Iskukykytutkimuksessa oli kuitenkin mielenkiintoisia puutteita, merkittävimpänä esimerkiksi Merivoimien rooli puuttui kokonaan, vaikka nimenomaisesti Merivoimien käytössä oli risteilyohjuksiksi päivitettävissä olevia ohjuksia jo tuolloin, rannikko-ohjuksia hankintavaiheessa ja esimerkiksi liikkuva rt mahdollisesti monipuolisena aspektina mukana myös. Tykistössä ei eroteltu panssarihaupitseja vedettävästä kalustosta ym.
Iskukykytutkimus haiskahti sen vuoksi pikemminkin maa- ja ilmavoimien hankintavalinnat oikeuttavalta raportilta kuin tutkimukselta, näin kauniisti sanottuna. Muuta selitystä ei ole, en usko että 150 majuria voi olla unohtamatta yhtä kokonaista puolustushaaraa.
HX-esiselvitys kärsii julkisuudelta päätyneeltä osaltaan samasta syndroomasta, mikä heikentää selvityksen uskottavuutta. Toki se nyt menee suomalaiselle poliitikolle läpi, mutta kertoo omalta osaltaan puolustuksen kehittämisen haasteista, sudenkuopista ja reaalipolitiikasta.
Itse uskon ja toivon, että PV:ssä tehdään parhaillaan myös Plan B:tä HX:n haaksirikon varalle. En toivo HX:n haaksirikkoa, kuten sanoin, puutteistaan huolimatta kyseessä on hyvä lypsykone, mutta jos näin käy ei puolustus saa pudota tyhjän päälle. HX-Plan B:tä ei tarvitse tuoda julkisuuteen, voidaanpa sellaisen olemassaolo kieltää aivan kuten NL:ltä puolustautuminen kylmässä sodassa, mutta sellainen on oltava. Mielenkiinnolla luen tästä sitten selvityksen vuoden 2050 kieppeillä.