Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Verot ovat velvollisuuksina kaikille ja useimmat niitä maksavat.
Asetat siis maanpuolustushaluisille korkeamman veroprosentin? Sun ihanneyhteiskunnassa ei todellakaan kyllä kannata nostaa vakkaa kynttilänsä päältä. Mun käsitys velvollisuuksista on, että ne koskevat joko kaikkia tai eivät ketään, there's no middle gound here. Kai mä saan kanssa ylinopeussakot matalamman taulukon mukaan, kun mun asepalveluskin kesti maksimia vähemmän?

Mutta onhan se kieltämättä loogista. Koko armeijan käsitehän on, että yhteiskunnasta karsitaan rikolliset, vammaiset, heikkolahjaiset, huonokuntoiset ja laiskat. Nämä henkilöt jätetään jatkamaan sukua, kun yhteiskunnan valioyksilöt tapatetaan tykinruokana. Tätä kutsutaan kansakunnan puolustamiseksi.
 
Lekureilla taitaa olla sivari yleisempi kuin varusmiespalvelus nykyään, sivarissa kun voi tehdä esim. väikkäriä, erikoistumisopintoja jne. Juristeille sivari mahdollistaa työkokemuksen hankkimisen esim. verohallinnossa mikä on kysyttyä, samoin ekonomeille.
Nimenomaan sivaria ei voi laskea erikoistumiseen vaadittavaksi palveluksi tai erikoisutmiseen kuuluvaksi palveluksikaan.
Siksi lääkärit ovat hyvin harvoin sivarissa, koska se on suoranaisesti lähestulkoon ilmaista työtä. Pitää olla todella palava halu lääkärin työhön, jotta sitä haluaa sivarissa tehdä.
Esimerkiksi tässä (kymmenisen vuotta vanhassa jutussa tosin) kerrotaan, että TYKS:ssä ei ollut vuosikausiin sivareita:
Turun yliopistollisen keskussairaalan rekrytoinnista kerrotaan, että sivarilääkäriä on haettu, mutta ei saatu. Edellinen on ollut palveluksessa viitisen vuotta sitten. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa on siviilipalveluksessa ollut lääkäri viimeksi muutama vuosi sitten. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa on nyt yksi sivarilääkäri.
Lisäksi sivarina ei myöskään saa tehdä töitä lomilla vaikkapa viikonloppupäivystäjänä.
 
Nimenomaan sivaria ei voi laskea erikoistumiseen vaadittavaksi palveluksi tai erikoisutmiseen kuuluvaksi palveluksikaan.
Siksi lääkärit ovat hyvin harvoin sivarissa, koska se on suoranaisesti lähestulkoon ilmaista työtä. Pitää olla todella palava halu lääkärin työhön, jotta sitä haluaa sivarissa tehdä.
Esimerkiksi tässä (kymmenisen vuotta vanhassa jutussa tosin) kerrotaan, että TYKS:ssä ei ollut vuosikausiin sivareita:

Lisäksi sivarina ei myöskään saa tehdä töitä lomilla vaikkapa viikonloppupäivystäjänä.

Tuo oli tilanne kymmenkunta vuotta sitten, nykyään on yleisempää. Opiskelu ja esim. väikkärin teko onnistuu.


Käytännölliset syyt painoivat puntarissa, ja Leolla ei ole vahvoja aattellisia sitoumuksia ”En usko, mutta toivoisin, että ihmiset voisivat elellä rauhassa. Tunnistan, että se on idealismia, ja puolustusvoimille on tarve.”

Siviilipalveluspaikkaansa kirurgialla Turun yliopistollisessa sairaalassa Leo luonnehtii unelmaksi ”Teen töitä joka päivä Suomen parhaiden kirurgien rinnalla.” Leo on saavuttanut oman tavoitteensa suorituspaikan suhteen: ”Halusin tehdä ja oppia kirurgiaa, siviilipalvelus tarjosi arvokkaan koulutusmahdollisuuden.”

Leon työpäivä on tavallinen kirurgiaan erikoistuvan lääkärin työpäivä: aamulla meeting, sitten kierrot ja mahdollisuuksien mukaan avustetaan leikkauksissa. Kirjoitushetkellä Leon sijoitus on gastrokirurgialla, mutta jos työaikaa riittää, voi valita myös muita leikkauksia joihin mennä avustamaan – unohtamatta erikoistuvan rooliin oleellisena osana kuuluvia paperitöitä. Ylilääkärien suhtautuminen oli jo alusta alkaen positiivista – työpaikalla ei aiemmin ole ollut siviilipalvelusmiestä, mutta asia selvitettiin nopeasti eikä palveluksen suorittamiselle Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikassa löytynyt estettä.
 
Tuo oli tilanne kymmenkunta vuotta sitten, nykyään on yleisempää. Opiskelu ja esim. väikkärin teko onnistuu.


Käytännölliset syyt painoivat puntarissa, ja Leolla ei ole vahvoja aattellisia sitoumuksia ”En usko, mutta toivoisin, että ihmiset voisivat elellä rauhassa. Tunnistan, että se on idealismia, ja puolustusvoimille on tarve.”

Siviilipalveluspaikkaansa kirurgialla Turun yliopistollisessa sairaalassa Leo luonnehtii unelmaksi ”Teen töitä joka päivä Suomen parhaiden kirurgien rinnalla.” Leo on saavuttanut oman tavoitteensa suorituspaikan suhteen: ”Halusin tehdä ja oppia kirurgiaa, siviilipalvelus tarjosi arvokkaan koulutusmahdollisuuden.”

Leon työpäivä on tavallinen kirurgiaan erikoistuvan lääkärin työpäivä: aamulla meeting, sitten kierrot ja mahdollisuuksien mukaan avustetaan leikkauksissa. Kirjoitushetkellä Leon sijoitus on gastrokirurgialla, mutta jos työaikaa riittää, voi valita myös muita leikkauksia joihin mennä avustamaan – unohtamatta erikoistuvan rooliin oleellisena osana kuuluvia paperitöitä. Ylilääkärien suhtautuminen oli jo alusta alkaen positiivista – työpaikalla ei aiemmin ole ollut siviilipalvelusmiestä, mutta asia selvitettiin nopeasti eikä palveluksen suorittamiselle Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikassa löytynyt estettä.
Niin, siis nimenomaan suhteita ja oppiahan siitä kyllä saa, mutta sitä ei voi hyväksilukea opintoihin, se ei kelpaa. Kaikki erikoisaloilla lääkärintöissä työskentelevät lääkärit (ml. kandit) suorittavat töitään työnimikkeellä "erikoistuva lääkäri", se tarkoittaa samaa kuin entisaikaan työnimike apulaislääkäri.
 
Tota noin. Raha ei oo este eikä edes hidaste. Just löyty VM:n lattialta roskia lakastaessa irtorahaa 8 miljardia. Tollahan ostaa jo yhtä ja toista tarpeellista, hankoihin uudet piikit ja kuokatkin saa teroitettua.

Minun mielestäni järkevin ratkaisu olisi ottaa se 8 miljardia lainaa tarpeen puutteesta huolimatta. Jo -1% korolla valtio tienaisi sillä 80 miljoonaa € lisää vuodessa korkotuottoina!
Rahan varastoiminen ei niin paljon valtiolle vuodessa maksa, että tuo olisi kannattamatonta. Ei edes siinä täysin teoreettisessa ja hölmössä vaihtoehdossa että rahat varastoitaisiin jossain seteleinä vaatien vartiointia ja lukitusta ym...
 
Käytännössä taitaa inflaatio syödä korkotuotot, mutta parempi se on kuin ei mitään. Ennenkaikkea halvalla lainalla kannattaa maksaa vanhoja, kalliimpia lainoja etuajassa pois. Tietysti osa lainoista on aina määräaikaisia.
 
Käytännössä taitaa inflaatio syödä korkotuotot, mutta parempi se on kuin ei mitään. Ennenkaikkea halvalla lainalla kannattaa maksaa vanhoja, kalliimpia lainoja etuajassa pois. Tietysti osa lainoista on aina määräaikaisia.
Koskaan ei ole järkevää maksaa lainoja pois lainalla. Vaan halvalla lainalla investodia mikä tuo 20v päästä sen rahan takas.
 
Käytännössä taitaa inflaatio syödä korkotuotot, mutta parempi se on kuin ei mitään. Ennenkaikkea halvalla lainalla kannattaa maksaa vanhoja, kalliimpia lainoja etuajassa pois. Tietysti osa lainoista on aina määräaikaisia.
Inflaatio on haitta sille joka rahaa lainaa, ei sillä joka lainan ottaa. Jälkimmäisellehän inflaatio on aina etu eikä haitta, olipa korkotaso positiivinen tai negatiivinen. Tosin etu jää teoreettiseksi jos rahaa ei käytetä mihinkään, vaan seisotetaan jossain tyhjänpanttina, mutta ei se sentään haitaksi muutu silloinkaan.
 
Koskaan ei ole järkevää maksaa lainoja pois lainalla. Vaan halvalla lainalla investodia mikä tuo 20v päästä sen rahan takas.
Onko valtiolla mielestäsi paljonkin järkeviä investointikohteita, joihin negatiivisella korolla otetun lainarahan voisi pistää tuottamaan?
Siis sellaisia joissa riskitaso on matala tai olematon, ja tuotto varmaa tai lähes varmaa?
Minä en äkkiä keksinyt kuin yhden, kotimaisen nenään sumutettavan koronarokotteen tuotannon, mutta nyt alkaa senkin suhteen olla jo myöhäistä.
Toki arvoa tuolla olisi edelleen, mutta injektoitavista rokotteista ei enää liene maksaville asiakkaille pulaa kuten vielä vuosi sitten, joten tuotto-odotukset eivät enää toteutuisi pelkällä rahalla mitaten, vaan hyödyt yhteiskunnalle muulla tavoin olisi pakko laskea mukaan kannattavuuslaskelmissa.
 
Onko valtiolla mielestäsi paljonkin järkeviä investointikohteita, joihin negatiivisella korolla otetun lainarahan voisi pistää tuottamaan?
Siis sellaisia joissa riskitaso on matala tai olematon, ja tuotto varmaa tai lähes varmaa?
Minä en äkkiä keksinyt kuin yhden, kotimaisen nenään sumutettavan koronarokotteen tuotannon, mutta nyt alkaa senkin suhteen olla jo myöhäistä.
Lääketutkimus varmaa ja riskitöntä sijoittamista??!! (Tälle huutonaurun määrälle ei löydy edes hymiöä)
 
Onko valtiolla mielestäsi paljonkin järkeviä investointikohteita, joihin negatiivisella korolla otetun lainarahan voisi pistää tuottamaan?
Siis sellaisia joissa riskitaso on matala tai olematon, ja tuotto varmaa tai lähes varmaa?
Minä en äkkiä keksinyt kuin yhden, kotimaisen nenään sumutettavan koronarokotteen tuotannon, mutta nyt alkaa senkin suhteen olla jo myöhäistä.
Toki arvoa tuolla olisi edelleen, mutta injektoitavista rokotteista ei enää liene maksaville asiakkaille pulaa kuten vielä vuosi sitten, joten tuotto-odotukset eivät enää toteutuisi pelkällä rahalla mitaten, vaan hyödyt yhteiskunnalle muulla tavoin olisi pakko laskea mukaan kannattavuuslaskelmissa.
On. EU:n velkapaperit:).
 
Onko valtiolla mielestäsi paljonkin järkeviä investointikohteita, joihin negatiivisella korolla otetun lainarahan voisi pistää tuottamaan?
Koulutus, infrastruktuuri, veronkevennykset, kansallinen turvallisuus sekä kilpailukyky.

Tuotot ovat valtavat mutta harmillisesti ne näkyvät vasta pitkällä tulevaisuudessa, joten kiinnostus on vähäistä. Viisivuotissuunnitelman nelivuotisen hallituskauden aikana palkitaan sidosryhmiä ja pedataan tulevia hillotolppia, ja sama jatkuu konkurssiin asti.
 
Lääketutkimus varmaa ja riskitöntä sijoittamista??!! (Tälle huutonaurun määrälle ei löydy edes hymiöä)
Ei todellakaan, vaan jo valmiiksi tehdyn ja maksetun lääketutkimuksilla saadun tuloksen/osaamisen eli rokotteen ottaminen teolliseen tuotantoon. Tyystin eri asiasta oli siis kyse. Pelkän EU-myyntiluvan edellyttämä potilastutkimus yksinään olisi todellakin ollut täysin järjetön investointi. Kotimainen lupa olisi ollut mahdollisuus myöntää ilman lisätutkimuksiakin, varsinkin tutkimuslupa, eikä kotimainen myyntilupakaan olisi vaatinut EU:n suunnasta yhtään mitään.
 
Onko niillä todellakin muka positiivinen korkoprosentti?!?
Miksi ihmeessä kun Suomi saa lainansa negatiivisella korolla?
Ja mikäli niilläkin on negatiivinen korkoprosentti ei niihin sijoittaminen tuottaisi Suomen valtiolle yhtään mitään, vaan päinvastoin.
Siksi, että EU:n paperien tuleva korko on EU:n keskiarvo (joka ei todellakaan ole negatiivinen) +poliittinen riski kun taas yksittäisen jäsenmaan korkotaso on arvio kunkin maan maksukyvystä/maksuhalusta joka suomessa on priimaa pääasiassa eläkevarojen takia.

Italia ja Kreikka esimerkiksi saavat lainaa yleensäkkin millään korkotasolla siitä ja vain siitä syystä että markkinat tietävät EU:n lopuksi maksavan laskun. Ja samasta syystä koko finanssikriisi syntyi euroopassa aikanaan.
 
Koulutus, infrastruktuuri, veronkevennykset, kansallinen turvallisuus sekä kilpailukyky.

Tuotot ovat valtavat mutta harmillisesti ne näkyvät vasta pitkällä tulevaisuudessa, joten kiinnostus on vähäistä.
Tarkoitin esimerkkejä jostain konkreetisista kohteista, mukaanlukien mainitsemisesi kohteiden sisältä, siis mitä lisäinvestointeja kannatat, joita nyt ei tehdä?
Kaikkiin noihin kohteisiinhan investoidaan valtion taholta jatkuvasti, poislukien veronkevennykset. Jälkimmäinen ei edes ole investointikohde, vaan menetelmä ulkoistaa investointikohteiden etsiminen heille joiden veroja kevennettäisiin.
Lisäksi muistutan ehdoista, joihin kuului tuoton varmuus, ei pelkkä oletus että tuottoja voisi tulla. Kansallisen turvallisuuden osalta tämä on tietysti erityisen ongelmallista, miten osoitat että nykytaso siihen investointiin on riittämätöntä varmasti, eikä vain mahdollisesti? Eipä taida näkyä edes jälkikäteen oliko investointi todella tarpeen, vai olisiko sama lopputulos toteutunut myös hieman pienemmällä investoinneilla. Ero muodostuu vasta sitten jos investointitaso ei ollutkaan riittävä, ja silloin on jo liian myöhäistä.
 
Inflaatio on haitta sille joka rahaa lainaa, ei sillä joka lainan ottaa. Jälkimmäisellehän inflaatio on aina etu eikä haitta, olipa korkotaso positiivinen tai negatiivinen. Tosin etu jää teoreettiseksi jos rahaa ei käytetä mihinkään, vaan seisotetaan jossain tyhjänpanttina, mutta ei se sentään haitaksi muutu silloinkaan.
Niin, siksi parempi kuin ei mitään. Halpa lainahan olisi järkevintä investoida, mutta valden tuntien...
 
Koskaan ei ole järkevää maksaa lainoja pois lainalla. Vaan halvalla lainalla investodia mikä tuo 20v päästä sen rahan takas.

Eipä kallistakaan lainaa ole järkeä pitää, jos halvempaakin on tarjolla. Käytännössä velan nettomäärähän pysyy samana, mutta korko muuttuu edullisemmaksi kun kallis laina vaihdetaan halvaksi. Valde on ottanut syömävelkaakin sen verran paljon, että pitäisin tätä järkevämpänä kuin olla tekemättä mitään.

Venäjä muistaakseni kuittaili valtion budjettiin puoli miljardia taalaa, kun Jeltisin aikaisia dollarilainoja maksettiin pois öljyn hinnan noustua ja tilalle otettiin huomattavasti edullisempaa lainaa.
 
Ei oikeastaan uutta. Ristamäki pitää varmana amerikkalaista ja yleisesti ottaen puhuvat, että F-35 puhutaan kylillä. Mutta arvioivat hevosmiehiä vähän alapuolelle tiedon luotettavuudessa.
Kestää välin 1 min - 12 min.

Se oli kyllä kiinnostavaa, että oli lähteet menneet hiljaiseksi juuri nyt. Muka oli jo mahdollisesti odotettu päätöstä jo nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top