Lyhyen aikavälin historia osoittaa sotamateriaalin iän kasvaneen huomattavasti, vaikka tekninen kehitys on ehkä jopa aiempaa nopeampaa. Kellään ei vaan taida rahat riittää täydellisiin uusimispaketteihin, vaan hyvin vanhoillakin viuluilla soitellaan vielä pitkään. Voi jopa käydä niinkin ihmeellisesti, että Rhinot sen kun lentää kun 35:nen loppuu jo... (vrt. B-2 vs B-52).
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Ja mikäli Super Hornetia kehitetään vielä vuoteen 2050 asti, niin sen pitäisi riittää, kun VTV:n budjettigrafiikoissa jälkimmäinen MLU on sijoitettu vuosille 2049-2050.
Jos 2051 tehdään päätös HX:n seuraajasta (olkoot se vaikka UAV, miehitetty hävittäjä tai sekoitus molempia), niin en usko että tuossa 2052-2060 HX:ää enää kehitetään tai edes haluta kehittää, vaan rahat ja effortit on kohdistettu HX:n seuraajan hankintaan.
Makkaramestari
Kapteeni
Nykyisillä näytöillä venäjä ei ainakaan omin voimin taida tehdä ikinä F-35 vertaista tai parempaa konetta.
Viittasin tuolla lähinnä koko taistelutapaa muuttavaan teknologian mullistukseen, joka saattaa tehdä kerralla monitoimihävittäjäkonseptista "hyödyttömän".
Makkaramestari
Kapteeni
Ei pärise, eikä sovi perseeseen.
Aika epätodennäköistä ottaen huomioon miten harvalle on Super käynyt kaupaksi. F-15:sta on mennyt sen verran enemmän, että se on kantanut.
Rafale sen sijaan...
Toki jos USN SH korvaajan kehitys menee aivan vituiksi niin tuskin ne 100% F-35C:hen pystyy. Growler kuitenkin taitaa olla se, johon tarrautua. Prowler hiihti 50 vuotta vain 170 tuotetun määrällä. Jos laskisi Growlerille saman niin sen kongi kumahtaa noin 2055.
Ja tuolloinhan meillä on samana vuonna alkamassa HX-kaluston poisto käytöstä ja HXX:n käyttöönotto aloitettu. Ja tuosta muutama vuosi takaperin on täytynyt jo päättää HX:n seuraaja.
Jälkimmäinen MLU on vuosina 2049-2050. Eli kunhan 2050 saa HX:n relevanttina pitävän päivityksen, niin sen pitäisi riittää.
Toisataiseksi ei mikään edes ideapaja alalla ole näkemässä semmoista. Enkä minäkään. Mikä se voisi olla? Avaruudessa toimimaan kykenevä hävittäjä (no, sama asiahan se olisi, mutta hiukan nopeampi siirtyminen vaikka toiselle puolella maapalloa)? Mikrodroonien parvet miljoonina kappaleina malliin Stanislaw Lemin "Voittamaton"?
Olympiakasarmi
Kenraali
USAF ja Elon Musk tutkivat rahtiraketteja joilla voisi siirtää C-17 Koneen verran lastia esim. Kaliforniasta Okinawaan 30 minuutissa. Siitä voisi edelleen kehittää vaikka taisteluraketin. Epäilen että nykytekniikalla ei oikein onnistu ja hinta olisi tähtitieteellinen verrattuna lentorahtiin.
Maikkarin tuore uutinen. Tuskin tarjoaa mitään uutta.
www.mtvuutiset.fi
Hävittäjävalmistajilta lisätietoa Hornetien seuraajaehdokkaista – MTV kertoo, mitä tarjouksista tiedetään
Hävittäjävalmistajat kertoivat eilen Suomen puolustusministeriölle lisätietoja jättämistään tarjouksista Hornetien korvaajiksi.
www.mtvuutiset.fi
Vääpeli
Greatest Leader
Growler estää näkemisen, mutta F-35 ei näy. Eli etu on F-35. Ja Growler häirintä on aktiivista, kun F-35 taas on passiivinen.
Today was Electronic Awareness Warfare Appreciation Day at Andrews AFB. The base hosted a sort of petting zoo for high-tech jamming systems. I noticed a Boeing EA-18G parked on the side, and struck up a conversation with the pilot.
As we chatted about interference cancellation systems, I couldn’t help but notice an odd decal decorating the side of the fuselage. I asked the pilot: What’s that aircraft decal on the fuselage?
“That’s an F-22,” he said.
Well, why is it there?
“Because this is the EA-18G that killed an F-22,” he explained.
Um, really?
Alas, after that bombshell, the conversation quickly dried up. I did learn the EA-18G kill was courtesy of a well-timed AIM-120 AMRAAM shot. And I learned the simulated combat exercise took place at Nellis AFB. How the EA-18G escort jammer got the shot, and whether its jamming system played a role in the incident were not questions the pilot was prepared to answer.’
EA-18G with F-22 Kill Mark: what is the effectiveness of Growler’s Jamming System against F-22 and F-35 Stealth Fighters? - The Aviation Geek Club
EA-18G with F-22 Kill Mark: what is the effectiveness of Growler’s Jamming System against F-22 and F-35 Stealth Fighters?
theaviationgeekclub.com
Mikään hinta ei ole liian korkea, jos sillä varmasti voittaa sodan. Vrt. Manhattan-projekti.
En ala arvuuttelemaan ja spekuloimaan muuta kuin että neljännesvuosisadassa ehtii tapahtumaan asioita. Näille on ihan toiset keskustelut käynnissä.
rty19
Greatest Leader
Oikein yleisellä tasolla jos asiaa lähestyy, niin 5. sukupolven koneet tai minkä vaan kaluston päihittää siten jos saa haltuunsa sen poliittisen koneiston joka asevoimien käytöstä päättää. Ja saapi arvata onko eräs laajentumishaluinen ideologia/uskonto parasta aikaa juuri tällä asialla kun vyöryy uusiin maihin. Kiina tajuaa tämänkin eikä anna sille mahdollisuutta, mutta länsimaiden kohdalla näyttää aika heikolta.
Viimeksi muokattu:
ajs178
Respected Leader
Eikös Rhinoilla ole nyt Block III:n myötä harvinaisen isot lentotunnit käytettävissä, joka ennakoi pitkää ikää ainakin jos tulee kustannussäästöpaineita? Voisin hyvin nähdä sen elävän pitkään sekundaarisessa ilmasta maahan -työjuhdan roolissa, kun F-35 tms. on raivannut tien auki vihollishävittäjistä, niin Rhinot tulee perässä ja tiputtaa pomminsa kohteeseen.
Mites Suomen käytössä noi lentotunnit? Jos runko pystyykin 10 000 tuntiin Legacy Hornetin 6000 tunnin sijaan, niin eikö Super Hornetia voitaisi käyttää Suomen palveluksessa pitempäänkin kuin tuo 30 vuotta?
Toisaalta muistaakseni F-35:lla on 8000 tunnin raja. Eli kysymykseen tulee, että kuinka monella Super Hornetilla on jo lennetty yli 2000 tuntia.
Riippuu varmaan vähän sodasta. Mutta periaate on tietysti ihan totta.
Fredrick Forsyth väitti Jumalan nyrkki -romaanissaan, että Manhattan -projektissa olisi käämitetty sentrifugeja Fort Knoxin kullalla. Kuparia tarvittiin aika moneen juttuun sotatarvikkeissa, jotka piti lähettää ympäri Maapallon sotanäyttämöitä, mutta sentrifugit pysyivät USA:ssa ja kulta voitiin ottaa takaisin kassakaappeihin, kun uraania oli saatu rikastettua tarpeeksi. En tiedä, pitääkö oikeasti paikkaansa, mutta mahdollisuuksien rajoissa voisi olla. Toinen maailmansota oli niitä sotia, joissa mikään hinta ei ollut liian korkea.
Kuuntelin joskus radiosta, kun suomalaista korkeaa virkamiestä haastateltiin jossain YLE:n asiaohjelmassa. Olisiko ollut Markus Leikolan Sota ja rauha, en mene vannomaan. Kyseinen virkamies totesi yks'kantaan sodan hinnasta, että jos Suomi joutuu sotaan, rahoitus puolustusmenoihin löytyy aina. Kun toimittaja pyysi tarkentamaan, oli vastaus, että lainaa otetaan sieltä mistä saadaan, millä tahansa ehdoilla. Kuitenkaan Suomi ei rahanpuutteeseen kaadu. Ja näinhän se viime sotienkin aikaan meni.
Erona tietenkin se, että jos Suomi oli 1939 juuri ponnistanut ylös kehitysmaa-tasolta, 2000-luvulla Suomi on kehittynyt länsimaa.
Näin. Mutta ei se Manhattan Project mikään ihan ihmesuoritus ollut. Kaksi miljardia silloista dollaria (20-25mrd nykyään eli sama kuin USA:n tämän vuoden budjettilisäys sotamenoihin), noin 150.000 ihmistä töissä lähinnä uraanin ja plutoniumin rikastuksessa, ja kymmenisen tuhatta itse aseprojektissa. Kun miettii ko. sodan numeroiden ja hintojen kokonaismittakaavaa, niin hankkeen ainoa todella erikoispiirre oli se, että yhden tuoreehkon tieteenalan melkein kaikki professorit oli kutsuttu siihen mukaan ja fissioon liittyvät tieteelliset julkaisut katosivat muutamaksi vuodeksi.