Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[magitsu]

Kun Norja aikanaan saa ensimmäinen F-35:n käyttöönsä ja kun kone aikanaan altistetaan hangaarin ulkopuoliselle laajemmalle työskentelylle kovassa pakkasessa, niin on aika epätodennäköistä, että ei-nato suomi-insinöörit ovat siinä vieressä seuraamassa livenä koneen telemetriaa ja työskentelyn kokonaisvaltaista sujuvuutta..

Pelkästään siitä, että norjalaiset pystyy operoimaan sillä aikoinaan pohjoisessa voi päätellä paljon.
Kaikki muutkin ongelmat ovat tulleet julki ko. ohjelmassa ja joudutaan ratkaisemaan jo nykyisten käyttäjien osalta. Jos Norja havaitsee, se korjataan ennen kuin Suomessa tarvitsee asiasta huolestua.
Onhan sitä jo aika paljon myös kylmätestattu. Vasta oli se lehtijuttu, jossa läpikäytiin sekä kuuma että kylmä.

Miksi Ilmavoimat saa aina parasta, uusinta ja kalleinta ja Maavoimat saa vaan käytettyä kalustoa?

Siksi kun kukaan ei myy käytettynä sellaista hävittäjää, jonka vielä itse kelpuuttaisi ko. tehtävään. Poislukien Ruotsi, jossa tehtiin liikaa C/D Gripeniä aikanaan. Siinäkin oli tosin kyse enemmänkin liisauksesta, joka on erittäin rajoitettu malli vuokraajan kannalta. Juuri mitään ei saa tehdä.

Puolet elinkaaresta lennetty hävittäjä olisi todennäköisesti vanhentunut ja siihen liittyvän koulutus/huoltojärjestelmän rakentaminen maksaisi vuositasolla enemmän suhteessa kuin pakasta vedettyjen koko elinkaaren.

Käytettyä ei ole nykymarkkinoilla enää oikein tarjolla maavoimillekaan. Oltiin hyvissä ajoin liikkeellä. Lisäksi ykkösnyrkkien taakse kelpaa sekunda. Asevelvollisuusarmeija on liian kallis varusteltavaksi uudella. Ilmavoimissa ja merivoimissa oltava paremmassa tikissä kun ovat jatkuvassa valmiudessa eli ensimmäisenä toimimassa.

 

[Gyllis1]

Miksi Ilmavoimat saa aina parasta, uusinta ja kalleinta ja Maavoimat saa vaan käytettyä kalustoa?

Koska olemme persaukisia? Koska emme panosta tarpeeksi puolustukseen? Koska markkinoilla on ollut tarjolla edullista käytettyä kalustoa jolla on myös reilusti käyttöaikaa jäljellä? Myynnissä oleva käytetty hävittäjäkalusto on yleensä loppuun lennettyä romua jolla tiimoja ei ole jäljellä kuin muutamiksi vuosiksi. Yleensäkin nuo maavoimien vermeet ovat vähän anteeksi antavampia. Loppulaskussa on jonkin verran eroa jos Leo 2 laukeaa kesken ajon vs käytetty hävittäjä kajahtaa kesken lennon.

 

[fyysikko]

Miksi Ilmavoimat saa aina parasta, uusinta ja kalleinta ja Maavoimat saa vaan käytettyä kalustoa?

Johtuskos siitä, että ilmavoimat valitsee itse samalla rahalla mielummin uutta ja parasta vähemmän, kuin enemmän jotain lähinnä maalitauluksi kelpaavaa, jonka käyttöaste on matala ja käyttökulut on korkeat.
Vastaavasti maavoimat yleensä valitsee ihan itse mieluummin lukumääräisesti enemmän sitä vähemmän tuoretta kalustoa kuin vähemmän sitä uusinta ja parasta.

Tämä siis vain yleensä, toki poikkeuksiakin voi löytyä. Kummankos kalustoa ne hekot muuten on? ilmavoimien operoimia maavoimien liikuttamiseksi? Nehän oli hankittaessa liiankin tuoretta.
Molemmat siis valitsevat sitä minkä uskovat olevan kokonaisuuden kannalta paras valinta määrät ja elinkaarikulut huomioituna, ei välttämättä parasta tuotetta.
Kysymyksesi kuitenkin viittaisi siihen että päätökset tehtäisiin jotenkin ulkopuolelta käsin. En ole havainnut sellaisesta mitään näyttöä. Jos sellaista on, niin laitatko esimerkkiä tai vaikka linkkiä sellaiseen viittaavasta.

 

[fyysikko]

Miksi Ilmavoimat saa aina parasta, uusinta ja kalleinta ja Maavoimat saa vaan käytettyä kalustoa?

Johtuskos siitä, että ilmavoimat valitsee itse samalla rahalla mielummin uutta ja parasta vähemmän, kuin enemmän jotain lähinnä maalitauluksi kelpaavaa, jonka käyttöaste on matala ja käyttökulut on korkeat.
Vastaavasti maavoimat yleensä valitsee ihan itse mieluummin lukumääräisesti enemmän sitä vähemmän tuoretta kalustoa kuin vähemmän sitä uusinta ja parasta.

Tämä siis vain yleensä, toki poikkeuksiakin voi löytyä. Kummankos kalustoa ne hekot muuten on? ilmavoimien operoimia maavoimien liikuttamiseksi? Nehän oli hankittaessa liiankin tuoretta.
Molemmat siis valitsevat sitä minkä uskovat olevan kokonaisuuden kannalta paras valinta määrät ja elinkaarikulut huomioituna, ei välttämättä parasta tuotetta.
Kysymyksesi kuitenkin viittaisi siihen että päätökset tehtäisiin jotenkin ulkopuolelta käsin. En ole havainnut sellaisesta mitään näyttöä. Jos sellaista on, niin laitatko esimerkkiä tai vaikka linkkiä sellaiseen viittaavasta.

 

[Huhta]

Tämä siis vain yleensä, toki poikkeuksiakin voi löytyä. Kummankos kalustoa ne hekot muuten on? ilmavoimien operoimia maavoimien liikuttamiseksi? Nehän oli hankittaessa liiankin tuoretta.

Helikopterit ovat Suomessa maavoimien operoimia, ovat olleet jo 90-luvun lopulta asti. Ja kyllä kai ne kopterit voi laskea maavoimien kalustoksi, vaikka ne välillä kävisivätkin noukkimassa koneestaan hypänneen Hornet-lentäjän talteen.

Miksi Ilmavoimat saa aina parasta, uusinta ja kalleinta ja Maavoimat saa vaan käytettyä kalustoa?

Maavoimat on saanut paljon uuttakin tällä vuosituhannella, kuten NASAMS, Bolide / ASRAD-R, CV90, AMV ja AMOS. Plus se käytetty kalustokin on ollut pääosin priimaa (Leo 2A6, K9, Stinger).

Erittäin kallista tuoda Suomeen lennettäväksi. F-35 osalta myös slight problem kun ei ole kaksipaikkaista. Ei tosin ole Gripeniäkään vielä aikoihin ja silloinkin Brasiliassa. Yksipaikkaisiin pitäisi varmasti kouluttaa vähän.

Kalleus on suhteellista, käyväthän ne hävittäjät täällä harjoituksissa ja lentonäytöksissäkin(!). Jos vaakakupeissa on miljardi-diili ja miljoonan-parin testit, niin valinnan pitäisi olla helppo.

Gripenistä ei muuten ollut kaksipaikkaista versiota viime kerrallakaan koelentovaiheessa.

 

[ajs178]

Johtuskos siitä, että ilmavoimat valitsee itse samalla rahalla mielummin uutta ja parasta vähemmän, kuin enemmän jotain lähinnä maalitauluksi kelpaavaa, jonka käyttöaste on matala ja käyttökulut on korkeat.
Vastaavasti maavoimat yleensä valitsee ihan itse mieluummin lukumääräisesti enemmän sitä vähemmän tuoretta kalustoa kuin vähemmän sitä uusinta ja parasta.

Tämä siis vain yleensä, toki poikkeuksiakin voi löytyä. Kummankos kalustoa ne hekot muuten on? ilmavoimien operoimia maavoimien liikuttamiseksi? Nehän oli hankittaessa liiankin tuoretta.
Molemmat siis valitsevat sitä minkä uskovat olevan kokonaisuuden kannalta paras valinta määrät ja elinkaarikulut huomioituna, ei välttämättä parasta tuotetta.
Kysymyksesi kuitenkin viittaisi siihen että päätökset tehtäisiin jotenkin ulkopuolelta käsin. En ole havainnut sellaisesta mitään näyttöä. Jos sellaista on, niin laitatko esimerkkiä tai vaikka linkkiä sellaiseen viittaavasta.

Lähinnä viittaa siihen, että Ilmavoimat saa puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoitusta miljardikaupalla ja tällä ostetaan hävittäjät. Ei niitä puolustusbudjetista makseta. Varmasti Maavoimillekin kelpaisi 6mrd ylimääräistä rahoitusta normikehyksen ulkopuolelta - eivät hekään varmasti valitsisi enää käytettyä, jos rahaa annettaisiin samalla tavalla kuin Ilmavoimille.

 

[Mustaruuti]

Lähinnä viittaa siihen, että Ilmavoimat saa puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoitusta miljardikaupalla ja tällä ostetaan hävittäjät. Ei niitä puolustusbudjetista makseta. Varmasti Maavoimillekin kelpaisi 6mrd ylimääräistä rahoitusta normikehyksen ulkopuolelta - eivät hekään varmasti valitsisi enää käytettyä, jos rahaa annettaisiin samalla tavalla kuin Ilmavoimille.

Voi hyvä sylvi.

Ilmavoimien koneet kustantavat sanotaan vaikka 7,5 miljardia 30 vuoden välein tapahtuvina hankintoina.

Maavoimille hankintaan uutta kalustoa joka vuosi. Vuotuinen budjetti noin 500 miljoonaa. 30 vuodessa tästä tulee 15 miljardia.

 

[crane]

Lähinnä viittaa siihen, että Ilmavoimat saa puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoitusta miljardikaupalla ja tällä ostetaan hävittäjät. Ei niitä puolustusbudjetista makseta. Varmasti Maavoimillekin kelpaisi 6mrd ylimääräistä rahoitusta normikehyksen ulkopuolelta - eivät hekään varmasti valitsisi enää käytettyä, jos rahaa annettaisiin samalla tavalla kuin Ilmavoimille.

Kertarysäyksellä se nyt on vain yksinkertaisesti pakko tehdä noin

 

[Raveni]

Lähinnä viittaa siihen, että Ilmavoimat saa puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoitusta miljardikaupalla ja tällä ostetaan hävittäjät. Ei niitä puolustusbudjetista makseta. Varmasti Maavoimillekin kelpaisi 6mrd ylimääräistä rahoitusta normikehyksen ulkopuolelta - eivät hekään varmasti valitsisi enää käytettyä, jos rahaa annettaisiin samalla tavalla kuin Ilmavoimille.

Sen verran on sanottava, että jos ilmavoimat lentäsi Fokkereilla ja maavoimilla olisi uutuutta kiiltävät Abrams vaunut kaikilla mahdollisilla hilavitkuttimilla niin miten luulet, että käy kun ne fokkerit on ammuttu alas? Miten mm. Irakissa ja libyassa kävi kun ei ollut heittää ilmaan mitään? Vehkeet tuhottiin ilmasta käsin. Siinä on nurmiporalla ikävä olla kun henki voi lähteä minä hetkenä hyvänsä, voi jopa suomalainen moraali kokea kolauksen.

Itse näen niin, että sodat voitetaan tai hävitään ilmassa. Sen vuoksi ilmavoimiin tulee ja kannattaa panostaa. Siitä juontaakin oma huoli, että saadaanko tällä kierroksella tarpeeksi lennätettävää vai tingitäänkö taistelunkestävyydestä ja suorituskyvystä.

Maavoimillakin toki täytyy olla pelit ja vehkeet. Sota maassa on vaan muuttunut kovin vähän ja toki siellä on isoja puutteita jotka pahenevat entisestään ensivuosikymmenen aikana. Tarvittaisiin niin taisteluajoneuvoja, panssareita, kuljetuskalustoa, johtamisvälineitä, tilannetiedon muodostamis välineitä, tykistöä, aseita, varusteita, ammuksia, vielä lisää ammuksia, jne, jne.

Ei meinaan ole meille iloa siitäkään, että maavoimien suorituskyky lepää kolmen prikaatin ja muutaman taisteluosaston varassa ja that's it.

Rahaa täytyisi saada budjetin ulkopuolelta myös maavoimille. Omissa unelmissa olisi yksi jatkuvassa valmiudessa oleva mekanisoitu pataljoona josta voitaisiin muodostaa alle 24h mekanisoitu prikaati. Tuohon ei vain ole rahaa, eikä poliittista tahtotilaa.

 

[Huhta]

Maavoimille hankintaan uutta kalustoa joka vuosi. Vuotuinen budjetti noin 500 miljoonaa. 30 vuodessa tästä tulee 15 miljardia.

En tiedä, millä päädyt noihin numeroihin. Haluatko avata?

Vaikka summiin laskettaisiin "näkymättömät" hankinnat (maavoimien konttoritarvikkeet ym.), niin 500 miljoonaa vaikuttaa olevan yläkantissa. Merivoimathan syövät tuosta samasta kakusta (paitsi MTA2020, mutta se on poikkeus) ja myös ilmavoimien päivitystarpeet sekä tutkahankinnat hoidetaan tuosta.

 

[John Hilly]

Ei ollut ainakaan nähnyt tätä viestiä kun luuli LM:n olevan 5. sukupolven määritelmän takana.

Minusta tämä haastateltu ilmailublokkari oli täysi amatööri. Surkea esitys, valitettavasti.

 

[Mustaruuti]

En tiedä, millä päädyt noihin numeroihin. Haluatko avata?

Vaikka summiin laskettaisiin "näkymättömät" hankinnat (maavoimien konttoritarvikkeet ym.), niin 500 miljoonaa vaikuttaa olevan yläkantissa. Merivoimathan syövät tuosta samasta kakusta (paitsi MTA2020, mutta se on poikkeus) ja myös ilmavoimien päivitystarpeet sekä tutkahankinnat hoidetaan tuosta.

Hyvin yksinkertaisesti. Otin pyöreän luvun. Lisäksi, se tulee seuraavan 30 vuoden aikana kasvamaan inflaation myötä, jolloin keskiarvo lienee noin 500.

Ymmärsit varmaankin, mikä oli asian pointti?

Muoks. Jos vielä huomasit, niin valitsin tarkoituksella luvut 15 ja 7,5. 15 = 2*7,5.

 

[magitsu]

Minusta tämä haastateltu ilmailublokkari oli täysi amatööri. Surkea esitys, valitettavasti.

Harjoituksen puutetta. Paljon olisi auttanut keskustella etukäteen pointeista jonkun muun kanssa niin olisi joutunut perustelemaan ja uudelleenharkitsemaan niitä ennakkoon.

Muutenkin kannattaisi ottaa joku tietty perspektiivi. Olisi voinut lähteä arvioimaan vain myyjien mainontaa.

 

[Talvela]

Sen verran on sanottava, että jos ilmavoimat lentäsi Fokkereilla ja maavoimilla olisi uutuutta kiiltävät Abrams vaunut kaikilla mahdollisilla hilavitkuttimilla niin miten luulet, että käy kun ne fokkerit on ammuttu alas? Miten mm. Irakissa ja libyassa kävi kun ei ollut heittää ilmaan mitään? Vehkeet tuhottiin ilmasta käsin. Siinä on nurmiporalla ikävä olla kun henki voi lähteä minä hetkenä hyvänsä, voi jopa suomalainen moraali kokea kolauksen.

Itse näen niin, että sodat voitetaan tai hävitään ilmassa. Sen vuoksi ilmavoimiin tulee ja kannattaa panostaa. Siitä juontaakin oma huoli, että saadaanko tällä kierroksella tarpeeksi lennätettävää vai tingitäänkö taistelunkestävyydestä ja suorituskyvystä.

Maavoimillakin toki täytyy olla pelit ja vehkeet. Sota maassa on vaan muuttunut kovin vähän ja toki siellä on isoja puutteita jotka pahenevat entisestään ensivuosikymmenen aikana. Tarvittaisiin niin taisteluajoneuvoja, panssareita, kuljetuskalustoa, johtamisvälineitä, tilannetiedon muodostamis välineitä, tykistöä, aseita, varusteita, ammuksia, vielä lisää ammuksia, jne, jne.

Ei meinaan ole meille iloa siitäkään, että maavoimien suorituskyky lepää kolmen prikaatin ja muutaman taisteluosaston varassa ja that's it.

Rahaa täytyisi saada budjetin ulkopuolelta myös maavoimille. Omissa unelmissa olisi yksi jatkuvassa valmiudessa oleva mekanisoitu pataljoona josta voitaisiin muodostaa alle 24h mekanisoitu prikaati. Tuohon ei vain ole rahaa, eikä poliittista tahtotilaa.

Valmiuteen on olemassa kyllä ihan helppokin ratkaisua eli palvelusaikojen pidennys.

Aivan järjetöntä että sitä ei ole tehty koska joustava järjestelmämme perustuu valmiuden säätelyyn uhkan mukaisesti.

Palvelusajat välille 12-24kk ja valmiutemme on kohonnut simissä.
Tämäkin maksaa joten silloin korotetaan rahoitusta, esimerkiksi 2,5-3% BKT osuus.

Se että näin ei ole tehty tarkoittanee että poliittinen johto ei pidä sotaa todellisena uhkana.

 

[Talvela]

Minusta tämä haastateltu ilmailublokkari oli täysi amatööri. Surkea esitys, valitettavasti.

Tai jäätyi, oli kyllä aika sepitystä.

Kyseisen ohjelman tuottaja on muuten taistolainen joten aina epäilen myös piilotettuja motiiveja aiheissa ja kysymyksissä.

 

[Mustaruuti]

Kerran olen ollut nuorena telkkarissa. Ei ollut mitenkään erityisen positiivinen kokemus siinä mielessä, että huomasi, miten vaikea on todella pienessä ajassa koettaa sanoa mitään järkevää. Siksi en moittisi kaverin suoritusta. Sama asia paistaa hänen kommenteistaan.

http://sotilasilmailu.fi/sotilasilmailu-fi/muutamia-lisayksia-ylen-aamutvn-lahetykseen/

 

[magitsu]

Tai jäätyi, oli kyllä aika sepitystä.

Selvästi. Puhui mm. Rafaelista ja EASA-tutkasta. "Rafael joiltakin osin parempi kuin Hornet" (eiköhän pitäisi sanoa, että kaikilta eli ei kannattaisi mainita koko asiaa). Jenkeistä ei välttämättä kannattaisi puhua. Vähän liian arkikielistä.

Jos tulee palstalaisille kutsu niin kannattaa käydä niitä perusteita läpi jonkun kanssa. Vaikka täällä. Voi sitten ehkä välttää pahimmat ansat itsensä pussiin puhumisessa. Hattua on nostettava myös pelivedosta, joka johtaa kieltäytymiseen kutsusta. Voi joutua osaksi tarinaa eikä tarinankertojaksi. Eli jos MOT soittaa niin nou dank jyy. RT/VV/MV:sta varmaan osataan kieltäytyä sanomattakin.

http://sotilasilmailu.fi/sotilasilmailu-fi/muutamia-lisayksia-ylen-aamutvn-lahetykseen/

Yllättävän paljon kirjoitusvirheitä. Voi olla toki lukihärö. Tyyli kokonaisuudessaan ei luottamusta herättävä. Mitä taustatoimittajat on oikeasti ajatelleet?

Rafalen ongelma on oikeasti hävittäjän liian Ranskalaisuus, kone on sisäsiittoinen ja kaikki tiet vievät oikeasti Pariisiin. Tähän kun yhdistetään Ranskalainen ylimiellisyys niin ollaan aika huolestuttavilla vesillä.

Aika raskauttava "täsmennys".

Ja joukon viimeisenä, ameriikanrauta eli F-35. Konetta markkinoidaan stealth koneena eli tutkassanäkymättömänä. Se ei ole sitä, kone näkyy tutkissa heikosti. Myös Lockheed Martinin systeemi jossa jokainen maa maksaa yhtiölle tiettyjä korvauksia joka vuosi on allekirjoittaneen mielestä hämärä. Osta 100 miljoonan euron kone ja maksa sen jälkeen pakkomaksua jotta kone saisi huoltoja ym muita päivityksiä. Kuvitellaan tilanne jossa ostat Mersun ja mersu ilmoittaa, että sun pitää maksaa joka vuosi 2000 euroa, että saat varaosia ja varaosia ja päivityksiä saa vain mersulta.

Pienenä ns kakunpalasena voisi sanoa, että ohjelmassa oli tarkoitus myös käsitellä Venäläistä vaihtoehtoa.

WTF?

 

[Rannari]

Voi hyvä sylvi.

Ilmavoimien koneet kustantavat sanotaan vaikka 7,5 miljardia 30 vuoden välein tapahtuvina hankintoina.

Maavoimille hankintaan uutta kalustoa joka vuosi. Vuotuinen budjetti noin 500 miljoonaa. 30 vuodessa tästä tulee 15 miljardia.

Tai niin että puolustushankintoihin käytetään 500 miljoonaa vuodessa. Aseisiin ja muihin näkyviin hankintoihin tuosta menee 350 miljoonaa. 30 vuodessa siis 10 miljardia josta noin miljardi Merivoimille. Maa-ja Ilmavoimat jakavat suunnilleen 50/50 jäljelle jäävät 9 miljardia.

 

[Huhta]

Hyvin yksinkertaisesti. Otin pyöreän luvun. Lisäksi, se tulee seuraavan 30 vuoden aikana kasvamaan inflaation myötä, jolloin keskiarvo lienee noin 500.

Ymmärsit varmaankin, mikä oli asian pointti?

Muoks. Jos vielä huomasit, niin valitsin tarkoituksella luvut 15 ja 7,5. 15 = 2*7,5.

Ymmärrän ajatuksesi siinä mielessä, että maavoimatkin saa paljon rahaa, jopa ilmavoimia enemmän. Mutta epäilen, että jako olisi lähellekään tuota esittämääsi "maavoimille tuplasti niin paljon kuin ilmavoimille".

Kuten aiemmin totesin, kaikki muut ilmavoimien hankinnat kuin itse konehankinta maksetaan samoista rahoista kuin maavoimien hankinnat. Samaten merivoimat ovat pääsääntöisesti syöneet samasta kakusta, tosin nyt MTA2020 ilmeisesti saa hieman lisärahoitusta.

Eikä puhuta mistään pikkusummista, Hornetitkin ovat imeneet aika hyvin rahaa, karkeasti satasen vuodessa:

Kalliit ovat siis Hornetien pelikelpoisuuden lunnaat: MLU 1 noin 325 miljoonaa, MLU 2 noin 554 miljoonaa, ilmasta maahan -kyky 168 miljoonaa, AMRAAM 107 miljoonaa ja elinkaaren turvaaminen 290 miljoonaa. Yhteensä 1 444 miljoonaa euroa plus (tai miinus) valuuttakurssikorjaukset plus indeksikorjaukset.

90-luvun tilanteesta en ole täysin selvillä, mutta silloinhan maavoimien rahoitus ja varustaminen jäi puolitiehen, koska Hornetit jouduttiin maksamaan puolustusbudjetin rajoista ilman erillisrahoitusta. Maavoimat on kyllä johtanut hankinnoissa vuosina 2000-2020 n. 1,5-2 kertaisella euromäärällä, mutta jos 90-luku otetaan mukaan tarkasteluun, niin epäilen maavoimien olevan vain karvan edellä ilmavoimia.

Ottaen huomioon tällä vuosikymmenellä materiaalihankintoihin tehdyt leikkaukset en pidä uskottavana, että maavoimat pystyisi jatkossa pitämään kaksinkertaista osuutta rahoituksesta suhteessa ilmavoimiin. Realistisempaa voisi olla 1,5 kertainen osuus, ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että erillisrahoitus toteutuu täysimittaisena.

Jos erillisrahoitusta tulee esim. vain 2-3 miljardia ja loput maksetaan budjetin rajoista, niin ilma- ja maavoimat ovat luultavasti hyvin lähellä toisiaan rahoitussiivujensa osalta tarkasteltaessa aikaväliä 2025-2055. Jos erillisrahoitusta taas ei tule senttiäkään, niin veikkaan ilmavoimien menevän johtoon rahoituksessa, kun hävittäjiä on pakko hankkia edes jokseenkin uskottava määrä, ehkä 30-40 kpl. Maavoimat supistuisi jatkossa yhteen mekanisoituun prikaatiin, muutamaan pataljoonaan ja sitten kolmeen alueelliseen prikaatiin.

 

[Sarek1]

Minusta tämä haastateltu ilmailublokkari oli täysi amatööri. Surkea esitys, valitettavasti.

Harjoituksen puutetta. Paljon olisi auttanut keskustella etukäteen pointeista jonkun muun kanssa niin olisi joutunut perustelemaan ja uudelleenharkitsemaan niitä ennakkoon.

Oli ehkä osittain hieman yllättäviä painotuksia, mutta subjektiivisiahan ne kommentit joka tapauksessa tuppaavat olemaan. Entäpä jos itse kukainenkin täällä aktiivisista olisi ollut antamassa "lausuntoa" Ilmavoimien hankkeesta, millaisia painotuksia olisi lausuntoihin tullut?

Televisioesiintyminen ja suora haastattelu on aina oma lukunsa ja kipsi hiipii herkästi hipiälle. Mitä tulee vääntöjen sparraukseen, tällä foorumilla sanan säilän voi taatusti pitää terävänä jos tahtoo. #promeinikiä

Onko ilmailublogien kirjoittaja sitten asiantuntija, kas siinä vasta kysymys. Sotakoneisiin perehtymättömälle guru, mp-foorumisteille samanlainen Jomppe kuin muutkin ja Ilmavoimille silkka siviili. Rafaelin enkelit ja EASAt särähtivät hiukkasen korvaan, samoin jotkin mainitut seikat, jotka olivat oikeastaan olettamuksia. Se "kakunpalanen" ei kuulu HX-hankkeeseen kuin potentiaalisena vastapelurina. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi sitä puolta hankintaan liittyen voinut valottaa katsojille.

Toimittajilla on aina oma agenda, sen olen (kantapään kautta) oppinut. Olen aika monta kertaa kirjoittanut/kirjoituttanut haastattelun tai artikkelin esilukemisen jälkeen kokonaan uusiksi, jotta edes karkeimmat asiavirheet saataisiin karsittua pois.