Samaa mieltä. Enää pitää Nokian 2110 mallin tulla takaisin maailman halutuimmaksi kännykäksi. Saloon paluu ja tuotanto päälle. Avot.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Kyllä noita Loyal Wingmaneja myydään vielä F-35:stenkin siipikoneiksi jos ovat menestys. Sarja jää turhan pieneksi pelkkien SuperHornettien kumppaneiksi.
Commander
Kenraali
Minisatelliittijärjestelmä voisi mielestäni ainakin hintansa puolesta olla tulevaisuudessa yksi palikka maalittamisjärjestelmässä.
Suomen on ehdottomasti lähdettävä satelliittihommaan mukaan. Nyt se on hinnaltaan sillä tasolla, että Suomi pystyy siihen.
Satelliitit ilman muuta kun vielä ovat omaa tuotantoamme.
Vielä Loyal Wingmaneista niin on siinä vanjalla ihmettelemistä kun näkee Wingmanin mutta sen sijaan kuumeisesti miettii, että jossain sen pitäisi F35:nkin olla.
Vielä Loyal Wingmaneista niin on siinä vanjalla ihmettelemistä kun näkee Wingmanin mutta sen sijaan kuumeisesti miettii, että jossain sen pitäisi F35:nkin olla.
Ymmärtääkseni poliittisista syistä olisi vaikea saada lävitse hankintaehdotusta, jossa on miksailtu eri tarjoajien pakettien osia keskenään. Varsinkin, kun yhden konemallin malli on niin kovaa kirkossa kuulutettu.
Commander
Kenraali
Ehkäpä tästä ei ole pelkoa. En ainakaan itse jaksa uskoa, että yksikään HX - tarjoaja olisi sisällyttänyt pakettiinsa miehittämättömiä aluksia siipiveikoiksi. Korkeintaan ovat kuvanneet optiona ja yhtenä mahdollisena kehityssuuntana esim MLU:n yhteydessä.
Tämä wingman-uni on hx valinnan jälkeistä aikaa.
Iskukykytutkimuksessa oli kuitenkin mielenkiintoisia puutteita, merkittävimpänä esimerkiksi Merivoimien rooli puuttui kokonaan, vaikka nimenomaisesti Merivoimien käytössä oli risteilyohjuksiksi päivitettävissä olevia ohjuksia jo tuolloin, rannikko-ohjuksia hankintavaiheessa ja esimerkiksi liikkuva rt mahdollisesti monipuolisena aspektina mukana myös. Tykistössä ei eroteltu panssarihaupitseja vedettävästä kalustosta ym.
Iskukykytutkimus haiskahti sen vuoksi pikemminkin maa- ja ilmavoimien hankintavalinnat oikeuttavalta raportilta kuin tutkimukselta, näin kauniisti sanottuna. Muuta selitystä ei ole, en usko että 150 majuria voi olla unohtamatta yhtä kokonaista puolustushaaraa.
HX-esiselvitys kärsii julkisuudelta päätyneeltä osaltaan samasta syndroomasta, mikä heikentää selvityksen uskottavuutta. Toki se nyt menee suomalaiselle poliitikolle läpi, mutta kertoo omalta osaltaan puolustuksen kehittämisen haasteista, sudenkuopista ja reaalipolitiikasta.
Itse uskon ja toivon, että PV:ssä tehdään parhaillaan myös Plan B:tä HX:n haaksirikon varalle. En toivo HX:n haaksirikkoa, kuten sanoin, puutteistaan huolimatta kyseessä on hyvä lypsykone, mutta jos näin käy ei puolustus saa pudota tyhjän päälle. HX-Plan B:tä ei tarvitse tuoda julkisuuteen, voidaanpa sellaisen olemassaolo kieltää aivan kuten NL:ltä puolustautuminen kylmässä sodassa, mutta sellainen on oltava. Mielenkiinnolla luen tästä sitten selvityksen vuoden 2050 kieppeillä.
Viimeksi muokattu:
Commander
Kenraali
Merivoimat osallistui kyllä hyvin intensiivisesti iskukykytutkimukseen, eikä em puolustushaaran roolia sivuutettu tai unohdettu!
Ei se ainakaan loppuraportissa näkynyt, vaikka Merivoimat oli tuollloin esim. ainoa puolustushaara tuolloin jolla oli mm. vuosikymmenien kokemus risteilyohjusten käytöstä aikakriittisiä maaleja vastaan. Merivoimien olemassa olevan ohjuskaluston kehittämistä tai uushankintaa ei ollut raportissa mukana. Ei myöskään rannikko-ohjuksia tai rannikkotykistöä.
Nythän LV2020 hankkeessa on fiksusti perusteltu - aivan kuten kuuluukin - LV2020 rooli myös ilmapuolustuksessa ja pv:n yhteisessä tulenkäytössä. Parempaan päin on menty, kehitys kehittyy. Itse ajattelisin, että risteilyohjukset voisivat pääosin kuulua Merivoimien kalustoon, se olisi luontevin käyttäjä, kun niitä voi laukoa niin aluksilta kuin maalta olemassa olevilta yksiköiltä, mutta tässä toki mennään asian sivuun.
Viimeksi muokattu:
@StmSvejk tuossa mainitsi plan B. Pahoittelut nyt kaikille ketkä pahoittavat tästä mielensä mutta mitä se voisi pitää sisällään?
Olisiko se esimerkiksi Ruotsista leasing sopimuksella hankittavia Gripeneitä kourallinen? Operatiivinen toiminta jatkuisi vaikeiden aikojen yli ja optio hankkia E versiota tulevaisuudessa?
Olisiko se esimerkiksi Ruotsista leasing sopimuksella hankittavia Gripeneitä kourallinen? Operatiivinen toiminta jatkuisi vaikeiden aikojen yli ja optio hankkia E versiota tulevaisuudessa?
Ruotsi tarjoaisi tuollaista. Uskoisin Plan B:n olevan Hornetien elinkaaren jatkamisen. Tässä oli järki ja tunteet, ylpeys ja ennakkoluulo -perusteita. Gripenin valinta loisi polkuriippuvuutta Gripeniin. C/D Gripen ei toisi uutta suorituskykyä nyky-Horneteihin verrattuna. Hornetilla on vähemmän käyttövuosia jäljellä, jolloin uusi HX2 hanke olisi pakollinen muutaman vuoden päästä. Hornet on tuttu peli, huolto- ja koulutusjärjestelmä on valmis. Välityyppiä ei kannattaisi hankkia.
Huhta
Greatest Leader
Saako tällaiseen minisatelliittiin järkevän tutkan tai kameran? Plus nykyiselläänkin meillä on se yhteistyösopimus Italian kanssa.
Mielestäni Gripenissä olisi järkeä worst case skenaariossa. Hyppy siitä C-D versiosta E versioon olisi kuin Hornetista Super Hornettiin. Kenties saataisiin jopa ”lainaksi” koneet jos sitouduttaisiin ostamaan E versiota myöhemmin.
Saa. Kameran ei tarvitse olla agenttitasoa, n. 1m resoluutio riittää. ICEYE tarjoaa riittävän hyvää tutkasatellittikapasiteettia pienoissatelliiteilla. ELINT-satelliitit voivat olla pieniä tai isoja.
Satelliittijärjestelmä kannattaisi ehdottomasti tehdä yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Jos HX ei missään järkevässä mitassa toteudu niin seurauksena olisi todennäköisesti Ilmavoimien pysyvä supistaminen esimerkiksi 35-40 hävittäjän vahvuuteen. Toimintaa ei oikein voi ajaa alas muutamaksi vuodeksi ja palata sitten entiseen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Leikkauksen pitäisi olla iso jotta järjestelmän tasolla saadaan säästöä.
Se on joka tapauksessa totta että Pv:n porukka on raakasti laiminlyönyt virkatehtävänsä jos ei varasuunnitelmia 1 ja 2 löydy.
Commander
Kenraali
Tuolloin 2000-luvun alussa oli ylipäätänsä suurta avoimmuutta, että tutkimuksesta tiedotettiin noinkin paljon, eli lopputulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö meripuolustuksen kyvykkyyksiä olisi tarkasteltu. Samanaikaisesti vasta suunniteltiin MTO85:n modernisointia ja eliniän jatkamista, eli ei sekään järjestelmä oikein sopinut PV:n vaikuttamisen lähtökohdaksi rannikko-ohjuksista tai 130mm tykistökalustosta nyt puhumattakaan.
LV2020 -hankkeen tiedottamisesta olen samaa mieltä, mutta tulevien alusten roolittaminen kaukovaikuttamisen ensisijaisiksi laveteiksi rajoittaisi niiden käyttöä suunniteltuihin päätehtäviin. Luonnollisesti ongelma voitaisiin kiertää lisäämällä lavettien määrää...
Pitää muistaa, että myyjiä ei välttämättä edes kiinnosta tarjota kokonaisvaltaista pakettia jos budjetti olisikin yhtäkkiä 5 miljardia. Toisaalta lama se on päällä muuallakin joten lopputulemma voi olla päinvastainen yhtä lailla.
Ehkä varasuunnitelma 1 on pienempi hankintasumma - mutta missä menee kipuraja? Varasuunnitelma 2 voisi olla Hornetien elinkaaren jatkaminen