Ruotsilla on länsirannikolla meriyhteydet. Mutta mitä hyötyä niistä on, jos Ruotsi jää yksin? Ts. maahan ei toimiteta mainittavaa aseapua eikä laivata ulkomaisia armeijakuntia. Patriotien ohjukset on lopussa, varikoiden muutama sata Meteoria ammuttiin ensimmäisen viiden päivän aikana... Lentoaseesta tulee lentouhri ja ilmasodan hävinnyt häviää tänä päivänä kaikkien todennäköisyyksien mukaan myös muilla domaineilla. Ruotsi ei edelleenkään kykene vastaavaan ilmavoimien hajauttamiseen kuin Suomi, vaan koneet ovat parissa päätukikohdassa ja niiden rinnalle saadaan tilapäistukikohta tai kaksi. Ei yksinkertaisesti riitä miehet pyörittämään Suomen kokoista orkesteria.
Eikä ne Ruotsin maavoimatkaan niin ihmeelliset ole. Muutama mekanisoitu prikaati hyvällä vaunukalustolla ja asiallisella tykistöllä sekä erinomaisella miesmateriaalilla ja koulutuksella on toki hieno asia. Mutta mitä sen keihäänkärjen takana on? Muutamien viikkojen koulutuksen saaneita kodinturvajoukkoja, jotka eivät kykene todellisiin taistelutehtäviin? Nyttemminhän Ruotsi on aloittanut jälleen suppean varusmieskoulutuksen, mikä parantanee osaamistasoa, mutta käsittääkseni sekin on lähinnä nykyään varastoissa olevan kaluston saamiseksi täysimääräisesti käyttöön. Mitään uusia panssariarmeijakuntia ei olla rakentamassa.
Olen taipuvainen luottamaan siihen ruotsalaiseen arvioon, jonka mukaan Ruotsi pärjää viikon yksin. Sen jälkeen tarvitaan ulkomaista apua. Tuo arvio tehtiin toki aikaan, jolloin Ruotsi oli aallonpohjalla, mutta toisaalta Venäjäkin oli silloin selvästi heikompi kuin se on nykyään.
Maailmasi on aika mustavalkoinen.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
