Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Päätöksentekoprosessia ei ole millään tavoin avattu, joten veikkaanpa että nahkapäätös hävittäjien uusimisesta on tehty ennen HX-hanketta. Aivan kuten iskukykytutkimuksen aikoihin tietyt kapasiteetit oli suljettu pois diskurssista.

Kuten mainitsin, vaikka ihanteellisessa maailmassa hankittavat kapasiteetit jakautuisivat nähdäkseni eri tavoin, voi HX-hanke olla kuitenkin oiva lypsyautomaatti sen selkeyden vuoksi. Toivotaan, että HX on koronankestävä. Jos ei, ei maanpuolustus siihen kaadu, vaikka kärsiikin.

Tarkoitatko nyt päätöksentekoprosessia, jonka lopputuloksena on päädytty korvaamaan olemassaoleva HN-suorituskyky täysimääräisesti uusilla monitoimihävittäjillä, vaiko jotain muuta? Jos tarkoitit edellämainittua, niin ei sitä tulla enempää avaamaankaan julkisuuteen, ennenkuin valmistelu-, esittely- ja päätösasiakirjat tulevat julkisiksi joskus vajaan 30 vuoden kuluttua.

HX-hankkeen aihio on varmasti esiintynyt Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa jo 16 vuotta sitten, ja tarpeet ovat tarkentuneet nelivuotisjaksoittain osana strategisen suunnittelun prosessia. Jossain vaiheissa on mukaan liitetty myös tutkimustoiminta. Jos prosessissa on ollut mukamas jotain vilunkia, niin ei se ole ollut ainakaan Ilmavoimien vika, vaan selkeästi Puolustusvoimien oma tahtotila. Kyseessä on kuitenkin vahvasti koko puolustusjärjestelmän rakenteeseen ja tulevaisuuteen vaikuttavasta asiasta. Ei HX-hankkeeseen ole päädytty periaatteella: hornetitkin tarttis korvata..., vaan kyllä eri vaihtoehtoja on pitkään vertailtu ja tutkittu siten, ettei kantoakaan ole jäänyt kääntämättä!
 
Ehkä ajatus nyt vähän hymyilyttää, eikä Pohjanmaa-lk tosiaankaan sovellu tuohon. Mutta seuraava alusluokka saattaa soveltuakin!
Seuraava alusluokkamme korvaamaan onkin sitten Gigantica-luokan taistelutähti, jonka kyytiin mahtuu meteltä-ilmaan, mereltä-maahan, mereltä-merelle, suto-ohjukset, it-tykit ja 30 hävittäjää, pari AWACS-konetta ja parvi SuTo-koptereja. Ja tätä luokkaa tilaamme peräti neljä kappaletta. :camo: (y) :LOL:
 
Seuraava alusluokkamme korvaamaan onkin sitten Gigantica-luokan taistelutähti, jonka kyytiin mahtuu meteltä-ilmaan, mereltä-maahan, mereltä-merelle, suto-ohjukset, it-tykit ja 30 hävittäjää, pari AWACS-konetta ja parvi SuTo-koptereja. Ja tätä luokkaa tilaamme peräti neljä kappaletta. :camo: (y) :LOL:

Gigantica-luokan taistelutähti voidaan rakentaa Costa Toscanan rungon pohjalle, valtio omistaa pian pari risteilyalusta...
 
Googlasin, niin NASAMSin kantama on 40km.


Eli yhdellä NASAMSilla kattaa noin 5000 neliökilometriä. Tämä johtaisi 68 NASAMS-yksikön vaatimukselle koko maahan. Ja mitä se yksikkö todellisuudessa voisi olla? Kahdeksan laukaisualustan patteri. Eli koko maan kattamiseen voisi mennä noin 500 NASAMSia. Ja meidän 24 NASAMSia maksoivat jo sen 340 miljoonaa euroa. Tutkat siihen päälle ja hinta nousi puoleen miljardiin euroon.

Eli 500/24=~20 ja 20 kertaa puoli miljardia on 10 miljardia. Eli sama määrä mikä HX-hankkeen budjetti on. Mutta pelkästään ilmatorjuntaa. Eli samalla rahalla paljon paskempi kokonaisuus. Ja tuollainen pumppu vaatisi sellaiset henkilöstömäärät, että henkilöstökulut ja toimintamenot tätä kautta räjähtäisi käsiin.

Ja puhumattakaan siitä, että vaaka- ja korkeusulottuvuus ovat osittain toisensa poissulkevia, eli kauas ja matalalle tai lähelle ja korkealle...
 
Tästä parhaat naurut pitkiin aikoihin. Vekkulin profiilissa lukee lupaavasti entinen majuri (Pentti Kokko, Esiupseeri Sotataito, Kadettikoulu), mutta lukekaapa mistä herra aikoisi F-35B:llä operoida. :ROFLMAO:


No huh huh o_O
 
Ööö, siis millaisia?

Kun ei voida edes kertoa mitä järjestelmiä on vertailtu niin eipä tuollaisen tutkimuksen tulosten julkistus paljoa anna. Ymmärrän toki miten hankala yksityiskohtia olisi asioita samalla liikaa avaamatta julkistaa.

Eli suurin kysymys on mistä siinä oikein oli kysymys :D Valitettavasti toteutus näyttää jääneen vähän lyhyeksi mutta se on välillä semmoista.
 
Kun ei voida edes kertoa mitä järjestelmiä on vertailtu niin eipä tuollaisen tutkimuksen tulosten julkistus paljoa anna. Ymmärrän toki miten hankala yksityiskohtia olisi asioita samalla liikaa avaamatta julkistaa.

Eli suurin kysymys on mistä siinä oikein oli kysymys :D Valitettavasti toteutus näyttää jääneen vähän lyhyeksi mutta se on välillä semmoista.
Mistä tiedät, että toteutus jäi lyhyeksi, kun edellisessä lauseessa toteat, ettei tietoa ole edes vertailluista järjestelmistä... :unsure:
 
Kun ei voida edes kertoa mitä järjestelmiä on vertailtu niin eipä tuollaisen tutkimuksen tulosten julkistus paljoa anna. Ymmärrän toki miten hankala yksityiskohtia olisi asioita samalla liikaa avaamatta julkistaa.

Eli suurin kysymys on mistä siinä oikein oli kysymys :D Valitettavasti toteutus näyttää jääneen vähän lyhyeksi mutta se on välillä semmoista.

Puolustusvoimien vaikuttamista tutkittiin ja Kyllä sitä tutkimusta tehtiin kuin Iisakin kirkkoa. Ja lopputuloshan on tuotu julkisuuteen lisätarkenteella, että taisteluhelikopterit olisivat olleet tehokkaita, mutta hävisivät sitten hinta-/vaikutusvertailussa muille mukana olleille järjestelmäkokonaisuuksille. Mukana oli laaja asiantuntijajoukko, joka analysoi AHP-menetelmällä jo tehtyjen muiden tutkimusten tuloksia. Vertailtavat järjestelmäkokonaisuudet, skenaariot, parametrit ja painoarvot ehkä jossain määrin tulevat julkisiksi joskus 30-40-luvulla
 
Mistä tiedät, että toteutus jäi lyhyeksi, kun edellisessä lauseessa toteat, ettei tietoa ole edes vertailluista järjestelmistä... :unsure:

Jos suositellaan hankittavaksi järjestelmää jota ei hankita niin jäähän se silloin vähän lyhyeksi?
 
Niin monta on kuitenkin ko. paperin järjestelmistä hankittu, että sen vaikutusvaltaisuus on ilmeinen jopa maallikolle.

Uudet telatykit, MLRS, kaukovaikutus "rynnäkkö"ohjuksilla ja ilmasta maahan -kyky...

Kyllä. Oikeaan suuntaan on ehdottomasti menty ja reippain askelin. Maavoimatkin on nyt jotain ihan muuta kuin 90-luvun lopulla itäraudan kultakaudella. Jos jälkikäteen saisi jotain parantaa niin kiirehtisin kotimaista tykistön kuorma-ammusten tuotantoa. Nyt tuo osasto jäi turhan vähille kun ulkomaiset hankintamahdollisuudet kuivuivat.

Ja se olennaisin tutkimuksen pohjalta suositelluista mutta hankkimatta jääneistä eli tunkeutumiskykyinen raskas lennokkijärjestelmä (tjsp) taisi osin olla toive tulevasta kehityksestä. Tuollaisia järjestelmiä on markkinoilla aika nihkeästi.

E... typo
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä. Oikeaan suuntaan on ehdottomasti menty ja reippain askelin. Maavoimatkin on nyt jotain ihan muuta kuin 90-luvun lopulla itäraudan kultakaudella. Jos jälkikäteen saisi jotain parantaa niin kiirehtisin kotimaista tykistön kuorma-ammusten tuotantoa. Nyt tuo osasto jäi turhan vähille kun ulkomaiset hankintamahdollisuudet kuivuivat.

Ja se olennaisin tutkimuksen pohjalta suositelluista mutta hankkimatta jääneistä eli tunkeutumiskykyinen raskas lennokkijärjestelmä (tjsp) taisi osin olla toivevtulevasta kehityksestä. Tuollaisia järjestelmiä on markkinoilla aika nihkeästi.

SAADUN TIEDON MUKAAN tavoitteesta ei edelleenkään ole luovuttu, vaan alan kehitystä seurataan tiukasti, ainakin katseella :cool:
 
Tarve on olemassa, mutta teknisiä toteutustapoja voi olla useita. Tunkeutumiskykyinen UAV on yksi vaihtoehto, ja ehkä helpoin ja halvin sellainen, mutta mutta...

Jos valinta on SH niin on mielestäni käytännössä varma että tähän mennään mukaan.



main.php
 
Back
Top