Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Huhta]

Onko tietoa miten paljon S-xxx järjestelmien tulenjohtotutkat valaisevat kohdetta kun ohjus on ammuttu? Ilman ohjusta ilmassa, ovatko päällä?

Luulisi että vartioivasta yksiköstä valvontatutka on helppo pimentää. Mutta tuo tulenosoitus vissiin vähän monimutkaisempi.

Kai nuo molrmmat tutkat jotenkin pulsittavat, eivätkä ole kokoajan lamppu päällä. Ilmeisesti hakeutuminen onnistuu silti.

HARM on taistelukäytössä tyypillisesti lentänyt ohi tutkasta, koska tutkaoperaattori on sammuttanut tutkan kesken kaiken eikä HARM ole enää nähnyt mihin tähdätä. AARGM:ssä ohjukseen lisättiin millimetrialueen tutkahakupää, jolla ohjus voi skannata maalialuetta ja löytää myös "kylmän" kohteen. Mutta missä määrin uusi ominaisuus parantaa osumatodennäköisyyttä, se jää avoimeksi. Varmasti erittäin hyödyllinen ominaisuus, jos AARGM:llä on hyvä käry tutkan sijainnista. Jos ei ole, no, sitten AARGM voi olla kilometrikaupalla väärässä paikassa etsimässä tutkaa, joka ei ole lähimaillakaan.

 

[Teräsvilla]

Onkohan ohjuksen osumatodennäköisyydessä eroa joa laukaistaan G:stä versus normi koneesta? Eli voiko G tähdätä kun se saa signaalin kiinni.

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen ase ja toivottavasti hankitaan.

 

[Huhta]

Australia tilasi 12 Growlerille AGM-88:aa 110 kpl.

Useampia lupia ainakin haeskeltu. Ekassa 14 kpl HARM ja 16 kpl AARGM. Tokassa 70 kpl HARM, 40 kpl AARGM.

Australia – AGM-88B High Speed Anti-Radiation Missiles | Defense Security Cooperation Agency

www.dsca.mil

The Government of Australia has requested possible sale of up to fourteen (14) AGM-88B High Speed Anti-Radiation Missiles (HARM) Tactical Missiles, sixteen (16) AGM-88E Advanced Anti-Radiation Guided Missiles (AARGM) Tactical Missiles, four (4) CATM-88B Captive Air Training Missiles, eight (8) CATM-88E Advanced Anti-Radiation Guided Missiles (AARGM) Captive Air Training Missiles, six (6) AARGM Guidance Sections, five (5) AARGM Control Sections, and two (2) AARGM Tactical Telemetry Missiles (for live fire testing), containers, spares and repair parts, support equipment, publications and technical documentation, personnel training and training equipment, U.S. Government and contractor engineering, technical, and logistics support services, and other elements of logistics and program support. The estimated cost is $69 million.

Australia has requested a possible sale of up to seventy (70) AGM-88B High Speed Anti-Radiation Missiles
(HARM) Tactical Missiles; up to forty (40) AGM-88E Advanced Anti-Radiation Guided Missiles (AARGM)
Tactical Missiles; up to sixteen (16) CATM-88B HARM Captive Air Training Missiles (CATM); up to sixteen
(16) CATM-88E AARGM CATM; up to twenty-five (25) AGM-88B Control Sections; up to twenty-five (25)
AGM-88B Guidance Sections; up to twenty (20) AGM-88E Control Sections; up to twenty (20) AGM-88E
Guidance Sections; up to forty eight (48) Telemetry/Flight Termination Systems; U.S. Government and
contractor engineering, technical and logistics support services; and other associated support equipment and
services. The total estimated cost is $137.6 million.

Government of Australia– Anti-Radiation Missiles | Defense Security Cooperation Agency

www.dsca.mil

 

[Analysti]

Laita nolla perään. Tuskin tämäkään mikään yhden laukauksen ihmease on.

Ei ole realismia laitella täällä nollia perään. Suomi pystynee hankkimaan sen verran tätä parempaa kalustoa, että sillä on operatiivista merkitystä, muttei kuitenkaan satoja. Kyllä se 30 tutkaakin pois pelistä (jos 50% osuu) lamauttaa naapurin it:tä jo pitkälle. Eikä meidän tarvitse ampua kuin tiettyjen järjestelmien tutkiin.

 

[Huhta]

Onkohan ohjuksen osumatodennäköisyydessä eroa joa laukaistaan G:stä versus normi koneesta? Eli voiko G tähdätä kun se saa signaalin kiinni.

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen ase ja toivottavasti hankitaan.

Growler pystyy kaiken järjen mukaan tarkempaan suuntimiseen kuin tavallinen SH. Mutta yhtä lailla se SH:sta ammuttu ohjus voi saada hyvin tarkan sijaintitiedon tutkasta, jos tutka on paikannettu vaikkapa satelliittitiedustelulla ja koordinaatit on siirretty hävittäjään, joka iskee ne ohjukseen ennen laukaisua. Ja toki maalina oleva tutka vaikuttaa myös suuresti yhtälöön, saadaanko se paikannettua tarkasti vaiko ei.

 

[Protheon_93]

Ei ole realismia laitella täällä nollia perään. Suomi pystynee hankkimaan sen verran tätä parempaa kalustoa, että sillä on operatiivista merkitystä, muttei kuitenkaan satoja. Kyllä se 30 tutkaakin pois pelistä (jos 50% osuu) lamauttaa naapurin it:tä jo pitkälle. Eikä meidän tarvitse ampua kuin tiettyjen järjestelmien tutkiin.

Ja oletettavasti luulisi, että muillakin DSCA:n ilmoituksissa olevilla ilmasta-maahan amitsuuneilla voisi pistää tutkan jos toisenkin paskaksi.

 

[Huhta]

Ei ole realismia laitella täällä nollia perään. Suomi pystynee hankkimaan sen verran tätä parempaa kalustoa, että sillä on operatiivista merkitystä, muttei kuitenkaan satoja. Kyllä se 30 tutkaakin pois pelistä (jos 50% osuu) lamauttaa naapurin it:tä jo pitkälle. Eikä meidän tarvitse ampua kuin tiettyjen järjestelmien tutkiin.

Toki, ei sovi ihan niin montaa toivoa. Ja arvonsa on tietysti pienemmänkin puoleisella määrällä, joutuupa vastapuoli sen jotenkin toiminnassaan huomioimaan.

Mielestäni 50 prosentin osumatodennäköisyys on kuitenkin erittäin optimistinen odotus tämäntyyppiselle aseelle ottaen huomioon kenttäkokemukset HARM:sta. AARGM(-ER) on toki kehittyneempi, mutta lähtökohtana voinee pitää, ettei ainakaan kaikkia ohjuksia ammuta ennakkoon paikannettuihin maaleihin. (JASSM tms. lienee kustannustehokkaampi niihin.) Lisäksi raskaimpien ilmatorjuntajärjestelmien tutkilla lienee suojana kohdeilmatorjuntaa, mikä edelleen pienentää tuhoamistodennäköisyyttä.

 

[Huhta]

Ja oletettavasti luulisi, että muillakin DSCA:n ilmoituksissa olevilla ilmasta-maahan amitsuuneilla voisi pistää tutkan jos toisenkin paskaksi.

Taitaa aika moni niistä aseista vaatia jokseenkin tarkan maalituksen (pl. ehkä JSM) ulkoisesta lähteestä. Samoin nopeudet ovat pienempiä, mikä hidastaa aikakriittisen maalin saavuttamista. Ei lennä ylisoonisesti JASSM, ei JSOW, ei JSM, ei StormBreaker.

 

[Merten sheriffi]

Mites tuo AARGM osa erottaa kylmän tutkan valemaalitutkasta? Jos vanja tietää, että tsuhna saattaa noita laukoa, niin S-400 ympärillä laitetaan valemaaleja.

 

[Passi]

Ja oletettavasti luulisi, että muillakin DSCA:n ilmoituksissa olevilla ilmasta-maahan amitsuuneilla voisi pistää tutkan jos toisenkin paskaksi.

Tottakai voi, mutta ota nyt huomioon että niille on jo muissa ketjuissa maalit annettu ja useampaan kertaan

 

[kimmo.j]

HARM on taistelukäytössä tyypillisesti lentänyt ohi tutkasta, koska tutkaoperaattori on sammuttanut tutkan kesken kaiken eikä HARM ole enää nähnyt mihin tähdätä. AARGM:ssä ohjukseen lisättiin millimetrialueen tutkahakupää, jolla ohjus voi skannata maalialuetta ja löytää myös "kylmän" kohteen. Mutta missä määrin uusi ominaisuus parantaa osumatodennäköisyyttä, se jää avoimeksi. Varmasti erittäin hyödyllinen ominaisuus, jos AARGM:llä on hyvä käry tutkan sijainnista. Jos ei ole, no, sitten AARGM voi olla kilometrikaupalla väärässä paikassa etsimässä tutkaa, joka ei ole lähimaillakaan.

Meillä moisen aseen olemassaolo pakottaisi ikiaikaisen vihulaisen ottamaan tämän mahdollisuuden huomioon. Silloin ollaan jo voittettu jotain.
En usko että kohti lentävä ohjusta voi siinä tilanteessa tunnistaa kovin luotettavasti, eli vihollisen on oletettava että kyse on tutkaan hakeutuvasta ohjuksesta.

 

[ajs178]

Mites tuo AARGM osa erottaa kylmän tutkan valemaalitutkasta? Jos vanja tietää, että tsuhna saattaa noita laukoa, niin S-400 ympärillä laitetaan valemaaleja.

Näitähän Vanjalla on.

 

[Hairysteed]

Mites tuo AARGM osa erottaa kylmän tutkan valemaalitutkasta? Jos vanja tietää, että tsuhna saattaa noita laukoa, niin S-400 ympärillä laitetaan valemaaleja.

Mitenkäs se tutkahakuinen ohjus toimikaan?

 

[Soldierblue]

Tuota, en ole seurannut tätä ketjua niin hirvesti mutta onko ne hävittäjä tarjoukset valmiina joo ? että mitä Suomi saa 10 miljardilla eurolla?

 

[fulcrum]

On valmiina. Konemäärät on julkaissut vain Boeing ja Saab.

 

[Einomies1]

HARM on taistelukäytössä tyypillisesti lentänyt ohi tutkasta, koska tutkaoperaattori on sammuttanut tutkan kesken kaiken eikä HARM ole enää nähnyt mihin tähdätä. AARGM:ssä ohjukseen lisättiin millimetrialueen tutkahakupää, jolla ohjus voi skannata maalialuetta ja löytää myös "kylmän" kohteen. Mutta missä määrin uusi ominaisuus parantaa osumatodennäköisyyttä, se jää avoimeksi. Varmasti erittäin hyödyllinen ominaisuus, jos AARGM:llä on hyvä käry tutkan sijainnista. Jos ei ole, no, sitten AARGM voi olla kilometrikaupalla väärässä paikassa etsimässä tutkaa, joka ei ole lähimaillakaan.

Puhutaan siis AGM-88A versioista, joilla oli heikko ohjelmoitavuus ja herkkyys, eikä suunnistusapuja?

AARGM block 1 on aivan eri asejärjestelmä, jossa on digitaaliteknologia, GPS avustus, tuo mmw- hakupää ja maalin vaikutusta mittaava telemetria+ linkki. Kilpajuoksua varmasti tutkien ja ohjusten välillä tämä on ja ohjuksia pitäisi laukoa maalista riippuen useita jos pyritään tuhoamaan tai vaurioittamaan maalia pitkäksi aikaa.

AARGM on minusta eräänlainen back-up revolveri, jolla voidaan luoda lisäpainetta jonkinn alueen tutkille ja ilmatorjunnalle niin että niiden on pakko sammuttaa tutkiaan. Sehän jo antaa toimintavapautta taistelukoneille huomattavasti jos tutkat on jatkuvasti uhattuina ja tähän usein pyritäänkin. Toinen apu siitä on yllättävässä tilanteessa kun vastapuoli kytkee yllättäen tutkan päälle, josta ei tiedetty etukäteen.

Tutkat voidaan hyvin tuhota kaukaa käyttämällä liitopommia tai risteilyohjusta, joka ei vaadi mitään säteilyä hakeutumiseen. Esimerkiksi JSOW voidaan suunnata tutkaan yli 100 km päästä ja sen sen sijaintia voidaan päivittää (block III). Taistelukärki on suuri ja ohjuksella voidaan hyökätä yhtä hyvin TELiä vastaan.

Häirintä on varmasti kustannustehokkain tapa hämätä tutkia ja ammukset eivät lopu kesken.

Growler pystyy kaiken järjen mukaan tarkempaan suuntimiseen kuin tavallinen SH. Mutta yhtä lailla se SH:sta ammuttu ohjus voi saada hyvin tarkan sijaintitiedon tutkasta, jos tutka on paikannettu vaikkapa satelliittitiedustelulla ja koordinaatit on siirretty hävittäjään, joka iskee ne ohjukseen ennen laukaisua. Ja toki maalina oleva tutka vaikuttaa myös suuresti yhtälöön, saadaanko se paikannettua tarkasti vaiko ei.

Block III Super saa Northrop Grummanin DTP-N sensorit, joilla tutkasäteilyä voidaan paikantaa yhtä tarkasti kuin Growlerilla. Tietysti AESA-tutkan SAR moodilla saadaan tarkennettua tietoa kaukaakin ja se auttaa varmasti it-järjestelmän maalittamisessa. Growler tietysti saa tietoa koko sähkömagneettisesta spektristä, kuten eri taajuksien radioaalloista ja datalinkeista.

 

[Soldierblue]

On valmiina. Konemäärät on julkaissut vain Boeing ja Saab.

Mitä Saabin tarjoukset on?

 

[Gyllis1]

Mitä Saabin tarjoukset on?

64 yksipaikkaista Geipeniä, 2 tutkakonetta ja N määrä aseita.

 

[magitsu]

Hyvä tutkimus DX-hankkeen uutisoinnista. Raivio esim. hyökkäsi ansiokkaasti vastakauppakuplaa vastaan. Nyt sen osalta on onneksi hieman aikuistuttu yleisesti.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/148251/Petaja_Aatusamuli_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jännästi silloinkin arvailtiin aluksi 7-10 miljardia ja lopulta tilausvaltuus oli 9,5. Eli HX:ssä vaihdetiin vain markat euroiksi?

 

[Protheon_93]

Hyvä tutkimus DX-hankkeen uutisoinnista. Raivio esim. hyökkäsi ansiokkaasti vastakauppakuplaa vastaan. Nyt sen osalta on onneksi hieman aikuistuttu yleisesti.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/148251/Petaja_Aatusamuli_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jännästi silloinkin arvailtiin aluksi 7-10 miljardia ja lopulta tilausvaltuus oli 9,5. Eli HX:ssä vaihdetiin vain markat euroiksi?

Sinänsä mielenkiintoista, että aluksi ennen kuin koneiden lukumäärät tarkentuivat niin puhuttiin 60 yksipaikkaisesta ja n. 10 kaksipaikkaisesta. Tuo olisi ollut jo aikamoinen suoritus jos Horneteja olisi pystytty 70 kpl hankkimaan.

Ja se olisi tehnyt myös hyvää HX-hankkeelle, kun lukumäärän pohjaksi olisi voitu laittaa 70 eikä 64 kpl.