Tämä vaatisi jo nyt osan Horneteistä laittamista koipussiin jotta lentotunteja riittäisi sinne 2030 luvulle?Ehkä varasuunnitelma 1 on pienempi hankintasumma - mutta missä menee kipuraja? Varasuunnitelma 2 voisi olla Hornetien elinkaaren jatkaminen
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tämä vaatisi jo nyt osan Horneteistä laittamista koipussiin jotta lentotunteja riittäisi sinne 2030 luvulle?Ehkä varasuunnitelma 1 on pienempi hankintasumma - mutta missä menee kipuraja? Varasuunnitelma 2 voisi olla Hornetien elinkaaren jatkaminen
Mielestäni Gripenissä olisi järkeä worst case skenaariossa. Hyppy siitä C-D versiosta E versioon olisi kuin Hornetista Super Hornettiin. Kenties saataisiin jopa ”lainaksi” koneet jos sitouduttaisiin ostamaan E versiota myöhemmin.
Tuolloin 2000-luvun alussa oli ylipäätänsä suurta avoimmuutta, että tutkimuksesta tiedotettiin noinkin paljon, eli lopputulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö meripuolustuksen kyvykkyyksiä olisi tarkasteltu. Samanaikaisesti vasta suunniteltiin MTO85:n modernisointia ja eliniän jatkamista, eli ei sekään järjestelmä oikein sopinut PV:n vaikuttamisen lähtökohdaksi rannikko-ohjuksista tai 130mm tykistökalustosta nyt puhumattakaan.
LV2020 -hankkeen tiedottamisesta olen samaa mieltä, mutta tulevien alusten roolittaminen kaukovaikuttamisen ensisijaisiksi laveteiksi rajoittaisi niiden käyttöä suunniteltuihin päätehtäviin. Luonnollisesti ongelma voitaisiin kiertää lisäämällä lavettien määrää...
Ehkä varasuunnitelma 1 on pienempi hankintasumma - mutta missä menee kipuraja? Varasuunnitelma 2 voisi olla Hornetien elinkaaren jatkaminen
Tuolloin 2000-luvun alussa oli ylipäätänsä suurta avoimmuutta, että tutkimuksesta tiedotettiin noinkin paljon, eli lopputulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö meripuolustuksen kyvykkyyksiä olisi tarkasteltu. Samanaikaisesti vasta suunniteltiin MTO85:n modernisointia ja eliniän jatkamista, eli ei sekään järjestelmä oikein sopinut PV:n vaikuttamisen lähtökohdaksi rannikko-ohjuksista tai 130mm tykistökalustosta nyt puhumattakaan.
LV2020 -hankkeen tiedottamisesta olen samaa mieltä, mutta tulevien alusten roolittaminen kaukovaikuttamisen ensisijaisiksi laveteiksi rajoittaisi niiden käyttöä suunniteltuihin päätehtäviin. Luonnollisesti ongelma voitaisiin kiertää lisäämällä lavettien määrää...
Itse en uskalla sanoa juuta enkä jaata. Toteutunee varmasti lähellä suunniteltua jos talouden haasteet ovat lyhytnäköisiä. Jos tästä tulee katastrofaalinen lama, niin asiat ovat toisin.En lähde arvailemaan. Luotan edelleen siihen että HX toteutuu kohtuullisessa laajuudessa. Muut ratkaisut antaisivat ikävän signaalin ulospäin. Pasifistisemmat jakeet puoluekentässä ovat kuitenkin vahvasti itsenäisen puolustuksen kannalla.
Saa. Kameran ei tarvitse olla agenttitasoa, n. 1m resoluutio riittää. ICEYE tarjoaa riittävän hyvää tutkasatellittikapasiteettia pienoissatelliiteilla. ELINT-satelliitit voivat olla pieniä tai isoja.
Satelliittijärjestelmä kannattaisi ehdottomasti tehdä yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Jokaiseen Pohjanmaahan saa 2*8 solun siiloa (tuoreimmissa havainnekuvissa näyttäisi olevan 1*8 per alus plus varaus toiselle samanlaiselle), eli laivastolla on teoreettinen kyky laukaista 64 "Tomahawkia" kerralla. Vaikka neljännes siiloista varattaisiin risteilyohjuksille, niin laivoilta voisi siltikin laukaista 16 risteilyohjusta ennen täydennystä.
Jopa 8 risteilyohjusta (ts. vain 1/8 Pohjanmaa-luokan siiloista kaukovaikuttamiseen varattuna) olisi kohtuullisen merkittävä määrä, kun ottaa huomioon, että JASSM-ohjuksia hankittiin max. 70 kpl. Ilmavoimat taas tuskin pystyy kriisiaikana pitämään jatkuvassa valmiudessa kovin suurta konelauttaa varattuna kaukovaikutustehtävään, pari tai parvi voi olla realismia.

Kun spekuloidaan teoreettisilla vaihtoehdoilla niin seurataan mielummin Puolan valitsemaa suuntaa, eli sukellusveneet ja risteilyohjukset. Ainakin jonkinmoinen vastaiskukyky ja selviytymiskyky olisi taattuna![]()
Toki, mutta Suomen kannalta realistisin vaihtoehto voisi olla vaikkapa pari meritorjuntaohjuspatteria risteilyohjuksin (Tomahawk, SCALP Naval, LRASM tms.) varustettuna. Valtakuntaa piileksiä meillä riittää.
Jätitkö Gabrielin tarkoituksella pois listalta?
Jos HX ei missään järkevässä mitassa toteudu niin seurauksena olisi todennäköisesti Ilmavoimien pysyvä supistaminen esimerkiksi 35-40 hävittäjän vahvuuteen. Toimintaa ei oikein voi ajaa alas muutamaksi vuodeksi ja palata sitten entiseen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Leikkauksen pitäisi olla iso jotta järjestelmän tasolla saadaan säästöä.
Se on joka tapauksessa totta että Pv:n porukka on raakasti laiminlyönyt virkatehtävänsä jos ei varasuunnitelmia 1 ja 2 löydy.
MTO85:n RBS-15 Mk 3 versio oli tuolloin tulossa käyttöön, samoin kuin eri ohjustyyppien maamaaleja vastaankin soveltuvia versioita. Rannikko-ohjukset nostin esille kun selvityksessä mainittiin myös pitkän kantaman pst-ohjus sekä raskas kaukotorjunta-alueen pst-ohjus, kumpaan ryhmään nyt Spike ER kuulukaan. Rannikkotykistön taas esille siltä kannalta, että esim. psh hankintaa tuolloin, kuten nykyään, voisi käyttää sekä meri- että maapuolustuksen tehtäviin, hankintaa pitäisi tarkastella integroituna.
LV2020 osalta aluksilla ei tarvitsisi monta risteilyohjusta olla, valtaosahan voisi olla mto-pattereissa.
Toki, mutta Suomen kannalta realistisin vaihtoehto voisi olla vaikkapa pari meritorjuntaohjuspatteria risteilyohjuksin (Tomahawk, SCALP Naval, LRASM tms.) varustettuna. Valtakuntaa piileksiä meillä riittää.
Kyllä varmaankin, mutta taustalla kummittelee aina ne maalta laukaistavien ohjusten kantamarajoitteet. Ohjusten tuottajat voivat kyllä itselleen rakentaa ja tuottaa 500km asti kantavia ohjuksia, mutta vientiin vain max 300km. Tämän syyn takia alus- tai ilmalavetit ovat suositeltavia, koska niitä rajoitukset eivät koske.
Maalta ja mereltähän voidaan ampua samaa ohjusta. Lisäksi kantamarajoite toteutuu, kun ohjus tankataan vain osittain, kuten esim. UAE:n Storm Shadow -ohjuksissa on tehty.On vaikea uskoa, että Gabrielin kantama yltäisi mainitun kolmen referenssiohjuksen tasolle.
Juu kyllä, mutta mk3 -taso ei ollut edes tavoitteena, ei meillä eikä Ruotsilla. Hakupäästä en nyt puhu mitään. Pienen taistelulatauksen ja lyhyehkön kantaman omaavan, liikkuvia merimaaleja vastaan optimoidun kalliin ohjuksen ampuminen ennalta määritettyyn koordinaattipisteeseen ei olisi oikein vastannut käsitystä kaukovaikuttamisesta. Vaikka JASSM-hankintaan tuhraantuikin aikaa, tarjoaa järjestelmä aivan eri luokkaa olevan suorituskyvyn em vaihtoehtoon verrattuna. PTO 2020 onkin sitten jo ihan toinen juttu, mutta vajaat 20 vuotta sitten sellaista suorituskykyä ei ollut edes suunnitteilla.
RBS-15MK3 nostin esimerkiksi jo tuolloin saatavilla olleesta ohjuksesta. Iskukykytutkimuksessahan oli tarkoitus tarkastella asioita pitkällä aikavälillä, muita malleja oli jo tulossa.
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko hävittäjähankkeen kiinteät kulut ovat. Siis mitä kaikkea se infra, huolto-osaaminen ym. maksavat, vaikka ostettaisiin vain yksi kone.
Laskeskelin sen verran, että jos tuotantolinjalta rullaava F-35 maksaa karkeasti 80 miljoonaa euroa, niin 64 konetta maksaa vähän yli 5 miljardia euroa. Kuitenkin HX-hankkeeseen on varattu 10 miljardia, josta pois aseita miljardin edestä, niin jää yhä neljä miljardia. Osa tuosta on toki koulutusta isommalle köörille osaajia, varaosia ym. konemäärän mukaan skaalautuvaa. Siltikin näyttää siltä, että kiinteät kulut voivat helposti olla kaksi-kolme miljardia euroa.
Hankkeen rahoituksen leikkaaminen vaikkapa kolmanneksella voi siis hyvinkin johtaa konemäärän puolittumiseen...
Tästä parhaat naurut pitkiin aikoihin. Vekkulin profiilissa lukee lupaavasti entinen majuri (Pentti Kokko, Esiupseeri Sotataito, Kadettikoulu), mutta lukekaapa mistä herra aikoisi F-35B:llä operoida.
![]()
Minkä option Suomen HX-hankkeessa F-35A:n hankinta mahdollisesti toisi tullessaan?
Vastaus: Länsi-Euroopan ilmapuolustuksen rungon tulevat lähivuosikymmeninä muodostamaan F-35 A monitoimihävittäjät. Koneen pystysuoraan nousevan B-versio on mitä todennäköisemmin A versiolla toimivien optiomalli niiden lähes suorituskyvyn identtisyyden vuoksi. Pystysuoraan nousumahdollisuus tuo...fi.quora.com
