Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
10 milljardin kaupassa koneisiin tehdään varmasti asiakkaan toiveiden mukaisia muutoksia/lisäyksiä, tai ainakin Eurooppalaiset valmistajat kykenevät sellaisiin.

Esim.

"The aircraft will be fitted customized add-ons, so-called India Specific Enhancements, which includes helmet mounted-display sights, a new electronic warfare package, infrared search-and-track sensors, and cold weather engine start up gear for operating the aircraft from high-altitude airfields, next to others. The add-ons cost an estimated $1.1 billion. "

Varmasti on mahdollista tehdä, mutta meillä on jonkinmoinen kirjoittamaton sääntö tai periaate, ettei muutoksia tehdä, ellei se liity järjestelmän integrointiin osaksi muuta puolustusjärjestelmää. Eli käytännössä puhuttaisiin tiedonsiirtorajapinnoista ja tilannekuvajärjestelmästä, jotka jo nyt perustuvat Link 16-järjestelmään. Mikäli meritoimintaa korostetaan niin jonkinmoinen kyky käsitellä Link 22 -maaleja voisi tulla kysymykseen. Mihinkään suurisuuntaisempaan en kyllä usko ryhdyttävän.
 
10 milljardin kaupassa koneisiin tehdään varmasti asiakkaan toiveiden mukaisia muutoksia/lisäyksiä, tai ainakin Eurooppalaiset valmistajat kykenevät sellaisiin.

Esim.

"The aircraft will be fitted customized add-ons, so-called India Specific Enhancements, which includes helmet mounted-display sights, a new electronic warfare package, infrared search-and-track sensors, and cold weather engine start up gear for operating the aircraft from high-altitude airfields, next to others. The add-ons cost an estimated $1.1 billion. "
Niin. Miljardilla saa jo paljon. :)
 
Nyt tarjottaviin koneisiin EI TEHDÄ minkäänlaisia muutoksia Suomea varten (ei ole varaa), joten niitä ei räätälöidä yksilöllisesti mitään taistelutapaa varten.
Höpöhöpö. Edeltäviin Hornetteihin tehtiin ja niin tehdään HX:n myös. Koneissa on aina eroja eri maissa ja versioissa. Vähintään eri järjestelmien ohjelmistoissa. Tiedätkö että vaatiiko Ilmaleijona-järjestelmä esimerkiksi koneisiin jotain vai ei? Entä mitä lähestymis- ja tunnistusjärjestelmää käytetään Suomen ilmavoimissa?

Eikä toi sanojen lihavointi tehoa yhtään enempää kuin muukaan teksti. Osaan kyllä lukea vielä perustekstiäkin.
 
Tuo vuoden karenssi olisi tässä tapauksessa ollut aika sopiva. Lindberg olisi joutunut odottamaan syksylle asti Lämärin konsultiksi tulemistaan, ja täten olisimme jo pyytäneet viimeiset ja parhaat tarjoukset, jolloin Lindberg ei olisi käytännössä pystynyt enää hyödyttämään Lämäriä mahdollisella sisäpiiritietämyksellä muiden tarjokkaiden tarjouksista ja järjestelmien kyvyistä ja puutteista.
 
Höpöhöpö. Edeltäviin Hornetteihin tehtiin ja niin tehdään HX:n myös. Koneissa on aina eroja eri maissa ja versioissa. Vähintään eri järjestelmien ohjelmistoissa. Tiedätkö että vaatiiko Ilmaleijona-järjestelmä esimerkiksi koneisiin jotain vai ei? Entä mitä lähestymis- ja tunnistusjärjestelmää käytetään Suomen ilmavoimissa?

Eikä toi sanojen lihavointi tehoa yhtään enempää kuin muukaan teksti. Osaan kyllä lukea vielä perustekstiäkin.
Suomen Legacy-Horneteihin tehtiin kaksi näkyvämpää modifikaatiota: tunnistusvalonheitin ja integrointi kansalliselle datalinkille. Ensimmäinen, todella naurettava juttu, oli poliittista alkuperää ja toinen enemmän tilanteen sanelema: Suomi ei siihen aikaan ollut menossa vielä Nato-yhteensopivaksi Link-16:lla. Varmaan jotakin pientä muuallakin oli (esim mahdollisia lämpötilavaatimuksia maassa ollessa, taivaallahan on aina pakkasta), mutta lähtökohtaisesti tuote on sama, kuin mitä suurasiakas (USN) käytti. Arvelen, en tiedä, että vuosien varrella sitten konetta on ylläpidetty enemmän tai vähemmän samassa konfiguraatiossa USN:n kanssa? Suomikin sitten 2010-luvulla päätti mennä Link-16:een, jolloin sekin eroavaisuus poistui. Mitkään Suomen kansalliset johtamisjärjestelmät eivät vaadi koneeseen mitään muutoksia jos tiedonsiirto on Link-16. Silloin se johtamisjärjestelmä toteutetaan siten, että se integroituu linkkiin. Koneen modaus olisi ihan liian kallista lystiä, eikä siihen länsimaisella arkkitehtuurilla (johtamisjärjestelmä - linkki - kone) ole mitään tarvettakaan. Ellei haluta jotain kokonaan uusia toiminnallisuuksia rakentaa. Suomi on kuitenkin Link-16 perheeseen kuuluessaan sen kehityksen rajoihin sidottu. Paitsi tietysti, jos haluaa maksaa - ja todella paljon.

Ohjelmistoversiothan voi tarkasti otettuna poiketa vaikka saman laivueen platalla seisovilla koneilla, jos ne ovat huoltokierrossa eri vaiheessa. Siinäkin varsinkin vanhempien koneiden suhteen on ollut oltava tarkkana: mikä tahansa softa ei yksinkertaisesti sovi sinne koneisiin, ne (tietokoneet) ovat aina aika vanhoja koska luotettavuus ja pitkä kehityskaari. Eivätkä ole suinkaan päivitettävissä niin kuin joku kotikone. Ehkä uudemmat ovat joustavampia ja asiakas saa helpommin jotain räätälöityä, mutta ainakin julkisuudesta huokuvan kuvan mukaan hankalaa se on.

Lähtökohtaisesti, kuten Commanderkin totesi, Suomessa ollaan ostamassa aina samanlaista tuotetta kuin muillakin on, ja muutoksia tehdään vain pakosta. Ne maksavat ja lentokoneessa ne maksavat aina paljon. Isossa kuvassa asia on näin.

En ole lihavoinut mitään ainakaan tietääkseni.
 
Se tunnistusvalonheitin on esmes Norjan F-16:ssa ja tunnetaan nimellä jokseenkin Rysseljus eli ryssälamppu. Suomen Horneteille osasi aikanaan jompikumpi kotimaisissta alan lehdistä antaa Block 19-versionumeron ja koneissa oli esmes EPE-muunnos moottoreista, lentorangon elinkaarta oltiin nostettu (kuten myös Sveitsin Horneteissa) ja tuskin lista päättyy tähän. Kyllä niitä muunnoksia tehdään ja niitä rahalla saa, toki pitää aina pohtia että mikä kannattaa.

Tätä asiakasräätälöintiä on tehty aikojen saatossa paljonkin. Nytkinhän Norjan F-35:t saavat jarruvarjot, Pakistanin Mirage 5:t saivat Cyrano IV-tutkat ja Exocetit (normaalisti Mirage 5:ssä ei ole tutkaa), Irakin Mirage F1:t saivat Exocetit, Kreikan Mirage F1:t saivat Sidewinderit ja ylimääräiset ripustimet, kuten myös iippojen Mirage III:t (ja koko Mirage 5 oli iippojen asiakastilaus). Ranska on ollut erittäin höveli toimittamaan sitä mitä asiakas haluaa eikä se varmaankaan juuri sen vaikeampaa muillakaan toimittajilla ole. Aussien Legacy-Hornetitkin toimitettiin esmes ilman tukialuslähestymislaitteita ja jarrukoukku oli F-18L:n kevyempää mallia, sen sijaan koneet varustettiin ILS-laitteilla. Britannian Phamtom II:t toimitettiin ohivirtaavilla Rolls Roycen Spey-moottoreilla ja laivaston F-4K varustettiin teleskooppinokkatelineellä pientä Ark Royalia varten.

On kyllä aivan perusteetonta väittää etteikö koneita olisi räätälöitävissä vaan kyseessä olisi ota täi jätä- henkinen one size fits all. Kyllä räätälöidään ja ihan jatkuvasti.
 
Suomen Legacy-Horneteihin tehtiin kaksi näkyvämpää modifikaatiota: tunnistusvalonheitin ja integrointi kansalliselle datalinkille. Ensimmäinen, todella naurettava juttu, oli poliittista alkuperää ja toinen enemmän tilanteen sanelema: Suomi ei siihen aikaan ollut menossa vielä Nato-yhteensopivaksi Link-16:lla.

Eikö tuo Hornetin tunnistusvalonheitinkin ollut jossain jo käytössä (Kanada?) eli ei aiheuttanut mitään erityisiä kustannuksia? Vai pitkkö Suomen koneisiin väsätä joku oma erityinen konstruktio?
 
Eikö tuo Hornetin tunnistusvalonheitinkin ollut jossain jo käytössä (Kanada?) eli ei aiheuttanut mitään erityisiä kustannuksia? Vai pitkkö Suomen koneisiin väsätä joku oma erityinen konstruktio?
Taisi olla kanukeillakin, mutta ei se ilmaiseksi silti tule... Mutta on siinä ollut MD:llä ihmettelemistä, mitä ihmettä ne oikein aikoo... :)
 
Taisi olla kanukeillakin, mutta ei se ilmaiseksi silti tule... Mutta on siinä ollut MD:llä ihmettelemistä, mitä ihmettä ne oikein aikoo... :)

Nyt ei ihan avaudu mitä ihmeellistä tuossa oli? Tunnistustehtävissä käytettäviin koneisiin oli ennenkin asennettu valonheittimiä ja Hornetiin oli valmis ratkaisu olemassa.
 
Se tunnistusvalonheitin on esmes Norjan F-16:ssa ja tunnetaan nimellä jokseenkin Rysseljus eli ryssälamppu. Suomen Horneteille osasi aikanaan jompikumpi kotimaisissta alan lehdistä antaa Block 19-versionumeron ja koneissa oli esmes EPE-muunnos moottoreista, lentorangon elinkaarta oltiin nostettu (kuten myös Sveitsin Horneteissa) ja tuskin lista päättyy tähän. Kyllä niitä muunnoksia tehdään ja niitä rahalla saa, toki pitää aina pohtia että mikä kannattaa.

Tätä asiakasräätälöintiä on tehty aikojen saatossa paljonkin. Nytkinhän Norjan F-35:t saavat jarruvarjot, Pakistanin Mirage 5:t saivat Cyrano IV-tutkat ja Exocetit (normaalisti Mirage 5:ssä ei ole tutkaa), Irakin Mirage F1:t saivat Exocetit, Kreikan Mirage F1:t saivat Sidewinderit ja ylimääräiset ripustimet, kuten myös iippojen Mirage III:t (ja koko Mirage 5 oli iippojen asiakastilaus). Ranska on ollut erittäin höveli toimittamaan sitä mitä asiakas haluaa eikä se varmaankaan juuri sen vaikeampaa muillakaan toimittajilla ole. Aussien Legacy-Hornetitkin toimitettiin esmes ilman tukialuslähestymislaitteita ja jarrukoukku oli F-18L:n kevyempää mallia, sen sijaan koneet varustettiin ILS-laitteilla. Britannian Phamtom II:t toimitettiin ohivirtaavilla Rolls Roycen Spey-moottoreilla ja laivaston F-4K varustettiin teleskooppinokkatelineellä pientä Ark Royalia varten.

On kyllä aivan perusteetonta väittää etteikö koneita olisi räätälöitävissä vaan kyseessä olisi ota täi jätä- henkinen one size fits all. Kyllä räätälöidään ja ihan jatkuvasti.
Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, etteikö koneet ole räätälöitävissä. Totta kai on. Mitä vain fysiikan lakien rajoissa saa. Siitä ei siis ole mitään epäilystäkään. Se on vaan kallista puuhaa, eikä siihen ihan tuosta vaan lähdetä. Se asia vain on näin tämän mittaluokan jutuissa vaikka kuinka vänkäisitte. En pysty näkemään mitään kovin erikoisia modifikaatiotarpeita Suomea varten tulevassa hankinnassa, mikä on ilman muuta budjetin riittävyyden kannalta hyvä juttu. Jotain tiettyihin hankaliin olosuhteisiin liittyviä vaatimuksia voi olla, mutta nekin ehkä täyttyy jo itse perustuotteella, esim USA operoi Alaskassa jne jne...

Epäilen, ettei esim. sitä valonheitintä nyt enää ilmesty sinne, mutta aika näyttää... :)
 
Alkaa mulla kyllä vähän ropista usko toveri @Analysti n asiantuntemukseen, kun yhdessä valonheittimessä on noin kovasti ihmettelemistä ja asiakasräätälöinti on noin kovin tuntematon käsite. Tää voi tulla yllätyksenä, mutta se on teollisuuden arkipäivää ja toisinaan sitä jopa erikseen markkinoidaan. Esmes Boeing teki 757:stä yhden ainutlaatuisen combi-version Nepalin lentoyhtiölle ja esmes varusti sen erilaisella laskutelineellä. Kuulostaa aika kalliilta, mutta mahdollisesti Boeing ajatteli käyttää tuotekehityspanosta laajempaan 757 Combiin (sellainen versio on lähes kaikista yhtiön aikaisemmista koneista) mutta siitä lopulta tullut mitään. Vastaavasti Qantas sai lyhennetyllä rungolla varustetun 707-138 -variantin, jossa käytännössä rungosta lähtenyt massa lisättiin polttoainesäiliöihin eli kyseessä oli ER-variantti. Japanin lentoyhtiöt saivat jokaisesta 747:n mallisarjasta maansisäiseen liikenteeseen käänteisen SR-variantin (400-sarjassa tämä variantti on D), jossa osa polttoainesäiliöistä poistettiin ja runkoja vahvistettiin noin 52 000 sykliin. USAF lennätti 50-luvun lopulla lentokoneellsien insinöörejä ja mekaanikkoja johdottamaan Taiwanin F-86 Sabret Sidewinder-ohjuksille. Miten pitkään mun pitää tätä loputonta listaa jatkaa, että mua uskotaan?

Lisäominaisuuksien vaatiminen ja tarjoaminen on teollisuustuotteille arkipäivää, uskokaa tai älkää, mutta minä suosittelen uskomaan. Saattehan te kaupasta autonkin haluamassanne värissä ja oman maun mukaisilla varusteilla. Se maksaa ehkä vähän lisää, mutta valmistaja on tähän varautunut eikä ominaisuuksien lisähinta lopullisessa kauppahinnassa yleensä ole kuin joitain prosentteja. Kannattaa muistaa miten kallis laite hävittäjä on joka tapauksessa, siinä ei useampikaan tonni per kone näy käytännössä missään. Ajatellaan vaikka tuota Hornetin valonheitintä. Arvioidaan, että sen suunnittelu vaatii 1000 tuntia insinöörityötä. Yhtiö laskuttaa siitä vaikka 250 USD per tunti, eli 250 000 USD. 64 koneelle se tarkoittaa 3900 USD per kone plus osat ja asennus. Se vastaa puolen tunnin lentämisen hintaa.

Että joo, kyllä siinä ollaan varmaan oltu ihmeissään että tehdään suhteellisen normaalia arkityötä. Ei se ryssälamppu tietenkään ilmainen ollut, mutta aivan karkkirahoja se on ollut hankinnan kokonaiskustannuksissa eikä se ole McD:ltä vaatinut kuin normaalia suunnittelutyötä toimistossa ja asioiden tekemistä muutaman osan kanssa vähän eri tavalla kokoonpanossa.

Voin mä tähän vaikka tarinoida niistä ajoista, kun kokosin Konecranesin nostureita Hämeenlinnassa. Ei niistäkään kaksi peräkkäistä keskenään samanlaisia juuri koskaan ollut, katsoin työmääräimestä mitä asiakas on tilannut ja hain hyllystä sen mukaiset osat ja säädin laitteet asiakkaan määräämiin spekseihin. Kuulostaako rakettikirurgialta?

Lähinnä silloin ne asiakasvaatimukset alkavät käydä kalliiksi, jos ne vaativat mittavaa uudelleensuunnittelua ja asiakas haluaa aivan uuden version koneesta. Esmes Mirage 5 on tällainen, sitä ei Ranska koskaan erikseen halunnut vaan se tehtiin iippojen vaatimuksesta. Asiat menivät odottamattomasti ja AdA lunasti koneet (mitä muuten käytettiin ihan riemulla, pommituslentäjät olivat tyytyväisiä) ja sitä markkinoitiin lähes sellaisenaan myös muille asiakkaillee ja kauppa kävi. Kehityskustannukset katettiin nopeasti ja koska Mirage 5 on yksinkertaisempi kuin Mirage III, siinä päästiin suht vähällä Se oli vielä suht suoraviivaista, mutta UAE ja muut arabimaat ovat oikein kunnostautuneet tässä syväräätälöinnissä, ja niin syntyivät esmes Mirage 2000-9 ja F-16 E/F. Sitten on toki sellaisia kuin vaikka F-1-CK tai Mitsubishi F-2, mutta ne ovat politiikan sanelemia juttuja.

Että mitenkä on, myydäänkö asiakkaalle aina vain yhtä one size fits allia, vai onko rahalla eli asiakkaalla sananvaltaa?
 
Suomen Legacy-Horneteihin tehtiin kaksi näkyvämpää modifikaatiota: tunnistusvalonheitin ja integrointi kansalliselle datalinkille. Ensimmäinen, todella naurettava juttu, oli poliittista alkuperää ja toinen enemmän tilanteen sanelema: Suomi ei siihen aikaan ollut menossa vielä Nato-yhteensopivaksi Link-16:lla. Varmaan jotakin pientä muuallakin oli (esim mahdollisia lämpötilavaatimuksia maassa ollessa, taivaallahan on aina pakkasta), mutta lähtökohtaisesti tuote on sama, kuin mitä suurasiakas (USN) käytti. Arvelen, en tiedä, että vuosien varrella sitten konetta on ylläpidetty enemmän tai vähemmän samassa konfiguraatiossa USN:n kanssa? Suomikin sitten 2010-luvulla päätti mennä Link-16:een, jolloin sekin eroavaisuus poistui. Mitkään Suomen kansalliset johtamisjärjestelmät eivät vaadi koneeseen mitään muutoksia jos tiedonsiirto on Link-16. Silloin se johtamisjärjestelmä toteutetaan siten, että se integroituu linkkiin. Koneen modaus olisi ihan liian kallista lystiä, eikä siihen länsimaisella arkkitehtuurilla (johtamisjärjestelmä - linkki - kone) ole mitään tarvettakaan. Ellei haluta jotain kokonaan uusia toiminnallisuuksia rakentaa. Suomi on kuitenkin Link-16 perheeseen kuuluessaan sen kehityksen rajoihin sidottu. Paitsi tietysti, jos haluaa maksaa - ja todella paljon.

Ohjelmistoversiothan voi tarkasti otettuna poiketa vaikka saman laivueen platalla seisovilla koneilla, jos ne ovat huoltokierrossa eri vaiheessa. Siinäkin varsinkin vanhempien koneiden suhteen on ollut oltava tarkkana: mikä tahansa softa ei yksinkertaisesti sovi sinne koneisiin, ne (tietokoneet) ovat aina aika vanhoja koska luotettavuus ja pitkä kehityskaari. Eivätkä ole suinkaan päivitettävissä niin kuin joku kotikone. Ehkä uudemmat ovat joustavampia ja asiakas saa helpommin jotain räätälöityä, mutta ainakin julkisuudesta huokuvan kuvan mukaan hankalaa se on.

Lähtökohtaisesti, kuten Commanderkin totesi, Suomessa ollaan ostamassa aina samanlaista tuotetta kuin muillakin on, ja muutoksia tehdään vain pakosta. Ne maksavat ja lentokoneessa ne maksavat aina paljon. Isossa kuvassa asia on näin.

En ole lihavoinut mitään ainakaan tietääkseni.

Tuosta tunnistusvalonheittimestä olisi kiva kuulla lisää. Mikä siinä oikein oli alunperin ideana?
 
Alkaa mulla kyllä vähän ropista usko toveri @Analysti n asiantuntemukseen, kun yhdessä valonheittimessä on noin kovasti ihmettelemistä ja asiakasräätälöinti on noin kovin tuntematon käsite. Tää voi tulla yllätyksenä, mutta se on teollisuuden arkipäivää ja toisinaan sitä jopa erikseen markkinoidaan. Esmes Boeing teki 757:stä yhden ainutlaatuisen combi-version Nepalin lentoyhtiölle ja esmes varusti sen erilaisella laskutelineellä. Kuulostaa aika kalliilta, mutta mahdollisesti Boeing ajatteli käyttää tuotekehityspanosta laajempaan 757 Combiin (sellainen versio on lähes kaikista yhtiön aikaisemmista koneista) mutta siitä lopulta tullut mitään. Vastaavasti Qantas sai lyhennetyllä rungolla varustetun 707-138 -variantin, jossa käytännössä rungosta lähtenyt massa lisättiin polttoainesäiliöihin eli kyseessä oli ER-variantti. Japanin lentoyhtiöt saivat jokaisesta 747:n mallisarjasta maansisäiseen liikenteeseen käänteisen SR-variantin (400-sarjassa tämä variantti on D), jossa osa polttoainesäiliöistä poistettiin ja runkoja vahvistettiin noin 52 000 sykliin. USAF lennätti 50-luvun lopulla lentokoneellsien insinöörejä ja mekaanikkoja johdottamaan Taiwanin F-86 Sabret Sidewinder-ohjuksille. Miten pitkään mun pitää tätä loputonta listaa jatkaa, että mua uskotaan?

Lisäominaisuuksien vaatiminen ja tarjoaminen on teollisuustuotteille arkipäivää, uskokaa tai älkää, mutta minä suosittelen uskomaan. Saattehan te kaupasta autonkin haluamassanne värissä ja oman maun mukaisilla varusteilla. Se maksaa ehkä vähän lisää, mutta valmistaja on tähän varautunut eikä ominaisuuksien lisähinta lopullisessa kauppahinnassa yleensä ole kuin joitain prosentteja. Kannattaa muistaa miten kallis laite hävittäjä on joka tapauksessa, siinä ei useampikaan tonni per kone näy käytännössä missään. Ajatellaan vaikka tuota Hornetin valonheitintä. Arvioidaan, että sen suunnittelu vaatii 1000 tuntia insinöörityötä. Yhtiö laskuttaa siitä vaikka 250 USD per tunti, eli 250 000 USD. 64 koneelle se tarkoittaa 3900 USD per kone plus osat ja asennus. Se vastaa puolen tunnin lentämisen hintaa.

Että joo, kyllä siinä ollaan varmaan oltu ihmeissään että tehdään suhteellisen normaalia arkityötä. Ei se ryssälamppu tietenkään ilmainen ollut, mutta aivan karkkirahoja se on ollut hankinnan kokonaiskustannuksissa eikä se ole McD:ltä vaatinut kuin normaalia suunnittelutyötä toimistossa ja asioiden tekemistä muutaman osan kanssa vähän eri tavalla kokoonpanossa.

Voin mä tähän vaikka tarinoida niistä ajoista, kun kokosin Konecranesin nostureita Hämeenlinnassa. Ei niistäkään kaksi peräkkäistä keskenään samanlaisia juuri koskaan ollut, katsoin työmääräimestä mitä asiakas on tilannut ja hain hyllystä sen mukaiset osat ja säädin laitteet asiakkaan määräämiin spekseihin. Kuulostaako rakettikirurgialta?

Lähinnä silloin ne asiakasvaatimukset alkavät käydä kalliiksi, jos ne vaativat mittavaa uudelleensuunnittelua ja asiakas haluaa aivan uuden version koneesta. Esmes Mirage 5 on tällainen, sitä ei Ranska koskaan erikseen halunnut vaan se tehtiin iippojen vaatimuksesta. Asiat menivät odottamattomasti ja AdA lunasti koneet (mitä muuten käytettiin ihan riemulla, pommituslentäjät olivat tyytyväisiä) ja sitä markkinoitiin lähes sellaisenaan myös muille asiakkaillee ja kauppa kävi. Kehityskustannukset katettiin nopeasti ja koska Mirage 5 on yksinkertaisempi kuin Mirage III, siinä päästiin suht vähällä Se oli vielä suht suoraviivaista, mutta UAE ja muut arabimaat ovat oikein kunnostautuneet tässä syväräätälöinnissä, ja niin syntyivät esmes Mirage 2000-9 ja F-16 E/F. Sitten on toki sellaisia kuin vaikka F-1-CK tai Mitsubishi F-2, mutta ne ovat politiikan sanelemia juttuja.

Että mitenkä on, myydäänkö asiakkaalle aina vain yhtä one size fits allia, vai onko rahalla eli asiakkaalla sananvaltaa?
Sinun uskolla ei ole minulle niin minkäänlaista merkitystä.
 
Tuosta tunnistusvalonheittimestä olisi kiva kuulla lisää. Mikä siinä oikein oli alunperin ideana?

Sitä on eri ilmavoimat käyttäneet tunnistuslennoilla kohteen valaisemiseen ja kuvaamiseen. Ilmeisistä syistä norjalaiset kutsuvat omiaan ryssälampuiksi. Sodan aikana niitä tuskin käytettäisiin, se on ilmavoimien arkirutiinia varten hankittu.
 
Nyt tarjottaviin koneisiin EI TEHDÄ minkäänlaisia muutoksia Suomea varten (ei ole varaa), joten niitä ei räätälöidä yksilöllisesti mitään taistelutapaa varten.
Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, etteikö koneet ole räätälöitävissä.

Lähtisin ihan rohkeasti siitä liikkeelle että tässä on ristiriita. En pidä sitä uskon asiana, olen tuossa ylempänä esittänyt nähdäkseni ihan laajasti näyttöä asiakasräätälöinnin yleisyydestä ja siihen on ollut varaa kehitysmaillakin. Toki pitää pohtia mitä erikoisuuksia halutaan ja paljonko se maksaa, mutta tolleen yleisesti puhutaan joistain prosenteista lisähintaa. Joskus ne komponentit eivät edes ole räätälöityjä, vaan yksinkertaisesti ostetaan valmistajan uusin saatavilla oleva versio.
 
Ottamatta kantaa asian moraaliseen tai eettiseen puoleen, ei sillä, että tämä henkilö tuntee v. 2015 taistelutavan, ole kilpailussa mitään merkitystä. Nyt tarjottaviin koneisiin EI TEHDÄ minkäänlaisia muutoksia Suomea varten (ei ole varaa), joten niitä ei räätälöidä yksilöllisesti mitään taistelutapaa varten. Lisäksi lienee niin, että kilpailussa on KERROTTU heille mitä ja miten koneilla tullaan tekemään ja siihen nimenomaan kilpailijat ovat vastaamassa, kokonaisena konseptina. Eli sinun huolenkohteen olevat asiat siitä, mitkä ovat Ilmavoimien tarpeet ja olennaisimmat seikat ovat jo dokumentoidussa muodossa kilpailijoiden tiedossa paremmin kuin yksikään ihminen kykenee sitä omasta muististaan kertomaan. Näin arvelen ihan itse (eli saanut tämän käsityksen siitä, mitä tarjouspyynnöistä on julkisuudessa kerrottu), ne jotka mahdollisesti tietää asian, voivatkohan he vahvistaa tai kumota?

Näin saattaa olla.

Kysymys onkin ehkä siitä, miten Lindbeg on mahdollisesti vaikuttanut niihin ilmavoimien tarpeisiin ja olennaisimpiin seikkoihin HX:n alkuvaiheessa.

Pääsääntöisesti on aika lailla 2 syytä palkata näitä entisiä komentajia konsulteiksi. Toinen ovat heidän suhteensa ja tuntemuksensa ostajaorganisaatiossa ja toinen on heidän palkitsemisensa jostain jo tehdystä työstä.

Ottaen huomioon kuinka pitkällä HX jo on ja kuinka paljon negatiivista julkisuutta tästä tulee (ja se ei voi tulla yllätyksenä nykyaikana kenellekkään) on vaikea nähdä mitä apua Lindberg voi loppusuoralla tuoda.

Onko hän ollut LM:n mies alusta lähtien on hyvä kysymys. Joku toki voi kysyä olisiko järkeä tehdä mahdollinen palkitseminen nyt?

Voi ollakkin, koska kilpailun jälkeen konsulttisopimuksen tekeminen olisi niin läpinäkyvä juttu että voisi itku päästä. Nyt voi ainakin perustella diiliä jäljellä olevalla kilpailun osuudella.

Emme me totuutta tiedä mutta haju on selvä.
 
Back
Top