Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Mielestäni Gripenissä olisi järkeä worst case skenaariossa. Hyppy siitä C-D versiosta E versioon olisi kuin Hornetista Super Hornettiin. Kenties saataisiin jopa ”lainaksi” koneet jos sitouduttaisiin ostamaan E versiota myöhemmin.

Tämä skenaario toteutuisi ehkäpä vain siinä tapauksessa, että HX-hankkeen loppuevaluoinnissa päädyttäisiin suosittamaan Gripen E:n hankintaa, mutta kustannussyistä jouduttaisiin tekemään muutoksia hankinta-aikatauluun. Ja sama tottakait pätisi muihin ehdokkaisiin, eli jonkinmoinen leasing-sopimus tms. En vain pysty uskomaan, että HX-hanke keskeytettäisiin tässä vaiheessa, vaan se viedään loppuun. Ensi vuoden tilanne sitten määrittää, mitä hankitaan, ja kuinka paljon.
 
Tuolloin 2000-luvun alussa oli ylipäätänsä suurta avoimmuutta, että tutkimuksesta tiedotettiin noinkin paljon, eli lopputulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö meripuolustuksen kyvykkyyksiä olisi tarkasteltu. Samanaikaisesti vasta suunniteltiin MTO85:n modernisointia ja eliniän jatkamista, eli ei sekään järjestelmä oikein sopinut PV:n vaikuttamisen lähtökohdaksi rannikko-ohjuksista tai 130mm tykistökalustosta nyt puhumattakaan.

LV2020 -hankkeen tiedottamisesta olen samaa mieltä, mutta tulevien alusten roolittaminen kaukovaikuttamisen ensisijaisiksi laveteiksi rajoittaisi niiden käyttöä suunniteltuihin päätehtäviin. Luonnollisesti ongelma voitaisiin kiertää lisäämällä lavettien määrää...

MTO85:n RBS-15 Mk 3 versio oli tuolloin tulossa käyttöön, samoin kuin eri ohjustyyppien maamaaleja vastaankin soveltuvia versioita. Rannikko-ohjukset nostin esille kun selvityksessä mainittiin myös pitkän kantaman pst-ohjus sekä raskas kaukotorjunta-alueen pst-ohjus, kumpaan ryhmään nyt Spike ER kuulukaan. Rannikkotykistön taas esille siltä kannalta, että esim. psh hankintaa tuolloin, kuten nykyään, voisi käyttää sekä meri- että maapuolustuksen tehtäviin, hankintaa pitäisi tarkastella integroituna.

LV2020 osalta aluksilla ei tarvitsisi monta risteilyohjusta olla, valtaosahan voisi olla mto-pattereissa.
 
Ehkä varasuunnitelma 1 on pienempi hankintasumma - mutta missä menee kipuraja? Varasuunnitelma 2 voisi olla Hornetien elinkaaren jatkaminen

En lähde arvailemaan. Luotan edelleen siihen että HX toteutuu kohtuullisessa laajuudessa. Muut ratkaisut antaisivat ikävän signaalin ulospäin. Pasifistisemmat jakeet puoluekentässä ovat kuitenkin vahvasti itsenäisen puolustuksen kannalla.
 
Tuolloin 2000-luvun alussa oli ylipäätänsä suurta avoimmuutta, että tutkimuksesta tiedotettiin noinkin paljon, eli lopputulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö meripuolustuksen kyvykkyyksiä olisi tarkasteltu. Samanaikaisesti vasta suunniteltiin MTO85:n modernisointia ja eliniän jatkamista, eli ei sekään järjestelmä oikein sopinut PV:n vaikuttamisen lähtökohdaksi rannikko-ohjuksista tai 130mm tykistökalustosta nyt puhumattakaan.

LV2020 -hankkeen tiedottamisesta olen samaa mieltä, mutta tulevien alusten roolittaminen kaukovaikuttamisen ensisijaisiksi laveteiksi rajoittaisi niiden käyttöä suunniteltuihin päätehtäviin. Luonnollisesti ongelma voitaisiin kiertää lisäämällä lavettien määrää...

Jokaiseen Pohjanmaahan saa 2*8 solun siiloa (tuoreimmissa havainnekuvissa näyttäisi olevan 1*8 per alus plus varaus toiselle samanlaiselle), eli laivastolla on teoreettinen kyky laukaista 64 "Tomahawkia" kerralla. Vaikka neljännes siiloista varattaisiin risteilyohjuksille, niin laivoilta voisi siltikin laukaista 16 risteilyohjusta ennen täydennystä.

Jopa 8 risteilyohjusta (ts. vain 1/8 Pohjanmaa-luokan siiloista kaukovaikuttamiseen varattuna) olisi kohtuullisen merkittävä määrä, kun ottaa huomioon, että JASSM-ohjuksia hankittiin max. 70 kpl. Ilmavoimat taas tuskin pystyy kriisiaikana pitämään jatkuvassa valmiudessa kovin suurta konelauttaa varattuna kaukovaikutustehtävään, pari tai parvi voi olla realismia.
 
En lähde arvailemaan. Luotan edelleen siihen että HX toteutuu kohtuullisessa laajuudessa. Muut ratkaisut antaisivat ikävän signaalin ulospäin. Pasifistisemmat jakeet puoluekentässä ovat kuitenkin vahvasti itsenäisen puolustuksen kannalla.
Itse en uskalla sanoa juuta enkä jaata. Toteutunee varmasti lähellä suunniteltua jos talouden haasteet ovat lyhytnäköisiä. Jos tästä tulee katastrofaalinen lama, niin asiat ovat toisin.
 
Saa. Kameran ei tarvitse olla agenttitasoa, n. 1m resoluutio riittää. ICEYE tarjoaa riittävän hyvää tutkasatellittikapasiteettia pienoissatelliiteilla. ELINT-satelliitit voivat olla pieniä tai isoja.

Satelliittijärjestelmä kannattaisi ehdottomasti tehdä yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Mikä on Puolan osuus mainitsemassasi firmassa? Mietin vain, että tarvitseeko PV edes omaa kapasiteettia, jos kotimaisella toimijalla on jo vehkeet taivaalla. Puolustusvoimille tavaraa aina kun vehkeet ovat sopivassa asemassa taivalla ja muuten sitten sademetsäkuvia WWF:lle ym. yksityisasiakkaille.
 
Jokaiseen Pohjanmaahan saa 2*8 solun siiloa (tuoreimmissa havainnekuvissa näyttäisi olevan 1*8 per alus plus varaus toiselle samanlaiselle), eli laivastolla on teoreettinen kyky laukaista 64 "Tomahawkia" kerralla. Vaikka neljännes siiloista varattaisiin risteilyohjuksille, niin laivoilta voisi siltikin laukaista 16 risteilyohjusta ennen täydennystä.

Jopa 8 risteilyohjusta (ts. vain 1/8 Pohjanmaa-luokan siiloista kaukovaikuttamiseen varattuna) olisi kohtuullisen merkittävä määrä, kun ottaa huomioon, että JASSM-ohjuksia hankittiin max. 70 kpl. Ilmavoimat taas tuskin pystyy kriisiaikana pitämään jatkuvassa valmiudessa kovin suurta konelauttaa varattuna kaukovaikutustehtävään, pari tai parvi voi olla realismia.

Kun spekuloidaan teoreettisilla vaihtoehdoilla niin seurataan mielummin Puolan valitsemaa suuntaa, eli sukellusveneet ja risteilyohjukset. Ainakin jonkinmoinen vastaiskukyky ja selviytymiskyky olisi taattuna ;)
 
Kun spekuloidaan teoreettisilla vaihtoehdoilla niin seurataan mielummin Puolan valitsemaa suuntaa, eli sukellusveneet ja risteilyohjukset. Ainakin jonkinmoinen vastaiskukyky ja selviytymiskyky olisi taattuna ;)

Toki, mutta Suomen kannalta realistisin vaihtoehto voisi olla vaikkapa pari meritorjuntaohjuspatteria risteilyohjuksin (Tomahawk, SCALP Naval, LRASM tms.) varustettuna. Valtakuntaa piileksiä meillä riittää.
 
Toki, mutta Suomen kannalta realistisin vaihtoehto voisi olla vaikkapa pari meritorjuntaohjuspatteria risteilyohjuksin (Tomahawk, SCALP Naval, LRASM tms.) varustettuna. Valtakuntaa piileksiä meillä riittää.

Jätitkö Gabrielin tarkoituksella pois listalta?
 
Jos HX ei missään järkevässä mitassa toteudu niin seurauksena olisi todennäköisesti Ilmavoimien pysyvä supistaminen esimerkiksi 35-40 hävittäjän vahvuuteen. Toimintaa ei oikein voi ajaa alas muutamaksi vuodeksi ja palata sitten entiseen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Leikkauksen pitäisi olla iso jotta järjestelmän tasolla saadaan säästöä.

Se on joka tapauksessa totta että Pv:n porukka on raakasti laiminlyönyt virkatehtävänsä jos ei varasuunnitelmia 1 ja 2 löydy.

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko hävittäjähankkeen kiinteät kulut ovat. Siis mitä kaikkea se infra, huolto-osaaminen ym. maksavat, vaikka ostettaisiin vain yksi kone.

Laskeskelin sen verran, että jos tuotantolinjalta rullaava F-35 maksaa karkeasti 80 miljoonaa euroa, niin 64 konetta maksaa vähän yli 5 miljardia euroa. Kuitenkin HX-hankkeeseen on varattu 10 miljardia, josta pois aseita miljardin edestä, niin jää yhä neljä miljardia. Osa tuosta on toki koulutusta isommalle köörille osaajia, varaosia ym. konemäärän mukaan skaalautuvaa. Siltikin näyttää siltä, että kiinteät kulut voivat helposti olla kaksi-kolme miljardia euroa.

Hankkeen rahoituksen leikkaaminen vaikkapa kolmanneksella voi siis hyvinkin johtaa konemäärän puolittumiseen...
 
MTO85:n RBS-15 Mk 3 versio oli tuolloin tulossa käyttöön, samoin kuin eri ohjustyyppien maamaaleja vastaankin soveltuvia versioita. Rannikko-ohjukset nostin esille kun selvityksessä mainittiin myös pitkän kantaman pst-ohjus sekä raskas kaukotorjunta-alueen pst-ohjus, kumpaan ryhmään nyt Spike ER kuulukaan. Rannikkotykistön taas esille siltä kannalta, että esim. psh hankintaa tuolloin, kuten nykyään, voisi käyttää sekä meri- että maapuolustuksen tehtäviin, hankintaa pitäisi tarkastella integroituna.

LV2020 osalta aluksilla ei tarvitsisi monta risteilyohjusta olla, valtaosahan voisi olla mto-pattereissa.

Juu kyllä, mutta mk3 -taso ei ollut edes tavoitteena, ei meillä eikä Ruotsilla. Hakupäästä en nyt puhu mitään. Pienen taistelulatauksen ja lyhyehkön kantaman omaavan, liikkuvia merimaaleja vastaan optimoidun kalliin ohjuksen ampuminen ennalta määritettyyn koordinaattipisteeseen ei olisi oikein vastannut käsitystä kaukovaikuttamisesta. Vaikka JASSM-hankintaan tuhraantuikin aikaa, tarjoaa järjestelmä aivan eri luokkaa olevan suorituskyvyn em vaihtoehtoon verrattuna. PTO 2020 onkin sitten jo ihan toinen juttu, mutta vajaat 20 vuotta sitten sellaista suorituskykyä ei ollut edes suunnitteilla.
 
Toki, mutta Suomen kannalta realistisin vaihtoehto voisi olla vaikkapa pari meritorjuntaohjuspatteria risteilyohjuksin (Tomahawk, SCALP Naval, LRASM tms.) varustettuna. Valtakuntaa piileksiä meillä riittää.

Kyllä varmaankin, mutta taustalla kummittelee aina ne maalta laukaistavien ohjusten kantamarajoitteet. Ohjusten tuottajat voivat kyllä itselleen rakentaa ja tuottaa 500km asti kantavia ohjuksia, mutta vientiin vain max 300km. Tämän syyn takia alus- tai ilmalavetit ovat suositeltavia, koska niitä rajoitukset eivät koske.
 
Kyllä varmaankin, mutta taustalla kummittelee aina ne maalta laukaistavien ohjusten kantamarajoitteet. Ohjusten tuottajat voivat kyllä itselleen rakentaa ja tuottaa 500km asti kantavia ohjuksia, mutta vientiin vain max 300km. Tämän syyn takia alus- tai ilmalavetit ovat suositeltavia, koska niitä rajoitukset eivät koske.

Sen takia kannattaa hankkia vaikkapa 4kpl maalta laukaistavaa 300km kantaman versiota ja niille useampia laukaisuajoneuvoja, ja 64kpl mereltä laukaistavaa versiot...;) Maalta ja mereltähän voidaan ampua samaa ohjusta. Lisäksi kantamarajoite toteutuu, kun ohjus tankataan vain osittain, kuten esim. UAE:n Storm Shadow -ohjuksissa on tehty.
 
On vaikea uskoa, että Gabrielin kantama yltäisi mainitun kolmen referenssiohjuksen tasolle.

Niin, paha sanoa. Asiaa on kuitenkin pohdittu aikaisemminkin ohjuksen huomattavan massan takia.

Juttua esim. seuraavista viesteistä eteenpäin:

 
Juu kyllä, mutta mk3 -taso ei ollut edes tavoitteena, ei meillä eikä Ruotsilla. Hakupäästä en nyt puhu mitään. Pienen taistelulatauksen ja lyhyehkön kantaman omaavan, liikkuvia merimaaleja vastaan optimoidun kalliin ohjuksen ampuminen ennalta määritettyyn koordinaattipisteeseen ei olisi oikein vastannut käsitystä kaukovaikuttamisesta. Vaikka JASSM-hankintaan tuhraantuikin aikaa, tarjoaa järjestelmä aivan eri luokkaa olevan suorituskyvyn em vaihtoehtoon verrattuna. PTO 2020 onkin sitten jo ihan toinen juttu, mutta vajaat 20 vuotta sitten sellaista suorituskykyä ei ollut edes suunnitteilla.

RBS-15MK3 nostin esimerkiksi jo tuolloin saatavilla olleesta ohjuksesta. Iskukykytutkimuksessahan oli tarkoitus tarkastella asioita pitkällä aikavälillä, muita malleja oli jo tulossa.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko hävittäjähankkeen kiinteät kulut ovat. Siis mitä kaikkea se infra, huolto-osaaminen ym. maksavat, vaikka ostettaisiin vain yksi kone.

Laskeskelin sen verran, että jos tuotantolinjalta rullaava F-35 maksaa karkeasti 80 miljoonaa euroa, niin 64 konetta maksaa vähän yli 5 miljardia euroa. Kuitenkin HX-hankkeeseen on varattu 10 miljardia, josta pois aseita miljardin edestä, niin jää yhä neljä miljardia. Osa tuosta on toki koulutusta isommalle köörille osaajia, varaosia ym. konemäärän mukaan skaalautuvaa. Siltikin näyttää siltä, että kiinteät kulut voivat helposti olla kaksi-kolme miljardia euroa.

Hankkeen rahoituksen leikkaaminen vaikkapa kolmanneksella voi siis hyvinkin johtaa konemäärän puolittumiseen...

En tiedä mikä suhde noissa on mutta voisi tosiaan kuvitella homman menevän niin että loppusumma leikkautuu aina suhteessa vähemmän kuin konemäärä. Tietysti sillä edellytyksellä että paketin sisältö pysyy muuten ennallaan. Onhan siellä paketin sisälläkin tietysti monta mahdollisuutta viilata.

Tuollainen leikkaaminen on joka tapauksessa niin kallista että asia on niin haluttaessa helpompi toteuttaa niistämällä sotarahoista pieni siivu pidemmällä aikavälillä eli 2-3 hallituskauden aikana. Silloin ei ruunata mitään tiettyä järjestelmää ja homma hoituu ikään kuin huomaamatta. Ja silti on saatu sama miljardisäästö kasaan. Toivotaan tietysti päättäjiltä malttia tässäkin kohdin mutta tummia pilviä kerääntyy taivaalle.
 
Tästä parhaat naurut pitkiin aikoihin. Vekkulin profiilissa lukee lupaavasti entinen majuri (Pentti Kokko, Esiupseeri Sotataito, Kadettikoulu), mutta lukekaapa mistä herra aikoisi F-35B:llä operoida. :ROFLMAO:


En yllättynyt, että kirjoittaja on majuri...

Olisiko tuossa se foorumillakin aikanaan kirjoitellut "Maj.evp"? :unsure:
 
Back
Top