjestelmä ja jokunen euro...

Ongelmaksi tulee, että kun alukset sijoitetaan Suomenlahdelle ovat ne ihan eri tavalla vastustajan meritorjuntaohjuksille alttiina kuin Suomenlahden ulkopuolella. Lisäksi ongelmana on ilmatorjunnan kattavuus maalle päin. Pk-seudun ja eteläisen rantaman osalta maalle sijoitettu it on optimi. Sen sijaan läntisen Suomen ilmatorjuntaan aluslaveteilla on paljon hyviä puolia, varsinkin kun otetaan huomioon että HX voi määrittää näille maaleja.
 
Eiköhän se tutkimus tehty varsin perinpohjaisesti. Kaikkea ei vaan ole kirjoitettu täsmällisesti esiselvityksen julkiseen raporttiin.

En oikein julkistetun materiaalin pohjalta usko. Kyllä kyseessä oli selkeän tarkoitushakuinen tutkielma. Eihän siinä mitenkään otettu huomioon eri puolustushaarojen suorituskykyä, tai pohdittu mikä osa iskukyvystä olisi toteutettavissa minkäkin puolustushaaran milläkin resursseilla jne. Jos prosessi olisi ollut avoin, olisi myös matriisi erilainen, esimerkiksi eri painotusvaihtoehdoin.
 
Back
Top