Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Täytyy kyllä sanoa, että mikäli hävittäjien määrä putoaa sinne noin 55 tienoille, niin siinä kohtaa itseäni huolettaa se, että tuossa vaiheilla jo ei oikeastaan ole enää yhtään varaa rauhanajan menetyksille, ja siksi katsoisin, että mitä hävittäjää myös tuotetaan pisimpään, koska sitten voitaisiin edes jonkun aikaa elinkaaresta saada tilalle uusi vanhan tuhoutuneen tilalle. Ja olisi hyvä, että moisesta korvaamisesta tehtäisiin lauseke sopimuksiin.
 
Tuota aseistuslistaa katsoessani Sidewinderien määrä (150) vaikuttaa pienehköltä. Horneteihin hankimme 480 Siprin tietokantojen mukaan. Plus sitten MLU1:n 150. Toisaalta ymmärtääkseni Hornet-hankinnassa hankittiin myös Hawkeille Sidewindereita, joten se saattaa selittää tämän epäsuhdan.

Yhdessä Hornetin taistelulatauksessa on kaksi Sidewinderia. Näin ollen 150 riittää noin 2 tehtävään per kone. Ja samalla MLU1:ssä hankitut 300 AMRAAMia riittävät neljä per kone - latauksella reiluun yhteen tehtävään. (300/62/4=1,2).

Ja meillä oli Hornet-hankinnan aikana 50 Hawkia. Kaikille neljä Sidewinderia (mikä on siis Hawkin maksimi) tarkoittaisi, että 480 200 olisi Hawkeille hankittu).

Mutta silti toivon, että pitkän matkan tutkahakuisia ilmataisteluohjuksia mahtuisi meidän hankintaan vähintään se Hornet-hankinnan suuruusluokka eli 445.

On myös mahdollista että Siprin luku on väärin. Suomen 9M-hankinnan määräksi on joskus ilmoitettu myös 150kpl. En nyt huutele tätä tämän isompaan ääneen kun en pysty lähdettä nimeämään.
 
On myös mahdollista että Siprin luku on väärin. Suomen 9M-hankinnan määräksi on joskus ilmoitettu myös 150kpl. En nyt huutele tätä tämän isompaan ääneen kun en pysty lähdettä nimeämään.
Jos HX:n kanssa tulee sama määrä tutkahakuisia pitkän kantaman ilmataisteluohjuksia kuin Hornetin kanssa eli 445, niin alan olla vähän skeptinen puheista 600 hävittäjän alas ampumisesta, kun se vaatisi käytännössä 100 prosentin osumatarkkuuden ja että osuma pudottaa aina.

Nykyisellä maksimimäärälläkin eli 745 AMRAAMilla ja 630 Sidewinderilla se vaatisi jo joka toisen ammutun ohjuksen osuvan kohteeseen.
 
Onkos kukaan väittänyt, että pyritään ampumaan 600 alas? On puhuttu esim. 10-1 pudotussuhteestä, jossa ei ole sisällä oletusta, että sotaa käydään viimeiseen mieheen. On ihan järkeen käypää olettaa, että konfliktissa päästään diplomaattinen ratkaisuun pudotustilaston ollessa esim 10 vs. 100.

On myös oletettavaa, että pudotussuhde huononee omien koneiden vähetessä: jos on enää 10 omaa konetta ja vastustajalla edelleen esim. 150, on tilanne jo melko hankala. Enää ei pystytä luomaan ajallista ja paikallista ilmaylivoimaa tai pariteettia.
 
Jos Venäjä on sodassa laajalti lännen kanssa, niin nuo ovat tietysti keinoja työkalupakissa.
Vaikka Venäjä olisi sodassa vain Suomen kanssa niin se tulee käyttämään kaikkia mahdollisia sotarikoksia joita se on käyttänyt koko uuden Venäjän olemassaolon heti kun vastassa on porukkaa jotka ampuvat takaisin. Ei syytä miksi Suomea vastaan olisi kiltimpi vaan juuri päinvastoin. Mitä enemmän ammutaan takaisin sitä rikollisemmaksi käy diktatuurin touhu. Se pyrkii tuhoamaan voimalat, yliopistolliset sairaalat, viljavarastot,elintarviketehtaat. Jos ja kun se ei ilmatilaa ihan vapaasti saa käyttöönsä kuten Tshetseniassa ja Syyriassa vältytään suurten kaupunkien maan tasalle lanaamiselta Groznyn tapaan. Mutta ohjusta tulee kiellettyihin siviilikohteisiin ja siksi olisi kiva lähettää jotain takaisinkin sinne mistä roiskivat.
 
On myös mahdollista että Siprin luku on väärin. Suomen 9M-hankinnan määräksi on joskus ilmoitettu myös 150kpl. En nyt huutele tätä tämän isompaan ääneen kun en pysty lähdettä nimeämään.
Siprin luvut tuntuvat olevan monesti aika kukkua! Sidewiniderien määristä en osaa sanoa mitään, mutta puhtaasti Sipriinkään en luottaisi...
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on valitettava ero demokratian ja näennäis demokratioiden välillä. Euroopassa ei ole tapana ollut tuollaisia julkaista.
Jep; USA:ssa asevienti vaatii lain mukaan lupamenettelyn kongressilta, koska a) halutaan kontrolloida mitä kykyjä kullakin muulla valtiolla on (varsinainen asevientilaki) ja b) kongressi on päättänyt haluta valvoa, missä valmistettuja aseita tarkalleen myydään kenellekin. Jälkimmäinen johtuu siitä, että kongressiedustajat kilpailevat keskenään siitä, kenen vaalipiirin tehdas saa mitäkin tilauksia. Tämä kun vaikuttaa suoraan siihen mitä voivat sanoa omille äänestäjilleen ja toisaalta siihen, saavat riittävästi vaalirahoitusta ko. firmalta tullakeen uudelleenvalituksi.

Euroopassa turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan poliittisella konsensuksella hallitusvetoisesti ja lobbaaminen hoidetaan eri kautta, ei tekemällä yksittäisille parlamentin jäsenille näin suoria riippuvuuksia.

(Tästähän liikkuu mm. legenda, että Long Islandin kongressiedustaja oli niin ärsyttävä ja itsekeskeinen, että sen takia muut liittoutuivat häntä vastaan ja ajoivat Grummanin tilaukset nolliin lopulta ja se pakotettiin Northropin syliin.)
 
Itselleni ehkä jopa merkittävin ilonaihe näissä julkaistuissa myyntiluvissa on SDB II ja niiden määrä. Vaikka hankinta olisi esim vain 400 kpl, onhan se nyt todellinen Game Changer panssaritorjuntakyvyn suhteen! PST-ohjusten, miinojen, tykistön hakeutuvien päälle aivan uusi ulottuvuus, että ilmasta voidaan laukaista useampi sata, vaikeissakin olosuhteissa tarkasti hakeutuvaa ja tankin kattoon iskevää pommia, usean kymmenen km etäisyydeltä.

Huomioiden varsinkin viime vuosien panostukset JTAC-koulutukseen, alkaen Utti-/erikoisvetoisena, mutta jatkossa ilmeisesti Niinisaloon laajentuen. Että esim jalkaväkipataljoonan komentajalla on jo lähitulevaisuudessa heittää tiukimman uran tai peltoaukean suuntaan ilmatulenjohtaja, joka voi jopa pysäyttää esim vastustajan moottoroidun jalkaväkipataljoonan etenemisen, tuhoamalla parin hävittäjän SDB II -kuormalla merkittävän osan kyseisen joukon raskaista tankeista. Tai vihollisen kylkeen koukkaavan mekin komentajalla on heittää BMP-kulkuinen JTAC vihollisen vastaiskun torjuntaa vahvistamaan. Jos esim Niinisalon 6 kk kursille kerätään 20 varusmiespalveluksensa juuri kiitettävästi suorittanutta tulenjohtovänrikkiä, kertyy näistä 10 vuodessa 200 JTAC-kykyistä tulenjohtajaa, sijoitettavaksi pataljooniin. Ilmasta näiden ammutettavissa alkajaisiksi 400-500 SDB-II (ja 300 JDAM), niin onhan siinä jo jotain extraa telamiinan ja pst-ohjusten LISÄKSI!

Nuohan tulenjohtajat, F-35:t (?) ja SDB:t alkavat yhdessä olla jo strategisen tason kynnysasejärjestelmä. Ei ne turhaan ole vihjailleet, että ylläpitokulutkin voivat suhteessa nousta, jos uuden HX-järjestelmän roolit laajenevat merkittävästi esim maavoimien taistelun tukemisen suhteen. Ei se näiden myyntilupien valossa ole vain tiedustelua, vaan voimakasta vaikuttamista myös.
 
Siprin luvut tuntuvat olevan monesti aika kukkua! Sidewiniderien määristä en osaa sanoa mitään, mutta puhtaatsi Sipriinkään en luottaisi...

Siellä on ihan hutinimikkeitäkin mukana joten strategisen suunnittelun pohjaksi nuo eivät tosiaan käy
 
Vaikka Venäjä olisi sodassa vain Suomen kanssa niin se tulee käyttämään kaikkia mahdollisia sotarikoksia joita se on käyttänyt koko uuden Venäjän olemassaolon heti kun vastassa on porukkaa jotka ampuvat takaisin. Ei syytä miksi Suomea vastaan olisi kiltimpi vaan juuri päinvastoin. Mitä enemmän ammutaan takaisin sitä rikollisemmaksi käy diktatuurin touhu. Se pyrkii tuhoamaan voimalat, yliopistolliset sairaalat, viljavarastot,elintarviketehtaat. Jos ja kun se ei ilmatilaa ihan vapaasti saa käyttöönsä kuten Tshetseniassa ja Syyriassa vältytään suurten kaupunkien maan tasalle lanaamiselta Groznyn tapaan. Mutta ohjusta tulee kiellettyihin siviilikohteisiin ja siksi olisi kiva lähettää jotain takaisinkin sinne mistä roiskivat.
Eivät varmasti olisi silkkihansikkaat kädessä sotaan lähtemässä! En kyllä kuitenkaan heti keksisi, mitä hyötyä meille olisi täsmäohjusten tuhlaaminen Venäläisiin siviilikohteisiin edes kostoiskuna. Se olisi vain omaan jalkaan ampumista propaganda-aseella!
 
Itselleni ehkä jopa merkittävin ilonaihe näissä julkaistuissa myyntiluvissa on SDB II ja niiden määrä. Vaikka hankinta olisi esim vain 400 kpl, onhan se nyt todellinen Game Changer panssaritorjuntakyvyn suhteen! PST-ohjusten, miinojen, tykistön hakeutuvien päälle aivan uusi ulottuvuus, että ilmasta voidaan laukaista useampi sata, vaikeissakin olosuhteissa tarkasti hakeutuvaa ja tankin kattoon iskevää pommia, usean kymmenen km etäisyydeltä.

Huomioiden varsinkin viime vuosien panostukset JTAC-koulutukseen, alkaen Utti-/erikoisvetoisena, mutta jatkossa ilmeisesti Niinisaloon laajentuen. Että esim jalkaväkipataljoonan komentajalla on jo lähitulevaisuudessa heittää tiukimman uran tai peltoaukean suuntaan ilmatulenjohtaja, joka voi jopa pysäyttää esim vastustajan moottoroidun jalkaväkipataljoonan etenemisen, tuhoamalla parin hävittäjän SDB II -kuormalla merkittävän osan kyseisen joukon raskaista tankeista. Tai vihollisen kylkeen koukkaavan mekin komentajalla on heittää BMP-kulkuinen JTAC vihollisen vastaiskun torjuntaa vahvistamaan. Jos esim Niinisalon 6 kk kursille kerätään 20 varusmiespalveluksensa juuri kiitettävästi suorittanutta tulenjohtovänrikkiä, kertyy näistä 10 vuodessa 200 JTAC-kykyistä tulenjohtajaa, sijoitettavaksi pataljooniin. Ilmasta näiden ammutettavissa alkajaisiksi 400-500 SDB-II (ja 300 JDAM), niin onhan siinä jo jotain extraa telamiinan ja pst-ohjusten LISÄKSI!

Nuohan tulenjohtajat, F-35:t (?) ja SDB:t alkavat yhdessä olla jo strategisen tason kynnysasejärjestelmä. Ei ne turhaan ole vihjailleet, että ylläpitokulutkin voivat suhteessa nousta, jos uuden HX-järjestelmän roolit laajenevat merkittävästi esim maavoimien taistelun tukemisen suhteen. Ei se näiden myyntilupien valossa ole vain tiedustelua, vaan voimakasta vaikuttamista myös.
Hyvä nostatus tuo SDB II.
Alla olevassa linkissä sanotaan, että toimintamatka liikkuviin maaleihin olisi vain 72km.
Jos tuo pitää paikkaansa, niin mieleeni tuli, että uskallettaisiinko HX-hävittäjää noin lähelle lennättää ilmatorjunnan pelossa?


SDB II (GBU-53/B)
Operational range:
45 miles (72km) against moving targets
 
Hyvä nostatus tuo SDB II.
Alla olevassa linkissä sanotaan, että toimintamatka liikkuviin maaleihin olisi vain 72km.
Jos tuo pitää paikkaansa, niin mieleeni tuli, että uskallettaisiinko HX-hävittäjää noin lähelle lennättää ilmatorjunnan pelossa?


SDB II (GBU-53/B)
Operational range:
45 miles (72km) against moving targets

Riippuu mikä IT vihollisella on alueella. BUK ei riitä kantamansa puolestakaan, kun uusinkin malli yltää muistaakseni 75 kilsan päähän. Ja tämä on se maalitilanne jossa maali lähestyy suoraan kohti lavettia eikä liikehdi. HX kykenisi liikehtimään siten, että BUK tuskin kykenisi torjumaan. S-300 luultavasti yltää kaikilla ohjustyypeillä, mutta tuskin saa lukitusta maaliin.
 
Ammutaan ensin muutama JASSM / JASSM ER ilmatorjuntatutkiin ja lavetteihin niin eiköhän tule elintilaa koneille.

Sitten elsoa kehiin, Gabrielit ryppäänä kaikkiin johtokeskuksiin alueella ja sitten vielä patterillinen Deepstrikeja perään.....oho, nyt lähti lapasesta! Otetaas takasin.
 
Itselleni ehkä jopa merkittävin ilonaihe näissä julkaistuissa myyntiluvissa on SDB II ja niiden määrä. Vaikka hankinta olisi esim vain 400 kpl, onhan se nyt todellinen Game Changer panssaritorjuntakyvyn suhteen! PST-ohjusten, miinojen, tykistön hakeutuvien päälle aivan uusi ulottuvuus, että ilmasta voidaan laukaista useampi sata, vaikeissakin olosuhteissa tarkasti hakeutuvaa ja tankin kattoon iskevää pommia, usean kymmenen km etäisyydeltä.

Huomioiden varsinkin viime vuosien panostukset JTAC-koulutukseen, alkaen Utti-/erikoisvetoisena, mutta jatkossa ilmeisesti Niinisaloon laajentuen. Että esim jalkaväkipataljoonan komentajalla on jo lähitulevaisuudessa heittää tiukimman uran tai peltoaukean suuntaan ilmatulenjohtaja, joka voi jopa pysäyttää esim vastustajan moottoroidun jalkaväkipataljoonan etenemisen, tuhoamalla parin hävittäjän SDB II -kuormalla merkittävän osan kyseisen joukon raskaista tankeista. Tai vihollisen kylkeen koukkaavan mekin komentajalla on heittää BMP-kulkuinen JTAC vihollisen vastaiskun torjuntaa vahvistamaan. Jos esim Niinisalon 6 kk kursille kerätään 20 varusmiespalveluksensa juuri kiitettävästi suorittanutta tulenjohtovänrikkiä, kertyy näistä 10 vuodessa 200 JTAC-kykyistä tulenjohtajaa, sijoitettavaksi pataljooniin. Ilmasta näiden ammutettavissa alkajaisiksi 400-500 SDB-II (ja 300 JDAM), niin onhan siinä jo jotain extraa telamiinan ja pst-ohjusten LISÄKSI!

Nuohan tulenjohtajat, F-35:t (?) ja SDB:t alkavat yhdessä olla jo strategisen tason kynnysasejärjestelmä. Ei ne turhaan ole vihjailleet, että ylläpitokulutkin voivat suhteessa nousta, jos uuden HX-järjestelmän roolit laajenevat merkittävästi esim maavoimien taistelun tukemisen suhteen. Ei se näiden myyntilupien valossa ole vain tiedustelua, vaan voimakasta vaikuttamista myös.
Sdb 2 olis hieno pommi, jos olis mahdollisuus ilmaherruuteen ja ei tarvitsisi murehtia vastustajan ilmatilan hallintaa. Tarkoitan sillä vaikuttamista maasta ja ilmasta.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että Suoman Ilmavoimat saa lentää kannaksen päällä niin rauhassa että nakkelevat pienellä tst kärjellä olevia pommeja yksittäisten panssarien niskaan niinkuin tykkäävät?

Sdb 2 on oikein hyvä savimajojen pommitukseen, kun vastustajalla ei ole mitään ilmavoimaa vastaan.
 
Oletko oikeasti sitä mieltä, että Suoman Ilmavoimat saa lentää kannaksen päällä niin rauhassa että nakkelevat pienellä tst kärjellä olevia pommeja yksittäisten panssarien niskaan niinkuin tykkäävät?

Ei sillä, että odottaisin ilmavoimien ryhtyvän tankin tappoon, mutta näkisin tuon ilmatuen kohdistuvan enemmän vihollisen läpimurron harventamiseen.
 
Vielä viimeisimmän Siivet-lehdessä tehtyjen, valmistajien edustajien haastattelun antia:
- Typhoonin vahvuutena on BAE:n mukaan nopea tehtäväanalyysi, päivitys ja tehtävänsuunnitelmajärjestelmä (SCEPTRE). Kuulemma jopa alle 24 h voidaan Typhoonin elso ja omasuoja päivittää jos pilotti kohtaa tehtävällä uuden uhkan. Kokeiltu on kuulemma Red Flagissa ja toimii. BAE väittää että muillä ei näin nopeata kykyä ole ja kaikki tämä on myös pöydällä Suomen tarjouksessa.
- Saabin edustaja ei ota kantaa Gripen E:n huippunopeuteen. Se on väitetty olevan mach 2.0, mutta ilmeisesti kilpailijat eivät tähän usko. Koneen sähköntuotto kyllä on riittävä ja virtaa jää ylikin.
- Growler kykenee toimimaan myös GPS-häirintää vastaan ja paikantamaan häirintäjärjestelmät etäältä. Kone kykenee siis auttamaan gps-hakeutuvia aseita saavuttamaan täyden tarkkuuden tietyllä alueella.
 
Vielä viimeisimmän Siivet-lehdessä tehtyjen, valmistajien edustajien haastattelun antia:
- Typhoonin vahvuutena on BAE:n mukaan nopea tehtäväanalyysi, päivitys ja tehtävänsuunnitelmajärjestelmä (SCEPTRE). Kuulemma jopa alle 24 h voidaan Typhoonin elso ja omasuoja päivittää jos pilotti kohtaa tehtävällä uuden uhkan. Kokeiltu on kuulemma Red Flagissa ja toimii. BAE väittää että muillä ei näin nopeata kykyä ole ja kaikki tämä on myös pöydällä Suomen tarjouksessa.
- Saabin edustaja ei ota kantaa Gripen E:n huippunopeuteen. Se on väitetty olevan mach 2.0, mutta ilmeisesti kilpailijat eivät tähän usko. Koneen sähköntuotto kyllä on riittävä ja virtaa jää ylikin.
- Growler kykenee toimimaan myös GPS-häirintää vastaan ja paikantamaan häirintäjärjestelmät etäältä. Kone kykenee siis auttamaan gps-hakeutuvia aseita saavuttamaan täyden tarkkuuden tietyllä alueella.
Sanohan rafalen kaveri myös vaatimattomasti, etttä rafale oli paras kone naton elso harjoituksessa. Mukana oli kuulemma rafale, typhoon, gripen ja GROWLER :eek:
 
Sanohan rafalen kaveri myös vaatimattomasti, etttä rafale oli paras kone naton elso harjoituksessa. Mukana oli kuulemma rafale, typhoon, gripen ja GROWLER :eek:

Kyseessä ei ole varsinainen ELSO-harjoitus, en tiedä mistä Siivet oli tuon lyhenteen selityksen vetänyt mutta se tuskin on oikea. MACE-harjoituksissa testataan ja kehitetään hävittäjien omasuojaa eri ilmatorjuntajärjestelmiä vastaan, mm. Slovakian ja Kreikan S-300. Ilmavoimat osallistui siihen parilla Hornetilla muutama vuosi sitten, Dassaultin edustajahan väitti suomalaisen toimitsijan sanoneen tuon mainitun arvion Rafalesta.
 
Back
Top