Alkaa mulla kyllä vähän ropista usko toveri
@Analysti n asiantuntemukseen, kun yhdessä valonheittimessä on noin kovasti ihmettelemistä ja asiakasräätälöinti on noin kovin tuntematon käsite. Tää voi tulla yllätyksenä, mutta se on teollisuuden arkipäivää ja toisinaan sitä jopa erikseen markkinoidaan. Esmes Boeing teki 757:stä yhden ainutlaatuisen combi-version Nepalin lentoyhtiölle ja esmes varusti sen erilaisella laskutelineellä. Kuulostaa aika kalliilta, mutta mahdollisesti Boeing ajatteli käyttää tuotekehityspanosta laajempaan 757 Combiin (sellainen versio on lähes kaikista yhtiön aikaisemmista koneista) mutta siitä lopulta tullut mitään. Vastaavasti Qantas sai lyhennetyllä rungolla varustetun 707-138 -variantin, jossa käytännössä rungosta lähtenyt massa lisättiin polttoainesäiliöihin eli kyseessä oli ER-variantti. Japanin lentoyhtiöt saivat jokaisesta 747:n mallisarjasta maansisäiseen liikenteeseen käänteisen SR-variantin (400-sarjassa tämä variantti on D), jossa osa polttoainesäiliöistä poistettiin ja runkoja vahvistettiin noin 52 000 sykliin. USAF lennätti 50-luvun lopulla lentokoneellsien insinöörejä ja mekaanikkoja johdottamaan Taiwanin F-86 Sabret Sidewinder-ohjuksille. Miten pitkään mun pitää tätä loputonta listaa jatkaa, että mua uskotaan?
Lisäominaisuuksien vaatiminen ja tarjoaminen on teollisuustuotteille arkipäivää, uskokaa tai älkää, mutta minä suosittelen uskomaan. Saattehan te kaupasta autonkin haluamassanne värissä ja oman maun mukaisilla varusteilla. Se maksaa ehkä vähän lisää, mutta valmistaja on tähän varautunut eikä ominaisuuksien lisähinta lopullisessa kauppahinnassa yleensä ole kuin joitain prosentteja. Kannattaa muistaa miten kallis laite hävittäjä on joka tapauksessa, siinä ei useampikaan tonni per kone näy käytännössä missään. Ajatellaan vaikka tuota Hornetin valonheitintä. Arvioidaan, että sen suunnittelu vaatii 1000 tuntia insinöörityötä. Yhtiö laskuttaa siitä vaikka 250 USD per tunti, eli 250 000 USD. 64 koneelle se tarkoittaa 3900 USD per kone plus osat ja asennus. Se vastaa puolen tunnin lentämisen hintaa.
Että joo, kyllä siinä ollaan varmaan oltu ihmeissään että tehdään suhteellisen normaalia arkityötä. Ei se ryssälamppu tietenkään ilmainen ollut, mutta aivan karkkirahoja se on ollut hankinnan kokonaiskustannuksissa eikä se ole McD:ltä vaatinut kuin normaalia suunnittelutyötä toimistossa ja asioiden tekemistä muutaman osan kanssa vähän eri tavalla kokoonpanossa.
Voin mä tähän vaikka tarinoida niistä ajoista, kun kokosin Konecranesin nostureita Hämeenlinnassa. Ei niistäkään kaksi peräkkäistä keskenään samanlaisia juuri koskaan ollut, katsoin työmääräimestä mitä asiakas on tilannut ja hain hyllystä sen mukaiset osat ja säädin laitteet asiakkaan määräämiin spekseihin. Kuulostaako rakettikirurgialta?
Lähinnä silloin ne asiakasvaatimukset alkavät käydä kalliiksi, jos ne vaativat mittavaa uudelleensuunnittelua ja asiakas haluaa aivan uuden version koneesta. Esmes Mirage 5 on tällainen, sitä ei Ranska koskaan erikseen halunnut vaan se tehtiin iippojen vaatimuksesta. Asiat menivät odottamattomasti ja AdA lunasti koneet (mitä muuten käytettiin ihan riemulla, pommituslentäjät olivat tyytyväisiä) ja sitä markkinoitiin lähes sellaisenaan myös muille asiakkaillee ja kauppa kävi. Kehityskustannukset katettiin nopeasti ja koska Mirage 5 on yksinkertaisempi kuin Mirage III, siinä päästiin suht vähällä Se oli vielä suht suoraviivaista, mutta UAE ja muut arabimaat ovat oikein kunnostautuneet tässä syväräätälöinnissä, ja niin syntyivät esmes Mirage 2000-9 ja F-16 E/F. Sitten on toki sellaisia kuin vaikka F-1-CK tai Mitsubishi F-2, mutta ne ovat politiikan sanelemia juttuja.
Että mitenkä on, myydäänkö asiakkaalle aina vain yhtä one size fits allia, vai onko rahalla eli asiakkaalla sananvaltaa?
