Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
En nyt ihan näinkään sanoisi.
Joo, ei voi sanoa noin jos ilmavoimat syö nykyisellään jo 133 miljoonaa vuodessa palkkoihin. Se olisi yli puolet teoreettisesta tulevasta maksimista 250 miljoonasta.

Kyllä minua pelottaa näiden valossa näkymä, että 64 F-35 on koipalloissa ja QRA:ssa ja suurin osa ohjaajista tahkoaa vain simulaattoria pakollisten peruskoulutustuntien päälle. Hawkilla sitten ylimääräiset.

Jo Tammikuussa muuten jännästi ITSUKO ratkaisu HX:n päälle.
 
Euroopan suurilla mailla on oma lentokoneteollisuus joka vaikuttaa paljon siihen mikä vaihtoehto valitaan. Eihän Ranskakaan ole F-35 käyttäjä vaan aikoo kehittää seuraavan sukupolven koneen eurooppalaisin voimin.
Tässä ajatuksessa saattaa olla laajempaakin todellisuutta heijastelevaa. Paitsi tuota edelläolevaa, riittävän isoilla resursseilla (intresseillä) varustetut maat saattavat myös luoda katsetta pidemmälle tulevaisuuteen.

Vaikka USA on kutakuinkin kaikkea muuta kuin viholliskuvien ydin, omavaraisuuden (käytännössä) luovuttaminen ei ehkä olisi historiallisesti peilaten erityisen vakaa ratkaisu.
 
Tässä ajatuksessa saattaa olla laajempaakin todellisuutta heijastelevaa. Paitsi tuota edelläolevaa, riittävän isoilla resursseilla (intresseillä) varustetut maat saattavat myös luoda katsetta pidemmälle tulevaisuuteen.

Vaikka USA on kutakuinkin kaikkea muuta kuin viholliskuvien ydin, omavaraisuuden (käytännössä) luovuttaminen ei ehkä olisi historiallisesti peilaten erityisen vakaa ratkaisu.
Suomihan oli 2. maailmansodassa melko pinteessä kun olisi pitänyt koneita ostaa mutta valmistajamaat mieluiten valmistivat kriisin uhatessa koneita omaan käyttöön. Ja jos kilpailua ei ole vaan ostaa voi vain yhdestä länsimaasta hinnat tuppaa nousemaan.
 
Niin on puhuttu 10% vuotuisesta puolustusbutjetista. Ilmavoimat ei käytä lähellekään sitä nyt. Ja kyllä ilmavoimilla on paljon muutakin menoa, kuin HX käyttö ja ylläpito.
On Haukkaa ja Casaa.
Katso liite: 53622

. Puolustusbudjetti oli 2018 rapiat 3 miljardia ja 2017 2,8 miljardia.

Jos nyt kävisi niin että ilmavoimien kulut (tai HX kulut:oops:)olisi jotain yli 250m€ vuodessa, niin sehän tarkoittaisi köyhyyttä muualla puolustusvoimissa. Eihän tuollaisia rahoja mistään revitä? Vai onko jossain löysää rahaa?

Yt neuvottelujen vuosikymmen tulossa?
Eli siis jos ilmavoimat käyttää tällä hetkellä kokonaisuudessaan 180 miljoonaa euroa ja pelkälle HX:lle varataan jatkossa se 10% puolustusbudjetista eli 250 miljoonaa euroa, niin HX:lle on varattu huomattavan paljon enemmän resursseja.
 
Tarkoitatko että koneet olisivat muuten saman hintaiset käyttää? Erot vain henkilöstömäärissä?

Mielenkiintoinen kieltämättä, kuinka halvalla Suomessa voidaan operoida versus Norja tai Sveitsi.. Ammattiarmeijat selittää osan kulueroista, mutta on noissa iso ero silti:

FBvFIB7XIAM73oV

Tässä otettava huomioon Suomen varusmiesarmeija (apumekaanikot nollapalkalla käytännössä) sekä todennäköisesti huomattavasti heikommat palkatun henkilöstön palkat kuin Norjassa ja Sveitsissä. Myös muu kulurakenne Sveitsissä ja Norjassa taitavat olla korkeampia kuin Suomessa eli kaikki ostetut palvelut ja paikalliset varaosat ovat kalliimpia noissa maissa kuin meillä.
 
Suomihan oli 2. maailmansodassa melko pinteessä kun olisi pitänyt koneita ostaa mutta valmistajamaat mieluiten valmistivat kriisin uhatessa koneita omaan käyttöön. Ja jos kilpailua ei ole vaan ostaa voi vain yhdestä länsimaasta hinnat tuppaa nousemaan.
Liian tiivis hirttäytyminen kiinni USA:n sotilaalliseen- ja tähän liittyvän teknologian käyttöön ei taida tulla ilman (potentiaalista) vastavoimaa. Vaikka yhteneväisyys geopolitiikassa näkyvissä olevan tulevaisuuden suhteen olisi laatua "tosi kiva", "eri yhtenäinen", mitä tuo ei välttämättä nykyiselläänkään ole. Niin tulevaisuus on mahdollisesti jotakin muuta.

Vaikka olen vahvasti siinä ajatuksessa, että F35 olisi Suomelle paras ratkaisu, ei tuo välttämättä laajemmin pohdittuna ole Euroopalle paras ratkaisu tulevaisuuteen. Ei ainakaan ilman oman toimintakyvyn kehittämistä.

Suhtaudun erittäin varauksellisesti siihen, että tämänhetkinen asetelma ja luottamus olisi samalla tasolla x-ajanjakson jälkeen. Täydellistä riippumattomuutta ei käytännössä ole millään valtiolla (tietyin varauksin) saavutettavissa. Ja varautuminen, varsinkin teknologisen kehityksen harppauksissa, olisi hyvä (välttämätöntä) aloittaa vahvasti etunojassa.

Paino-arvostaan johtuen, Suomen on tehtävä maanpuolustukseen liittyviä päätöksiä aivan eri tasolla sitoutuen, kuin vaikkapa Ranskan. Mutta tämä asetelmahan on sama, valta-osille valtioista. Huomattavasti myös Suomea taloudeltaan tai väkiluvultaan suuremmillekin. Mielestäni olemme, NL:n vaikutusvallan vain hetki sitten ollessa tosi-asia. Hyvin onnistuneet.
 
Tässä otettava huomioon Suomen varusmiesarmeija (apumekaanikot nollapalkalla käytännössä) sekä todennäköisesti huomattavasti heikommat palkatun henkilöstön palkat kuin Norjassa ja Sveitsissä. Myös muu kulurakenne Sveitsissä ja Norjassa taitavat olla korkeampia kuin Suomessa eli kaikki ostetut palvelut ja paikalliset varaosat ovat kalliimpia noissa maissa kuin meillä.
Ja tuohon vielä lisäksi se, että Suomessa lennetään vähemmän siirtolentoja, käytämme enemmän simulaattoreja ja lentäjät lentävät Suomessa vähemmän. Suomessa on Kenraali Keräsen mukaan toistasataa Hornet-lentäjää. Eli 110 lentäjälä Hornetin vuotuisa lentomäärä eli 9000 tuntia tarkoittaa 80h per lentäjä per vuosi.
 
Eli siis jos ilmavoimat käyttää tällä hetkellä kokonaisuudessaan 180 miljoonaa euroa ja pelkälle HX:lle varataan jatkossa se 10% puolustusbudjetista eli 250 miljoonaa euroa, niin HX:lle on varattu huomattavan paljon enemmän resursseja.
En usko, että on lupa olettaa HX:lle olevan käytössä 10% / 250 vaan koko ilmavoimille.
 
Nyt menee taas puurot ja vellit sekaisin. Ei Ilmavoimien toimintamenoista makseta suurinta osaa HN:n tai HX:n kunnossapidosta eli varaosia ja kaupalliselta sektorilta ostettua työtä koneiden ja niiden laitteiden huoltamiseksi ja korjaamiseksi. Nämä kulut löytyvät koneiden omistajan eli Logistiikkalaitoksen budjetista.
 
Ja tuohon vielä lisäksi se, että Suomessa lennetään vähemmän siirtolentoja, käytämme enemmän simulaattoreja ja lentäjät lentävät Suomessa vähemmän. Suomessa on Kenraali Keräsen mukaan toistasataa Hornet-lentäjää. Eli 110 lentäjälä Hornetin vuotuisa lentomäärä eli 9000 tuntia tarkoittaa 80h per lentäjä per vuosi.
Masentavan vähän jos tosiaan on 80h, ei yhtään varaa vähentää!
 
Nyt menee taas puurot ja vellit sekaisin. Ei Ilmavoimien toimintamenoista makseta suurinta osaa HN:n tai HX:n kunnossapidosta eli varaosia ja kaupalliselta sektorilta ostettua työtä koneiden ja niiden laitteiden huoltamiseksi ja korjaamiseksi. Nämä kulut löytyvät koneiden omistajan eli Logistiikkalaitoksen budjetista.
Ok.
Eli siis näiden 180M€ kulujen lisäksi on vielä lisää kuluja. Ostettu työ ja varaosat?
Paljonkohan se on? Meinasit ennemmin,että enemmän kuin palkat? (palkat on sen 133M€)


Screenshot_20211019-180815.jpg
 
Logistiikkalaitoksen osalta ei yllätä kunnolla kuin asevelvollisten ylläpito ja koulutus -rivi. Onpa tuhti lukema, joten mitä mahtaa sisältää?
Sen materiaalinen valmius on selvästi koko PV:n isot hankinnat.
 
Logistiikkalaitoksen osalta ei yllätä kunnolla kuin asevelvollisten ylläpito ja koulutus -rivi. Onpa tuhti lukema, joten mitä mahtaa sisältää?
Sen materiaalinen valmius on selvästi koko PV:n isot hankinnat.
Siis kaikki mitä varusmiehet kuluttaa? Ruokahuolto,lääkintä,polttoaineet. Kaikki materiaali mitä kulutetaan. Alkaen paskapaperista loppuen patruunoihin??
 
Siis kaikki mitä varusmiehet kuluttaa? Ruokahuolto,lääkintä,polttoaineet. Kaikki materiaali mitä kulutetaan. Alkaen paskapaperista loppuen patruunoihin??

132 miljoonaa jaettuna 20 000:lla varusmiehellä tekee 6600 euroa per varusmies. Kuulostaa pieneltä summalta. Jos palvelusaika olisi 10 kk noin keskimäärin, niin kuukausibudjetti olisi 660 euroa. Ruokaan varmaan saa menemään puolet tuosta. Riittääkö loput polttoaineeseen, tväl-materiaaliin, vaatteisiin ym. tarpeelliseen?
 
Tässä otettava huomioon Suomen varusmiesarmeija (apumekaanikot nollapalkalla käytännössä) sekä todennäköisesti huomattavasti heikommat palkatun henkilöstön palkat kuin Norjassa ja Sveitsissä. Myös muu kulurakenne Sveitsissä ja Norjassa taitavat olla korkeampia kuin Suomessa eli kaikki ostetut palvelut ja paikalliset varaosat ovat kalliimpia noissa maissa kuin meillä.
Saako F-35:sta enää huoltaa ja korjata muu kuin palkattu henkilökunta? Saattaa olla että ilmavoimista tulee ammattiarmeija. Sitähän se toki nykyisinkin jo hyvin pitkälti on.
 
Saako F-35:sta enää huoltaa ja korjata muu kuin palkattu henkilökunta? Saattaa olla että ilmavoimista tulee ammattiarmeija. Sitähän se toki nykyisinkin jo hyvin pitkälti on.
Ei tietenkään.

Gripeniä taas eivät saa ammattilaiset huoltaa ja korjata ollenkaan vaan sen huoltavat varusmiehet ilman työkaluja taivasalla.
 
Back
Top