Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Se palvelin on liikuteltavassa koossa ja mahtuu jatkossa laukun kokoon joten tuskin sitä viholliselle jätetään. Enemmän tekemistä on tietoturvan osalta, että näitä asioita käsittelee sen osalta varmistettu ja turvattu ketju ja henkilöstö.

Itse en pitäisi sotilaskaluston vihollisen käsiin jäämistä niin isona kynnyksenä. Mitä pitäisin isona kynnyksenä on kaikki ne investoinnit, patentit ja muu teknologia mitä jenkeillä on Suomessa. Ryssät epäilemättä haluaisivat sosialisoida ne omaan taskuunsa, mutta jenkit taas ovat valmiita käymään sotaan sen estämiseksi.
 
Mitenkähän iso homma tuo käyttöiän pidennys on? Varmastikin on kyse kriittisten kohtien vahvistamisesta. Uusissa koneissa tuo ei tietenkään ole ongelma, mutta oli mainittu että Block III päivitykset tehdään myös käytössä oleviin koneisiin. Ei siis voine olla kyse mistään perusteellisesta uudelleen rakentamisesta(?) Tulee vaan mieleen se taannoinen Hornetin Center Barrel program.
Alumiinirakenteet hajoavat toistuvassa rasituksessa säröytymällä. Särö alkaa rakenteessa olevasta epäjatkuvuuskohdasta, joka voi olla mikroskooppinen pinnan ominaisuus tai isompi lovi. Särön kasvovauhti on tyypillisisesti hidasta (esim. joitakin millimetrejä/1000 Fh) varasinkin alkuvaiheessa kun särön pituus on selvästi alle millimetrin.

Mekaanisesti käytetyn rakenteen eliniän jatkaminen on melko yksinkertaista: työstetään pienet särönalut pois ja käsitellään pinnat esimerkiksi kuulapuhaltamalla mikroskooppiset epäjatkuvuudet pois. Iso ongelma on tunnistaa kohdat, joissa toimenpiteet pitää suorittaa sekä päästä työstämään mahdollisesti syvälläkin lentokoneen rakenteissa olevia paikkoja. Lisäksi rakennetta voidaan vahvistaa lisäämällä komposiitti- tai metallivahvikkeita. Tämä kaikki pitää kuitenkin tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa, kun olemassa olevat säröt kasvavat liian pitkiksi ei mitään ole enää tehtävissä osan pelastamiseksi - se pitää uusia.

Uuden rakenteen eliniän kasvattaminen on jopa haastavampaa: pitää saada aikaiseksi kestävämpää rakennetta eli parempaa materiaalia tai valmistusmenetelmää tai rakenteiden kokoa pitää kasvattaa. Tässäkin auttaa kokemus rakenteiden käyttäytymisestä eliniän loppuosalla.
 

Yhteistyön yksityiskohdista neuvoteltaessa tulee olla tarkkana, sillä prosessi ei suinkaan lopu hankintapäätökseen, muistuttaa Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.

”Sitten alkaa todellinen vääntö, eli sopimusneuvottelut. Niissä pitää tuoda puolustushallinnon tahtotilaa vahvasti koko ajan esille, mukaan lukien teollisen yhteistyön projektien sisällöissä”, Karanko toteaa.


HX-hankkeen viisi valmistajakandidaattia esittivät teollisen yhteistyön pakettinsa viime kevään lopullisessa tarjouksessa. Karangon mukaan kokemus kuitenkin sanoo, että kokonaisuuteen tulee aina muutoksia.

...

”Teollisen yhteistyön pakettien osalta muutoksia on odotettavissa, ja varmaankin jonkin verran liikkumavaraakin. He [HX-valmistajat] ovat antaneet tarjouksensa keväällä ja ehkä arvottaneet tietyt projektit jollekin summalle. Ehkä suomalaisen asiakkaan mielestä se summa onkin jotakin muuta.”

Niinpä kevään neuvotteluissa pohditaankin varmasti, millä arvolla joitakin yhteistyöprojekteja toteutetaan. Karanko painottaa, että puolustushallinnossa tulee olla tarpeeksi henkilöstöresursseja sopimusneuvotteluihin.


”Tässä on paljon yksityiskohtia vielä neuvoteltavana. Eivät työt keneltäkään lopu, kun päätös on tehty.”

...

HX-hankkeen teollisen yhteistyön tarkoitus on turvata Suomen sotilaallinen huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden kyky osallistua valittavan järjestelmän elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huoltoa, korjausta ja järjestelmäkehitystä.

Yhteistyön minimiosuudeksi on asetettu 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta, joka on noin 10 miljardia euroa. EU:n tiukkojen soveltamissääntöjen puitteissa vaatimus on erittäin haastava, luonnehtii hallitusneuvos Iikka Marttila puolustusministeriöstä.

”Vaatimusta asetettaessa kuitenkin katsottiin, että tällä määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa”, Marttila toteaa.

Yhteistyöhön sisältyy epäsuora osuus, millä tarkoitetaan valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirtoa Suomeen. Itse hankittavaan hävittäjään näiden ei tarvitse liittyä.

...

Yhteistyöpaketin arvostelukriteeri on hyväksytty/hylätty jo siksikin, että siihen yli-investoiminen olisi pois suorituskykyresursseista. HX-tarjousten arvostelukriteereistä vain sotilaallinen suorituskyky pisteytetään.

”Voi olla, että on suorituskyvyltään kovinkin lähellä toisiaan olevia ratkaisuja, joista toisen teollisen yhteistyön paketti olisi huomattavasti laadukkaampi, mutta sille ei anneta arvoa”, Karanko luonnehtii.

”Kaikkein tärkeintä on, että kun joku [kilpailun] kuitenkin voittaa, ja voittajan pitää täyttää teollisen yhteistyön velvoite, että pidetään huoli siitä, että Suomi saa sitä mitä tilaa.”

Teollisen yhteistyön velvoitteet pitää täyttää kymmenen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Karangon mukaan tärkeää olisi, että yhteistyöprojektit tukisivat teollisuuden uudistumista sekä verkottumista, ja rakentaisivat pidemmän ajan yhteistyötä HX:stä riippumatta.

Iikka Marttilan mukaan projekteista arvioidaan huolellisesti muun muassa ajallinen kesto sekä se, synnyttääkö ehdotettu toimi pitkäaikaista kumppanuutta ja miten se tukee joko suoraan hankkeen tai yleisempää huoltovarmuutta. Lisäksi arvioidaan yhteistyön euromääräinen arvo, toteutettavuus ja kypsyysaste, investointivaatimukset ja kustannusvaikutukset kotimaassa.

HX-hankkeen viisi valmistajaa ovat avanneet tarjouksiinsa sisältyviä yhteistyöpaketteja yleisellä tasolla.

Eurofighter-konsortio tarjoaa Suomelle muun muassa koneiden kokoonpanolinjan sekä moottorin tuotanto- ja huoltoliiketoiminnan. Yhteensä teollisia hankekokonaisuuksia on yli 80 kappaletta.

Osa brittien Eurofighter Typhoon -laivastosta päivitetään uudella ECRS Mk2 -tutkalla, jonka kehitysohjelmaan Suomi on saanut kutsun.

Saabin yhteistyöohjelmaan kuuluu ainakin huolto-, korjaus- ja ylläpitokykyjen siirtäminen paikalliselle teollisuudelle, hävittäjän osien tuotantoa sekä moottoreiden ja koneiden loppukokoonpanoa. Saab perustaisi Suomeen myös erillisen Gripen & Globaleye -järjestelmäkeskuksen.

Boeing tarjoaa Suomelle muun muassa 49:ää suoraan HX-hankintaan liittyvää hankekokonaisuutta, jotka vaikuttavat yhteensä 20 yritykseen. Erikseen – ja vähemmän yllättävästi – yhtiön edustajat ovat maininneet Patrian, Instan ja Finnairin. Hankkeet liittyvät muun muassa rakennemekaniikkaan, avioniikkaan, moottorihuoltoon sekä johtamis- ja tiedustelujärjestelmiin.

Yhtiö tarjoaa myös mahdollisuutta tarjoukseen kuuluvien Super Hornetien loppukokoonpanoon. Myös koneiden moottorit voidaan tarvittaessa koota Suomessa.

Lockheed Martinin lopullinen tarjous sisältää muun muassa ”merkittävän runkokomponentin” tuotantomahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle. Suomelle tarjotaan myös koneen häiveominaisuuksiin kuuluvien rungon paneelien kokoonpano- sekä korjaustyötä.

Molemmat projektit koskisivat muutakin F-35-laivastoa kuin vain Suomen hankkimia koneita.

Dassault on tapojensa mukaan ollut sangen vaitelias HX-tarjouksestaan. T&T:n vieraillessa yhtiön tehtaalla Ranskassa kampanjajohtaja Benjamin Gardette kuitenkin kertoi, että Suomen yrityssektorilta on tullut hyvää palautetta Dassaultin tarjousvastaukseen.

”Mitä sen sisältöön tulee, niin esimerkiksi loppukokoonpanolinja ei ole enää mikään kysymys. Sitä pidettiin tärkeänä joskus kolmisen vuotta sitten, mutta nyt kaikki relevantit toimijat myöntävät, että se ei ole mikään absoluuttinen kriteeri.”
 
Olin pettynyt artikkelista. Käytännössä tuossa puhuttiin vain hankintahinnasta ja valmistusvoluumista. Eikä mitään sitten siitä elefantista huoneessa eli käyttö - ja ylläpitokustannuksista.
 
A-Talkissa 28.10. Puolustusministeri Kaikkonen ei suostunut vieläkään spekuloimaan milloin joulukuussa lopullinen HX-hankintapäätös tehdään, kun ohjelman juontaja tivasi meneekö se ajalle ennen itsenäisyyspäivää vai itsenäisyyspäivän ja joulun väliin.
 
Niinpä, sillä "kaikkihan tietää, että Gripen on halvin". :)
Jollakin tasolla tuon Gripenin täytyy olla edullinen, kun se sai mahtumaan pyydetyt 64 kpl 10 miljardiin ja vieläpä pari AWACS-konetta kylkeen.

Itse ainakin odotin ennen kun oikeat luvut kuultiin, että Saabin tarjous on korkeintaan joku 56-58 Gripeniä ja Globalit päälle.
 
Tottakai F-35 on halvin kun mainosmiehet niin sanoo. Eihän kaupallisuus koske jenkkejä.
 
Yksi jenkkitutkimus joka suosittaa USA:lle 4 sukupolven koneiden vähentämistä (myös F-15ex) ja uudemmilla korvaamista koska vanhat koneet eivät selviä kun vastustajalla on modernia IT-kalustoa.
Esimerkkinä mainitaan Syyria jossa USA olisi joutunut käyttämään 5. sukupolven koneita sen jälkeen kun S-400 järjestelmä ilmestyi alueelle.

 

Hallitus on linjannut menokatoksi kymmenen prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen kuluista eli noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa hävittäjien käyttö- ja ylläpitokustannukset eivät ole julkista tietoa. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoo kuitenkin nyt HS:lle, että Hornetien vuosittaiset kulut ovat alle 200 miljoonaa euroa.

Puranen sanoo, että uusien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulujen arviointi perustuu Suomessa juuri 20 vuoden kokemukseen Horneteista.


”Tunnemme yksityiskohtaisesti Suomessa aiheutuvat kustannukset tukikohtien ylläpidosta, lennonvarmistuksen maksuista, vuokrista, palkoista, hallintokuluista ja polttoaineesta. Koneiden valmistajilta olemme pyytäneet vastaukset tuhansien kohtien luetteloon”, Puranen sanoo.


”Siellä käydään läpi jokainen vararengas ja yksittäisen laitteen huoltoväli. Suomen teollisuus on neuvotellut huollosta tarjoajien kanssa.”


Kilpailussa mukana olevien tarjoajien onkin nyt vakuutettava ostaja.

Parhaillaan kolme erillistä puolustushallinnon työryhmää arvioi, läpäisevätkö hävittäjäehdokkaat tarjouskilpailussa asetetut vaatimukset kustannusten, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön osalta.


Neljäs työryhmä arvioi suorituskyvyn niiltä ehdokkailta, jotka täyttävät kilpailun kolme muuta kriteeriä.


Marraskuussa puolustushaarojen yhteinen kokous tarkastelee kilpailun tuloksia.

...

F-35:n Scott Davis sanoo HS:lle, että heidän tarjouksensa sisältää saman verran lentotunteja kuin nykyisin Horneteilla.
 
F-35:n Scott Davis sanoo HS:lle, että heidän tarjouksensa sisältää saman verran lentotunteja kuin nykyisin Horneteilla.
netflix antonio GIF
 
Nyt vaan täytyy toivoa kovaa että ne 9000 tuntia menevät tuohon 250 miljoonan euron rajaan eivätkä ylitä sitä.

Sillä mikäli saamme 10 miljardilla eurolla 64 F-35:a, joita vielä operoimme tuon 9000 tuntia vuodessa 250 miljoonalla eurolla, voisi sanoa että suorituskyvyn ja veronmaksajan näkökulmasta HX-hanke on maailman parhaiten vedetty hävittäjähankinta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top