Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tuosta osasta varmaan suuremman osan tekee ammattilaiset?
Varusmiesten osa on olla tarkkailla ilmanpainetta huoltokärryn pyöristä?

Äläs nyt, kyllä ainakin ennen päästiin laitevaihtoja tekemään koneisiin. Mukana tietysti mekaanikko jota kuittasi hommat jne. Platalla sitten tankkauksen ja erilaiset tarkastukset. Hinauksia ei saatu tehdä, mutta jarrumieheksi kelpasi jne. Nää on kaikki pois palkoista.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Lähinnä F22 raptor tuosta silmään pistää, jos jotain pitää hakea.

Sen kehno operaatiovalmius ei ole yllätys, kone on aika omalaatuinen lumihiutale täynnä poropietareita komponentteja 90-luvulta, joiden valmistajia ei välttämättä ole enää edes olemassa. Lisäksi koneita valmistettiin suhteellisen pieni määrä, minkä vuoksi varaosavarastot ovat ilmeisesti ohuet ja yksikkökustannukset varmasti korkeat, joten korkeaan valmiusasteeseen pääseminen edellyttäisi sekä suuria kustannuksia että varaosapoolin nopeaa syöntiä. Tilanne olisi varmasti eri, jos koneita oltaisiin valmistettu useita satoja ja tuotantolinja ollut käynnissä pitkään.
 
Mielenkiintoista aina tuo, että lukuja ei voi vertailla koska laskentatavat poikkeavat toisistaan. Kuitenkin koska kone on sama niin luultavaa on, että laskentavatasta riippumatta kiinteät kustannukset ovat suhteellisen samat kun puhutaan länsimaista joita vertaillaan. Jossain maassa kustannuksiin voidaan laskea jotain jota jossain toisessa maassa ei niihin lasketa se ei siitä huolimatta poista sitä tosiasiaa, että jätetään jotain jossain kohtaa laskematta tai lasketaan se mukaan niin loppujen lopuksi kustannus on puolususvoimien taseessa jollain momentilla. Jos jonkin koneen käyttö osoittautuu selkeästi toista kalliimmaksi tai vaikka jokainen tarjokas selkeäsi nykyistä kalliimmaksi niin erotus revitään jostain nykyisistä toiminnoista jolle budjettia kasvateta.

Sillä ei mielestäni ole niin kamalan paljon merkitystä mitä norjalaiset, tanskalaiset tai ylipäätään jokin toinen maa on laskenut koneiden lopulliseksi hinnaksi. Suomalaisten tulee tehdä omat realistiset ja rehelliset laskelmat itselleen ja arvioida tilannetta sen mukkaan. Suomessahan tällaiset asiat eivät ole julkisia joten kustannukset on todennettavissa jos ne ovat selkeästi nykyistä enemän siitä, että paljonko muita puolustushaaroja aletaan leikkaamaan tai nostetaanko kuitenkin budjettia.
 
Kovasti on taas kustannukset tapetilla. Jotta kansan syviin riveihin saisi pienintäkään ymmärrystä asiasta niin olkoon T malli Fordilta se aivan ensimmäinen asia mikä pitäisi ymmärtää teollisesta tuotannosta. Ja kun siitä on enemmän aikaa kuin vaalikausi niin poliitikothan sitä vähemmän ymmärtää.
 
Taitaa olla marginaalista tuo säästö. Puolustusvoimat tekee itse vain pienen osan määräaikaishuolloista.

Tuosta osasta varmaan suuremman osan tekee ammattilaiset?
Varusmiesten osa on olla tarkkailla ilmanpainetta huoltokärryn pyöristä?




Työnjaon ansiosta Ilmavoimat voi keskittyä ydinosaamiseensa eli lentämiseen, Ilmavoimien entinen Hornet-projektipäällikkö ja nykyinen HX-projektipäällikkö Seppo Pietiläinen toteaa.

Työnjako Patrian ja Puolustusvoimien organisaation välillä on selkeä. Ilmavoimat vastaa operatiivisesta toiminnasta ja koneiden päivittäisestä käyttöhuollosta.
Patria vastaa puolestaan merkittävissä määrin määräaikaishuolloista, korjauksista ja koneiden päivityksistä Puolustusvoimien määrittelemien tavoitteiden ja vaatimusten mukaan.

– Ilmavoimat tekee myös pienen osan määräaikaishuolloista itse. Se pitää yllä osaamista ja tukee poikkeusolojen toimintaa, lentokalustoalan toimialajohtaja Harri Korhonen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo.


https://www.patriagroup.com/fi/medi...anuus-tuo-tuloksia-elinkaaren-tukipalveluissa
Kiitos saamastani sangen niukasta luottamuksesta. Jospa valotan apumekaanikon jobia inan. Apumekaanikot tekevät liki kaikki aamutarkistukset koneille. Kun kone siirretään hallista platalle, on paikalla yleensä yksi mekaanikko ja muutama apumekaanikko. Apumekaanikko tarkistaa koneen ennen sen lähtöä lennolle, lentäjä tarkistaa vielä tietyt asiat osin yhteistyössä apumekaanikon kanssa. Tarkastushuoltoja, joita tehdään aina tiettyjen lentotuntien täytyttyä, tekee yksi tai kaksi mekaanikkoa tarvittava määrän apumekaanikkoja apunaan.
Ne lentokoneiden rengaspaineet tarkistetaan siinä aamutarkistuksessa. Kärryiltä paineet tarkistetaan tarvittaessa.
Minä olen vielä erikoistunut kuvatukiapumekaanikko. Minulla on ns. kuittausoikeudet lentotiedustelukalustoon. Jos olen esim. asentanut kuvauspöntön koneeseen ja filmit kameroihin ja kuitannut työn tehdyksi, ei yhdelläkään kapiaisella ole velvollisuutta erikseen vielä tarkistaa työtäni. Mutta osaan kyllä tarkistaa Hawkin rengaspaineetkin.
 
Viimeksi muokattu:
HX-ratkaisu lähenee vääjäämättä. Tänään nyksähti aamukampa sen suhteen maksimissaan 50 päivää asentoon. Eli vihdoinkin voi sanoa, että HX-ratkaisu kuullaan ensi kuussa. Alkaa jo tuntua todellisesti lähellä olevalta tuo hetki.
 
Näin ei pitäisi käydä. BAFO on kaikilta sisällä ja lukittu. Se on Final Offer kuten nimi sanoo, näiden perusteella valinta on tehtävä tai koko kilpailutukselta menee pohja. Sen sijaan prosessiin kuuluu, että voittaneen osapuolen kanssa käydään tarkentavat sopimusneuvottelut valinnan (ja sen julkaisun) jälkeen ennen sopimuksen allekirjoittamista ensi vuoden puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Jos esim ehdotettavan toimittajan kanssa joudutaan vielä hieromaan yksityiskohtia niin aikalisähän siitä seuraa.

Tämä ei ole edes teoriassa mahdollista. Kaikki toimittajat ovat antaneet Bafo:n, ja sen perusteella valinta tehdään. Päätöksen jälkeen voittajan kanssa varmaan hierotaan vielä sopimuksen yksityiskohtia, ja se voi vaikuttaa vain sopimuksen allekirjoituspäivään, joka sijoittuu varmaankin alkuvuoteen.

Eli päätös tehdään joulukuussa, ja jos siihen liittyy jotain suhmurointia, niin kaikkien ehdokkaiden kanssa käydään neuvotteluperiaatteella toteutetun hankinnan mukaisesti vielä yksi kierros, johon en todellakaan usko. Vasta sitten voidaan tehdä päätös.
 
Tämä ei ole edes teoriassa mahdollista. Kaikki toimittajat ovat antaneet Bafo:n, ja sen perusteella valinta tehdään.
Varmasti näin, mutta mm elinkaareen liittyviä arvokkaita kysymyksiä jos on auki - ja niitä yksityiskohtiahan riittää - niin tuskin voittajaa kuulutetaan ennen sitovia sopimuksia.
 
Varmasti näin, mutta mm elinkaareen liittyviä arvokkaita kysymyksiä jos on auki - ja niitä yksityiskohtiahan riittää - niin tuskin voittajaa kuulutetaan ennen sitovia sopimuksia.
Saattaa joutua tekemään sen suorituskykyvertailun + poliittisen arvion pohjalta niin kun on luvattu. Tulee valituskelpoinen (ts. valituksen kestävä) päätös hankkeelle. Kun ei sotke muuta mukaan.
Eli ylläpidon osalta olisi vain siirtymä varmaa ja loppu herran huomassa. Sveitsi halusi itse 10 vuoden takuun (varmaan maksoi).
 
Varmasti näin, mutta mm elinkaareen liittyviä arvokkaita kysymyksiä jos on auki - ja niitä yksityiskohtiahan riittää - niin tuskin voittajaa kuulutetaan ennen sitovia sopimuksia.

Päinvastoin, ilmoitettuun neuvottelumenettelyyn kuuluu, että jos on neuvoteltavaa, niin kaikkien kanssa neuvotellaan tasapuolisesti!

Päätöksen jälkeen voittajan kanssa fiilaillaan enää sopimuksen yksityiskohtia, maksuaikataulua, sopparin allekirjoitustilaisuuden vieraslistaa, pöytäkarttaa, päivällisen menua ja muita tärkeitä yksityiskohtia!

Usko minua, nimim jokusen kymmenen kertaa mukana olleena...
 
Saattaa joutua tekemään sen suorituskykyvertailun + poliittisen arvion pohjalta niin kun on luvattu. Tulee valituskelpoinen (ts. valituksen kestävä) päätös hankkeelle. Kun ei sotke muuta mukaan.
Eli ylläpidon osalta olisi vain siirtymä varmaa ja loppu herran huomassa. Sveitsi halusi itse 10 vuoden takuun (varmaan maksoi).

Ylläpito- ja elinjaksokysymykset on neuvoteltu loppuun kaikkien ehdokkaiden kanssa jo aikaisemmin. En ole kuullut mitään virallista ilmoitusta tarjousvaiheen jatkamisesta, eli odotellaan sitä joulukuun päätöstä!
 
Ylläpito- ja elinjaksokysymykset on neuvoteltu loppuun kaikkien ehdokkaiden kanssa jo aikaisemmin. En ole kuullut mitään virallista ilmoitusta tarjousvaiheen jatkamisesta, eli odotellaan sitä joulukuun päätöstä!
Juu. Tarkoitin täsmälleen sitä, että Suomi ilmeisesti tietää varmuudella vain siirtymän hinnan (=sisältyy HX 10:iin). Sveitsin taas kerrotaan sopineen mitä 10 vuotta ylläpitoa maksaa. Jos se on tehnyt niin, se on luultavasti maksanut tästä ylimääräistä. Yleensä vakuutukset tms. suojaukset on kalliimpia yrityksille kuin valtiolle (ja valtio ei aina halua, koska on ikään kuin vakuutusyhtiön korvike itse). Poliittisista syistä voi olla halua maksaa ennakkoon enemmän ettei tule kuluista vastaan liian isoa heilahdusta ylöspäin.
 
Kiitos saamastani sangen niukasta luottamuksesta. Jospa valotan apumekaanikon jobia inan. Apumekaanikot tekevät liki kaikki aamutarkistukset koneille. Kun kone siirretään hallista platalle, on paikalla yleensä yksi mekaanikko ja muutama apumekaanikko. Apumekaanikko tarkistaa koneen ennen sen lähtöä lennolle, lentäjä tarkistaa vielä tietyt asiat osin yhteistyössä apumekaanikon kanssa. Tarkastushuoltoja, joita tehdään aina tiettyjen lentotuntien täytyttyä, tekee yksi tai kaksi mekaanikkoa tarvittava määrän apumekaanikkoja apunaan.
Ne lentokoneiden rengaspaineet tarkistetaan siinä aamutarkistuksessa. Kärryiltä paineet tarkistetaan tarvittaessa.
Minä olen vielä erikoistunut kuvatukiapumekaanikko. Minulla on ns. kuittausoikeudet lentotiedustelukalustoon. Jos olen esim. asentanut kuvauspöntön koneeseen ja filmit kameroihin ja kuitannut työn tehdyksi, ei yhdelläkään kapiaisella ole velvollisuutta erikseen vielä tarkistaa työtäni. Mutta osaan kyllä tarkistaa Hawkin rengaspaineetkin.
Ja ei pidä unohtaa, että koneiden perustarkastuksen lisäksi varusmiesten/reserviläisten hommaan kuuluu ilmataisteluaseistuksesta huolehtiminen.


Yksi keskeinen Ruskassa harjoiteltava toiminta on Hornetien ns. kääntäminen. Siinä lennolta saapuva kone käyttöhuollossa tankataan, aseistetaan uudelleen ja tarkastetaan.
Mahdollisesti myös vaihdetaan ohjaajaa ennen seuraavaa tehtävää. Hajautetussa taistelutavassa tämä toiminta on pitkälti reserviläisten ja varusmiesten käsissä.

Vastaava mekaanikko voi tehdä koneille kaikki tarvittavat toimenpiteet. Hänen apunaan Hornetin käännössä on kolmen hengen käyttöhuoltoryhmä.
Se tekee tarkastuksia eripuolilla hävittäjää sekä kirjaa ne lentokoneen lokikirjaan. Hornet-hävittäjän aseistus ja tarkastus on tehty noin kymmenessä minuutissa ja hävittäjä on valmiina uudelle tehtävälle.

AMRAAM-tutkaohjuksen kantamiseen koneelle ja kiinnittämiseen ripustimeen tarvitaan viisi ilmataisteluasemiestä, sillä ohjus painaa noin 160 kg.
Siivenkärkiin tuleviin lämpöhakuisiin noin 80 kilon painoisiin AIM-9 Sidewinder -ohjuksiin riittää neljä.
Varusmiehille ja reserviläisille on uskottu arvokas kantamus. Nyt Ruskassa käytössä olivat toki harjoitusversiot, mutta oikean AMRAAM-ohjuksen hinta pyörii miljoonan dollarin tuntumassa.
Yhtään ei ole pudotettu.


AMRAAM.jpg
AMRAAM2.jpg

Siis pelkästään yhtä AMRAAM-ohjusta kantamaan tarvitaan viisi miestä. Kun perusyksikkö eli hävittäjä parvi (neljä konetta) laskeutuu kentälle kääntöön (tankkaus, uusinta aseistus, perustarkastukset) niin kyllähän tuohon useita miehiä tarvitaan. Ja kriisitilanteessa kun 64 konetta hajautetaan vissiinkin useammalle kymmenelle kentälle, niin tätä rulettia pyörittämään tarvitaan aikalailla reserviläisiä.
Jos vaikka apumekaanikon vuosipalkka olisi ihan hatusta heittämällä 35 000-40 000 euroa vuodessa, niin kymmenen kaverin vuosikulut olisivat 350 000-400 000 euroa ja sadan kaverin 3 500 000-4 000 000 euroa vuodessa. Useassa maassa nämäkin hommat tekee ammattikaverit joille maksetaan kiinteää palkkaa.
Säästöt kertyvät useista eri lähteistä joista yhtenä säästölähteenä on totta kait varusmiesten käyttäminen (ja sodan aikana tietysti reserviläisten käyttäminen.)
Sitä en kyllä osaa sanoa, kuinka paljon näin rauhan aikana varusmiehiä näissä tehtävissä pyörii.

Hävittäjä- ja helikopterimekaanikoksi ei muuten joka jamppaa hyväksytäkkään. Homma kuuluu ns. ilmavoimien erikoisjoukkohakuun.

Pääsyvaatimukset​

  • 18-vuotias ennen kurssin alkua
  • Suomen kansalainen
  • Hallitsee suomen kielen riittävällä tasolla
  • Palveluskelpoisuusluokka A
  • Henkisen ja fyysisen kuntonsa, terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta koulutukseen sopiva
  • Yleinen korkeakoulukelpoisuus eli jokin seuraavista tutkinnoista Ilmavoimien erikoiskurssiin liittyvän varusmiespalveluksen alkaessa:
  • Ylioppilastutkinto
  • International Baccalaureate-tutkinto (IB)
  • Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinto (RP)
  • Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
  • Ulkomaalainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
  • Edellä mainittuihin tutkintoihin tähtäävän koulutuksen viimeisellä luokalla opiskeleva voi hakeutua, mikäli hän täyttää edellä mainitut tutkintokriteerit ennen palveluksen alkua. Hyväksytty tutkintotodistus tulee esittää ennen palveluksen alkua
  • Tarkka väriaisti (tutkitaan päivänvalolampun valossa Ishiharan tauluilla)
  • Näöntarkkuus Landoltin C-taululla (5m) vähintään 1,0 kummassakin silmässä erikseen; silmälasit sallitaan, lasien vahvuus ≤± 5 diopteri

Valinta​

Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan valintakokeisiin Ilmasotakouluun.

Valintakokeet sisältävät:
  • Kykytestit (oppimisedellytykset)
  • Persoonallisuustestit (psyykkinen paineensieto, sosiaaliset valmiudet, johtajuustaipumukset)
  • Haastattelun
  • Värinäkötestin ja näkötestin (tarvittaessa)
  • Lihaskuntotestin
Lisäksi ilmavoimilla on muitakin varusmiestehtäviä jotka kuuluvat erikoisjoukkohaun piiriin.

Ilmavoimien tilannevalvojat ja taistelunjohtajat​

Ilmavoimien sotilaskuljettajat​


Ja jotta koko härdelli pyörisi, tarvitaan myös lentokenttien suojausjoukot, viesti- ja lääkintämiehet, ilmatorjunta- ja pioneerit porukat ja mitä lie vielä.
Ja tämä kaikki Suomessa pääasiassa päiväraha/sotkun munkkikahvi kustanteisesti huonolla inttihuumorilla höystettynä :)
 

Liitteet

  • AMRAAM.jpg
    AMRAAM.jpg
    231.2 KB · Luettu: 5
Juu. Tarkoitin täsmälleen sitä, että Suomi ilmeisesti tietää varmuudella vain siirtymän hinnan (=sisältyy HX 10:iin). Sveitsin taas kerrotaan sopineen mitä 10 vuotta ylläpitoa maksaa. Jos se on tehnyt niin, se on luultavasti maksanut tästä ylimääräistä. Yleensä vakuutukset tms. suojaukset on kalliimpia yrityksille kuin valtiolle (ja valtio ei aina halua, koska on ikään kuin vakuutusyhtiön korvike itse). Poliittisista syistä voi olla halua maksaa ennakkoon enemmän ettei tule kuluista vastaan liian isoa heilahdusta ylöspäin.
Ok, paitsi että meillä VM on määritellyt ennakon prosentuaalisen suuruuden kauppahinnasta täsmällisesti. Jos siitä haluaa poiketa, niin tillaja eli puolustushallinto joutuu säätämään omaan laskuunsa takauksia yms yms.

Pitää muistaa, että erityisesti meillä Suomessa VM on ylijumalan asemassa, ja aiheuttaa hankkijoille ylimääräisiä kiemuroita ja harmaita hiuksia. En nyt tarkoita, että Suomi olisi erityisen byrokraattinen maa, mutta... ;)
 
Miten muuten, jos hallitus kaatuu ennen valinnan julkistamista, niin julkistaako toimitusministeriöhallituksen puolustusministeri valinnan vaiko odotetaanko uuden hallituksen muodostamista?
 
Mihinkäs AMRAAMin siivekkeet ovat hävinneet?
 
Back
Top