Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Lokakuu lähti käyntiin. Enää ei ole kuin yksi kokonainen kuukausi edessäpäin ennen kuin tulee se kuukausi, jolloin kuulemme HX-valinnasta. 80 päivää maksimissaan.
Vai käykö niinkuin Puolustusvoimien tietovuotojupakalle, että aina on tutkinta ihan kohta valmis ja päästään syyteharkintaan, mutta niin vain vuodet kuluvat ja ihan kohta on tutkinta valmis. En ihmettelisi, jos päätös siirtyisi 2022 puolelle
 
Juu aina väärä voittaa, se on luonnollista. Aika näyttää millainen valinta on tullut tehtyä. Joka tapauksessa sotatarvikkeiden kohdalla juttua riittää kun hankinnat eivät ole avoimia ja toisaalta käyttäjä määrittää pitkälti mitä hankintaan jos hankitaan. Tuolloin jää paljon tilaa mielipiteille sekä spekulaatioille. No reilu kuukausi tässä pitää vielä malttaa jaksaa vartoa ennen kuin kuullaan millainen paketti sieltä on tulossa ja saadaan jonkinlaiset näennäiset perustelut sille miksi juuri tämä vaihtoehto valittiin. Aika monesti voi jo etukäteen heittää suht varmoja heittoja valittavasta mutta täytyy sanoa, että puolustusväline hankinnat on kyllä hankalia. Tuossakin on viisi ehdokasta joista kolme rankkaisin siihen joidenka kesken valinta tapahtuu ja pari on sitten omissa ajatuksissa sellaisia epätodennäköisiä vaihtoehtoa. Saa kahtoa. Se mikä lienee kuitenkin varmaa on hankinta avoin tai ei niin näemme minkä hintaiseksi kokonaisuus muodostuu. Se on hieman vaikeammin salattavissa oleva osanen.
Itse jakaisin ehdokkaat kolmeen ryhmään: 1) Amerikkalaiset vaihtoehdot (todennäköisin valinta), 2) Britti/Ranska-vaihtoehdot (mahdollinen valinta), 3) Ruotsalainen vaihtoehto (epätodennäköisin valinta).
 
En kyllä keksi syytä, miksi HX-valintaa venytettäisiin. Onhan tässä ollut 5 vuotta aikaa hioa tarjouksia, evaluaatiot on tehty, BAFO:t saatu ja hankinnalla poliittinen tuki. Tilauksesta toimitusten alkuun kuluu 5 vuotta, joten ei ole syytä odotella jotain mullistavaa ihmehärpäkettä joka viime metreillä muuttaisi pelin henkeä - sellainen kyllä saadaan mihin tahansa konetyyppiin integroitua sen 5 vuoden aikana, ja nykyään nyt muutenkin on aivan normaalia elinkaariajattelua että koneita modernisoidaan joka tapauksessa. Mustaa hevosta per se ei kisassa ole, joka kiilaisi viime metreillä mukaan ja joka voisi aiheuttaa uutta myllerrystä.

Voin esittää oman arvaukseni, jonka olen tainnut ilmaista aikemminkin: kisan ennakkosuosikki on F-35, sen ainoa kysymysmerkki ovat oikeastaan käyttökustannukset. Itse asetan kakkossijalle Rafalen, joka on ainoa mustaan hevoseen verrattava ehdokas tässä rallissa: koneen kehitys on sujunut hyvää tahtia, siinä on etevää teknologiaa ja kinemaattinen suorituskyky hyvä. Ranskalaisena sen huoltojärjestelmä sitten lienee kallis ja aseistus varsinkin, mutta poliittisena kumppanina le hoho olisi kyllä kuin nenärähmä ovenkahvaan - se ei ole riippuvainen amerikkalaisista, kuten kaikki muut koneet ovat. Kolmoseksi asetan Typhoonin, jonka kinemaattinen suorituskyky on paras, mutta koneen päivittäminen on ollut kuin komitea suunnittelemassa hevosta ja kone on lisäksi kallis. Pienenä bonuksena taaksepäin yhteensopivuus Amraamin ja Sidewinderin kanssa, mikä Rafalelta puuttuu. Itse pidän epätodennäköisenä, että Typhooneja olisi saatu mahtumaan mukaan 64 konetta (eikä välttämättä Rafalejakaan). Neloseksi asetan Super Hornetin, sen suurin riippakivi on epävarma elinkaari ja toinen sen hitaus törröttävine ripustimineen. Muutenkin kone on vähän enemmän hävittäjäpommittajan kuin hävittäjän maineessa. Viimeisenä sitten Greippi: todella suppea käyttäjäkunta ja siksi hirvittävä elinkaarikustannusten nousun riski, kone on rooliinsa myös pieni ja tehoton. Tarjouksen täydentäminen GlobalEyellä ei kerro hyvästä diilistä vaan heikosta suorituskyvystä, jota yritetään paikata oheistuotteilla. Sen ainoa etu lienee demarien veto Ruotsiin ja todennäköisesti edulliset lentotunnit per se - mutta ei edullinen elinkaari.
 
No, ainakin oikeassa järjestyksessö nuo ovat....
Yllättävän hyvin olivat saaneet ne järjestykseen. Oletin, että sieltä tulee taas tämä tyypillinen ja älyvapaa viesti, että kisa käytäisiin jotenkin F-35:n ja Gripenin välillä. Mutta toki Siivet-lehdellä on oma maineensa pelissä, eivätkä voi samalla tavalla sekoilla kuin valtamedia.

Ainoa, mitä jäin miettimään, oli Typhoonin ja Rafalen välinen järjestys. Rafale on parempi kone, mutta vierastetaanko Ranskaa yhteistyökumppanina ja aseiden toimittajana enemmän kuin Brittejä, niin tod näk kyllä jo ihan kieliongelmien takia, mutta onko tämä niin suuri ongelma, että vaikuttaisi koneen valintaan. Vaikea sanoa
 
En kyllä keksi syytä, miksi HX-valintaa venytettäisiin. Onhan tässä ollut 5 vuotta aikaa hioa tarjouksia, evaluaatiot on tehty, BAFO:t saatu ja hankinnalla poliittinen tuki. Tilauksesta toimitusten alkuun kuluu 5 vuotta, joten ei ole syytä odotella jotain mullistavaa ihmehärpäkettä joka viime metreillä muuttaisi pelin henkeä - sellainen kyllä saadaan mihin tahansa konetyyppiin integroitua sen 5 vuoden aikana, ja nykyään nyt muutenkin on aivan normaalia elinkaariajattelua että koneita modernisoidaan joka tapauksessa. Mustaa hevosta per se ei kisassa ole, joka kiilaisi viime metreillä mukaan ja joka voisi aiheuttaa uutta myllerrystä.

Voin esittää oman arvaukseni, jonka olen tainnut ilmaista aikemminkin: kisan ennakkosuosikki on F-35, sen ainoa kysymysmerkki ovat oikeastaan käyttökustannukset. Itse asetan kakkossijalle Rafalen, joka on ainoa mustaan hevoseen verrattava ehdokas tässä rallissa: koneen kehitys on sujunut hyvää tahtia, siinä on etevää teknologiaa ja kinemaattinen suorituskyky hyvä. Ranskalaisena sen huoltojärjestelmä sitten lienee kallis ja aseistus varsinkin, mutta poliittisena kumppanina le hoho olisi kyllä kuin nenärähmä ovenkahvaan - se ei ole riippuvainen amerikkalaisista, kuten kaikki muut koneet ovat. Kolmoseksi asetan Typhoonin, jonka kinemaattinen suorituskyky on paras, mutta koneen päivittäminen on ollut kuin komitea suunnittelemassa hevosta ja kone on lisäksi kallis. Pienenä bonuksena taaksepäin yhteensopivuus Amraamin ja Sidewinderin kanssa, mikä Rafalelta puuttuu. Itse pidän epätodennäköisenä, että Typhooneja olisi saatu mahtumaan mukaan 64 konetta (eikä välttämättä Rafalejakaan). Neloseksi asetan Super Hornetin, sen suurin riippakivi on epävarma elinkaari ja toinen sen hitaus törröttävine ripustimineen. Muutenkin kone on vähän enemmän hävittäjäpommittajan kuin hävittäjän maineessa. Viimeisenä sitten Greippi: todella suppea käyttäjäkunta ja siksi hirvittävä elinkaarikustannusten nousun riski, kone on rooliinsa myös pieni ja tehoton. Tarjouksen täydentäminen GlobalEyellä ei kerro hyvästä diilistä vaan heikosta suorituskyvystä, jota yritetään paikata oheistuotteilla. Sen ainoa etu lienee demarien veto Ruotsiin ja todennäköisesti edulliset lentotunnit per se - mutta ei edullinen elinkaari.

I agree.
 
En kyllä keksi syytä, miksi HX-valintaa venytettäisiin. Onhan tässä ollut 5 vuotta aikaa hioa tarjouksia, evaluaatiot on tehty, BAFO:t saatu ja hankinnalla poliittinen tuki. Tilauksesta toimitusten alkuun kuluu 5 vuotta, joten ei ole syytä odotella jotain mullistavaa ihmehärpäkettä joka viime metreillä muuttaisi pelin henkeä - sellainen kyllä saadaan mihin tahansa konetyyppiin integroitua sen 5 vuoden aikana, ja nykyään nyt muutenkin on aivan normaalia elinkaariajattelua että koneita modernisoidaan joka tapauksessa. Mustaa hevosta per se ei kisassa ole, joka kiilaisi viime metreillä mukaan ja joka voisi aiheuttaa uutta myllerrystä.

Voin esittää oman arvaukseni, jonka olen tainnut ilmaista aikemminkin: kisan ennakkosuosikki on F-35, sen ainoa kysymysmerkki ovat oikeastaan käyttökustannukset. Itse asetan kakkossijalle Rafalen, joka on ainoa mustaan hevoseen verrattava ehdokas tässä rallissa: koneen kehitys on sujunut hyvää tahtia, siinä on etevää teknologiaa ja kinemaattinen suorituskyky hyvä. Ranskalaisena sen huoltojärjestelmä sitten lienee kallis ja aseistus varsinkin, mutta poliittisena kumppanina le hoho olisi kyllä kuin nenärähmä ovenkahvaan - se ei ole riippuvainen amerikkalaisista, kuten kaikki muut koneet ovat. Kolmoseksi asetan Typhoonin, jonka kinemaattinen suorituskyky on paras, mutta koneen päivittäminen on ollut kuin komitea suunnittelemassa hevosta ja kone on lisäksi kallis. Pienenä bonuksena taaksepäin yhteensopivuus Amraamin ja Sidewinderin kanssa, mikä Rafalelta puuttuu. Itse pidän epätodennäköisenä, että Typhooneja olisi saatu mahtumaan mukaan 64 konetta (eikä välttämättä Rafalejakaan). Neloseksi asetan Super Hornetin, sen suurin riippakivi on epävarma elinkaari ja toinen sen hitaus törröttävine ripustimineen. Muutenkin kone on vähän enemmän hävittäjäpommittajan kuin hävittäjän maineessa. Viimeisenä sitten Greippi: todella suppea käyttäjäkunta ja siksi hirvittävä elinkaarikustannusten nousun riski, kone on rooliinsa myös pieni ja tehoton. Tarjouksen täydentäminen GlobalEyellä ei kerro hyvästä diilistä vaan heikosta suorituskyvystä, jota yritetään paikata oheistuotteilla. Sen ainoa etu lienee demarien veto Ruotsiin ja todennäköisesti edulliset lentotunnit per se - mutta ei edullinen elinkaari.
HX viivästys voisi johtua vain siitä, että joku nykyhallituksesta poliittisista syistä heittää kapuloita rattaisiin esim Tehtaankadun kiristäessä ruuvia.
 
No, ainakin oikeassa järjestyksessö nuo ovat....
Varsin asiallinen artikkeli omasta mielestäni. Puutteetkin osin ymmärrettäviä koska kun todellista dataa ei ole - on varsin monet arvioit suuresti mielikuvien varassa. Sen sijaan hieman kritisoisin sitä, että ominaisuuksien painotusta on tehty toisin kuin mitä pv on tehnyt ja sitä, että jos pv on todennut jonkin asian tulleen tutkituksi ja riman siltä osin ylitetyksi, niin sitä kuitenkin ilman parempaa tietoa kritisoidaan tai pisteytetään.
 
Mielenkiintoista on että BAFO:t voidaan laittaa paremmuusjärjestykseeen vaikka esim. Dassaultin BAFO:sta ei tiedetä muuta kuin että se saapui ajoissa. Tarjousten arvointi perustunee lähinnä toimittajan asenteisiin ja arveluihin.
 
Jotain yksityiskohtia on mietitty luultavasti liikaakin. Esim. sähköntuotto omanaan on aika....
Aseistuksesta tiedetään lähinnä ne joita on voitu tarjota. Eli Meteor + DSCA:t. Mitä 2030 on tiskin alta ojennuksessa ei ole käsitystä. Ahola vasta oikein korosti, että suorituskyky on suurelta osin niissä. Vaikka varmaan ISR/maalituskyky on korostunut Hornet-ajasta.
 
HX viivästys voisi johtua vain siitä, että joku nykyhallituksesta poliittisista syistä heittää kapuloita rattaisiin esim Tehtaankadun kiristäessä ruuvia.

Tällainen spekulaatio ei ole kovin hedelmälliseen maaperään kylvetty. Taino, tietysti kaikki on aina mahdollista, mutta olosuhteet tekevät todennäköisyydestä sangen pienen. Ainoa todella vastaan haraava on Vasemmistoliitto, jonka senkin kanta on hyväksyvä, mutta vaativat konemäärän pudottamista kolmanneksella. Nämäkin puheet vaimenivat, kun Li Andersson totesi jo keväällä, että Vasemmistoliitto tukee HX-hanketta, tosin pitkin hampain, ja Mustajärven änkyrälinja yksinkertaisesti sivuutetaan vähin äänin. Vaikeapa olisi vasemmiston vastustaakaan, jos itsenäisen puolustuksen ja puolueettomuuden liturgiasta yritetään pitää kiinni.
 
Tällainen spekulaatio ei ole kovin hedelmälliseen maaperään kylvetty. Taino, tietysti kaikki on aina mahdollista, mutta olosuhteet tekevät todennäköisyydestä sangen pienen. Ainoa todella vastaan haraava on Vasemmistoliitto, jonka senkin kanta on hyväksyvä, mutta vaativat konemäärän pudottamista kolmanneksella. Nämäkin puheet vaimenivat, kun Li Andersson totesi jo keväällä, että Vasemmistoliitto tukee HX-hanketta, tosin pitkin hampain, ja Mustajärven änkyrälinja yksinkertaisesti sivuutetaan vähin äänin. Vaikeapa olisi vasemmiston vastustaakaan, jos itsenäisen puolustuksen ja puolueettomuuden liturgiasta yritetään pitää kiinni.
Saihan Yrttiahokin jo siitä rankkua kun esitti HX-hankkeen tilausvaltuuden poistamista kymmenisen kuukautta sitten. Ja Mustajärvelle taas napsahti varoitus sen äänestämisen puolesta. Joten kyllä Vasemmistoliitossakin ison kuvan kannalta tiedetään, että Yrttiahon ja Mustajärven tavoin ei voi toimia hallitusohjelmaa vastaan ja harata muuta hallitusta vastaan. Ja Anderson ymmärsi hyvin myös, että kun esim. oppivelvollisuuden pidentäminen toteutui, niin hävittäjähankintaa ei kannata lähteä mitenkään enää availemaan, koska seurauksena saattaisi olla että sitten avataan useita muita hallitusohjelman osia ja Vasemmistoliiton tärkeitä tavoitteita saatetaan siinä samassa rytäkässä perua. Tuossa tilanteessa olisi ollut aikamoinen painajainen, jos juuri vihreää valoa saava oppivelvollisuuden pidentäminen olisi sitten saman tien lykätty vaikka ilmastotoimien kanssa hamaan tulevaisuuteen KePun toimesta. Vasemmistoliitto antaa Yrttiahon ja Mustajärven SoMessa ja muualla meluta koirapillinä ääntenkeruun vuoksi, että Vasemmistoliittolaiset voivat jollakin tasoa erottua massasta.

HX-hankkeen rahoitus on jo hyväksytty ja ensimmäinen maksuerä hyväksytty myös viime vuonna tämän vuoden budjetin hyväksymisen myötä, joten tässä vaiheessa ei enää voi oikein muuta tehdä kuin odottaa HX-hankkeen suositusta ja (mikäli ykkönen erottuu kakkossijan saaneeseen pistemäärissä huomattavan selvästi ja valinta on selkästi perusteltu) hyväksyä HX-hankkeen suositus aikataulussa. Kaikenlainen poliittinen suhmurointi ja hankintapäätöksen lykkääminen olisi vahingollinen Suomen uskottavuuden kannalta, Valtioneuvoston toimintakyvyn kannalta (se avaisi Pandorran lippaan sen suhteen, että jo sovittuja ja budjetissa olevia asioita voisi alkaa poliittisten irtopisteiden toivossa lykkäämään mikä ei todellakaan maistu hyvälle kenellekään valtioneuvostossa).
 
Sähköntuotto saattaa olla hyvin ratkaisevassa asemassa siitä miten lisävarusteita voidaan käyttää sekä yksin että yhdessä.
Laser on varmasti tulevaisuuden ase hävittäjissä ja se vaatii sähköä kunnolla.
Ehkä... mutta 13 kohtaa vrt. 1 HX:;n suorituskykyarviointi (no tuo kustannus ja tulevaisuus voisi katsoa kuuluvan HX:ssä myös 1+ osastoon).
nopeus, nousukyky, ketteryys, taistelusäde, aseet, sensorit, elektronisen sodankäynnin kyky, sähköntuotanto, häiveominaisuudet, luotettavuus, monipuolisuus, kustannukset ja tulevaisuuspotentiaali.
Noista kolme ekaa on sellaisia, jotka ei ole edes yhdessä arvioimisen veroisia suhteessa esim. aseet ja sensorit. Joten jos joku voitti ainoastaan nopeuden niin oliko sieltä pisteet yhtä merkittäviä kuin aseista?

Toki ne on kykyinä merkittäviä, mutta niissä olevat erot koneiden välillä ei ole välttämättä relevantteja nykyään ja ohjus liikehtii.

Verrokiksi mitä HX Challenge todensi:
The trials saw a total of 40 missions flown to test aircraft performance, systems and sensors against targets in the air and on the ground.

Trials tested the aircraft sensors at range, as well as their resolution and ability to maintain tracking while targets used maneuvering or employed countermeasures. They also determined the workload and speed associated with preparing the weapon system to attack a ground target, and in the case of a long-range attack with standoff weapons, if the aircraft can be provided with more specific target data by a datalink. The flights were also used to measure the each of the fighter’s capability to identify and locate electronic signals and produce situational awareness of the target area.

But in an interview with the Finnish business newspaper Kauppalehti, Puranen said the trials showed that not all the specifications promised by the manufacturers had been met.
He said officials were “partially satisfied” and “partly not,” although not all trial data had been analyzed.
“There will always been surprises, but it was known some machines will have shortcomings,” he told the newspaper.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan muihinkin HX-ehdokkaisiin (etenkin F-35) suunnitteilla tällaista passiivista varasuunnistus/paikkatietojärjestelmää sellaisia tilanteita varten, että GPS-signaali on kovinkin häiriintynyt taikka paikkatieto on väärennetty/ ei pidä paikkaansa?
Venäläisethän osaavat tunnetusti GPS-signaalin häirinnän ja paikkatiedon väärentämisen käsittääkseni hyvinkin.

Tässä muutamia otteita eilen (4.10.2021) Lentopostissa ilmestyneestä artikkelista.

Saab Gripen E:n vaihtoehtoisen navigointikyvyn koelennot jatkuvat – operatiivinen käyttö 5 vuodessa



Saab etenee vaihtoehtoisen ja passiivisesti toimivan navigointijärjestelmän kehityshankkeessa, jonka päämäärä on mahdollistaa lentotoiminnan jatkuminen ilman GPS-signaalia ja ulkoisia radionavigointilaitteistoja ainoastaan lentokoneen oman navigointijärjestelmän avulla.
Uusia algoritmeja koelennetään Gripen E -koneissa ja simulaattoreissa seuraavaksi mm. talvisissa olosuhteissa.
Toukokuussa 2021 esitelty vaihtoehtoinen navigointikyky on osa Saabin Suomelle jättämää HX-hankkeen BAFO-tarjousta.

Sijainnin määrittäminen on elintärkeää monissa sovelluksissa, joista yksi merkittävimmistä on navigointitarkkuus sotilastoiminnassa. Normaalioloissa GNSS-järjestelmän (Global Navigation Satellite System) erittäin tarkkaa paikkatietoa tarjoavat amerikkalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen Glonass ja kiinalainen BeiDou. Palvelun saatavuus ei kuitenkaan ole taattu ja ilman omaa järjestelmää on muiden omistamien järjestelmien varassa.

Viimeaikaiset tapahtumat mm. Norjassa, Pohjois-Suomessa ja Korean niemimaalla ovat osoittaneet, että GNSS-signaalia häiritään myös rauhan aikana. Sotilaallisen konfliktin aikana tai sitä kohti hybridivaikutusten kautta edettäessä GPS-signaaliin perustuvaan navigointikykyyn pyritään mahdollisesti vaikuttamaan laajoilla alueilla.

Haasteita toimintaympäristössä navigointiin voivat aiheuttaa mm. erilaiset elektronisen sodankäynnin toimet, AA/AD -ympäristöt (Anti Access/Area Denial), tutkavalvonta, sekä GPS-signaalin heikkous ja häirintä sekä väärentäminen. Nämä haasteet korostuvat erityisesti matalilla lentokorkeuksilla toimittaessa.

Keväällä 2021 esitelty Saabin vaihtoehtoisen navigoinnin järjestelmä yhdistää lentokoneen navigointijärjestelmään erilaisten algoritmien ja sensorifuusion avulla mm. 3D-maastotietokannan, odometrian sekä kuvantunnistuksen.

Saabin kehityshanke tuo tarjolle erilaisia navigointitarkkuutta parantavia ratkaisuja, jotka ovat täysin passiivisia ratkaisuja.
Ne ovat siis vastapuolen sensoreiden ulottumattomissa. Passiivisesti tuotettu paikkatieto voidaan tarvittaessa jakaa datalinkein esimerkiksi siipimiehille tai muille joukoille.

Passiivisista keinoista perinteisin on odometria, jossa verrataan suhteellista siirtymää pikselien seurannan avulla optisten sensoreiden keräämään kuvamateriaaliin.
Toinen passiivisen vaihtoehtoisen navigoinnin osa-alue perustuu topografiaan lentokoneessa olevien elektro-optisten tai infrapunakameroiden näkemien kuvien vertaamiseen algoritmien avulla maastotietokantaan ja tarkkoihin 3D-maastotietokarttoihin.

Navigointitarkkuuden säilyessä GPS-härinnästä huolimatta voivat hävittäjät operoida normaalisti alueella, jossa GPS-häirintää tai signaalin väärentämistä esiintyy.
Näin vastapuoli ei saa luotua taistelukentälle alueita, jossa hävittäjät eivät kykenisi toimimaan.

Satelliittipohjaisten karttojen resoluutiotarkkuus on 0,5 metriä ja vaihtoehtoisen navigointijärjestelmän tarkkuudeksi Saab kertoo kolme metriä.

Saabin vaihtoehtoisen navigoinnin järjestelmä parantaa navigointijärjestelmän kykyjä myös silloin, kun GPS-signaali on tarjolla. Se seuraa tietojen oikeellisuutta ja havaitseee väärennetyn signaalin.

Tulevia sovelluksia ovat myös tarkat lähestymismenetelmät koneen omaa navigointijärjestelmää käyttäen mittarilento-olosuhteissa aina huonon näkyvyyden olosuhteissa toteutettaviin automaattisiin laskeutumisiin saakka. Siis ilman maalaitteita jopa maantietukikohtaan.
 
Onkohan muihinkin HX-ehdokkaisiin (etenkin F-35) suunnitteilla tällaista passiivista varasuunnistus/paikkatietojärjestelmää sellaisia tilanteita varten, että GPS-signaali on kovinkin häiriintynyt taikka paikkatieto on väärennetty/ ei pidä paikkaansa?
Venäläisethän osaavat tunnetusti GPS-signaalin häirinnän ja paikkatiedon väärentämisen käsittääkseni hyvinkin.

Tässä muutamia otteita eilen (4.10.2021) Lentopostissa ilmestyneestä artikkelista.

Saab Gripen E:n vaihtoehtoisen navigointikyvyn koelennot jatkuvat – operatiivinen käyttö 5 vuodessa



Saab etenee vaihtoehtoisen ja passiivisesti toimivan navigointijärjestelmän kehityshankkeessa, jonka päämäärä on mahdollistaa lentotoiminnan jatkuminen ilman GPS-signaalia ja ulkoisia radionavigointilaitteistoja ainoastaan lentokoneen oman navigointijärjestelmän avulla.
Uusia algoritmeja koelennetään Gripen E -koneissa ja simulaattoreissa seuraavaksi mm. talvisissa olosuhteissa.
Toukokuussa 2021 esitelty vaihtoehtoinen navigointikyky on osa Saabin Suomelle jättämää HX-hankkeen BAFO-tarjousta.

Sijainnin määrittäminen on elintärkeää monissa sovelluksissa, joista yksi merkittävimmistä on navigointitarkkuus sotilastoiminnassa. Normaalioloissa GNSS-järjestelmän (Global Navigation Satellite System) erittäin tarkkaa paikkatietoa tarjoavat amerikkalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen Glonass ja kiinalainen BeiDou. Palvelun saatavuus ei kuitenkaan ole taattu ja ilman omaa järjestelmää on muiden omistamien järjestelmien varassa.

Viimeaikaiset tapahtumat mm. Norjassa, Pohjois-Suomessa ja Korean niemimaalla ovat osoittaneet, että GNSS-signaalia häiritään myös rauhan aikana. Sotilaallisen konfliktin aikana tai sitä kohti hybridivaikutusten kautta edettäessä GPS-signaaliin perustuvaan navigointikykyyn pyritään mahdollisesti vaikuttamaan laajoilla alueilla.

Haasteita toimintaympäristössä navigointiin voivat aiheuttaa mm. erilaiset elektronisen sodankäynnin toimet, AA/AD -ympäristöt (Anti Access/Area Denial), tutkavalvonta, sekä GPS-signaalin heikkous ja häirintä sekä väärentäminen. Nämä haasteet korostuvat erityisesti matalilla lentokorkeuksilla toimittaessa.

Keväällä 2021 esitelty Saabin vaihtoehtoisen navigoinnin järjestelmä yhdistää lentokoneen navigointijärjestelmään erilaisten algoritmien ja sensorifuusion avulla mm. 3D-maastotietokannan, odometrian sekä kuvantunnistuksen.

Saabin kehityshanke tuo tarjolle erilaisia navigointitarkkuutta parantavia ratkaisuja, jotka ovat täysin passiivisia ratkaisuja.
Ne ovat siis vastapuolen sensoreiden ulottumattomissa. Passiivisesti tuotettu paikkatieto voidaan tarvittaessa jakaa datalinkein esimerkiksi siipimiehille tai muille joukoille.

Passiivisista keinoista perinteisin on odometria, jossa verrataan suhteellista siirtymää pikselien seurannan avulla optisten sensoreiden keräämään kuvamateriaaliin.
Toinen passiivisen vaihtoehtoisen navigoinnin osa-alue perustuu topografiaan lentokoneessa olevien elektro-optisten tai infrapunakameroiden näkemien kuvien vertaamiseen algoritmien avulla maastotietokantaan ja tarkkoihin 3D-maastotietokarttoihin.

Navigointitarkkuuden säilyessä GPS-härinnästä huolimatta voivat hävittäjät operoida normaalisti alueella, jossa GPS-häirintää tai signaalin väärentämistä esiintyy.
Näin vastapuoli ei saa luotua taistelukentälle alueita, jossa hävittäjät eivät kykenisi toimimaan.

Satelliittipohjaisten karttojen resoluutiotarkkuus on 0,5 metriä ja vaihtoehtoisen navigointijärjestelmän tarkkuudeksi Saab kertoo kolme metriä.

Saabin vaihtoehtoisen navigoinnin järjestelmä parantaa navigointijärjestelmän kykyjä myös silloin, kun GPS-signaali on tarjolla. Se seuraa tietojen oikeellisuutta ja havaitseee väärennetyn signaalin.

Tulevia sovelluksia ovat myös tarkat lähestymismenetelmät koneen omaa navigointijärjestelmää käyttäen mittarilento-olosuhteissa aina huonon näkyvyyden olosuhteissa toteutettaviin automaattisiin laskeutumisiin saakka. Siis ilman maalaitteita jopa maantietukikohtaan.
No, Hawkissä ja Drakenissa oli 80-luvun puolivälissä kolme eri suunnistusjärjestelmää, joista viimeinen oli kompassi.
 
Back
Top