Ilmavoimien komentaja ei karsisi hävittäjiä – ”Vaikka olisi kuinka iso ilmahyökkäys, se pysähtyy tietyllä konemäärällä”
Kaikkien Ilmavoimien 62 Hornet-hävittäjän elinkaaripäivitys on saatu valmiiksi.
Kenraalimajuri Kim Jäämeri esitteli perjantaina Vantaalla Ilmavoimien uutta Grob-harjoituskonetta. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 16.12. 16:55
Suomi tarvitsee nykyisen kokoiset ilmavoimat tulevaisuudessakin, sanoo Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri
Kim Jäämeri.
”Vaikka olisi kuinka iso ilmahyökkäys tahansa, se pysähtyy tietyllä konemäärällä. Hyökkäystä ei kokonaan voida torjua, eikä kaikkia koneita ampua alas, eikä kukaan tietenkään laske niin”, Jäämeri sanoi perjantaina.
”Ihan kuin maasodankäynnissäkin: pysäytetään ja sitten isketään”, Jäämeri sanoi.
Jäämeri puhui perinteisessä Ilmavoimien vuosittaisessa mediatilaisuudessa Vantaalla, jossa käsiteltiin muun muassa Hornetin seuraajan valintaa.
Suomella on nyt 62 Hornet-hävittäjää. Jäämeren mukaan ilmavoimien pitää pystyä puolustamaan koko maata ja ehtiä torjumaan sellaisella voimalla, joka minimissään pysäyttää hyökkäyksen.
”Se ei tässä kategorisesti muutu.”
Kim Jäämeren mukaan kaikki Hornet-hävittäjän seuraajavalintaan osallistuvat hävittäjät ovat taistelukykyisiä Suomen olosuhteissa. Ehdokkaiden määrää ei olekaan vielä tässä vaiheessa tarvetta vähentää.
”Kun katsomme tietopyynnön vastaukset, niin silloin tulee ensimmäinen paikka miettiä, jatkavatko kaikki”, Jäämeri sanoi.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset hävittäjävalmistajille tekemäänsä tietopyyntöön marraskuussa. Vastauksia tuli viideltä valmistajalta: Boeingilta, Dassault Aviationilta, BAE Systemsiltä, Lockheed Martinilta ja Saabilta.
Vastaukset sisälsivät yhteensä noin 8 000 sivua. Niiden tutkimisessa on suomalaisilla vielä kuukausien työ.
”Ensivilkaisun pohjalta tässä on hyvä tilanne. Suorituskykypuolella ei ollut isoja yllätyksiä”, Jäämeri kertoi.
Tietopyynnön tarkempi sisältö ja siihen saadut vastaukset eivät ole julkista tietoa. Hornetin seuraajasta tehdään tarjouspyynnöt vuonna 2018. Valinnasta päätetään vasta vuonna 2021.
Puolustusvoimat on arvioinut Hornetien seuraajien maksavan 7–10 miljardia euroa. Jäämeren mukaan tämän suhteen ei ole tullut uutta tietoa.
”Kysyimme myös alustavia kustannustietoja, eikä niissäkään ollut minulle yllätyksiä. Ne eivät vastaa ihan täysin julkisuudessa olleita tietoja, mutta toistaiseksi kaikki on ihan sektorissa.”
Suomi pyysi eri valmistajilta ehdotuksia siihen, miten ne hoitaisivat Suomen ilmapuolustuksen.
”Kandidaatit eivät ole samanlaisia keskeisiltä taktisilta ja taisteluteknisiltä ominaisuuksiltaan. Niihin sopivat erilaiset aseet ja niissä on painotettu häiveteknologiaa eri tavoin. Ratkaisujen ja perusrakenteiden seurauksena aseiden kantokyky ja sensorivalikoima on erilainen”, Jäämeri sanoi.
”Koska ne ovat erilaisia, emme voineet lähteä pyytämään yhtä tapaa hoitaa Suomen ilmapuolustuksen keskeiset tehtävät.”
Kaikki tietopyyntöön vastanneet valmistajat olivat myös ottaneet Suomen havitteleman teollisen yhteistyön ”omalla tavallaan huomioon”.
”Tämä ei ole lentokoneostoprosessi”, Jäämeri korosti pariin otteeseen.
”Tämä on ratkaisun hankinta Suomen ilmapuolustukseen.”
Jäämeri nosti esiin Suomen talven ja jäätävät olot, joista Hornetin seuraajan on selvittävä.
”Olisin yllättynyt, jos kandidaatteja ei jossain vaiheessa ilmestyisi tänne talvitesteihin. Jos joku haluaa tulla meille kokeilemaan, niin olemme tarjonneet apua.”
Jäämeri kertoi, että käynnissä ollut Hornetien elinkaaren viimeinen suuri päivitystyö on saatu loppuun. Viimeinen päivitetty kone rullasi ulos Patrian korjaamolta marraskuun lopussa.
Jäämeri myös paljasti uusia yksityiskohtia kahden venäläisen hävittäjän tekemistä ilmatilanloukkauksista Suomenlahdella lokakuussa.
Koneet olivat lentämässä Itämeren suunnalta kohti itää ja kääntyivät Suomenlahden pohjukassa ympäri lentääkseen takaisin länteen. Suomen ilmatilaa loukattiin käännösvaiheessa.
”Siinä oli Venäjällä vilkasta toimintaa Suomenlahdella läpi yön”, kertoi Jäämeri.
”Oliko se tahallista vai ei? Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen aluevalvontaviranomaisina tekemät havainnot eivät vahvista tai sulje pois kumpaakaan.”